Arkivaikuttavuus. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Transkriptio

1 Arkivaikuttavuus Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

2 Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, ylilääkäri Terveys- ja sosiaalitalouden uutiskirje OPTIMIn päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito toimittaja, Käypä kuntoutus työryhmä STM, Palveluvalikoimaneuvoston Tules-jaos European Academy of Rehabilitation Medicine Cochrane Rehabilitation Field, Executive Committee, Chair of Methodology Committee Cochrane Back and Neck Review Group, Editorial Board Sairaala ORTON, tieteellisen yksikön johtoryhmä Fysiatriyhdistys, Terveystaloustieteen seura ja Lääketieteen filosofian seura

3 Terveyden määritelmä 2011 Terveys on yksilön kykyä sopeutua ja korjata sosiaaliseen, fyysiseen tai tunneelämään liittyvän haasteen aiheuttamat häiriöt. Määritelmässä korostuvat toimintakyky, elämänlaatu ja hyvinvoinnin kokemus. Huber M, Knottnerus JA, Green L. ym. How should we define health? BMJ 2011;343:d4163

4 Arkivaikuttavuuden lääketiede Kaikkien lääketieteen toimien (koulutus, kliininen työ, tutkimus, johtaminen) viimekätisenä tavoitteena on edistää väestön ja potilaiden terveyttä ja hyvinvointia arjen olosuhteissa. Malmivaara A. Kohti lääketieteen arkivaikuttavuutta. Duodecim 2012;128:

5 Arkivaikuttavuuden lääketiede Arkivaikuttavuuden lääketiede on järjestelmällistä toimintaa, joka hyödyntää samanaikaisesti tietoa ja osaamista neljästä alueesta tavoitteena paras mahdollinen vaikuttavuus potilaan hoidossa tavanomaisissa olosuhteissa. Nämä neljä aluetta ovat: 1. Hyvä lääketieteellinen osaaminen 2. Ajantasainen tieteellinen näyttö 3. Jatkuva toiminnan dokumentointi ja laadun edistäminen 4. Vertaisarviointi ja -kehittäminen hoitoyksiköiden kesken Malmivaara A. Real-Effectiveness Medicine. Annals of Medicine 2012 /CHESS/THL

6 Hyvin määritelty potilasryhmä Potilas (Patient) Interventio (Intervention) Vertailu (Control) intervention Hoitotulos (Outcome)

7 Terveydenhuollon impaktit 1. Palvelujen saatavuus 2. Laatu (toiminnan pohjautuminen tieteelliseen näyttöön, prosessien toimivuus, tuottavuus, potilaskokemus) 3. Yhdenvertaisuus (tasa-arvoinen laadukkaiden palvelujen saatavuus) 4. Vaikuttavuus 5. Turvallisuus 6. Kustannusvaikuttavuus (henkilöstön osaaminen ja hyvä tuottavuus lisäävät kustannusvaikuttavuutta) Malmivaara A. System Impact Research increasing public health and health care system performance. Annals of Medicine 2016;on-line

8 The impacts (aims) of health care 1. Accessibility of services according to the need of patients and the population 2. Quality of services (skills, high scientific quality, patient centeredness, quality of processes, and productivity (costs per service)). 3. Equity (pursuing equal accessibility to services of uniform quality) 4. Effectiveness (improving patient relevant outcomes) 5. Safety (minimizing adverse effects) 6. Efficiency (pursuing best cost-effectiveness) Malmivaara A. System Impact Research increasing public health and health care system performance. Annals of Medicine 2016;on-line , Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL

9 Suomalainen yhteiskunta ja yhdenvertaisuus Suomen perustuslaki : Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

10 Arkivaikuttavuuden lääketiede Vertaiskehittäminen Muilta oppiminen Laatu Suoriutuminen arjessa Näyttöön perustuva lääketiede Uusin tutkimustieto Osaaminen Vaikuttavuuden ja tasa-arvoisen hoidon perusta Malmivaara A. Real-Effectiveness Medicine pursuing the best effectiveness in the ordinary care of patients. Annals of Medicine 2013;45:

11 Real-Effectiveness Medicine Benchmarking Learning from peers Quality Real world performance EBM Up-to-date evidence Competence Basis for effectiveness, efficiency and equality Malmivaara A. Real-Effectiveness Medicine pursuing the best effectiveness in the ordinary care of patients. Annals of Medicine 2013;45: Malmivaara A; CHESS/THL 11

12 Osaaminen Vaikuttavien ja tasa-arvoisten terveyspalvelujen edellytys on hyvä ammattilaisten osaaminen Käytettävissä oleva vaikuttavuustieto on saatu hyvän osaamisen yksiköistä -> pyrittävä osaamisen kartuttamiseen Haavoittuvassa asemassa olevien potilasryhmien hoidossa tarvitaan usein erityistä tietoa ja osaamista

13 The Royal Collage of Physicians and Surgeons of Canada framework for competence

14 Finnish specialists perceived demands for medical expertise (green bar) and perceived support from education (blue bar) in 2009 Litmanen T, Ruskoaho J, Vänskä J, Patja K. Osaamistarpeet ja täydennyskoulutus lääkärin työssä Suomen Lääkärilehti 2011;66: Litmanen T, Ruskoaho J, Vänskä J, Halila H, Patja K. Does the need for professional competencies change during the physician s career? A Finnish national survey. Medical Teacher 2011; 33: e275 e Malmivaara A; CHESS/THL 14

16 Ajantasainen tieteellinen näyttö Toinen tiedon alue, joka tulee ottaa huomioon kliinisiä päätöksiä tehtäessä on ajantasainen tieteellinen tieto, erityisesti satunnaistetuista tutkimuksista ja järjestelmällisistä katsauksista sekä jälkimmäisiin pohjautuvista terveydenhuollon menetelmäraporteista ja hoitosuosituksista Myös ennustetta selvittävät ja diagnostiset tutkimukset sekä potilaiden kokemusta kuvaavat tutkimukset tulee huomioida

18 Laatu (1/3) Lääketieteen suurimpia ongelmia on hyvin puutteellinen tieto siitä, mitä tavalliselle potilaalle käy hoitoprosessin aikana Pitäisi pystyä arvioimaan koko hoitoketjun toimintaa ja hoitotuloksia ei pelkästään yksittäisten interventioiden vaikuttavuutta satunnaistetuilla tutkimuksilla.

19 Laatu (2/3) Kliinisten rekistereiden avulla saadaan yksityiskohtaista tietoa potilaista, taudin vaikeusasteesta, toimintakyvystä ja hoitotoimenpiteistä sekä seurantatietoa koetuista oireista ja toimintakyvystä Valtakunnalliset hallinnolliset rekisterit mahdollistavat yksilötason seurannan läpi hoitoketjun. Nämä rekisterit yhdistämällä saadaan lisää kattavuutta potilaiden seurantaan

20 Laatu (3/3) Sähköiset sairauskertomusjärjestelmät luovat mahdollisuuden parantaa laatua. Mutta: sairaskohtaiset määrittelyt ja luokittelut on tehtävä tutkijoiden ja kliinikkojen yhteistyönä Yhtenäinen terveyspalveluiden tuottajien suoriutumisen arviointi tärkeimmissä potilasryhmissä on valtava tehtävä, joka vaatii riittävät voimavarat

21 Suomen Lääkärilehti 20/2011, s

22 Suomen Lääkärilehti 20/2011, s Antti Malmivaara, CHESS/THL Anttti Malmivaara

23 Masennuksen takia tai kohdunpoistoa varten HYKS:n potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu hoitoon tullessa Suominen K, Karlsson H, Rissanen A, Valtonen HM, Räsänen P, Sintonen H, Roine RP. Perceived burden of illness in patients entering for treatment in a university hospital--is the threshold to secondary care higher for patients with depression than for those with somatic disorders? European Psychiatry, 2011;26:441-5.

24 Depressiotutkijalle Nordiska medicin tiedepalkinto Professori Erkki Isometsälle on myönnetty vuoden 2014 Nordiska Medicinpriset tunnustuksena merkittävästä työstä masennuksen ja muiden mielenterveyshäiriöiden tutkimuksessa ja hoidon kehittämisessä. Isometsä jakaa miljoonan Ruotsin kruunun (n euroa) suuruisen palkinnon professori Gerhard Anderssonin (Linköpingin yliopisto ja Karolinska Institutet) kanssa.

25 Ylinen J. Suomen Lääkärilehti 2011;66:

26 Ylinen J. Suomen Lääkärilehti 2011;66:

27 Suomen Lääkärilehti 2015;70:

29 Vertaiskehittäminen (1/2) Neljäs tiedon alue sisältää vertaisarvioinnin (benchmarking) eri hoitoyksikköjen kesken. Tietoa potilaiden ominaisuuksista, diagnostisista ja hoitotoimenpiteistä sekä hoitotuloksista tarvitaan vertailuun ajassa sekä vertailuun hoitoyksiköiden välillä. Mikäli mahdollista, kaikki kliinisesti ja potilaan kannalta tärkeät tulosmittarit tulisi sisällyttää arviointiin.

30 Vertaiskehittäminen (2/2) Standardoitujen indikaattorien käyttö mahdollistaa organisaatioiden välisen vertaiskehittämisen Yhdistämällä kliinisiin rekistereihin seurantatieto valtakunnallisista hallinnollisista rekistereistä, voidaan arvioida kliinisen hoidon ja hoitojärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja muita impakteja

31 Malmivaara A. Benchmarking Controlled Trial a novel concept covering all observational effectiveness studies. Annals of Medicine 2015;47:

32

33 Anttti Malmivaara, CHESS/THL

34

35 Malmivaara A. Clinical Impact Research. Annals of Medicine 2016;Aug 5:1-4

36 EuroHOPE-hanke. Vuoden kuolevuus aivoinfarktiin maittain ja alueittain. Malmivaara A, Meretoja A, Peltola et al. Comparing ischaemic stroke in six European countries. The EuroHOPE register study. Eur J Neurol, 2015;22: Antti Malmivaara, Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL

37

38 Malmivaara A. System Impact Research increasing public health and health care system performance. Annals of Medicine 2016;March 15:1-5

39

40 Tulokset Lahtelaisten potilaiden kotiutuminen oli nopeampaa kuin muilla päijäthämäläisillä: 30 päivän kuluessa murtumasta ero 29 prosenttiyksikköä (p<0.001) Vuoden hoitopäivien määrä oli 23 päivää pienempi (p=0.009), kun kuolleisuuden vaikutus oli huomioitu. Seurantavuoden potilaskohtaiset sairaala- ja laitoshoitokustannukset olivat Lahdessa keskimäärin 5126 euroa pienemmät kuin muualla Päijät-Hämeessä (p=0.002). Hakala M, Malmivaara A, Eskelinen J ym. Kuntoutusosaston perustamisen vaikutus lonkkamurtumapotilaiden hoitotuloksiin. Suomen Lääkärilehti 2014;69: Antti Malmivaara, Käypä hoito/duodecim, CHESS/THL

41 Sote-tiedonkeruun 4 askelta Potilaiden valikoituminen ja ominaisuudet alkutilanteessa Henkilöstön osaaminen ja järjestelmän toiminta Diagnostiikan ja hoidon laatu Hoitotulokset Anttti Malmivaara, CHESS/THL

42 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot Tavoitteet Palvelujen saatavuuden, laadun, integraation ja vaikuttavuuden edistäminen Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eriarvoisuuden vähentäminen Kustannusten kasvun hillitseminen Keinot Maakuntatason päätöksenteko Valinnanvapauden lisääminen Yhtiöittäminen Anttti Malmivaara, CHESS/THL

43 Johtopäätökset

44 Vuorovaikutus arvon luojana Terveydenhuollon arvo luodaan terveydenhuollon henkilöstön ja potilaiden välisessä interaktiossa huomioiden potilaan ympäristö ja sosiaaliset tekijät. Interaktiossa potilaat ovat aktiivisia toimijoita, joiden arvot ja arvostukset vaikuttavat päätöksentekoon. Malmivaara A. Real-Effectiveness Medicine pursuing the best effectiveness in the ordinary care of patients. Annals of Medicine 2013;45:

45 Edellytykset hyvälle terveydenhuollolle 1. Etulinjan työntekijöiden osaaminen 2. Organisaation johtohenkilöiden osaaminen 3. Terveyspolitiikan johtajien osaaminen 4. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Integriteetti ja sitoutuminen potilaan ja väestön hyväksi ovat ratkaisevia. Malmivaara A. System Impact Research increasing public health and health care system performance. Annals of Medicine 2016;March 15:1-5

46 Visio sosiaali- ja terveydenhuollolle 1. Palvelujen saatavuus 2. Laatu (toiminnan pohjautuminen tieteelliseen näyttöön, prosessien toimivuus, tuottavuus, potilaskokemus) 3. Yhdenvertaisuus (tasa-arvoinen laadukkaiden palvelujen saatavuus) 4. Vaikuttavuus 5. Turvallisuus 6. Kustannusvaikuttavuus (henkilöstön osaaminen ja hyvä tuottavuus lisäävät kustannusvaikuttavuutta) Malmivaara A. System Impact Research increasing public health and health care system performance. Annals of Medicine 2016;on-line

47 Strategia sosiaali- ja terveydenhuollolle Yhdessä oppiminen Suoriutuminen arjessa Vertaiskehittäminen Laatu Uusin tutkimustieto Kaiken perusta Näyttöön perustuva lääketiede Osaaminen Malmivaara A. Real-Effectiveness Medicine pursuing the best effectiveness in the ordinary care of patients. Annals of Medicine 2013;45: