Bakteeri onkin kaveri ja luonto kiittää

Transkriptio

1 Bakteeri onkin kaveri ja luonto kiittää Perustietoa bakteereista ja probioottibakteerien hyödyistä Kirjoittanut Panu Villanen 1 Maapallolla on käynnissä ihmisen aiheuttamia mittavia ympäristömuutoksia Maapallolla on käynnissä mittavia ympäristömuutoksia, jotka jo laajasti hyväksytään ihmisen aiheuttamaksi. Tuskin sellaisia vakavasti otettavia tiedemiehiäkään löytyy, jotka kiistävät tämän. Käsillä oleva ympäristönmuutos ilmenee monella tavalla, ja luokitteluakin voidaan tehdä eri lailla. Usein ympäristön haitat johtavat ekologisten ongelmien lisäksi sekä taloudellisiin että sosiaalisiin ongelmiin, niinpä tätä kolmijaottelua käytetään ympäristöongelmia jäsennettäessä. Kun tutkimme ihmistoiminnan ja erityisesti päästöjen vaikutuksia ympäristöön, voidaan mielestäni löytää kolme suurta maapallolla käynnissä olevaa ympäristömuutosta: - Ilmastonmuutos; - eliöiden monimuotoisuuden (biodiversiteetti) heikkeneminen ja uhanalaisten eliöiden alueiden supistuminen sekä - ympäristön kemikalisoituminen ja jätemäärän lisääntyminen. 2 Ympäristömuutosten ehkäisyssä on tärkeää ymmärtää biologisia ja ekologisia lainalaisuuksia Ilmastonmuutos on saanut mediassa suurimman huomion. Sen ilmenemismuodot ovat moninaiset välillä sataa, välillä kuivuu, paukkupakkasiakin Suomessa riittää, vaikka vuosi toisensa perään on lämpimin mitattu vuosi. Ilmasto on kuitenkin tilastollinen käsite, ja sen mittaaminen on pitkäjänteistä, siksi vielä toisinaan epäilijöitä riittää. Eliöt eivät osaa politikoida, ne yksinkertaisesti menestyvät, jos on mahdollista menestyä. Kun Suomessa vaihtolämpöisten perhosten siirtyminen kohti pohjoista on keskimäärin n. 60 km vuosikymmenessä (joillain jopa 300 km) tai lehtien puhkeaminen varhentuu jatkuvasti (kevään lehtien puhkeaminen on aikaistunut 12 vrk 150 vuodessa), ja vielä vuodelta 2016 on luontokuvaaja Lasse Kujalan valokuvattu havainto kottaraisesta varaamassa pönttöä, ymmärretään varmasti ilmaston kokonaisuudessaan lämpiävän. Lämpeneminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön määrä käyvät käsi kädessä todistetusti. Tämän kanssa käsi kädessä kulkee biodiversiteetin heikkeneminen, eliöiden uhanalaisuus, joka johtuu ilmastonmuutoksesta ja kemikalisoitumisesta, mutta erityisesti myös eliöiden elinpaikkojen supistumisesta ja tietenkin myös niiden suoranaisesta hävittämisestä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) uhanalaistutkimuksista (tehty 2015 ja julkaistu 2016) huomaamme, että suojelutyö on tehnyt tulosta nisäkkäiden osalta hyvään suuntaan, mutta monet lintulajit olivat kärsineet. Tämä johtuu juuri elinpaikkojen häviämisestä, jolloin biodiversiteetti eli eliölajien monimuotoisuus tulee uhatuksi. Kansalainen voi huomata tämän esimerkiksi siitä, että kotilahdella vuosittain tavattua punasotkaa ei enää näykään. Varsinkin lintujen ja muiden suurten eliöiden kohdalla omat havainnot voivat todistaa tapahtunutta. Suomen lintujen uhanalaisuus Julkaisu on luettavissa ja ladattavissa SYKEn internetsivuilta. Kolmas suuri muutos on monilta osin ongelmallisempaa havaita. Jätemäärän ja roskaantumisen osittain huomaamme, mutta kemikalisoitumisen huomaaminen on vaikeaa. Monet haitalliset kemikaalit eivät näy. Ne kulkeutuvat pieninä partikkeleina ilmassa, vedessä ja maaperässä sekä sitoutuvat eliöihin. Laittaessasi ulkoilutakin päälle, istuessasi kotisohvalle, et huomaa mitään tarttuneen sinuun tai metsässä marjastaessasi, et huomaa ripottavasi haitallisia kemikaaleja

2 mustikkamättäälle. Kemikaalit myös kaukokulkeutuvat eli siirtyvät ilmavirtausten ja merivirtojen mukana alueille, joissa ihminen ei ole koskaan edes käynyt. Kemikaalit kulkeutuvat kauas myös eliölajien kehossa. Esimerkistä käyköön sääksi (ennen puhuttiin kalasääskestä), joka Afrikan päiväntasaajalla talvehdittuaan palaa synnyinseudulleen pohjolaan ja kantaa kehossaan niitä kemikaaleja, joita sai Afrikan joista syödyistä kaloista. Vaikka sääksi on suuri päiväpetolintu, yöllä äänettömästi lentävä huuhkaja voi napata sääksen pesästä ja retuuttaa sen ravinnoksi poikasilleen. Näin Afrikasta saadut kemikaalit kulkeutuvat huuhkajan poikasille. Suuri osa kemikaaleista säilyy eliön kehossa koko eliön elämän ajan. Siten ne rikastuvat eli niiden määrä kasvaa saannin mukaan koko eliön iän. Suuri osa kemikaaleista on eliöitä haittaavia tuhoten sisäelimiä ja aiheuttaen sairastumista tai kuoleman. Lintujen tapauksessa kemikaalit vaurioittavat munia. Aikanaan huuhkajan menehdyttyä hajottajaselkärangattomat ja mikrobit ottavat ravintoa huuhkajasta. Kemikaalit kulkeutuvat näin lopulta pieneliöstöön. 3 Ympäristön kemikalisoitumisen riskit Kemikaalit on käsite, jonka ymmärtäminen vaatii hieman perehtymistä, sillä esimerkiksi vesi, joka on meille välttämätön kemiallinen aine, luokitellaan kemikaaliksi. Kemikaalikäsitettä käytettäessä on tärkeää ymmärtää asiayhteys. Tässä yhteydessä kemikaaleilla tarkoitetaan kemiallista valmistetta - kemian teollisuuden tuotetta - joita maailmassa on valmistettu yli , eikä niiden kaikkien vaaravaikutuksia tai yhteisvaikutuksia tunneta riittävän hyvin. Kemikaalien toteaminen ja sen rikastuminen eri paikoissa edellyttää korkeaa ammattitaitoa ja tutkimusvälineistöä. Ihmisten ja muiden eliöiden sairastuminen, allergisoituminen ja muista oireista kärsiminen viittaavat haitallisten kemikaalien lisääntymiseen. Ympäristön kemikalisoituminen onkin salakavalasti noussut keskuuteemme ja haitallisten kemikaalien torjuminen on kaikin mahdollisin keinoin välttämätöntä ihmiskunnan ja maapallon muiden eliöiden turvallisen tulevaisuuden kannalta. Kemikaalien käyttö on yhteiskunnassamme niin arkipäiväistä, ettemme tule sitä ajatelleeksi. Kemikaalien käyttö tiedostetaan helposti mm. polttoaineissa, lämmön tuotannossa, meitä haittaavien eliöiden torjunnassa tai vaikkapa kulkuneuvojen puhdistusaineissa, mutta myös arkipäiväisessä kodin puhdistuksessa, kalusteissa ja vaatteissamme on kemikaaleja, jotka ovat ihmisille terveysriski sekä eliöiden elämää tuhoavaa. Jopa hygieniatuotteiden kemikaalit joiden pitäisi edistää terveyttämme ovat lopulta terveysriski ihmiselle, puhumattakaan elinympäristömme pieneliöistä, joiden kautta ne kulkeutuvat ja rikastuvat ravintoketjujen kautta makroeliöihin (esim. linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet). Aluksi teollisten kemikaalien yleistyessä ja käytön ja valmisteiden lisääntyessä tiedon puutteen vuoksi toiminta oli ympäristöä pilaavaa ja ihmisen terveyttä vahingoittavaa. Myöhemmin asiaan alettiin kiinnittää huomiota ja vaarallisten kemikaalien käyttöä rajoitettiin tai niiden käyttö kiellettiin, toki kovin eri aikaan eri puolilla maapalloa. DDT ja PCB kuuluvat Tukholman yleissopimuksen 2001 ns. likaiseen tusinaan. Aivan viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että PCB vaikuttaa suoraan hermokudoksiimme ja sitä kautta älykkyyteen. Asian ovat nostaneet esiin tutkimuksellisesti professori ja lääkäri Jorma Toppari ja EUlainsäädännön puolelta europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Ikävä kyllä mm. DDTä käytetään paikoin Afrikassa vieläkin. Vaikka tietoa kemikaalien vaarallisuudesta on yhä enemmän, useat käytössä olevat kemikaalivalmisteet ovat haitallisia terveydellemme ja ympäristölle. Monissa arkipäivän käyttömateriaaleissa ja tavaroissa on ns. PFC-yhdisteitä (perfluoratut yhdisteet). Niitä käytetään vedenpitävyyskalvona. Siksi niitä löytyy mm. ulkoiluvaatteista, pakkausmateriaaleista, paistinpannuista tai vaikkapa talviliikunnan ystävän suksivoiteista. PFC-yhdisteet kuormittavat ympäristöä, kaukokulkeutuvat jopa maapallon navoille asti sekä päätyvät myös

3 ihmisiin. Tutkimuksellisesti tiedetään niiden mm. heikentävän hormonitoimintaa mm. lisääntymistä, kilpirauhastoimintaa ja olevan jopa syöpäriski. Tuttuja ovat monille myös käsidesit, joiden toivotaan ehkäisevän bakteeri-infektioita. Ikävä kyllä bakteerit tulevat ajan mittaan resistensseiksi eli vastustuskykyisiksi, jolloin desinfiointi ei enää tapakaan bakteereja, vaan niiden vastustuskyky nousee suuremmaksi desinfiointiainetta kohtaan ja teemme näistä aina vain haitallisempia terveydellemme. Näin desinfioivien aineiden käyttö lopulta haittaa terveyttämme. Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) kehottaa välttämään turhaa käsidesien käyttöä. Vuodesta 2012 lähtien PHMB (polymeerinen guanidiiniyhdiste) sekä samankaltaisten PHMG-käsidesisuihkeiden käyttö on kielletty EU-alueen laitoksissa ja käyttöä valvotaan tarkasti. Aiemmin suihkeita käytettiin mm. päiväkodeissa ja sairaaloissa. Onneksi ja harvemmin ihminen ja muut elolliset joutuvat määrältään suuren kerta-annoskemikaaliryöpyn kohteeksi. Kuitenkin olemme päivittäin tekemisissä mm. ilman, veden, pakkausmateriaalien, puhdistusaineiden ja ravinnon välityksellä useaan eri kemikaaliin. Tällöin saamme ns. päivittäisen kemikaalicoctail annoksen, joka pitkällä aikavälillä muuttaa elimistöämme epäsuotuisasti. 4 Vaihtoehto ympäristön pilaantumiselle Tutkijat, valistuneet poliitikot ja kansalaiset ymmärtävät, että isoja maapallolla käynnissä olevia haitallisia muutoksia tulee ehkäistä, ja kehittää vaihtoehtoja ympäristön pilaantumiselle. Tiedämme, että ilmastonmuutoksen vähentämiseksi tulee hillitä mm. fossiilisten polttoaineiden käyttöä esimerkiksi suosimalla julkista liikennettä. Biodiversiteetin heikkenemistä ehkäistään kaavoittamalla järkevästi jättämällä riittävästi luonnontilaisia ympäristöjä, mutta yksittäinen kansalainenkin voi ylläpitää monimuotoista puutarhaa tai osallistumalla luontojärjestöjen talkoisiin. Koska ihminen on luova ja kekseliäs, myös monille kemikaaleille on vaihtoehto. Usein oma järjenkäyttö on vaihtoehto. Esimerkiksi ei ole mitään järkeä käyttää käsidesiä arkisessa käsien pesussa omassa päivittäisessä elinpiirissään, johon oma vastustuskyky on jo muodostunut. Toisinaan taas, kun ongelma tuntuu etäiseltä, vastaus voi löytyä lähempää, pienimmästä, perinteisimmästä ja jopa edullisimmasta vaihtoehdosta ekosysteemipalvelusta. Ekosysteemipalvelut tarkoittavat luonnon tarjoamia aineettomia ja aineellisia palveluita. Juuri tätä, minkä kanssa ihminen on elänyt ja ollut aina. Ratkaisu moniin ongelmiimme onkin bakteeri, jota usein kauhistellaan. Viime aikoina on ymmärretty, että bakteeri onkin kaverimme, emmekä tule toimeen ilman bakteereja. Bakteereista on siis syytä ottaa selvää enemmän. 5 Bakteerit - välttämätön ja monimuotoinen hajottajaeliöryhmä Bakteereja on ollut maapallolla miljardeja vuosia, ja ne edustavat arkkien kanssa vanhinta elollisten muotoa maapallolla yli kolmen miljardin vuoden takaa. Bakteerien tapa elää - hankkia ravintonsa, löytää elinympäristönsä, sietää muuttuvia olosuhteita ja lisääntyä uskomattomalla nopeudella kiinnostaa tutkijoita ja uusien tuotteiden kehittäjiä. Suurin osa bakteereista on hajottajia. Kaikissa ekosysteemeissä, ovatpa ne sitten - sademetsiä tai aavikoita, soita tai kuivia ketoja, napojen jäätiköitä tai merten syvänteitä bakteerit toimivat hajottajina. Bakteerit ovat siis kosmopoliitteja, ne esiintyvät kaikkialla maapallolla. Ekologiselta toimintatavaltaan bakteerit työskentelevät (ekologinen lokero) ravintoketjujen päätepistetehtävässä omalla elinpaikallaan (habitaatti), jossa muiden mikrobien kanssa hajottavat orgaanisen (eloperäisen) aineksen jälleen elottomaksi. Näin ravintoketjuissa elollisena ollut materiaali on jälleen tuottajien kuten kasvien ja mikrobeihin kuuluvien levien käytettävissä elottomana materiaalina, mineraaleina ja ravinteina.

4 6 Bakteerien rakenne Koska bakteerit ovat niin suuri ja monimuotoinen ryhmä (superkunta eli domeeni), ei helposti ja yksiselitteisesti voi selventää bakteerien ominaisuuksia, jotka sopisivat kaikkiin bakteereihin kaiken kattavasti. Suurimmaksi osaksi ne ovat hajottajia, mutta esimerkiksi kasvien lailla tuottavat sinibakteerit (kutsumme niitä virheellisesti arkikielessä sinileviksi) kuuluvat bakteereihin. Ne siis yhteyttävät vettä ja hiilidioksidia tehden sokeria ja vapauttaen happea. Vanhimpien sinibakteerien tiedetään eläneen maapallolla jo 2,3 mrd vuotta sitten. Tällöin alkoi sinibakteerien toimesta maapallon ilmakehään vapautua happea, ja niin ne muuten tekevät vieläkin. Bakteereilla on kuitenkin yhteisiä ominaisuuksia, joiden mukaan ne juuri luokitellaankin bakteereiksi. Bakteerit kuuluvat alkeistumallisiin (prokaryootteihin). Kehityshistoriansa alkeellisuudesta kertoo se, että niillä ei ole perintöaineksen (nukleoidin > genomi > geenit) ympäröivää tumakelmua, jollainen on aitotumallisilla (eukaryootit) kehittyneemmillä eliöillä kuten esimerkiksi kasveilla, sienillä ja eläimillä. Niiltä puuttuvat myös monia eukaryooteilla olevia soluorganelleja (toiminnallisia rakenteita). Vaikka bakteerit ovat alkeellisia, niiden aineenvaihdunta on niin monipuolista, että ne voivat ottaa ravintoa hyvin erilaisista materiaaleista. Tätä bakteerien kykyä me muut elolliset käytämme hyväksi bakteereissa. Koska bakteerien on mahdollisuus asuttaa mitä paikkoja vain, ja käyttää ravinnokseen melkein mitä vain, ne ovat korvaamattomampia kuin mitä uskoisimmekaan. 7 Bakteerit ja ihminen Itse asiassa bakteerien ja arkkien yhteen liittymä on esi-isämme. Aikaisemmin ajateltiin, että bakteerit ovat kaukaisia esi-isiämme, mutta arkkien löydön jälkeen ja niiden toimintaa enemmän tutkittua, tieteellisesti on havaittu, että kummankin ison domeenin edustajien vaikutukset löytyvät myös korkeammista eliöistä, siis myös meistä ihmisistä. Tärkein oppi lienee kuitenkin se, että nykyään tiedetään varsin hyvin, että meissä asustaa n 1,5 kg bakteereja. Ilman tätä bakteerimassaa emme tulisi toimeen. Suolistossamme asuu suurin osa bakteereista, mutta myös suussa sekä iholla. Itse asiassa suussa bakteereja on valtavasti, mutta sylki (yhdessä sylkitipassa jopa 800 miljoonaa bakteeria, ilman sylkeä suu täyttyisi muutamassa päivässä bakteereista!) huuhtelee ne ruoansulatuskanavaan, jossa hapot tuhoavat niitä. Bakteerit tekevät kehossamme juuri sitä mitä ne muutoinkin tekevät ja osaavat parhaiten toimivat hajottajina pilkkoen syömäämme orgaanista ainesta eli ottavat ravintoa etupäässä ruoansulatuskanavassamme (erityisesti paksusuolessa), mutta myös suussa (ravintojäämät) ja iholla (kuollut ihosolukko). Näin bakteerit auttavat ihmistä ravinnon käsittelyssä samalla saaden itse ravintoa. Loistavana puolena tässä on vielä se, että bakteerit toimivat elinympäristössään kurinpitäjinä estäen ihmiselle haitallisten bakteerien kiinnittymisen suolistoseinämiin ja estäen näitä lisääntymästä. Näin uutteria ja väsymättömiä työntekijöitä ruokapalkalla ei saa mistään, ja kaiken lisäksi tämä jos jokin on toisiaan hyödyntävää yhteistyötä. Tämän kaltaista molemminpuolista hyötyä sanotaan symbioosiksi. Meillä on siis symbioottinen suhde bakteerien kanssa. Bakteerit asuttavat ihmiskehon välittömästi syntymisen jälkeen. Sikiönä ollessa lapsi on täysin bakteeriton, sillä lapsivedessä ei ole bakteereja. Kun vauva syntyy normaalisti alatiesynnytyksenä, hän saa ensimmäiset bakteerit kehoonsa äidiltään. Vauva on tällöin altis kaikille bakteereille, ja hänen bakteerikantansa alkaa kehittyä kaikista niistä bakteereista, joita kohtaa ensi sekunneista lähtien. Luonnollisesti hän saa bakteereja myös kaikilta niiltä, ketkä ovat synnytyksessä mukana sekä synnytysympäristöstä. Näin vauvalle syntyy oma bakteeri-cocktail, joka on jokaiselle ihmiselle omanlainen. Jos varttuva ihminen ei koe suuria bakteeriromahduksia, esimerkiksi syö antibioottikuureja, hänen identiteettinsä voidaan tunnistaa bakteerikannasta sormenjälkeä vastaavasti.

5 8 Bakteerit ovat välttämättömiä terveydellemme Bakteeritutkimus on vielä melko nuori tutkimuksen ala, ja siksi uutta tietoa bakteereista ja niiden vaikutuksista ihmisessä ja ympäristössämme löydetään jatkuvasti. Kaikki se mitä hengitämme, juomme, syömme tai olemme kosketuksissa ylipäätään kaikki se, mikä päätyy eri kanavien kautta kehoomme sisältää myös bakteereja, jolloin tulokkaat kohtaavat jo kehossamme olevat bakteerit. Se, missä liikumme ja millaista ravintoa syömme, vaikuttaa omaan suolistobakteeritoimintaan. Luonnossa liikkuminen sekä lisää aineenvaihduntaa ja saa sydämen sykkimään, mutta myös altistaa kehomme erilaisille bakteereille. Kun syömme erilaisia kasviksia esim. marjoja ja juureksia, niiden aineskoostumus suosii sellaisten bakteerien määrää suolistossamme, jotka ovat hyväksi ihmisen terveydelle. Bakteeriopin professori Pentti Huovinen sanookin osuvasti, että emme ole sitä mitä syömme, vaan sitä mitä bakteerit tuottavat siitä, mitä syömme. Bakteerit siis tuottavat tietynlaisesta ravinnostamme erityisesti kasvikset, kokojyväviljatuotteet, vihannekset, marjat, hedelmät, kalat ihmisen suolistossa sellaisia aineita elimistöömme, jotka ovat terveydellemme eduksi. Bakteerit eivät siis vain hajota syömäämme ravintoa, vaan tuottavat ihmiselle edullisia hormoneja ja käynnistävät prosessin, joka edistää terveyttämme. Tässä yhteydessä on mahdollisuus mainita vain hyvin rajoittunut ja pieni määrä suolistobakteeriemme terveydellisistä vaikutuksista, todellisuudessa bakteerien vaikutus on valtavasti moninaisempi. Suolistobakteerimme tuottavat mm. gamma-aminovoihappoa (GABA), joka keskushermoston välittäjäaineena on ehkäpä tärkein ja täysin välttämätön ihmiselle. GABA on tärkeää mm. unen laadulle, ja sen vähentyminen vaikuttaa mielenterveyteen, jolloin voi esiintyä mm. ahdistusta. Niin ikään bakteerit tuottavat tärkeää K-vitamiinia, joka mm. vaikuttaa veren hyytymiseen ja luustoon ohjaten kalsiumia verenkierrosta luustoon. Bakteerit tuottavat myös enterolaktoonia, jonka puutteella näyttäisi olevan vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin ja jopa syöpään. Maitohappobakteerien taas on todettu vaikuttavan myönteisesti allergioiden ehkäisijänä, sillä henkilöt jotka sairastavat paljon allergioita, omaavat poikkeavan bakteerilajiston terveempiinsä nähden. Mitä monipuolisempi bakteeristo on kehossamme, sitä terveempiä olemme. Liikunnan vähäisyys ulkona, epäterveellinen bakteeriton ympäristö (liika hygieenisyys) ja epäterveellinen ruokavalio heikentävät bakteerilajistoamme. Tällä katsotaan olevan vaikutusta jopa ykköstyypin diabetekseen. Lista on pitkä, ja tutkimus tuottaa uutta tietoa jatkuvalla syötöllä. Suolistomme on suurin immunologinen elin, jossa on satoja miljoonia hermosoluja. Niinpä suolistomme toisinaan mainitaankin toisina aivoinamme. Tärkeää on ymmärtää, että bakteerit ovat välttämätön ja keskeinen tekijä elämällemme niin luonnossa, rakennetussa ympäristössä, sisätiloissa kuin omassa kehossammekin. Bakteerit ovat ja pysyvät elämässämme. Tärkeää on tulla toimeen bakteerien kanssa ymmärtää niitä, oppia niiden toimintaa, eikä tuhota elämämme ylläpitäjiä. Bakteeritasapainoa ei saa mennä sössimään! 9 Probiootit ihmisen terveyttä edistävät bakteerit Tosiasia on, että bakteerit aiheuttavat myös vakavia sairauksia. Siksi on tärkeää saada hyviä bakteereja kehoomme, elintarvikkeisiin ja sisätiloihin toimimaan terveyttämme edistävästi valtaamalla haitallisilta mikrobeilta elintilan ja häiritsemällä niiden lisääntymistä. Terveyttämme edistäviä bakteereja kutsutaan probiooteiksi. Ihminen on käyttänyt probiootteja vuosisatoja, probiootti vain terminä on kohtalaisen uusi. Elintarviketeollisuus on perinteisesti käyttänyt mikrobeja niin maitotuotteiden kuin oluen ja viinienkin valmistuksessa. Nykyään probiootit valmistetaan laboratorioissa, mikä on tiukasti valvottua toimintaa. Probiootteja lisätään nykyään elintarvikkeisiin kuten hapanmaitotuotteisiin (piimä, viili, yogurtti), mehuihin tai vaikkapa juustoihin. Lisäksi probiootteja käytetään maitohappobakteereina, joita saa apteekeista

6 purkitettuina kapseleina. Jokaisessa kapselissa on miljardeja bakteereja, joiden tehtävänä on tasapainottaa ruoansulatuskanavan mikrobistoa. Niitä suositellaan popsittavan, kun lähdetään pois omasta bakteeriympäristöstä kovin erilaiseen bakteeriympäristöön. Käytännössä siis silloin, kun lähdetään reissulle etelän lomakohteisiin, jossa sekä ympäristö että ravinto koostuu erilaisesta bakteerikannasta kuin kotiympäristö. Myös silloin suositellaan probioottien käyttöä erityisesi, kun kehon bakteeristoa tuhotaan tietoisesti antibioottikuurilla. Maitohappobakteerien käytön lisääntyminen ja sen myönteiset terveysvaikutukset johtavat luonnollisesti bakteeritutkimuksen lisääntymiseen. Lactobacillus rhamnosus GG onkin maailman tutkituin maitohappobakteeri. Tärkeää on huomioida se, mitä suuhun laitamme. Kuitenkin tärkeää on myös tietää, millainen on bakteeriympäristö, jossa ravintomme valmistetaan, ja jossa päivittäin elämme. Koska bakteereja on kaikkialla ja ne tarttuvat joka materiaaliin, niin myös ympäristön hyvien bakteerien ja meille haitallisten bakteerien määrään tulee kiinnittää huomiota. Tiedämme jo entuudestaan, että bakteereja on joka puolella ja niin ne aina tulevat olemaankin. Emme voi voittaa bakteereja tuhoamalla niitä, mutta voimme lisätä elinympäristössämme niitä bakteereja, jotka ovat meille terveyttä tuovia. Mielestäni luonnon ekosysteemipalveluja käyttävä, ja siten ympäristöystävällinen sekä terveyttämme edistävä ja mullistava keksintö on käyttää probiootteja puhdistusaineissa. Se on nerokkain koskaan tapaamani puhdistustapa! 10 Probioottibakteerit puhdistuksessa nerokasta! - Mikä probioottibakteereihin perustuvassa puhdistuksessa sitten on niin nerokasta? - Kaikki! Ei ole sattumaa, että tämän kirjoituksen kohdaksi osui juuri nro 10. Probioottien käyttö puhdistuksessa on kympin arvoinen maapallon hyvinvointia ja terveyttämme edistävä keksintö. Tässä tavassa käytetään yli kolmen miljardin vuoden työkokemusta. Miljardi on numeraali, jossa on yhdeksän nollaa. Lukua on vaikea siirtää todellisuuteen, sillä luulen, että ihmisen kyky oikeasti käsittää vuosia on kutakuinkin oman mahdollisen eliniän verran eli vuotta. Bakteerien luontaista kykyä toimia hajottajina käytetään tässä puhdistusmenetelmässä. Pitkään vallinnut kulttuurimme puhdistustapa on perustunut desinfiointiaineisiin ja myrkkyihin. Tällöin vain teemme bakteereista vieläkin myrkkyjä ja desinfiointiaineita kestävämpiä sekä ravitsemme lisää meitä haittaavia bakteereja, sillä tapetut bakteerit ovat ravintoa muille meille haitallisille bakteereille jäätyään näin käsitellyille pinnoille. Usein puhdistuksen jälkeen pinnat ovat vielä hetken märkiä ja juuri kosteus luo uusille ihmisen terveyttä heikentäville haitallisille bakteereille hyvät kasvuedellytykset. Kun puhdistusaineissa käytetään miljardeja probioottibakteereja, tilanne on päinvastainen desinfiointiin ja myrkkyihin perustuvaan puhdistukseen verrattuna. Ideana on säännöllisesti lisätä siivotessamme puhdistettaville pinnoille ihmisen terveyttä edistäviä probioottibakteereja. Tällöin hyvät bakteerit ottavat haltuunsa tilan, jolloin terveyttä heikentäville bakteereille ei jää elintilaa. On huomioitavaa, että bakteeritoiminta ihmisen terveyden edistäjänä on myös paikkasidonnaista. Sama bakteeri voi tuottaa ekosysteemipalvelua ja olla välttämätön terveydellemme suolistossa ja taas esim. vedestä tai vaikkapa WC-tilojen ovenkahvasta saatuna suun kautta ihmistä sairastuttava. Tällaisia löytyy esim. kolibakteereista. Päivittäisessä ulosteessamme kolibakteerimäärät ovat biljoonaluokkaa. Ulosteesta n. puolet on bakteereja. Siten ennen WC-pöntön vetoa kansi on ehdottomasti suljettava! No miksi? Professori Mark Wilcox tutki bakteerien leviämistä WC-pöntön huuhtelun aikana ja havaitsi, että jos huuhtelun aikana kansi on auki, bakteerit pääsevät pöntöstä leviämään useiden metrien alueelle ja pysyvän ilmassakin jopa puolentoista tunnin ajan. Niin ja kaikki ihmisethän aina muistavat pestä kätensä asiointinsa jälkeen vähintään 15 sekuntia, jonka jälkeen kuivata kätensä aivan kuivaksi, puhumattakaan siitä, että

7 muistamme aina laittaa WC-pöntön kannen kiinni ennen huuhtelua. Eikös? Ei siis ole hullumpaa käyttää, meille terveellisiä bakteereja - probiootteja - WC-tilojen puhdistuksessa. Kolibakteerit eivät pääse WC-tiloissa, eivätkä muuallakaan sisätiloissa menestymään silloin, kun probioottipohjaisia siivousaineita käytetään säännöllisesti. Biologisten periaatteiden mukaan eliön on menestyäkseen löydettävä sopivat elinolosuhteet täyttävä paikka (habitaatti) ja työtehtävä energian saamiseksi (ekologinen lokero). Nämä ovat perusresurssit. Jos mietit, että pitäisihän sitä vielä bakteerin löytää parittelukumppani, niin eipä tarvitse, koska muistanet, että bakteerit lisääntyvät itsekseen. Ilman perusedellytyksiä ei eliö voi menestyä. Probioottibakteerien käyttö perustuu siis elämän perussääntöihin, jossa kunnioitetaan luonnon omia lakeja. Tällöin se on mahdollisimman ympäristöystävällistä, toimivaa ja tehokasta. Ekosysteemien pääperiaatteet toimivat kaikissa olosuhteissa, kuten jo aikaisemmin tässä kirjoituksessa on mainittu. Bakteerit toimivat ekologiselta tasoltaan aineiden kierrättäjinä ravintoketjujen päätepisteessä, jossa orgaanisesta aineksesta tehdään taas alkuaineita. Elollisessa toiminnassa kyse on hengityksestä. Bakteereilla ei ole keuhkoja, mutta yksisoluisena eliönä sen soluhengityksen tuotteena syntyy hiilidioksidia aivan kuten meidän ihmistenkin hengittäessä. Siten probioottibakteereihin perustuvan siivouksen jätökset ovat alkuaineita ja hiilidioksidia, jotka ovat epäorgaanisia aineita. Tämä jos jokin on nerokkaan ympäristöystävällistä ja tehokasta sekä kaiken lisäksi taloudellista! 11. Ympäristöystävälliset tuotteet - terveellinen tulevaisuus Ihminen on poikkeuksellinen eliölaji maapallolla. Olemme liki bakteerien lailla löytäneet toimintaympäristömme meristä aavikoille ja laaksoista vuorten huipuille. Luontoresurssien taitava käyttö vapauttaa meidät toimimaan luontaisen habitaattimme ja ekologisen lokeromme ulkopuolella, eikä pelkästään Afrikan savanneilla, jossa fysiologiamme on kehittynyt symbioottisessa suhteessa bakteerien kanssa. Vapaus tuo myös vastuun. Vastuu ajatellaan usein harteita painavaksi möröksi. Kuitenkin vapautta ja mahdollisuuksia tuoden se on iloinen asia. BioSwipe-tuotteiden käyttö on juuri tämän kaltaista myönteistä ja iloa tuovaa vastuullisuutta. Probioottipohjaiset BioSwipe-tuotteet edistävät ympäristönsuojelua parhaimmillaan, sillä ne ehkäisevät kaikkia suuria haitallisia ympäristömuutoksia: ilmastonmuutosta, biodiversiteetin heikkenemistä ja kemikalisoitumista. Tavalliseen vesijohtoveteen laimennettavien BioSwipe-tuotteiden varastointi-, kuljetusja pakkausresursseihin käytetään vähemmän energiaa ja sitä mukaa se ehkäisee ilmastonmuutosta. Probioottibakteeripohjaiset BioSwipe-tuotteet eivät aiheuta biodiversiteetin heikkenemistä, eikä kemikalisoitumista, koska tehokkuus perustuu luonnon omaan ekologiaan. Terveellisen ja miellyttävän elinympäristömme tae on BioSwipe-tuotteiden kaltaisten valmisteiden käytön lisääminen yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Ihmiselle on aina ollut tärkeää se, että voi omata tunteen tarkoituksellisuudesta. Tarkoituksellisuus ei tarkoita sitä, että nimi koreilisi päivittäin mediassa. Se tarkoittaa sitä, että tietää tekevänsä oikein itseään ja kanssaeläjiään kohtaan. Tuskin tarkoituksellisempaa voisi olla, kuin edistää ihmisen sekä koko maapallon elämän hyvinvointia. Hyvinvoivaa tulevaisuutta BioSwipea käyttäen!