Paikka Rovaniemi, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Luentosali 9

Transkriptio

1 Sisäilmaryhmä KOKOUS 1 / 2011 MUISTIO 1 (8) SISÄILMARYHMÄN PERUSTAVA KOKOUS 1 / 2011 Aika klo Paikka Rovaniemi, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Luentosali 9 Läsnä Virpi Hyvönen, terveyspalveluyksikön johtaja YTHS Irmeli Halla-Rannanlahti, työterveyshoitaja Terveystalo Jarmo Kiuru, työsuojeluvaltuutettu LaY Kaisa Kangas, hallintopäällikkö LaY, TTK Eija Ruokamo, kiinteistö- ja hankintapäällikkö LaY Mirja Väyrynen, henkilöstöjohtaja LaY Jukka Mäkelä, vararehtori LaY Jarmo Perkiö, joht. kiinteistönpidon asiantuntija SYK Taavi Viitala, projektipäällikkö SYK / ISS Proko Oy Arja Miihkinen, rakennusterveysasiantuntija ISS Proko Oy Poissa Esko Suorsa, työsuojelupäällikkö LaY Liisa Ansala, pääsihteeri LYY 1 Kokouksen avaus Jarmo Perkiö toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi SYK:n kampusalueiden ensimmäisen sisäilmaryhmän kokouksen. 2 Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajana toimi Taavi Viitala ja sihteerinä Arja Miihkinen. 3 Läsnäolijat Todettiin kokouksen läsnäolijat ja suoritettiin lyhyt esittely. 4 Tilannekatsaus todettuihin sisäilmaongelmakohteisiin, suoritetut tutkimukset, suoritetut työt ja uudet kohteet Suomen yliopistokiinteistöt Oy / Jarmo Perkiön puheenvuoro Perkiö kertoi, kuinka SYK on ajatellut hoitaa yliopistojen kampusalueilla ilmenneitä sisäilmaongelmia. Hän totesi; että asia on todettu hyvin tärkeäksi sisäilmaongelmia esiintyy lähes joka kampuksella, yht. 6 % merkitys työntekijöille ja opiskelijoille merkittävä sisäilma on nostettu ykkösasiaksi SYK sai kiinteistömassan haltuunsa , josta 6kk meni asian haltuun ottamiseen ongelmien laajuus alkoi hahmottua 2010 lopulla

2 MUISTIO 2 (8) luotiin organisaatio, joka toimii sisäilmapuolella tutkimukset on keskitetty ISS Proko Oy:lle SYK:ssä toimii moniammatillinen ryhmä, joka käsittelee tutkimukset ja päättää mitä korjataan, tavoitteena kertakorjaus eräs tärkeimmistä osa-alueista on kampuksella toimiva sisäilmaryhmä SYK antaa tukensa toiminnalle ja kaiken tarvittavan avun ongelma otetaan haltuun johtoajatuksena avoimuus, tieto kaikille niille, joille se kuuluu tiedotus auttaa asian hallinnassa sisäilmaryhmän tärkeimpiä asioita on tiedotus sisäilmaryhmä ei ole virkamiesryhmä työterveyshuolto oleellinen osa SYK laatii toimintakaaviota, jossa ensin ilmenee olosuhdeongelma, joka tarkastetaan kiinteistöhuollon toimesta, mikäli asia ei ratkea, kääntyy työntekijä työterveyshuollon puoleen ja tarpeen vaatiessa käynnistetään sisäilmatutkimukset Lapin yliopistolla on tehty seuraavat seuraavansisältöiset tutkimukset tai ne ovat meneillään: A-siipi, Vanha osa, raportoitu Sisäilmastokyselyn vastausosuus oli A-siivessä vain 29 % ja tulos näin ollen epävarma. Tästä johtuen A-siivessä ei voida varmuudella sanoa olevan yleinen sisäilmaongelma, vaikka tulosten mukaan muut siihen viittaavat kriteerit täyttyisivätkin. Tulosten perusteella ongelma sijoittuisi ennen kaikkea 2. kerroksen B- siiven puoleisiin huoneisiin. Täältä tuli kuitenkin vain 8 vastausta, joten 2. kerroksen leimaaminen sisäilmaongelmaiseksi kerrokseksi saatikka koko rakennuksen leimaaminen olisi väärin. Yksittäisiä sisäilmahaitoista kärsiviä työntekijöitä on ja heidän suhteen tulee edetä jatkossa yksilöllisemmin. Käytetyillä tutkimusmenetelmillä saatiin selville, että sisälämpötila on liian korkea tavoitearvon maksimiin 21,5 o C verrattuna, mikä vaikuttaa kokemuksiin sisäolosuhteista merkittävästi vaikkakaan tätä ei ole raportoitu sisäilmastokyselyssä. Kyselyssä painottuivat kokemus tunkkaisuudesta ja puutteellisesta ilmanvaihdosta. Mittausten mukaan ilmanvaihto toimii tarkoituksenmukaisella tavalla kun tarkastelee hiilidioksidipitoisuutta, joka kohoaa enimmillään 550 ppm:ään, kun S1 -luokan ohjearvo on 750 ppm, jonka alapuolella sen tulisikin olla. Myös painesuhteet ulkoilman ja sisäilman välillä ovat hyvin lähellä ohjearvoa eli ilmanvaihto ei ota korvausilmaa rakenteista ja tuo sitä kautta epäpuhtauksia sisäilmaan. Mineraalikuitu- ja pölynkoostumusnäytteetkin olivat tavanomaisia ilman poikkeavia löydöksi. Painesuhdemittaus tehtiin ensimmäisessä kerroksessa ja toisen kerroksen painesuhde vastaavalla tavalla mitaten olisi vielä enemmän tasapainossa eli rakenteiden kautta tuleva korvausilma olisi vieläkin vähäisempää. Näin tarkastellen ilmanvaihto toimii kuten pitääkin. Tästä huolimatta käyttäjät kokevat sisäilman tunkkaiseksi. Kyseessä voivat olla ilmanvaihdon paikalliset poikkeamat optimitilanteesta tai sisäilmaan tunkkaisuutta aiheuttavat vaurioituneet lattiapinnoitteet.

3 MUISTIO 3 (8) Lattiapinnoitteiden kemiallinen hajoaminen tuottaa sisäilmaan mm. kemiallisen hajoamisen indikaattoriyhdistettä 2-etyyli-heksanolia, joka koetaan sisäilmassa tunkkaisuutena. Tämä todentuu selvästi käytävätiloissa, missä ei ole koneellisesti järjestettyä ilmanvaihtoa. Hyvinkään toimiva ilmanvaihto ei kykene täysin poistamaan tätä tunkkaisuuden tunnetta ja mahdollisia poikkeavia hajuja, vaikkakin tehokas ilmanvaihto laimentaa hyvin kemiallisia haihtuvia yhdisteitä. PVC -lattiapinnoitteiden kemiallinen hajoaminen todennettiin otetuin lattiapinnoitemateriaalinäyttein. Lattiapinnoitteet ovat vaurioituneita ensimmäisessä kerroksessa ja aiheuttavat siellä sisäilmahaittaa, mutta toisessa kerroksessa lattiapinnoitteet ovat vaurioitumattomia. Näin ollen tässä tapauksessa toisen kerroksen haittatekijöiden selitykseksi jää ainoastaan käytetyillä tutkimusmenetelmillä tarkastellen mahdolliset puutteet ilmanvaihdossa. Suositamme tarkistamaan ja säätämään ilmanvaihdon. Tuloilman suodattimien vaihtoväliksi suositamme enintään puolta vuotta. Edelleen suositamme poistamaan 1. kerroksen vaurioituneet lattiapinnoitteet ja korvaamaan ne uusilla pinnoitteilla. Maanvaraisen alapohjan paras lattiapinnoite sisäilman kannalta on keraaminen laatta. Mikäli ilmanvaihtokorjaukset eivät riitä toisen kerroksen B -siiven puolen sisäilman parantamiseen, niin tutkimuksia tulee jatkaa siellä kohdistaen ne ongelmahuoneisiin. Tehdyt toimenpiteet Ilmanvaihtojärjestelmä nuohotaan, ilmamääriä mitataan ja säädetään. Kesällä 2011 suoritetaan lattiakorjauksia kahteen huoneeseen. E-siipi raportoitu E -siiven vastausosuus sisäilmastokyselyssä jäi matalaksi eli 55 %:iin, mikä osaltaan rajoittaa tulosten tarkastelua. Selkeää kyselyn viitearvojen mukaista koko alueen kattavaa sisäilmaongelmaa ei tällä alueella ole, sillä koetut haittaosuudet jäivät kaikin osin alle viitteenä pidetyn 40 %:n. Viitearvot ylittävät työympäristötekijät ja oireet toteutuvat kuitenkin E -siiven 2. kerroksessa, missä voidaan katsoa olevan yleinen sisäilmaongelma. Tosin sielläkin työympäristöhaitoista ylittyi vain yksi tekijä eli tunkkaisuus, mikä viittaa ensisijaisesti toimimattomaan ilmanvaihtoon. Toisessa kerroksessa koettiin 3. kerroksesta poiketen paljon yleisoireita, mitkä voivat myös olla seurausta riittämättömästä ilmanvaihdosta. Mikrobitulosten perusteella sisäilmahaittaa aiheuttava mikrobivaurio paikantuu 3. kerroksen parvekkeen ympäristöön ja sen alapuolelle. Muualta E -siivestä otetut näytteet ovat mikrobiologisesti puhtaita. Näin ollen ensisijaisesti pääasiallisimman ja laaja-alaisimman sisäilmahaitan aiheuttaja muualla kuin em. alueella on toimimaton ilmanvaihto, mihin ensikädessä tulee paneutua. Sisäilmanäytteiden VOC -pitoisuudet olivat pieniä kuten myös ehjän lattiapinnoitteen päältä otettujen näytteiden tulokset. Lattiapinnoitteiden materiaalinäytteiden TVOC -pitoisuudet olivat samaten hyvin pieniä vaikkakin kemiallisen hajoamisen indikaattoriyhdisteitä näytteissä esiintyi. Indikaattoriyhdisteitä ei kuitenkaan esiintynyt edes lattiatasolla kuin erittäin pieniä määriä tai ei lainkaan. Tarkoituksenmukaisesti toimiva ilmanvaihto laimentaa hyvin kaasumaisia yhdisteitä. Kyseisten tulosten perusteella ei voi osoittaa lattiapinnoitteita vaurioituneiksi.

4 MUISTIO 4 (8) Suositamme ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan tarkastamista ja säätämistä. Lisäksi suositamme huolellisesti tiivistämään neuvotteluhuoneen ja sen alapuolisten huoneiden kaikki rakenneliittymät ja läpimenot. Ulkoseinän vaurioituneiden lämmöneristeiden uusiminen tulee suunnitella ja toteuttaa kyllin laaja-alaisesti. Mikäli ilmanvaihdon korjaukset eivät poista oireilua, tulee yksittäisten oireilevien henkilöiden työhuoneiden olosuhteita tarkastella uudelleen. Tällöin tulee ottaa huomioon myös mahdollinen lattiapinnoitteen osuus oireilun aiheuttaja, vaikkakin pitoisuudet ovat erittäin alhaisia. Tehdyt toimenpiteet Ilmanvaihtojärjestelmässä ei ollut tarvetta nuohoukseen. Ilmamäärät on mitattu ja säädetty. Parvekkeen alla olevat huoneet on tiivistetty ikkunoiden ympäriltä ja lattian ja seinän liitoksissa. Hallituksen neuvotteluhuoneen parvekkeen alla kastuneet ulkoseinärakenteet korjataan kesällä Lisätutkimukset ovat käynnissä. Lausunto valmistuu toukokuussa Rotko, B-osa raportoitu Rotkon B -osassa oli kyselyn mukaan yleinen sisäilmaongelma. Pääasiallisimman ja laajaalaisimman sisäilmaongelman aiheuttajina olivat kemialliset tekijät, jotka johtuivat lattiapinnoista vapautuvista yhdisteistä. Tätä haittaa esiintyi todennäköisesti kaikissa tiloissa jossain määrin, missä on PVC -pinnoite. Tulosten perusteella kemiallinen haitta oli määräävin toisessa kerroksessa. Kolmannessa kerroksessa esiintyi sekä kemiallista - että mikrobihaittaa. Mikrobihaitta johtui ulkoseinärakenteesta, jossa on ainakin jossain määrin poikkeavaa mikrobistoa. Homesienten biomassaa esiintyy myös jossain määrin poikkeavan kosteilla alustoilla betonilaatan ja pinnoitteen välissä reuna-alueilla. Alipaineinen ilmanvaihto päiväaikaan, jota mitattiin tilassa B319, voimistaa kolmannen kerroksen puurakenteisen ulkoseinän mikrobihaittaa johtamalla sisäilmaan epäpuhtauksia. Työympäristöhaittana esiintyi puolella työntekijöistä vetoa, joka liittyy ilmanvaihtoon. Tämä lienee syynä hieman liian korkeaan sisäilman lämpötilaan, jolla on yritetty poistaa vedontunnetta. Voimakas ilmanvaihto pitää kuitenkin hiilidioksidipitoisuudet hyvällä tasolla. Suositamme säätämään ilmanvaihdon siten, että ulkoilman ja sisäilman välillä oleva paine-ero on ohjearvon puitteissa eli Pa ja ilmamäärät tavoitearvojen mukaiset. Tämän tulisi poistaa vedon tunteen ja sisäilman lämpötiloja voi alentaa, mikä puolestaan vaikuttaa sisäilman tuntemuksia raikastavasti. Koska kyseessä on sisäilmaongelmainen rakennus, suositamme pitämään ilmanvaihdon toiminnassa ympäri vuorokauden, jotta epäpuhtauksia ei kerry huoneilmaan liiallisissa määrin. Ilmanvaihdon tutkimuksissa tulee kiinnittää huomiota myös mahdollisiin lasivillakuituja sisältäviin vaimentimiin, joiden pinnat tulisi sulkea tai vaihtaa materiaali päästöttömäksi.

5 MUISTIO 5 (8) B -osan kaikissa lattiapinnoitteissa on merkkejä kemiallisesta hajoamisesta. Suositamme aluksi kuitenkin poistamaan haitan tiloista, joissa on isopäästöisimmät pinnoitteet. Näitä ovat tutkituista tiloista ne, joissa TVOC -pitoisuus on yli 50 µg/m 3 g. Lattiapinnoitteiden kemiallisen hajoamisen aiheuttama haitta voidaan poistaa ainoastaan poistamalla pinnoitteet, puhdistamalla betonilaatta ja asentamalla uusi vähäpäästöinen pinnoite kuivalle alustalle (tasoitteen kuivumisaika). Toinen tapa on sulkea pinnoitteiden poistamisen jälkeen betonilaatan pinta siten, etteivät betonilaatassa olevat yhdisteet pääse vapautumaan enää huoneilmaan. Lattiapinnoitekorjausten yhteydessä suositamme poistamaan seiniltä ja laipiosta huokoiset materiaalit, joihin on kiinnittynyt kaasumaisia- ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Kolmannen kerroksen ulkoseinä, joka on puurunkoinen ja levypinnoitteinen, aiheuttaa mikrobihaittaa. Suositamme purkamaan seinän sisäverhouslevyn ja eristeet pois huone kerrallaan ja vaihtamaan uudet materiaalit. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ilmatiiviyteen. Tehdyt toimenpiteet Jatkotutkimuksia tehty, mm. väestönsuojan päällä Korjaussuunnittelu käynnistetty arkkitehtitoimisto Raili ja Tapio Rönkönharju Oulusta toimesta Urakkalaskenta huhtikuussa 2011, työaika vuoden loppuun Kaikki käyttäjät ovat väistötiloissa Käyttäjille pidettiin tiedotustilaisuus Suunnitelmat valmistuvat viikolla 13 F-siipi, F3027 raportoitu Tilassa F3027 oli kemiallinen sisäilmahaitta, mikä johtui isopäästöisistä ja kemiallisesti hajoavista lattiapinnoitekerroksista. Saatujen tietojen mukaan runkorakenteet ennen pinnoitustöitä olivat kuivia. Vauriomekanismina lienee siten tasoitekerroksen levittämisen jälkeen liian pikaisesti suoritettu pinnoitteen liimaaminen. Tasoitteen sisältämä kosteus on imeytynyt nopeasti kuivaan betoniholviin, josta se vasta ajan kuluessa on vesihöyryn muodossa siirtynyt ylöspäin ja jäänyt tiiviin pinnoitteen alle liimakerrokseen mainituin seurauksin. Kaikki näytteet otettiin ikkunaseinän viereisestä työpisteestä. Huomioitavaa on, että kupunäytteen kaasumaiset yhdisteet eivät laimene sisäilmaan (noin yhden metrin korkeudelle) niin hyvin kuin olettaisi koneellisen ilmanvaihdon ollessa ilmanvaihtotapana. Tästä voi päätellä, että ilmanvaihto ikkunaseinän vierellä on puutteellinen. Tilassa oli kolme ilmanjäähdytysyksikköä, jotka olivat seinällä olevan säätöyksikön näytön perusteella säädetty 24 asteeseen. Kyseisellä lämpötilalla ne kuitenkin toimivat ennemminkin lämmitysyksikköinä. Sisäilman lämpötilan voitiin sanoa olevan yli 23 O C, kun se mitattiin infrapunalämpömittarilla tiloja jakavasta sermistä (kuva 4). Säätöyksikköä lähimpänä olevasta konvektorista tuleva ilma oli lähimpänä säätöarvoa, mutta kaksi muuta konvektoria tuottivat sisäilmaan huomattavasti viileämpää ilmaa, joka tunnettiin vetona ja kylmänä. Lattiapinnoitekerrosten kemiallisen hajoamisen ollessa kyseessä lattiapinnoitteet ovat vaurioituneita ja prosessi on jatkuva. Ainoa keino haitan poistamiseksi on poistaa vaurioituneet pinnoitteet. Pinnoitteet poistetaan liima- ja tasoitekerroksineen puhtaalle betonille. Betonilaatta

6 MUISTIO 6 (8) puhdistetaan siihen imeytyneistä yhdisteistä tai vaihtoehtoisesti pinta kapseloidaan eli yhdisteet suljetaan laatan sisään. Puhtaan sisäilman kannalta paras ja pitkäikäisin uusi lattiapinnoite on keraaminen laatta myös kerroksissa. Laatan kiinnityksessä ei käytetä liima-aineita, joihin käyttäjät ovat jo reagoineet. Kun pinnoite kiinnitetään 100 % kiinnityksellä ei resonanssiäänestäkään ole haittaa. Mikäli ehdottomasti halutaan käyttää liimattavaa pinnoitetta, tulee liimaus suorittaa pinnan sulkemisen yhteydessä tarraliimauksena vähällä liimamäärällä. F -siivessä haitta ei todennäköisesti rajoitu tutkittuun tilaan. Vaurion laajuus suositetaan kartoitettavaksi samoilla näytteillä kuin tässä tutkimuksessa on tehty. Lattiapinnoitekorjauksissa on mahdollisuus epäonnistumisiin. F -siiven osalta suositetaan laatimaan tarkat korjaussuunnitelmat. Suositamme tekemään koekorjauksen esimerkiksi nyt tutkittuun tilaan. Korjausten edetessä eri materiaalikerroksista tulee ottaa näytteitä ja niiden perusteella arvioida korjausten etenemistä. F-siipi 3. kerros raportoitu Tutkitulla alueella kolmannessa kerroksessa liimatut heterogeeniset eli kerrokselliset PVC - muovipinnoitteet hajosivat kemiallisesti. Pinnoite oli Forbon valmistama ja markkinoima Smaragd Classic kalvopintainen muovimatto. Prosessi oli käynnissä riippumatta alustan tämänhetkisestä kosteudesta tutkituissa tiloissa. Kemiallinen hajoaminen ei ole yhteydessä tähän nimenomaiseen pinnoitteeseen. Vastaavissa olosuhteissa mikä muu tahansa liimattava muovimatto käyttäytyisi todennäköisesti samalla tavoin. Prosessia lienee toki voimistanut pinnoitteen 0,7 mm kalvo, joka on 100 % PVC:tä, joka on hyvin kovaa ja samalla sen vesihöyrynvastus on korkea eli betoniholvista ylöspäin nouseva kosteus jää pinnoitteeseen tai sen alle. Kemiallisen prosessin pinnoitekerroksissa oli aikaansaanut liian korkea suhteellinen kosteus vallitsevissa olosuhteissa. Lattiapinnoitekerrosten kemiallisen hajoamisen ollessa kyseessä lattiapinnoitteet ovat vaurioituneita ja prosessi on jatkuva. Ainoa keino haitan poistamiseksi on poistaa vaurioituneet pinnoitteet. Pinnoitteet poistetaan liima- ja tasoitekerroksineen puhtaalle betonille. Betonilaatta puhdistetaan siihen imeytyneistä yhdisteistä tai vaihtoehtoisesti pinta kapseloidaan eli yhdisteet suljetaan laatan sisään. Puhtaan sisäilman kannalta paras ja pitkäikäisin uusi lattiapinnoite on keraaminen laatta myös kerroksissa. Laatan kiinnityksessä ei käytetä liima-aineita, joihin käyttäjät ovat jo reagoineet. Kun pinnoite kiinnitetään 100 % kiinnityksellä ei resonanssiäänestäkään ole haittaa. Mikäli ehdottomasti halutaan käyttää liimattavaa pinnoitetta, tulee liimaus suorittaa pinnan sulkemisen yhteydessä tarraliimauksena vähällä liimamäärällä. F -siivessä haitta ei todennäköisesti rajoitu tutkittuun tilaan. Vaurion laajuus suositetaan kartoitettavaksi samoilla näytteillä kuin tässä tutkimuksessa on tehty. Lattiapinnoitekorjauksissa on mahdollisuus epäonnistumisiin. F -siiven osalta suositetaan laatimaan tarkat korjaussuunnitelmat. Suositamme tekemään koekorjauksen johonkin valittuun tilaan. Korjausten edetessä eri materiaalikerroksista tulee ottaa näytteitä ja niiden perusteella arvioida korjausten etenemistä.

7 MUISTIO 7 (8) Tehdyt toimenpiteet Tutkimukset on päätetty ulottaa koskemaan koko rakennusta, tutkimukset valmistuvat toukokuussa Raportin tulosten perusteella tehdään korjauspäätökset ja -suunnitelmat, työt aikataulutetaan. Yhteen huoneeseen, F2033, on asennettu ilmanpuhdistin. Mallikorjaus tehdään kevään 2011 aikana. Harjoittelukoulu, tutkimukset tehty, raportointi puuttuu Rotko A-osa, Siljotien päiväkoti, raportoitu Otetun näytteen perusteella Siljotien päiväkodin Metsolat -osaston nukkumahuoneen mikrobisto oli tavanomainen. Ma otettiin mikrobiologiset sisäilmanäytteet osastojen Pyyt ja Teeret nukkumahuoneista ja ruokalasta. Ma otettiin mikrobiologinen sisäilmanäyte A-siiven vanhan osan huoneesta A215, 2. kerros. Käyttäjien puheenvuoro Kaisa Kangas F-siivestä kertoi työntekijöiden huolen tilanteesta. Perkiö vastasi, että F-siiven mahdollisen ongelman laajuus on tutkinnassa. F-siiven henkilöstö voi saada halutessaan huoneeseensa ilmanpuhdistimen. Ennen varsinaisia korjauksia on tiedettävä korjausalueen laajuus ja aikataulutettava korjaukset. Opiskelijoiden edustaja oli kutsuttu tähän tilaisuuteen, mutta hän ei ollut paikalla. Saapunee seuraavaan kokoukseen ja jakaa tietoa opiskelijoille. Työterveyshuollon puheenvuoro TTH:n edustaja Irmeli Halla-Rannanlahti kertoi, että yhdisteiden ei tiedetä synnyttävän astmaa. Oireet ovat ärsytysoireita, jotka poistuvat 3 kuukaudessa puhtaassa ympäristössä. Hän kertoi oireilevien määrän olevan yli 10. F-siiven musiikkihuoneissa on suhteellinen kosteus liian korkea. Asia etenee Ari Keskinarkaukselle. 5 Jatkotoimenpiteet Selvitetään kemiallisesti hajoavien lattiapinnoitteiden laajuus. Tutkimukset ovat käynnissä. Tulosten ja niiden perusteella laaditun raportin tulisi valmistua toukokuun 2011 loppuun mennessä. kartoitetaan henkilöt, jotka haluavat ilmanpuhdistimen, koottu tieto taavi.viitala@iss.fi työntekijä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tarvittaessa

8 MUISTIO 8 (8) ilmanvaihtokoneiden käyntiajat tarkistetaan, työsuojelulainsäädännön perusteella ilmanvaihdon on oltava toiminnassa toiminnan ajan Perkiö kertoi, että pääsääntöisesti ilmanvaihto toimii niin kauan kuin tiloja käytetään. Ennen ja jälkeen toiminnan pysäytyksen on tunnin huuhteluajat. 6 Muut asiat Kirjaston peruskorjauksesta on muodostettu alustava hanke. Ensiksi otetaan hankkeeseen talotekniikan asiantuntija. Vaiheet 1 ja 2 tehdään samanaikaisesti. Kirjaston alkuperäiset ivjärjestelmät ovat luvulta. Järjestelmä käyttää kiertoilmaa ja sisältää villavaimentimia. Tiedottaminen SYK:n puolesta tiedottamisesta vastaa tilapalvelujohtaja Mervi Huhtelin-Lahti. ISS Proko Oy:n puolesta Taavi Viitala. 7 Seuraava kokous Viikolla 16 keskiviikkona klo Kokouksen päättäminen Taavi Viitala päätti kokouksen klo Taavi Viitala puheenjohtaja Arja Miihkinen sihteeri JAKELU Virpi.Hyvonen@yths.fi Irmeli.Halla-Rannanlahti@terveystalo.com Jarmo.Kiuru@ulapland.fi Kaisa.Kangas@ulapland.fi Eija.Ruokamo@ulapland.fi Mirja.Vayrynen@ulapland.fi Jukka.Mäkelä@ulapland.fi Jarmo.Perkiö@sykoy.fi Taavi.Viitala@iss.fi Arja.Miihkinen@iss.fi Esko.Suorsa@ulapland.fi Liisa.Ansala@lyy.fi