MUISTIO VALTIONEUVOSTON ASETUS TARTUNTATAUDEISTA. Yleistä
|
|
- Anja Kapulainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 MUISTIO VALTIONEUVOSTON ASETUS TARTUNTATAUDEISTA Yleistä Valtioneuvoston asetus liittyy 1 päivänä maaliskuuta 2017 voimaan tulleeseen uuteen tartuntatautilakiin (1227/2016). Asetus annetaan tartuntatautilain 5, 9, 13, 27 ja 43 :än nojalla. Tartuntataudeista säänneltiin tarkemmin tartuntatautiasetuksella 786/1986. Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista tulisi kumoutuneen asetuksen tilalle täydentämään tartuntatautilakia. Asetuksessa luetellaan yleisvaaralliset ja valvottavat tartuntataudit. Asetus sisältää säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, aluehallintoviraston ja kuntien tehtävistä, tartuntatautien ilmoittamisesta, otosseurannalla seurattavista taudeista ja oireyhtymistä, hoitoon liittyvistä infektioista, raskaana olevien verinäytteen tutkimuksista sekä yhdistämisaikavälistä tartuntatautirekisterissä. Asetuksen liitteessä 1 määritellään tartuntatautilain 28 :n 1 momentissa tarkoitettujen muiden tartuntatautien ilmoitettavat mikrobilöydökset lääkeherkkyystietoineen ja liitteessä 2 tartuntatautilain 29 :n mukaisesti laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitukseen liitettävät mikrobikannat ja näytteet. Yksityiskohtaiset perustelut 1 luku. Tartuntatautien luokittelu 1. Yleisvaaralliset tartuntataudit. Tartuntatautilain 4 :n mukaan tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos taudin tarttuvuus on suuri, tauti on vaarallinen ja taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä. Yleisvaarallisiin tartuntatauteihin lisättäisiin hepatiitti E, MERS -koronavirusinfektio sekä tuhkarokko. Hepatiitti E:n tartuntatavat ja taudinkuva ovat samanlaisia kuin hepatiitti A:n, ja myös hepatiitti E:n torjuntatoimien yhteydessä voidaan joutua käyttämään yksilöön kohdistuvia toimia kuten työstä pidättämistä. Äskettäin tunnistettu MERS -koronavirusinfektio aiheuttaa vakavia hengitystieinfektioita samoin kuin SARS -koronavirusinfektio, jonka torjunnassa käytetään yksilön liikkumavapautta rajoittavaa sairastuneiden eristämistä sekä altistuneiden karanteenia. Tuhkarokon kotoperäinen esiintyminen Suomessa on saatu lopetettua rokotustoiminnalla, mutta matkailun yhteydessä maahan tulee toistuvasti tapauksia, ja tällöin vailla rokotussuojaa olevien henkilöiden tartuntojen sekä vakavien tautitapausten torjunnassa voi olla perusteltua käyttää eristämistä ja karanteenia.
2 2 Virusten aiheuttamien verenvuotokuumeiden osalta luettelossa täsmennetään entistä tarkemmin torjunnan kohteena olevat virusinfektiot. Näitä ovat mm. Ebola, Lassa, Marburg ja Krimin-Kongon verenvuotokuume. Keltakuume siirrettäisiin valvottaviin tartuntatauteihin. Suomessa ei ole keltakuumeen tartunnan välittäjinä toimivia hyttysiä, eikä taudissa siksi tarvita yksilöön kohdistuvia toimenpiteitä. Yleisvaarallisia tartuntatauteja olisivat: EHEC -bakteerin aiheuttama tauti, hepatiitti A, hepatiitti E, A-tyypin influenssaviruksen H5N1- tai H7N9-alatyypin taikka muun uuden tai harvinaisen alatyypin aiheuttama tauti, isorokko, kolera, kuppa, kurkkumätä, lavantauti, pikkulavantauti ja muu salmonelloihin kuuluvan bakteerin aiheuttama tauti, meningokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus, pernarutto, polio, rutto, SARS ja MERS, shigellapunatauti, tuberkuloosi, tuhkarokko ja Ebola, Lassa, Marburg, Krimin-Kongon verenvuotokuume ja muut virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet. 2. Valvottavat tartuntataudit. Tartuntatautilain 4 :n mukaan tartuntatauti on valvottava, jos taudin esiintymisen seuranta edellyttää lääkärin antamia tietoja tai erikseen kerättäviä lisätietoja, taudin leviämisen ehkäiseminen edellyttää erityisiä toimia taudin toteamiseksi tehtävän tutkimuksen ja taudin hoidon toteutumisen varmistamiseksi tai kyseessä on kansallisella rokotusohjelmalla ehkäistävä tauti. Valvottaviin tartuntatauteihin lisättäisiin pneumokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus, rotavirusinfektio ja tetanus. Nämä ovat kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyvillä rokotteilla torjuttavia tauteja. Valvottaviin tartuntatauteihin lisäämisellä varmistetaan, että ilmenevistä tautitapauksista saadaan riittävän kattavat rokotuksia ja riskitekijöitä koskevat tiedot rokotustoiminnan ohjaamiseksi. Valvottaviin tartuntatauteihin siirtyy yleisvaarallisista tartuntataudeista keltakuume, jonka tapauksista tulee ilmoittaa yksityiskohtaisesti Maailman terveysjärjestölle, ja tarkkoja tartuntaan liittyviä tietoja tarvitaan matkailijoiden rokotustoiminnan ohjaamiseksi. Tuhkarokko siirretään 1 :ssä mainituin perustein valvottavista yleisvaarallisiin
3 3 tartuntatauteihin. Ilmaisujen täsmentämiseksi mainitaan erillisenä määrittelynä lepra ja muu mykobakteeritauti kuin tuberkuloosi. Valvottavia tartuntatauteja olisivat: botulismi, Creutzfeldt-Jakobin tauti, ekinokokkoosi, hemofiluksen aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus, hepatiitti B, hepatiitti C, hinkuyskä, hiv-infektio, sukupuoliteitse leviävät klamydiainfektiot, keltakuume, legionelloosi, listerioosi, lepra ja muu mykobakteeritauti kuin tuberkuloosi, malaria, pneumokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus, puutiaisaivokuume, vesikauhu (raivotauti), rotavirusinfektio, sankkerit, sikotauti, tetanus, tippuri ja vihurirokko. 2 luku. Viranomaisten, sairaanhoitopiirien kuntayhtymien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät 3. Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävät. Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävät säilyisivät ennallaan nykyiseen verrattuna, ja pykälään tehtäisiin vain stilistisiä korjauksia. Tehtävinä olisi huolehtia väestölle suunnatun tartuntatautien torjunnan edellyttämän terveysneuvonnan ja valtakunnallisen tiedottamisen toteutumisesta, seurata ja edistää maassamme suoritettavaa ja kansainvälistä tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvää tieteellistä tutkimusta ja sen soveltamista sekä suorittaa sosiaali- ja terveysministeriölle tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tehtävät. 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen olisi: 1) seurattava tartuntatautien vastustamistyön toteutumista ja tehtävä sosiaali- ja terveysministeriölle esityksiä toimenpiteistä tartuntatautien ehkäisemiseksi 2) harjoitettava tartuntatauteihin liittyvää tieteellistä tutkimusta sekä suoritettava ja kehitettävä tartuntatautien vastustamistyössä tarvittavia laboratoriotutkimuksia
4 4 3) annettava kuntien tartuntatautien torjuntatyöstä vastaaville toimielimille ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymille asiantuntija-apua tartuntatautiepidemioiden selvittämisessä ja hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa 4) järjestettävä tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvää koulutusta 5) tiedotettava ajankohtaisesta tartuntatautitilanteesta sairaanhoitopiirien kuntayhtymille, laboratorioille ja terveyskeskuksille 6) annettava tietoja sosiaali- ja terveysministeriölle, aluehallintovirastoille, puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja kansainväliseen tartuntatautitietojen vaihtoon 7) osallistuttava tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvään kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön 8) suoritettava sille säädetyt tai sosiaali- ja terveysministeriön määräämät tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvät tehtävät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväalueet kansallisena asiantuntijalaitoksena säilyisivät muuttumattomina. Asetuksen tekstiä on täsmennetty siten, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymille annettava tuki ja tiedottamistarve on mainittu erityisesti. 5. Aluehallintoviraston tehtävät. Aluehallintoviraston tehtäväluettelosta poistettaisiin lain tasolle tartuntatautilain 8 :ään otetut tehtävät, muuten tehtävät pysyisivät nykyisen asetuksen mukaisina. Aluehallintoviraston olisi tartuntatautilaissa säädetyn lisäksi tehtävä tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriölle esityksiä toimenpiteistä tartuntatautien ehkäisemiseksi sekä suorittaa aluehallintovirastolle tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai määrätyt tehtävät. 6. Kunnan tehtävät. Tartuntatautien torjunnasta vastaavan kunnallisen toimielimen ja kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin olisi omalta osaltaan huolehdittava tartuntatautien torjunnasta, johon sisältyy terveysneuvonta sekä suonensisäisesti huumeita käyttävien käyttövälineiden vaihtaminen tartuntatautien torjunnan edellyttämän tarpeen mukaan. Nämä tehtävät sisältyvät jo voimassa olevaan tartuntatautiasetukseen. Uuden tartuntatautilain 9 :ssä on säännös kunnan velvollisuudesta huolehtia tartuntatautiin sairastuneiden hoidosta, joten siitä ei enää säänneltäisi asetuksen tasolla. 3 luku. Tartuntatautien ilmoittaminen 7. Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus. Lääkärin tai hammaslääkärin olisi tehtävä tartuntatautiilmoitus, jäljempänä lääkärin tartuntatauti-ilmoitus, yleisvaarallisista ja valvottavista tartuntataudeista. Ilmoitusta ei kuitenkaan tehdä seuraavista taudeista: hinkuyskä, muu salmonelloosi kuin lavantauti tai pikkulavantauti, pneumokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus, puutiaisaivokuume, rotavirusinfektio, hemofiluksen aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus, sukupuoliteitse leviävä klamydiainfektio sekä muu mykobakteeritauti kuin tuberkuloosi. Uutena valvottaviin tartuntatauteihin lisättyjen pneumokokin aiheuttamien vaikeiden yleisinfektioiden ja aivokalvontulehduksien sekä rotavirusinfektioiden aiheuttamien tapausten
5 5 rokotuksia sekä riskitekijöitä koskevat tiedot saadaan laadukkaammin muilla keinoilla kuin lääkärin ilmoitusmenettelyllä. Tieto tapauksen esiintymisestä saadaan tällöin laboratorion ilmoittamana. Taudin sisältyminen yleisvaarallisiin tai valvottaviin tartuntatauteihin valtuuttaa tällöin lisätietojen keräämisen silloinkin, kun lääkäri on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Samalla perusteella lääkärit on jo aikaisemmin vapautettu ilmoittamisesta hinkuyskän, puutiaisaivokuumeen sekä hemofilusten aiheuttamien vaikeiden yleisinfektioiden ja aivokalvontulehdusten tautitapauksissa. Lääkärin ilmoittamisvelvollisuudesta vapauttaminen poistuu Creutzfeldt-Jakobin taudin osalta, koska on käytännössä todettu, että tämän taudin tietojen seurannassa potilaita hoitavien neurologien toteuttama epäiltyjen tapausten lääkärin ilmoittaminen on tarkoituksenmukaisin tapa käynnistää näiden harvinaisten tautitapausten diagnoosin varmistaminen ja rekisteröinti. Muiden salmonelloosien kuin lavantaudin tai pikkulavantaudin osalta torjunnassa tarvittava tieto tartunnan todennäköisestä alkuperämaasta saadaan laboratorion ilmoituksella. Sukupuoliteitse leviävissä klamydiainfektioissa ja muissa mykobakteeritaudeissa kuin tuberkuloosissa ei tarvita lääkärin ilmoituksen sisältämiä tietoja, vaan taudit kuuluvat valvottaviin tartuntatauteihin niiden torjunnassa tarvittavan mikrobilääkehoidon varmistamiseksi korvauksetta saatavaksi. Lääkärin tartuntatauti-ilmoitukseen olisi sisällytettävä tartuntatautilain 29 :ssä tarkoitettuina tietoina tunnistetietojen lisäksi tiedot potilaan sukupuolesta, asuinkunnasta ja kansalaisuudesta, tartunnan kulusta, oireiden alkamisajankohdasta, diagnoosin perusteista, rokotuksista ja hoitopaikasta. Lisäksi ilmoittajan on merkittävä ilmoitukseen allekirjoituksensa ja yhteystietonsa. Lääkärin tartuntatauti-ilmoituksen sisältöön lisättäisiin tieto rokotuksista niissä rokotuksilla ehkäistävissä taudeissa, joissa lääkäri ei ole vapautettu ilmoittamisesta. Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa tapauksen toteamisesta. Erityisen kiireellisessä tapauksessa lääkärin on tehtävä alustava ilmoitus välittömästi puhelimitse terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Puhelimitse tehty alustava ilmoitus on vahvistettava kirjallisella tartuntatauti-ilmoituksella tapauksen varmistuttua. Tuberkuloosista on tehtävä ilmoitus silloin, kun tartunta on todettu ja kun hoito on päättynyt. Hiv-infektiosta tehdään tartuntatauti-ilmoitus tartunnan toteamishetkellä, taudin saavuttaessa AIDS -vaiheen ja potilaan kuollessa. Hiv-infektiosta tehtävään lääkärin tartuntatauti-ilmoitukseen sisällytetään arvio tartunta-ajasta ja -tavasta, kuolinsyystä sekä siitä, onko tartunnan saanut luovuttanut verta. Lääkärin ilmoittamisen viivettä, erityisen kiireellistä ilmoittamista sekä tuberkuloosin ja hivinfektion ilmoittamista koskevat asetuksen säännökset ovat toimineet tarkoituksenmukaisesti tartunnan torjunnan tukemisessa eikä niihin esitetä muutoksia. 8. Laboratorion tartuntatauti-ilmoitus. Tartuntatautien tutkimuksia tekevän laboratorion olisi tehtävä tartuntatautilain 28 :n mukainen tartuntatauti-ilmoitus toteamastaan yleisvaarallisen ja valvottavan tartuntataudin sekä muiden tartuntatautien ilmoitettavista mikrobilöydöksistä ja
6 6 mikrobien lääkeherkkyyksistä. Muiden tartuntatautien ilmoitettavat mikrobilöydökset on lueteltu liitteessä 1. Tartuntatautilain 37 :ssä tarkoitettuun alueelliseen lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien kantajien rekisteriin ja tartuntatautilain 39 :n mukaiseen tapauskohtaiseen rekisteriin olisi talletettava tartuntatautilain 29 :ssä tarkoitetut tiedot niistä mikrobilöydöksistä, jotka liitteen 1 mukaan on ilmoitettava mikrobilääkeresistenssiominaisuutensa perusteella. Näihin rekistereihin olisi talletettava tiedot myös muista alueella mahdollisesti esiintyvistä torjunnan kohteena olevista erityisen resistenttien mikrobien löydöksistä. Lääkkeille erityisen vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamat infektiot ovat yleistymässä ja niiden torjunnan merkitys lisääntyy. Potilaiden liikkuvuuden vuoksi torjunnalle on olennaista ajantasainen alueellinen tieto tällaisen mikrobin aiheuttamasta infektiosta ja kantajuudesta sekä hoidon yhteydessä tapahtuneesta altistumisesta. Asetuksen liite 1 luettelee kansallisesti keskeiset lääkkeille erityisen vastustuskykyiset mikrobit, jotka laboratorion tulee ilmoittaa ja jotka voidaan rekisteröidä alueelliseen rekisteriin. Aluekohtaisesti voi kuitenkin ilmetä nopeasti muita, uusia erityisen vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamia ongelmia, joiden infektiotapaukset ja infektioille lähialtistumiset tulee voida rekisteröidä välittömästi alueelliseen sekä tapauskohtaiseen rekisteriin infektioiden leviämisen torjumiseksi. 9. Laboratorion tartuntatauti-ilmoituksen sisältö. Laboratorion tartuntatauti-ilmoituksessa olisi oltava tartuntatautilain 29 :ssä tarkoitettuina tietoina tunnistetietojen lisäksi tiedot hoitopaikasta, näytteenottopäivämäärästä, tehdystä tutkimuslöydöksestä, mikrobin toteamistavasta ja ominaisuuksista, näytteen laadusta sekä ilmoittavan laboratorion nimi. Jos näyte on lähetetty muusta kuin ilmoittavasta laboratoriosta tai lähetetään jatkotutkimuksiin toiseen laboratorioon, myös näiden laboratorioiden nimet olisi ilmoitettava. Salmonella-, shigella- ja kampylobakteeriinfektioissa olisi ilmoitettava tieto tartuntapaikasta. Kun laboratorion löydös viittaa sellaiseen tartuntatautitapaukseen, josta hoitava lääkäri on velvollinen tekemään tartuntatauti-ilmoituksen, laboratorion olisi liitettävä omaan vastaukseensa tästä huomautus. Asetukseen lisättäisiin nimenomainen maininta, että laboratorion ilmoitus sisältää tietoja mikrobin ominaisuuksista. Tämä tarkoittaa muun muassa vastustuskykyominaisuuksia mikrobilääkkeille sekä ominaisuuksia, joiden perusteella voidaan tehdä päätöksiä samaa lajia olevien eri mikrobikantojen alkuperästä esimerkiksi epidemiatilanteessa. Laboratorion tartuntatauti-ilmoitus olisi tehtävä viimeistään kolmen päivän kuluttua löydöksen varmistumisesta niin kuin voimassa olevan asetuksenkin mukaan. Laboratorion ilmoitukset ovat entistä keskeisempi lähde nopealle tiedonsaannille, kun niiden tiedonhallintajärjestelmiin on integroitu ilmoitettavien mikrobilöydösten automaattinen tunnistus ja nopea sähköinen ilmoitusmenettely. Entistä nopeampien laboratorion mikrobitunnistusmenetelmien käyttöön tulo vahvistaa epidemian varhaista havaitsemista ja torjunnan käynnistämistä. 10. Mikrobikannat tai näytteet. Tartuntatautilain 29 :n 2 momentin mukaisesti laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitukseen on liitettävä mikrobikantoja tai näytteitä liitteen 2 mukaisesti.
7 7 Monien mikrobien tunnistus ja niiden ominaisuuksien tarkempi selvittely torjuntaohjelmien ohjaamiseksi vaatii menetelmiä, joita on tarkoituksenmukaista keskittää kansallisiin asiantuntijalaboratorioihin. Lähetettyihin mikrobikantoihin tai näytteisiin kohdistuva tyypitystoiminta muun muassa niiden geenirakenteen selvittämiseksi on yhä tärkeämpi epidemian havaitsemisessa ja epidemiaepäilyn varmentamisessa sekä sen lähteen tai aiheuttajan selvittämisessä. Asetuksen liitteen 2 luettelo lähetettävistä mikrobeista tai kannoista säilyisi ennallaan lukuun ottamatta niitä muutoksia, jotka johtuvat eräiden tautien siirtymisestä yleisvaarallisten ja valvottavien tautiryhmien välillä. 11. Eläinlääkintäviranomaiselle ilmoitettavat zoonoosit ja eläintautitapaukset. Tartuntatautilain 31 :ssä tarkoitettuja kunnan eläinlääkintäviranomaiselle ilmoitettavia zoonooseja ja eläintautitapauksia ovat: 1) vesikauhu (raivotauti) ja vesikauhuepäily 2) pernarutto ja pernaruttoepäily 3) bruselloosi -tartunta 4) Mycobacterium bovis -tartunta 5) Burkholderia mallei -tartunta 6) psittakoosi 7) EHEC -tartunta henkilöllä, joka on ollut kosketuksissa tuotantoeläimiin kotimaassa; 8) salmonellatartunta, Q-kuume tai leptospiroosi henkilöllä, joka asuu tai työskentelee tuotantoeläintilalla 9) trikinoosi 10) botulismi ja botulismiepäily 11) A-tyypin influenssaviruksen H5N1- tai H7N9-alatyypin taikka muun uuden tai harvinaisen alatyypin aiheuttama tauti henkilöllä, joka asuu tai työskentelee siipikarjatilalla. Hyvä yhteistyö terveys- ja eläinlääkintäviranomaisten välillä on välttämätöntä torjunnan tehokkuudelle, kun kyseessä on zoonoosi, jolla tarkoitetaan eläinten ja ihmisten välillä tarttuvaa tautia. Terveysviranomaisen eläinlääkintäviranomaiselle ilmoitettavien tartuntatautien luettelo säilyy entisenä. 12. Otosseurannalla seurattavat taudit ja oireyhtymät. Vapaaehtoisesti tartuntatautilain 33 :n mukaiseen otosseurantaan osallistuvat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköt antaisivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle yksilöityjä tietoja sekä tarvittaessa näytteitä potilaistaan tai asiakkaistaan heidän suostumuksellaan seuraavista taudeista: sukupuolitaudit, veriteitse tarttuvat sekä huumeiden käyttöön liittyvät infektiot, hengitystieinfektiot ja sikiön kehitykseen raskauden aikana vaikuttavat infektiot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkisi otosseurannassa toimitetut näytteet 1 momentissa mainittujen tautien aiheuttajien ja niiden ominaisuuksien seuraamiseksi. Otosseurannassa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden olisi ilmoitettava tunnistetiedot tartuntatautilain 29 :n 1 momentin mukaisesti. Toimitettaviin tietoihin olisi liitettävä lisäksi päivämäärä, henkilön ikä, sukupuoli, toimipisteen tunnistetiedot, mahdollisen näytteen näytelaatu ja
8 8 näytteenottopäivämäärä sekä tautikohtaisesti tietoja tartunnan kulkuun vaikuttavista tekijöistä ja riskitekijöistä. Yleisten tartuntatautien kuten hengitystieinfektioiden, ripulitautien ja sukupuoliteitse tai pistohuumeiden välityksellä tarttuvien tautien esiintyvyydestä sekä torjunnan kannalta tärkeistä altistavista tekijöistä ei ole mahdollista saada torjunnan toteuttamiseksi riittävää tietoa kaikilta hoitavilta lääkäreiltä. Tautitapauksien laboratoriolöydöksiä ilmoittavilla laboratorioilla ei ole mahdollisuutta saada näitä tietoja eikä kaikista edellä mainituista tautitapauksista oteta laboratoriotestejä. Tällaisissa taudeissa tarkoituksenmukainen seurantatapa on otosseuranta, johon valitaan vapaaehtoisia terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksiköitä alueellisesti ja väestöllisesti edustavalla tavalla. Toimintatapa mahdollistaa torjunnalle riittävän tiedonkeruun kuormittamatta koko terveyden- tai sosiaalihuoltoa. Kansanterveydellisesti tärkeitä infektioita, joiden seuranta on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa otosseurannalla, ovat hengitystieinfektiot, sikiön kehitykseen raskauden aikana vaikuttavat infektiot, sukupuolitaudit, veriteitse tarttuvat sekä huumeiden käyttöön liittyvät infektiot. 4 luku. Erinäiset säännökset 13. Hoitoon liittyvät infektiot. Erikoissairaanhoidon toimintayksiköiden olisi annettava säännöllisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa koskevaa tietoa sekä osallistuttava valtakunnallisiin hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä koskeviin selvityksiin. Erikoissairaanhoidon toimintayksikkö osallistuisi toimintansa luonteen edellyttämällä tavalla valtakunnalliseen hoitoon liittyvien infektioiden tapausten ilmaantuvuusseurantaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden olisi annettava säännöllisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa koskevia tietoja sekä osallistuttava niiden esiintyvyyttä ja torjuntaa koskeviin selvityksiin. Hoitoon liittyvien infektioiden kansanterveydellinen merkitys on huomattava ja lisääntyy edelleen infektioille alttiin väestönosan kasvaessa sekä lääketieteen ottaessa käyttöön jatkuvasti laajenevaa valikoimaa infektioille altistavia toimenpiteitä. Asetuksella täsmennetään niitä tiedotus- ja tiedonantovelvoitteita, joita erikoissairaanhoidon toimintayksiköillä on sairaanhoitopiirin kuntayhtymään sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Näihin sisältyvät valtakunnalliset hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä koskevat selvitykset sekä toimintayksikön toiminnan edellyttämällä tavalla osallistuminen valtakunnalliseen hoitoon liittyvien infektioiden tapausten ilmaantuvuusseurantaan. 14. Raskaana olevien verinäytteen tutkimus. Raskaana olevalta otetaan nykyisin terveystarkastuksen yhteydessä hänen suostumuksellaan verinäyte vastasyntyneen tartuntatautien ehkäisemiseksi. Verinäytteestä tehdään tutkimus kupan ja hiv-infektion varhaiseksi toteamiseksi sekä hepatiitti B-viruksen kantajuuden toteamiseksi. Samaa käytäntöä ehdotetaan jatkettavaksi.
9 9 15. Yhdistämisaikaväli tartuntatautirekisterissä. Tartuntatautirekisteriin tekevät samoista tapauksista ilmoituksia lääkärit ja laboratoriot, usein myös toistuvasti sekä sähköisiä välityskeinoja käyttäen, ja tietoihin voidaan henkilötunnusta käyttäen yhdistää muista lähteistä saatavia tapausta koskevia tietoja. Ilmoitusten ja muiden tietojen yhdistämisessä tapaukseksi on tarkoituksenmukaista käyttää eri lähteistä tulleiden tietojen yhdistämisaikaväliä, joka ottaa huomioon tartunnan luonnollisen kulun sekä mahdollisen pitkäaikaisen tai pysyvän mikrobikantajuuden. Näin voidaan erotella toisistaan samalla henkilöllä tapahtuvat saman mikrobin aiheuttamat erilliset tapaukset lyhytkestoisissa infektioissa. Eräiden mikrobien aiheuttamat infektiot johtavat yleensä pitkäkestoiseen tai pysyvään kantajuuteen, jolloin yhdistämisaikaväli on pitkä. Tämä on tärkeää infektioiden epidemiologisen tilanteen seuraamisessa ja torjunnan ohjauksessa. Tautikohtaisissa yhdistämisaikaväleissä ei esitetä tehtäväksi muutoksia. Tartuntatauti-ilmoitusten kaikki tiedot säilytettäisiin tartuntatautirekisterissä samaa tartuntatautitapausta koskevien erillisten ilmoitusten yhdistämisen päättymistä, jäljempänä yhdistämisaikaväli, seuraavan vuoden loppuun saakka. Tämän jälkeen rekisterin tiedoista poistetaan potilaan nimi ja henkilötunnus muutetaan muotoon, jossa sitä ei voi tunnistaa. Yhdistämisaikaväli olisi 50 vuotta, jos kyseessä on lavantauti, pikkulavantauti, kuppa, tuberkuloosi, hepatiitti B, hepatiitti C, hiv-infektio, muu mykobakteeritauti kuin tuberkuloosi, hepatiitti D- viruksen aiheuttama tauti, HTL-viruksen aiheuttama tauti, Creutzfeldt-Jakobin tauti taikka metisilliinille tai oksasilliinille resistentin Staphylococcus aureus-kannan (MRSA) tai vankomysiinille resistentin stafylokokkikannan (VRSA), vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE) tai III polven kefalosporiineille alentuneen herkkyyden omaavan Escherichia coli- tai Klebsiella pneumoniae -kannan aiheuttama infektio sekä karbapenemaasia tuottavan enterobakteerin (CPE) aiheuttama infektio. On huomattava, että alentuneen herkkyyden bakteerikantoihin kuuluvat myös kaikki täysin resistentit kannat. Yhdistämisaikaväli olisi kolme vuotta, jos kyseessä on ekinokokkoosi, malaria, Borrelia burgdorferi, brusella, veren tai selkäydinnesteen sieni- tai parasiittilöydös, filaria tai skistosoma. Yhdistämisaikaväli olisi kolme kuukautta, jos kyseessä on meningokokin aiheuttama yleisinfektio tai aivokalvontulehdus, tippuri, Clostridium difficilen aiheuttama infektio, hemofiluksen aiheuttama vaikea yleisinfektio tai aivokalvontulehdus, sukupuoliteitse leviävä klamydiainfektio, pehmeä sankkeri, muu veren ja selkäydinnesteen bakteeri- tai viruslöydös, astroviruksen, noroviruksen, rotaviruksen tai sapoviruksen aiheuttama tauti taikka influenssaviruksen, parainfluenssaviruksen, respiratory syncytial -viruksen tai rinoviruksen aiheuttama tauti. Kaikissa muissa tartuntataudeissa yhdistämisaikaväli olisi 12 kuukautta. 16. Voimaantulo. Asetus tulisi voimaan 13 päivänä maaliskuuta Liite 1. Tartuntatautilain 28 :n 1 momentissa tarkoitettuja muiden tartuntatautien ilmoitettavia mikrobilöydöksiä olisivat kaikki mikrobit, jotka on todettu verestä tai selkäydinnesteestä ja näiden
10 10 lisäksi liitteessä mainitut bakteerit, virukset, alkueläimet ja sienet. Mikrobin havaitseminen veressä tai selkäydinnesteessä merkitsee yleensä vakavaa infektiosairautta, minkä vuoksi näitä mikrobilöydöksiä on perusteltua seurata valtakunnallisesti. Seurannalla voidaan havaita myös uusia vakavia infektioita aiheuttavia mikrobeja väestön infektioille eri syistä erityisen alttiin osan kasvaessa muun muassa ikääntymisestä johtuen. Liitteen 1 luettelossa ovat ne nimeltä mainitut mikrobit, joita on perusteltua seurata valtakunnallisesti yleisvaarallisten ja valvottavien tartuntatautien aiheuttajien lisäksi. Niiden seuranta ainoastaan laboratorion ilmoituksin on tarpeen muun muassa käynnistämään epidemiaepäilyjä ja selvityksiä, osoittamaan mahdollista mikrobien lääkeherkkyystilanteen heikkenemistä ja samalla torjunnan tehostamistarvetta. On huomattava, että alentuneen herkkyyden bakteerikantoihin kuuluvat myös kaikki täysin resistentit kannat. Tällainen seuranta ohjaa mikrobilääkkeiden käyttöä ja suojautumistarpeesta tiedottamista muun muassa matkailun yhteydessä tai liikuttaessa luonnossa. Liite 2. Tartuntatautilain 29 :n mukaisesti laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitukseen olisi liitettävä mikrobikantoja tai näytteitä liitteen 2 mukaisesti. Alentuneen herkkyyden bakteerikantoihin kuuluvat myös kaikki täysin resistentit kannat. Liitteen 2 luettelo säilyisi ennallaan lukuun ottamatta niitä muutoksia, jotka johtuvat eräiden tautien siirtämisestä yleisvaarallisten ja valvottavien tautiryhmien välillä. Taloudelliset vaikutukset Asetuksella ei ole uusia taloudellisia vaikutuksia edelliseen tartuntatautiasetukseen verrattuna. Valmistelu Asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä ja tartuntatautilainsäädännön kehittämistä valmistelleessa työryhmässä. Asetuksesta on saatu lausunnot maa- ja metsätalousministeriöltä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Työterveyslaitokselta, Ahvenanmaalta, aluehallintovirastoilta, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta, Suomen Kuntaliitolta, Tampereen kaupungilta, Turun kaupungilta, Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry:ltä, Suomen Lääkäriliitto ry:ltä, Suomen Hammaslääkäriliitolta, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry:ltä, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:ltä, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:ltä, Suomen Infektiolääkärit ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:lta sekä Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Helsingin ja Uudenmaan, Itä-Savon, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Pohjois- Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät- Hämeen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien kuntayhtymiltä ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Lausunnoissa on kannatettu asetuksen antamista, ja esitettyjen näkökohtien pohjalta on tehty muutoksia asetukseen. Sellaisia ehdotettuja muutoksia, joista on jo säädetty tartuntatautilaissa, ei ole tehty asetukseen. Asetusta on käsitelty tartuntatautien neuvottelukunnassa vuonna 2015 ja työterveyshuollon neuvottelukunnassa
11 11 Voimaantulo Nyt annettavan asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan13 päivänä maaliskuuta 2017.
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tartuntatautilain (1227/2016) nojalla: 1 luku Tartuntatautien luokittelu 1 Yleisvaaralliset tartuntataudit Yleisvaarallisia
LisätiedotUusi Tartuntatautilaki ja Tartuntatautiasetus
Uusi Tartuntatautilaki 1.3.2017 ja Tartuntatautiasetus 13.3.2017 Edellinen vuodelta 1986 Monelta kohtaa muutettu vuosien varrella Alueellinen koulutus 12.5.2017 Yleistä Tehostaa Suomen valmiutta torjua
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
LisätiedotTartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
LisätiedotOmavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille
Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 272 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1910 Esityslistan asia TJA/18 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös
EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi tartuntatautilain muuttamisesta (HE 30/2003 vp). Valiokuntakäsittely
LisätiedotKansanterveyslaitoksen julkaisuja Dnro 558/44/2003. TARTUNTATAUTIEN ILMOITTAMINEN Ohjeet lääkäreille, terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Dnro 558/44/2003 TARTUNTATAUTIEN ILMOITTAMINEN Ohjeet lääkäreille, terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Dnro 558/44/2003 TARTUNTATAUTIEN
LisätiedotSISÄLLYS. N:o Laki. tapaturmavakuutuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1367 1377 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta... 4133 1368 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä lokakuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan
LisätiedotUusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen
Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset 19.9.2017 TEHY Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotHE TARTUNTATAUTILAIKSI (HE 13/2016vp)
HE TARTUNTATAUTILAIKSI (HE 13/2016vp) 29.3.2016 Hallitusneuvos Liisa Katajamäki Ylilääkäri Sari Ekholm Taulukossa on vertailtu hallituksen esitystä tartuntatautilain uudistukseksi (HE 13/2016) nykyisin
LisätiedotTartuntatautilaki. 1 luku. Yleiset säännökset. Tarkoitus
Tartuntatautilaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle
LisätiedotTartuntatautilaki 1986/583
sivu 1/5 Tartuntatautilaki 1986/583 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Väestön suojaamiseksi tartuntataudeilta on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. 2 (29.1.1999/70) Tartuntataudilla tarkoitetaan tässä
LisätiedotTartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta
Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus
LisätiedotTartuntatautilain tavoite on
Tartuntatautilaki uudistui 1.3.17 Uusia velvoitteita Uusia velvoitteita sairaanhoitopiirille ja alueen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköille Jaana Syrjänen Infektiolääkäri Oyl, sisätautien
LisätiedotMitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen
Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotJulkisoikeuden valintakoe 11.6.2008
1(14 ) Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008 - Valintakokeessa on kolme erillistä tehtävää, joihin vastataan annetun aineiston perusteella. - Aineistona valintakokeessa on tartuntatautilaki, Suomen perustuslaki
LisätiedotTartuntatautien ilmoittaminen. Ohjeet lääkäreille, terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille
Tartuntatautien ilmoittaminen Ohjeet lääkäreille, terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 8/2008 Tartuntatautien ilmoittaminen Ohjeet lääkäreille, terveyskeskuksille
LisätiedotTartuntatautilaki 1227/2016
Tartuntatautilaki 1227/2016 - mitä uutta valmiuden kannalta? 15.5.2017 Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1380. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2003 N:o 1380 1384 SISÄLLYS N:o Sivu 1380 Tasavallan presidentin asetus hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 2009 N:o 554 557. Laki. N:o 554. eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 2009 N:o 554 557 SISÄLLYS N:o Sivu 554 Laki eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä... 3877 555 Tasavallan presidentin asetus
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Taneli Puumalainen Pirkanmaan tartuntatautipäivät 7.2.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana lain valmistelussa 2012-2014 Tartuntatautilakityöryhmän
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta
LisätiedotTartuntatautirekisterin etäkäyttö tartuntatautien seurannassa ja torjunnassa
Tartuntatautirekisterin etäkäyttö tartuntatautien seurannassa ja torjunnassa PSHP:n alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Terveydenhoitaja Sari Jaakola THL 2.2.2016 Sari Jaakola 1 1 Valtakunnallinen
LisätiedotRekisteri on perustettu Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan terveyspalvelujen käyttöä varten.
TIETOSUOJASELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin nimi Tartunta- ja infektiotautien seurantarekisteri Laatimispvm: 24.4.2015/17.4.2019 2. Rekisterinpitäjä Rauman sosiaali- ja terveysvaliokunta Steniuksenkatu 2 26100
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotAsumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa
Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia. Esityksen mukaan tartuntatautilaissa säädettäisiin
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotEtelä-Karjalan tartuntatautiraportti
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Terveydensuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tarkempia säännöksiä talousveden sekä
LisätiedotTarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta
Tarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta Jane Marttila Asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Sote aluekierros 27.11.2017 Turun infektioidentorjuntamalli Turun infektioiden torjuntayksikkö:
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotKuultavana stv:ssä HE 13/2016 vp
Kuultavana stv:ssä 05.04.2016 HE 13/2016 vp Hannu Syrjälä, osastonylilääkäri PPSHP:n tartuntataudeista vastaava lääkäri Tartuntatautilakia uudistavan työryhmän jäsen Tartuntatautilain tulee olla selkeä
LisätiedotTietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
LisätiedotPotilasturvallisuustiedote
Henkilökunnan rokottautuminen ja käsihygienia suojaavat potilasta. Potilasturvallisuustiedote 03/2017 Yläindeksi Henkilökunnan rokotussuoja eräitä tarttuvia tauteja vastaan on tärkein tapa ehkäistä sairaalasyntyisiä
LisätiedotHiv ja hepatiitit Suomessa
Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
Lisätiedot15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola
Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotUusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin
Uusi eläintautilaki Tarttuvatautipäivä 21.5.2013 Kajsa Hakulin Aikataulu Laki hyväksytty eduskunnan täysistunnossa 23.4.2013 esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2014 Taustaa Uusi perustuslaki edellyttää keskeisten
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Luonnos 27.6.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi Esityksessä ehdotetaan vuonna 1986 annetun ja sen jälkeen monilta kohdiltaan muutetun tartuntatautilain korvaamista uudella lailla.
LisätiedotHE 243/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia. Esityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö päättäisi tartuntatautilaissa
LisätiedotLataa Tartuntataudit Suomessa Lataa
Lataa Tartuntataudit Suomessa 2013 Lataa ISBN: 9789523021891 Sivumäärä: 67 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.38 Mb Tartuntataudit Suomessa -raportti kuvaa vuoden tärkeimmät ilmiöt, epidemiat ja tautien
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotTartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset
Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset Esa Rintala 27.9.2017 Tartuntatautilaki 1227/2016, 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon
Lisätiedotdynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa
Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka
LisätiedotMoniresistentit mikrobit: henkilökunta ja lainsäädäntö
Moniresistentit mikrobit: henkilökunta ja lainsäädäntö Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö (TETA), Terveysturvallisuusosasto (TETO) 11.4.2017
LisätiedotAlaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten
LisätiedotTartuntatautien ilmoittaminen. Ohjeet laboratorioille
Tartuntatautien ilmoittaminen Ohjeet laboratorioille Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2008 Tartuntatautien ilmoittaminen Ohjeet laboratorioille C9/2008 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohje
LisätiedotUudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?
Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee? Taneli Puumalainen 8.11.2017 Uusi tartuntatautilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227 Rokottaminen osana
LisätiedotRuiskuhuumeet ja tartuntataudit
Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1236. Laki. taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2007
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1236 1240 SISÄLLYS N:o Sivu 1236 Laki taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta... 4799 1237 Valtioneuvoston
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA
MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotUUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I
Uudistuvat rokotevaatimukset ESSOTEn henkilöstöohje UUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I Uusi Tartuntatautilaki tehostaa sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan rokotuksia potilaiden suojaksi. Työturvallisuuslainsäädäntö
LisätiedotHE 13/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vuonna 1986 annetun ja sen jälkeen monilta kohdiltaan muutetun
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotPolttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden
LisätiedotMiten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö
Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Mikä on epidemia? Epidemiassa tiettyjä tautitapauksia todetaan tavanomaista
LisätiedotAjankohtaisia asioita sairaalahygieniasta ja infektion torjunnasta
Ajankohtaisia asioita sairaalahygieniasta ja infektion torjunnasta Tiina Kurvinen 29 3 2017 Hygieniahoitaja, hoh VSSHP/ TYKS VSSHP:n ohjeistukset siirtyneet Ohjepankista Hoito-ohjeet.fi sivustolle Myös
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 933. Laki. aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2003 N:o 933 936 SISÄLLYS N:o Sivu 933 Laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta...
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TARTUNTATAUTILAIKSI
LAUSUNTO HPär 11.8.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@stm.fi STM 032:00/2011 HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TARTUNTATAUTILAIKSI Yleistä lakiesityksestä Lääkäriliitto kiittää
LisätiedotInfektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu
VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla ja pisaraeristys Anthrax (pernarutto) - kliininen sairaus - altistuminen
LisätiedotPäivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet
Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden
LisätiedotInfektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto
VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä eri infektiotaudeissa https://hoitoohjeet.fi/ohjepankkivsshp/%20eri%2 0infektiotaudeissa.pdf Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus,
LisätiedotAjankohtaisia asioita hygieniasta ja infektioiden torjunnasta
Ajankohtaisia asioita hygieniasta ja infektioiden torjunnasta Tiina Kurvinen 16 5 2017 Hygieniahoitaja, hoh VSSHP/ TYKS 1 Mikrobilääkeresistenssi Mikrobilääkkeet ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotINFEKTIO. AJANKOHTAISIA INFEKTIOASIOITA 2009 Numero 1
INFEKTIO AJANKOHTAISIA INFEKTIOASIOITA 2009 Numero 1 YSKIMISHYGIENIAKAMPANJA PSHP:SSA ALKAA Infektiolääkäri Kirsi Valve TAYS, hygieniahoitaja Rita Niemi TAYS Respiratoristen virusinfektioiden tartunnan
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2015 Tartuntatautiraportti 2015 Vuoden 2015 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella.
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotTalousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen
Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen
LisätiedotAjankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri
Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotECDC SEURANTA. Epidemiologinen vuosiraportti 2011. Hengityselininfektiot. Tiivistelmä
ECDC SEURANTA Epidemiologinen vuosiraportti 2011 Tiivistelmä Tässä raportissa analysoidaan EU:n 27 jäsenvaltion ja kolmen ETA-/EFTA-maan vuodelta 2009 ilmoittamia seurantatietoja sekä vuonna 2010 havaittuja
LisätiedotRutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa
Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS
LisätiedotTeuvo Pohjolainen
1 Teuvo Pohjolainen 15.3.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 13/2016 vp) Eduskunnan perustuslakivaliokunnan
LisätiedotTerveydenhuollon työntekijän MRSA
Terveydenhuollon työntekijän MRSA Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit-osasto (INFO) 19.3.2016 Terveydenhuollon työntekijän
LisätiedotTARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 2 / 2016 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 31.5.2016 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL,
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotLT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto
Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 25.4.2016 1 Sisältö 1. Termejä 2. Maahanmuutto Suomeen 3. Turvapaikanhakijamäärien
LisätiedotTartuntatautilain soveltamista koskeva ohjeistus
Kirkkonummen kunta Henkilöstöyksikkö Tartuntatautilain soveltamista koskeva ohjeistus Tartuntatautilaki 1227/2016 Kirkkonummen kunta Taustaa Tartuntatautilain tavoite on ehkäistä tarttuvien tautien leviämistä
Lisätiedot