PUISTO Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

Transkriptio

1 PUISTO Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli TYÖPAJOJEN TEHTÄVÄKORTIT 1-10 ALUSTUS 1. Leikkipuistokierros [2 sivua] ANALYYSI / ENNAKKOTIEDOT 2. Mukavat, epämukavat ja vaaralliset paikat [4 sivua] 3. Kysely [3 sivua] TEEMA 4. Puiston teema [2 sivua ] IDEOINTI 5. MiniMinä [2 sivua] 6. Puiston paras paikka [3 sivua] 7. Leikin paikat [2 sivua] 8. Ideamalli [8 sivua] IDEOIDEN ESITTELY 9. Ideoiden esittely [2 sivua] ARVIOINTI / PALAUTE 10. Suunnitelmien kommentointi [2 sivua]

2 1. Leikkipuistokierros Tutustutaan leikkipuistoihin ja tutkitaan niitä. Kokeillaan leikkivälineitä ja arvioidaan niiden hauskuutta ja soveltuvuutta eri-ikäisille. Työpaja soveltuu hyvin leikkipuistoprojektin aloituspajaksi. Kesto 1-4 oppituntia Sopii hyvin toteutettavaksi päiväretkenä (leikkipuistojen määrä ja etäisyys koulusta vaikuttavat käytettävään aikaan) Sopivin oppilasmäärä 1 luokka / opettaja ja toinen aikuinen Mikä ikäisille? Sopii hyvin kaikille ikäryhmille. Oppiaineet Liikunta, ympäristöoppi Mitä lapset oppivat? Ympäristön havainnointi, tutkiminen ja kokeileminen Asioiden arviointi Positiiviset liikuntakokemukset Suunnitteluun saatava aineisto Kommentteja hyvistä ja huonoista leikkivälineistä Mielipiteitä leikkipuistojen toimivuudesta, kiinnostavuudesta ja turvallisuudesta Materiaalit A4-kysymyslomakkeet, lyijykyniä (ei tuhraannu, kostuessaan), kirjoitusalustat Ohjaajan / opettajan etukäteisvalmistelut Työpajan ajankohta täytyy päättää hyvissä ajoin etukäteen mahdollisten kyyditysten ja apuohjaajien varmistamiseksi. Valitse sopiva(t) leikkipuistot, suunnittele reitti ja aikataulu, varaa mahdollinen kyyditys. Tee valitsemiisi puistoihin sopiva kysymyslomake ja tulosta niitä sopiva määrä. Tiedota koteja retkestä riittävän ajoissa. Työpaja 1: LEIKKIPUISTOKIERROS s. 1/3 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

3 Työpajan kulku Siirtyminen 1. leikkipuistoon Lapset tutustuvat etukäteen kysymyslomakkeisiin. Ensimäisenä tehtävänä on tutustua leikkipuistoon ja kokeilla kaikkia puiston leikkivälineitä. Tämän jälkeen arvioidaan laitteiden hauskuutta, turvallisuutta ja soveltuvuutta eri ikäryhmille. Lapsien tehtävänä on myös valita puiston hauskin asia ja yksi mahdollinen puute puistossa. Voidaan pohtia, mistä puisto koostuu havainnoimalla puiston värejä, materiaaleja, valoa, muotoja, ääniä, luontoa ja miettimällä, kuinka siellä liikutaan. Leikkipuiston testaamiseen on hyvä varata aikaa noin 45 minuuttia puistoa kohden. Puistokohtainen tehtävälomake kannattaa täyttää heti puiston testaamisen jälkeen. Kysymyksiin vastaamiseen on hyvä varata noin 15 minuuttia. Siirtyminen 2. leikkipuistoon, missä vastaavat tehtävät kuin ensimmäisessä. Leikkipuistoja voidaan tutkia ja arvioida opettajan parhaaksi katsoma määrä. Vinkkejä Ennen puistovierailua voidaan oppilaille kertoa, mikä on leikkipuisto, mitkä varusteet ja leikkivälineet yleensä ainakin kuuluvat leikkipuistoon ja miksi. Jos mahdollista, kannattaa vierailla ainakin kahdessa erilaisessa puistossa, jolloin lapset huomaavat, että puistoja on monenlaisia. On hauskaa tutustua uusiin leikkipuistoihin, mutta voidaan valita myös kävelymatkan päässä oleva kaikille tuttu leikkipuisto. Tehtävien avulla tutussakin leikkipuistossa riittää tutkittavaa. Kysymyslomakkeeseen vastaamisen sijaan lapset voivat toteuttaa myös videopäiväkirjatyylisen arvioinnin. Työpaja 1: LEIKKIPUISTOKIERROS s. 2/3 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

4 Leikkipuistokierros Kysymyksiä Puiston nimi: Oppilaan nimi: Luokka: 1. Tutustu puistoon. Millainen on puiston yleisvaikutelma? Kokeile puiston leikkimahdollisuudet. 2. Mitkä puiston alueista / välineistä ovat erityisen hyviä a) vauvoille ja taaperoille (alle 3-vuotiaille) b) alle kouluikäisille lapsille (4-7-vuotiaille) c) alakoululaisille d) yläkoululaisille f) aikuisille 3. Onko puistolla teema (aihe)? Mikä se on? Miten se näkyy? 4. Mikä on parasta puistossa? 5. Puuttuuko puistosta mielestäsi jotain? Jos puuttuu, kerro YKSI asia, mitä puistoon mielestäsi pitäisi lisätä ja miksi. Työpaja 1: LEIKKIPUISTOKIERROS s. 3/2 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

5 2. Mukavat, epämukavat ja vaaralliset paikat Etsitään pareittain suunniteltavalta alueelta kivoja, vaarallisia ja parannettavia paikkoja. Valokuvataan paikat, merkitään ne karttaan ja kerrotaan, miksi paikka valittiin. Tehdään koko luokan yhteiset analyysikartat (3kpl), joissa on hyödyllistä lähtötietoa suunnittelijalle. Kesto 5 oppituntia (2h maastossa ja 3h analyysikarttojen piirtämistä) Sopivin oppilasmäärä 1 luokka / opettaja ja 1-2 avustajaa Toteutetaan 2-3 hengen ryhmissä Tässä työpajssa suunnittelijan mukana olosta on hyötyä. Mikä ikäisille? Sopii hyvin kaikille ikäryhmille. Nuoremmat tarvitsevat enemmän avustusta, yläkoululaiset eivät todennäköisesti tarvitse oman opettajan lisäksi muita ohjaajia. Oppiaineet Ympäristöoppi (maantieto ja biologia) Liikunta (luontoliikunta, suunnistus) Mitä lapset oppivat? Oman lähiympäristön havainnointi Ympäristöherkkyyden kehittäminen Kartanlukutaidot Muistiinpanojen tekeminen Valokuvaus ja kuvan liittäminen tekstiin ja paikkaan Turvallinen liikkuminen lähiympäristössä (erityisesti lk.) Suunnitteluun saatava aineisto Analyysikartta alueen helmistä, vaaroista ja kehittämisen kohteista Lapsinäkökulma valitusta alueesta Työpaja 2: MUKAVAT, EPÄMUKAVAT JA VAARALLISET PAIKAT s. 1/4 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

6 Materiaalit Jokaiselle parille/ryhmälle: analysoitavan alueen kartat A4-koossa, jäykät alustat kartoille, värikynät (punainen, vihreä, sininen ja lyijykynä + kumi), tyhjä paperi muistiinpanoja varten, kamera. Luokassa on hyvä olla välineet kuvien purkuun kameroista vielä saman päivän aikana. Suuri kartta (A2-koko), johon tulokset voi piirtää puhtaaksi ja suuret kartongit, joihin kuvat sekä selitystekstit kiinnitettään. Väritulostetut valokuvat Vaihtoehtoisesti analyysin tulokset voi koostaa sähköiseen muotoon esim. PowerPoint-esitykseen. Ohjaajan / opettajan etukäteisvalmistelut Työpaja vaatii opettajalta huolellista organisoimista ja etukäteisvalmisteluja. Edellisenä päivänä tai juuri ennen pajaa lapsille kerrotaan, millainen tehtävä on tulossa. Jos on tarvetta, voidaan alustavasti katsoa lähialueen karttaa tai harjoitella kameran käyttöä. Karttojen, kuljettavien reittien ja muistiinpanopaperien valmistelu ja tulostus Työparien jakaminen Työpajan kulku Edellinen iltapäivä tai juuri ennen pajaa (n. 30 minuuttia, mikäli ei tarvitse opastaa kaikkia kameran käytössä) Tulevan tehtävän lyhyt esittely. Tutkittavan paikan esittely ja kartanlukuopastus. Kameroiden käyttöopastus. Maastokäynti (n. 2 oppituntia) Karttojen jako ja tehtävän anto: Etsi karttaan rajatulta alueelta TAI merkityn reitin varrelta mukavia, epämukavia ja vaarallisia paikkoja. Merkitse havaintosi eli löytämäsi paikka karttaan numerolla. Käytä mukavissa paikoissa vihreää kynää, epämukavissa sinistä ja vaarallisissa punaista. Kirjoita muistiinpanolomakkeeseen paikan numero ja lyhyesti, että miksi se on mukava, epämukava tai vaarallinen. Valokuvaa paikka (Paikan muistamista koostevaiheessa helpottaa, jos ottaa ensin kuvan karttaan merkitystä numerosta ja sitten paikasta.) Mikäli käytössä on vain yksi kamera, voidaan ensin tehdä karttamuistiinpanot ja sitten kiertää yhdessä kaikki kohteet kameran kanssa. Tärkeää on muistaa ottaa ensin kuva ryhmän nimestä sitten kartan numerosta ja lopuksi paikasta. Purkakaa kuvat kameroista ja tallentakaa ne parikohtaisiin kansioihin heti maastokäynnin jälkeen, jotta ne eivät häviä! Työpaja 2: MUKAVAT, EPÄMUKAVAT JA VAARALLISET PAIKAT s. 2/4 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

7 Analyysikarttojen koostaminen (n. 3 oppituntia) Kootaan koko luokan havainnoista kolme isoa (A2) analyysikarttaa: Mukavat paikat, epämukavat paikat ja vaaralliset paikat. Näihin karttoihin merkitään kaikki havainnot ja numeroidaan ne. Mikäli joku paikka on saanut erityisen paljon huomioita, ei niitä merkitä kaikkia omalla numerolla, vaan numero kirjoitetaan paksummalla ja selitystekstissä mainitaan havaintojen määrä. Kirjoitetaan selitystekstit puhtaaksi tietokoneella ja tulostetaan ne. Tulostetaan valokuvat värillisinä noin 10-kuvakoossa. Kiinnitetään kuvat alustalle karttamerkintöjen mukaiseen numerojärjestykseen ja liimataan selitystekstit kuvien alle. Näin syntyy kolme kuvallista karttaselitettä. Liimataan selitteet isoille kartonkitaustoille: vihreä=mukavat, sininen=epämukavat, punainen=vaaralliset paikat. Vinkkejä Tutkittava alue on hyvä rajata riittävän pieneksi, jotta aika riittää sen tutkimiseen ja ohjaajat voivat valvoa koko ryhmää. Valmiit kartat voidaan koota myös sähköisesti esimerkiksi PowerPointi-esitykseksi. Mikäli mahdollista, on alueen suunnittelijan hyvä olla mukana työpajassa. Erityistä hyötyä suunnnittelijasta on karttojen tekemisessä ja koostamisessa. Kartan tulee tulostettuna mahtua A4-paperille, jotta oppilaat pystyvät tekemään merkintöjä maastossa. Valokuvat kannattaa tallentaa ryhmäkohtaisiin kansioihin mahdollisimman pian kuvaamisen jälkeen, jotta ne eivät häviä! Analyysikartat kannattaa koostaa mahdollisimman pian maastokäynnin jälkeen, jotta oppilaat muistavat, mitä ajattelivat maastossa. Työpaja 2: MUKAVAT, EPÄMUKAVAT JA VAARALLISET PAIKAT s. 3/4 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

8 Oulunsalon keskusleikkipuiston suunnittelu Oulunsalon kirkonkylän koulu: 4A-, 4B- ja 4C-luokat Lähtötietojen kartoitus Vaaran paikat (4A) Autotie on vaarallinen. 2. Kaivo, päällä lehtiä syvässä montussa. 3. Liikenneympyrä on vaarallinen. 4. Terävä ruusupuska 5. Kunnantalon kahluualtaassa on lasin siruja. 6. Isot puun juuret, voi kompastua. 7. Voi liukastua ja törmätä. 8. Vaarallinen sähkötolpan harus, siihen voi kompastua. 9. Voi kolaroida autoon. 10. Voi törmätä, kun laskee mäkeä. 11. Varo työkoneita kentän vieressä. 12. Vaarallinen porraskäytävä. Voi kaatua ja iskeä pään kivikkoon. 13. Vaarallinen risteys. Autot menevät liian lujaa ja autoilla on huono näkyvyys. (7kpl) 14. Huono autotie. Pitäisi laittaa pyörätie. 15. Vaarallinen, koska autot ja pyörät kulkevat sekaisin. 16. Puun juuret 17. Ramppi 18. Autotie 19. Iso oja 20. Vaarallinen metalliläjä 21. Vaarallinen kivi 22. Kansi rikki 23. Hiihtäjä voi jäädä pyörän alle. 24. Voi lentää pusikkoon, jos ei osaa kääntyä suksilla. 25. Jos kaatuu, niin voi kaatua piikkipensaaseen. 26. Voi kaatua ojaan, kun ojassa on vettä. 27. Pyörät voivat jäädä auton alle. Työpaja 2: MUKAVAT, EPÄMUKAVAT JA VAARALLISET PAIKAT s. 4/4 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

9 3. Kysely (verkko ja/tai kartta) Kysely on siitä hyvä tehtävä, että se voidaan tehdä vaikka koko koululle opettajineen sekä oppilaiden vanhemmille. Kysely voidaan tehdä verkkokyselyn sijasta myös perinteisenä paperiversiona. Mikäli käytössä on paikkatietopohjainen ohjelma, voidaan kysymykset tehdä karttapohjalle, jolloin kyseessä on yhdistelmä perinteistäkyselyä ja Mukavat, epämukavat ja vaaralliset paikat -tehtävää. Kesto 1 1/2 oppituntia Sopivin oppilasmäärä 1 luokka / opettaja Mikä ikäisille? Sopii hyvin kaikille ikäryhmille. Pienemmät voivat tarvita avustusta kirjoittamisessa. Voidaan toteuttaa hyvinkin laajana, jolloin kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan. Oppiaineet Yhteiskuntaoppi, äidinkieli, tieto- ja viestintätekniikka kartta-kyselyssä maantieto Mitä lapset oppivat? Kyselyn tarkoituksen ymmärtäminen: miksi kysely tehdään, mitä vastauksia kyselyllä pyritään saamaan, kuka kyselyn on tehnyt ja tehdäänkö kyselyn pohjalta jotain päätöksiä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö vaikuttamiskeinona Kyselyyn vastaaminen ja yhteisösovelluksen käyttäminen Mielipiteen esittäminen (Haastattelun tekeminen) Suunnitteluun saatava aineisto Suunnittelija saa kattavasti aineistoa asetettujen kysymysten pohjalta. Vastaukset kaikkien nähtävillä Otakantaa.fisivustolla. Samaan kyselyyn voivat vastata myös esimerkiksi vanhemmat tai koulun henkilökunta. Kartta-kyselyssä paikkatietopohjaista aineistoa Työpaja 3: KYSELY s. 1/3 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

10 Materiaalit Tietokone tai kysymyslomakkeet Ohjaajan / opettajan etukäteisvalmistelut Kysymysten teko Kyselyn tekeminen esimerkiksi Otakantaa.fi-palveluun (kaikille avoin ja ilmainen) tai vastaavaan sovellukseen tai kysymyslomakkeiden tulostus Kartta-kyselyssä suunnitteja tekee kyselyn paikkatietopohjaiseen sovellukseen. Työpajan kulku 15 min Kerrotaan, mikä kysely on ja miksi se tehdään. Mitä vastauksia kyselyllä pyritään saamaan? Kuka kyselyn on tehnyt? Tehdäänkö kyselyn pohjalta jotain päätöksiä? 15 min Opetellaan Otakantaa.fi-palvelun, karttasovelluksen tai muun kyselysovelluksen käyttö 30 min Vastataan annettuihin kysymyksiin joko itsenäisesti tai kootusti koko luokan kesken. Merkitään vastauksia kartalle min Kun kaikki ovat vastanneet kyselyyn tai kun verkkokysely on päättynyt, käydään yhteisesti läpi vastaukset. Huomataan sekä eriäviä mielipiteitä että kysymyksiä, joihin on tullut paljon saman kaltaisia vastauksia. Tutkitaan vastauskarttaa. Isommat lapset voivat myös haastatella esimerkiksi vanhempiaan, sisaruksiaan tai 1. luokan oppilaita ja kirjata vastaukset kyselyyn. Liitteenä esimerkkikysymyslomake verkkokyselyn pohjaksi tai suoraan hyödynnettäväksi. Vinkkejä Oikein aseteltujen kysymysten avulla saadaan paljon hyvää tietoa suunnittelun pohjaksi. Kysymysten vieminen verkkopalveluun vaatii enemmän aikaa kuin paperikyselyn tekeminen. Verkkokyselyn koostaminen on huomattavasti nopeampaa kuin paperikyselyn. Monivalintakysymyksistä saadaan helposti diagrammeja ja lukuja, mutta vapailla vastauksilla saadaan usein paljon hyödyllisempää ja monipuolisempaa tietoa. Kysymysten määrä kannattaa pitää maltillisena kysymystä on sopiva määrä. Kunnilla ja kaupungeilla on usein käytössä omia kyselyohjelmiaan. Otakantaa.fi-palvelun kautta kuka tahansa voi tehdä kyselyn, ja vastaukset ovat kaikkien nähtävillä kyselyn päätyttyä. Sähköisen kartta-kyselyn etuna on paikkaan sidottu tieto. Työpaja 3: KYSELY s. 2/3 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

11 Puisto-kysely (esimerkki) 1. Ikä (vuotta) a. 0-3 b. 4-6 c d e f Oletko a. päiväkoti-ikäinen b. koulun oppilas c. koulun opettaja d. vanhempi e. lähialueen asukas f. joku muu 3. Millainen on lempileikkisi? 4. Millainen on paras paikka leikkiä ulkona? 5. Mitä teet mieluiten leikkipuistossa? 6. Millainen on unelmiesi leikkipuisto eri vuoden aikoina? 7. Mitä leikkipuistossa tulisi ainakin olla? a. liukumäki b. hiekkalaatikko c. kiipeilyteline d. eväiden syöntipaikka e. karuselli f. nurmikenttä g. puita h. kuntoilulaitteita i....jne. Leikkivälineiden suosiota mittaava monivalinta, johon voidaan valita vaihtoehdot oppilaiden kanssa. 6. Muuta? Työpaja 3: KYSELY s. 3/3 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

12 4. Puiston teema Leikkipuiston suunnittelu on luontevaa aloittaa teeman pohdiskelulla. Oppilaiden ideioima teema voidaa ottaa yhdeksi varsinaisen suunnittelun lähtökohdaksi. Keskustelemalla puiston teeman eli aiheen pohtiminen lähtee hyvin käyntiin. Kun on ideoitu yhdessä erilaisia teemoja, tehdään pareittain ideakartta siitä, kuinka teema näkyy puistossa. Lopuksi äänestetään, mikä teema olisi paras ja toteutusi puistossa niin, että muutkin sen huomaavat. Kesto 3 oppituntia Sopivin oppilasmäärä 1 luokka / opettaja ja/tai ohjaaja Mikä ikäisille? Sopii tällaisena 3-luokkalaisista ylöspäin. Hieman muunneltuna myös 1-2-luokkalaisille. Oppiaineet Äidinkieli, viestintä, kuvaamataito Mitä lapset oppivat? Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Ryhmäviestintä Ilmaisurohkeus ja taidot Ideakartta kollaasitekniikalla Suunnitteluun saatava aineisto Teemaideoita Sivutuotteena toiveita muun muassa puiston leikkivälineistä Materiaalit Isoja taustakartonkeja, piirrustuspaperia, kyniä, sakset, liimaa, leikeltäviä lehtiä ja kuvastoja, materiaalinäytteitä Ohjaajan / opettajan etukäteisvalmistelut Teemakeskustelun pohjaksi lyhyt alustus Mahdollisia teemaehdotuksia tai aiheita. Työpaja 4: PUISTON TEEMA s. 1/2 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

13 Työpajan kulku 15 min Teemakeskustelun alustus Mitä teema tarkoittaa? Miten teema näkyy erilaisissa puistoissa? 30 min Teeman ideointi keskusteluna Mikä voisi olla sopiva teema puistolle? Ideoikaa eri vaihtoehtoja ja miten ne näkyisivät puistossa. Joskus voi olla ennalta päätetty, että teeman tulee liittyä esimerkiksi nimistöön tai alueen luontoon. Tämä on hyvä kertoa lapsille, jolloin he pääsevät jalostamaan teemaa yksityiskohtaisemmaksi. Jotkut ryhmät saattavat myös tarvita alustavan teema-luettelon vauhtiin päästäkseen. Toisilla ryhmillä ajatus lähtee lentoon kuin itsestään. Ideointia kannattaa tehdä aluksi koko luokan kesken ja jatkaa sitten vaikka pareittain tai pienissä ryhmissä, jotta kaikkien mielipide pääsee esille. 45 min Parit valitsevat yhden teeman, josta koostavat ideakartan suurelle kartonkialustalle. Ideakarttaan merkitään teeman nimi keskelle ja sen ympärille ideoita, kuinka teema voisi näkyä puistossa. On hyvä pohtia esimerkiksi seuraavia asioita: Mitä materiaaleja puistossa käytetään? Millainen kasvillisuus sopii teemaan? Mitkä värit ovat teeman mukaisia? (Valitse vaikka kaksi tärkeintä väriä.) Millainen valaistus sopii teemaan pimeällä? Onko valitun teeman mukainen puisto tasainen vai onko siellä mäkiä tai kuoppia? Millaisia leikkivälineitä puistossa on? Miten teema näkyy niissä? Ideakartta voidaan toteuttaa esimerkiksi kollaasitekniikalla leikkelemällä lehdistä ja kuvastoista teemaan sopivia ideoita. Lisäksi on hyvä piirtää, jolloin lasten toiveet saadaan tarkasti esitettyä. Ideakarttaan voi myös liimata puistossa käytettäviä materiaaleja tai vaikkapa toivottujen kasvien lehtiä. Lapset voivat myös valokuvata puistoon sopivan leikkivälineen, kasvin tai penkin, jonka kuva tulostetaan ja liimataan ideakarttaan. 45 min Ideakartat esitellään muulle luokalle. Kaikki saavat äänestää suljettuna lippuäänestyksenä kahta parasta teemaa. On hyvä muistaa, että teeman avulla tulisi saada aikaan mielenkiintoinen puisto, jossa teeman huomaa, vaikka ei olisi koskaan siitä kuullutkaan. Kootaan äänestyksen tulokset ylös ja lähetetään voittajaehdokkaat ideakarttoineen suunnittelijalle. Vinkkejä Työpajan aluksi kannattaa käyttää aikaa siihen, että kaikki ymmärtävät, mitä teema tarkoittaa, ja miksi sellainen puistolle halutaan. On tärkeää varmistaa, että kaikkien mielipide pääsee esiin. Tämän takia suljettu lippuäänestys on paras vaihtoehto. Idealuonnokset voidaan antaa myös koko koulun äänestettäväksi, jolloin kullakin on vain yksi ääni. Kannattaa selvittää etukäteen, että onko teemalle jo ennakolta asetettu jotain rajoitteita ja kertoa ne rehellisesti oppilaille. Joissakin kunnissa voi olla esimerkiksi periaatteena, että jokaisella leikkipuistolla on oma teemansa. Tällöin voi olla, että äänestyksen voittaneet ehdotukset on jo käytetty ja suunnittelija valitsee jonkun vähemmän ääniä saaneen teeman. Työpaja 4: PUISTON TEEMA s. 2/2 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

14 5. Mittakaava ja MiniMinä Tutustutaan mittakaavaan ja tehdään MiniMinä helpottamaan tulevien ideointi- ja rakentelutyöpajojen mittakaavan hahmottamista. MiniMinän mittakaava valitaan sopivaksi tulevan pienoismallin suhteen. Puiston ideoinnissa sopiva askartelumittakaava ala-asteikäisille on esimerkiksi 1:50. Kesto 1 oppitunti Sopivin oppilasmäärä 1 luokka / opettaja tai ohjaaja Mikä ikäisille? Sopii hyvin kaikille ikäryhmille. Nuoremmat tarvitsevat enemmän avustusta, yläkoululaisilla menee nopeammalla aikataululla. Oppiaineet Kuvaamataito, matematiikka Mitä lapset oppivat? Mittaaminen ja mittasuhteiden hahmottaminen Ihmishahmon muovaileminen tai piirtämiminen ja leikkaaminen Mitä mittakaava tarkoittaa? Missä mittakaavaa hyödynnetään? Suunnitteluun saatava aineisto Materiaalit Viivaimia, kovettuvaa ja helposti muovailtavaa muovailumassaa TAI kartonkia, kyniä ja sakset Havainnollistamiseen 1 metrin viivotin ja liitutaulu. Mikäli mahdollista pienoismalleja annetussa mittakaavassa. Ohjaajan / opettajan etukäteisvalmistelut Opettele selittämään ja havainnollistamaan, mitä mittakaava tarkoittaa. Huolehdi, että tarvittavat materiaalit ja tarvikkeet ovat saatavilla. Päätä, mihin mittakaavaan työ tehdään. Varmista itsellesi, minkä kokoisia (montako senttiä) MiniMinistä pitäisi tulla. (Esim. 1:50 mittakaavassa 1,5 m pitkä lapsi on 3cm korkea.) Työpaja 5: MITTAKAAVA JA MINIMINÄ s. 1/2 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

15 Työpajan kulku min Ohjaaja kertoo ja havainnollistaa lapsille, mitä mittakaava tarkoittaa ja mihin sitä voidaan hyödyntää. Mittakaavan avulla voidaan pienentää ja suurentaa asioita. Mittakaavaa hyödynnetään esimerkiksi kartoissa, pienoismalleissa, suunnitelmissa... Mittakaavan avulla voidaan esimerkiksi kaupungista tehdä kartta, jonka avulla löytää perille. Koko kaupunkia ei saa taskuun mahtumaan, mutta pienennetyn kartan saa. Jos kartta on mittakaavassa, voidaan siitä mitata matka vaikkapa koulusta kotiin. Joskus taas tarvitaan suurennosta. Esimerkiksi bakteeria tai pikku ötökkää on helpompi tutkia, mikäli se on suurennettu. Mittakaavaa voidaan havainnollistaa esimerkiksi metrin viivaimella tai piirtämällä oppilaan ääriviivat paperille ja ääriviivojen sisälle 50 pikkuoppilasta päällekkäin. 30 min Tehdään MiniMinät joko muovailumassasta muovaillen tai kartongille piirtäen ja siitä leikaten. Ensin huolehditaan, että kaikilla on viivaimet ja riittävän pieni pala muovailuvahaa tai paperia. Liian isosta palasta tulee liian isoja mittakaavaukkoja. Muovaillaan tai piirretään sopivan kokoiset ukot. Tärkeintä jatkon kannalta on oikea pituus, jotta myöhemmin valmistuvasta pienoismallista tulee oikean kokoinen. Jos käytössä on pienoismalleja, voidaan niissä seikkailla mittakaavaukkojen kanssa ja tutkia, miten mittakaavaukko voi olla sopiva, suuri tai pieni. Vinkkejä Sopiva muovailuvahan pala auttaa oikean mittakaavan löytymisessä. Yleensä lapset haluavat käyttää kaiken muovailuvahan, mitä annetaan. Mittakaavan selostamiseen ja havainnollistamiseen on hyvä varata riittävästi aikaa. Ulkopuolisen vetäjän tulee huomioida, että pajan alusta kuluu helposti 15 minuuttia luokkaan saapumiseen, esittelyihin, poissaolojen tarkistamiseen, yms.. Työpaja 5: MITTAKAAVA JA MINIMINÄ s. 2/2 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

16 6. Puiston paras paikka tai (Unelmien leikkiväline) Puiston paras paikka -työpaja on oikea valinta, jos suunnitteluun halutaan ideoita, jotka eivät suoraan liity leikkivälineisiin. Työpajan avulla saadaan erityisesti tietoa siitä, millaisissa paikoissa lapset viihtyvät. Tehtävä on kompakti ja oppilaiden eri työskentelytapoihin muuntuva. Mikäli toiveissa on ideoita ainoastaan leikkivälineisiin, tehtävä voidaan helposti muuntaa Unelmien leikkiväline -työpajaksi soveltamalla tehtävää. Kesto 4 oppituntia Sopivin oppilasmäärä 1 luokka / opettaja tai ohjaaja Mikäli ennakkovalmistelut on tehty huolellisesti tehtävän vetäminen onnistuu yhdeltä henkilöltä. Mikä ikäisille? Sopii hyvin kaikille ikäryhmille, myös pienille oppilaille. Oppiaineet matematiikka (mittaaminen, mittakaava), kuvataide ja käsityö Mitä lapset oppivat? Lähiympäristön havainnoiminen ja analysointi Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Suunnittelu ja itseilmaisu rakentamisen ja askartelun avulla Kolmiulotteinen esittäminen Mittakaava Askartelutekniikoiden harjoittelu ja tutustuminen eri materiaaleihin Mitä puisto tarkoittaa? Mitä puistossa tehdään? TAI Mikä on leikkiteline? Suunnitteluun saatava aineisto Ideoita siitä, millaiset paikat puistoissa koetaan kivoimmiksi ja miksi. Tietoa siitä, millaisissa paikoissa lapset viihtyvät. Ideoita myös välineistöön ja siihen, mitä puistossa halutaan tehdä. Työpaja 6: PUISTON PARAS PAIKKA s. 1/3 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

17 Materiaalit 10x10cm konepahvialusta/oppilas. Voidaan varata 2-3 alustaa oppilasta kohden, jolloin nopeimmat saavat tehdä useamman paikan. Viivaimet tai skaalatikut Muovailuvahaa ennakolta tehtyjä MiniMiniä varten Erikeepperiä, kuumaliimaa (Hyvä olla ainakin 4 pistoolia/luokka, mutta jos mahdollista, niin jokainen pari voi käyttää omaa.), värejä, saksia, katkaisupihtejä, suojat pulpeteille. Lisäksi valinnan mukaan erilaisia askartelumateriaaleja kuten tikkuja, kiviä, kangasta, paperia, hiekkaa, huopaa, huovutusvillaa, metallilankaa, oksia (puiksi), lankaa, yms. Ohjaajan / opettajan etukäteisvalmistelut Alustuksen valmistelu: Mikä on puisto? (Huom! Älä mainitse sanaa leikkipuisto, mikäli haluat ideoita, jotka eivät liity leikkivälineisiin. Mikäli haetaan ideoita nimenomaan leikkivälineisiin, alustus aiheesta Mikä on leikkiväline? ) Rakentamista helpottavan MiniMinän muovailu etukäteen 1:50 mittakaavaan (kts. työpaja 5) Materiaalien hankkiminen ja esille laitto Työpajan kulku 15 min Alustus aiheeseen: Mikä on puisto? ÄLÄ MAINITSE SANAA LEIKKIPUISTO, MIKÄLI HALUAT IDEOITA, JOTKA EIVÄT LIITY LEIKKIVÄLINEISIIN! Mikäli haetaan ideoita nimenomaan leikkivälineisiin, alustus aiheesta Mikä on leikkiväline? 110 min Jokainen miettii, millainen olisi kiva puisto, ja mikä olisi puiston paras paikka. Voi pohtia myös, millainen paikka olisi kiva luonnossa tai vaikkapa kotipihalla. Kaikki oppilaat saavat valita yhden kivan paikan, jota alkavat rakentaa. Jokainen oppilas rakentaa 10cm x 10cm konepahvialustalle paikan mittakaavaan 1:50. Apuna käytetään aiemmin muovailtua 1:50-kokoista MiniMinää. Käytössä on eri materiaaleja, joista valitaan kuhunkin työhön sopivimmat. Oleellista on ideoiden välittyminen. Nopeat voivat tehdä kaksi tai kolme paikkaa. Tavoitteena on, että kaikki ehtivät saada ainakin yhden paikan valmiiksi. 15 min Siivous 30 min Kukin esittelee omat puiston parhaat paikat muulle luokalle. Kirjataan yhteisesti ylös muutamalla ranskalaisella viivalla kunkin paikan tärkeimmät asiat eli viesti/ muistilappu suunnittelijalle. Paikan nimi Mitkä ovat sen tärkeimmät asiat ja ideat, jotka suunnittelijan tulisi tietää. Työpaja 6: PUISTON PARAS PAIKKA s. 2/3 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

18 Vinkkejä Mikäli halutaan ideoita, jotka eivät keskity leikkivälineisiin, EI SAA MAINITA SANAA LEIKKIPUISTO. Käytä sen sijaan sanoja puisto, paikka ulkona, leikkipaikka luonnossa, kiva paikka omalla pihalla, jne.... Paja toimii parhaiten yksilötyönä. Tehtävään suositellaan 1:50-mittakaavaa, joka ei ole ihan liian pieni oppilaiden askartelukyvylle eikä liian suuri, jotta mallista tulisi valtavan kokoinen. Mittakaavan hahmottamista helpottava mittakaavaukko eli MiniMinä on hyvä tehdä ennakkoon. Käytössä olevat materiaalit vaikuttavat lopputulokseen ja idoihin sekä esteettisesti että mittakaavan puolesta. Kannattaa välttää liian suuria kappalemaisia materiaaleja, kuten styrokspalloja, jugurttikuppeja yms.. Kookkaita materiaaleja käytettäessä mittakaava helposti karkaa. Tämä pallo on valaisin. Tämä kuppi on penkki. Tehtävä voidaan muuntaa myös leikkivälineisiin keskittyväksi, jolloin jokainen rakentaa unelmiensa leikkivälineen. Työpaja 6: PUISTON PARAS PAIKKA s. 3/3 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

19 7. Leikin paikat Leikin paikat -työpajassa pohditaan, mitä leikkipuistossa tehdään ja millaiset paikat ovat hyviä valituille toiminnoille. Oppilaat rakentavat pareittain pienoismalleja, joihin tiivistyvät tärkeät ideat ja toiveet leikkipuiston suhteen. Innostava työpaja ideoitiin. Helpompi ja nopeampi toteuttaa kuin kokonaisen puistopienoismallin tekeminen. Kesto 4 oppituntia Mikäli tehdään yksilötyönä, on aikaa varattava enemmän. Sopivin oppilasmäärä 1 luokka / opettaja ja ohjaaja Toteutetaan parityöskentelynä Vaatii runsaasti henkilökohtaista ohjaamista, koska kaikilla pareilla on erilainen työ. Mikä ikäisille? Sopii kaikille ikäryhmille. Oppiaineet Kuvaamataito, käsityö, äidinkieli, matematiikka Mitä lapset oppivat? Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Suunnittelu ja itseilmaisu rakentamisen ja askartelun avulla Kolmiulotteinen esittäminen Mittakaava Askartelutekniikoiden harjoittelu ja tutustuminen eri materiaaleihin Mitä puisto tarkoittaa? Mitä puistossa tehdään? Suunnitteluun saatava aineisto Ideoita siitä, mitä puistossa halutaan tehdä, millaiset paikat ovat hyviä eri toiminnoille ja miten teema voisi näkyä puistossa. Ideoita myös puiston välineistöön. Materiaalit 20cm x 20cm konepahvialusta/pari ja kaikille viivaimet tai skaalatikut Muovailuvahaa ennakolta tehtyjä mittakaavaminiä varten Erikeepperiä, kuumaliimaa (Hyvä olla ainakin 4 pistoolia/luokka, mutta jos mahdollista, niin yksi paria kohden.), värejä, saksia, katkaisupihtejä, suojat pulpeteille. Lisäksi valinnan mukaan erilaisia askartelumateriaaleja kuten tikkuja, kiviä, kangasta, paperia, hiekkaa, huopaa, huovutusvillaa, metallilankaa, oksia (puiksi), lankaa, yms. Ohjaajan / opettajan etukäteisvalmistelut Alustuksen valmistelu: Mitä leikkipuistossa voi tehdä? Rakentamista helpottavan MiniMinän muovailu etukäteen 1:50 mittakaavaan (kts. työpaja 5) Materiaalien hankkiminen ja esille laitto Työpaja 7: LEIKIN PAIKAT s. 1/2 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

20 Työpajan kulku 20 min Alustus aiheeseen Mitä leikkipuistossa voi tehdä? Listataan toimintoja taululle. Jokainen pari valitsee yhden toiminnon, josta saa askarrella pienoismallin. Apuna voi käyttää seuraavaa listaa, joka on syntynyt Oulunsalon kirkonkylän koulun kyselyn pohjalta. leikkiä hippaa leikkiä piilosta pitää hauskaa talvella leikkiä myös pimeällä laskea mäkeä kiipeillä hengailla syödä eväitä temppuilla 110 min Leikinpaikan rakentamista olla sateelta tai auringolta suojassa keinua leikkimökkikylä pelata kaupunkisotaa leikkiä konkkaa ratsastaa keppareilla pelata palloa kuntoilla valaistus Jokainen pari rakentaa 20cm x 20cm konepahvialustalle leikinpaikan 1:50 valitusta toiminnosta. Apuna käytetään aiemmin muovailtua 1:50-kokoista MiniMinää. Käytössä on eri materiaaleja, joista valitaan kuhunkin työhön sopivimmat. Oleellista on ideoiden välittyminen. Mikäli puistolle on valittu teema, yritetään se saada näkymään mallissa. 15 min Siivous 30 min Kukin pari esittelee omat leikinpaikat muulle luokalle. Kirjataan yhteisesti ylös muutamalla ranskalaisella viivalla kunkin paikan tärkeimmät asiat eli viesti/ muistilappu suunnittelijalle. Paikan nimi Mikä paikan toiminto on? Mitkä ovat sen tärkeimmät asiat ja ideat, jotka suunnittelijan tulisi tietää. Vinkkejä Oppilaiden motivaation kannalta olisi hyvä, että kaikki saavat itseään kiinnostavan toiminnon. Ideoinnin kannalta taas on hyvä, että kaikilla pareilla on eri aiheet. Tämä tehtävä toimii parhaiten parityönä, mutta on mahdollista toteuttaa myös yksilötyönä. Kolmen ryhmät ovat liian suuria tähän tehtävään. Tehtävään suositellaan 1:50-mittakaavaa, joka ei ole ihan liian pieni oppilaiden askartelukyvylle eikä liian suuri, jotta mallista tulisi valtavan kokoinen. Mittakaavan hahmottamista helpottava mittakaavaukko eli MiniMinä on hyvä tehdä ennakkoon. Käytössä olevat materiaalit vaikuttavat lopputulokseen ja idoihin sekä esteettisesti että mittakaavan puolesta. Kannattaa välttää liian suuria kappalemaisia materiaaleja, kuten styrokspalloja, jugurttikuppeja yms.. Kookkaita materiaaleja käytettäessä mittakaava helposti karkaa. Tämä kuppi on penkki. Työpaja 7: LEIKIN PAIKAT s. 2/2 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

21 8. Ideamalli Ideamalli-työpajassa rakennetaan puiston pienoismalli usean päivän aikana. Työpaja jakautuu kuuteen eri vaiheeseen, joita ovat leikkipuiston ja maaston suunnittelu, MiniMinän valmistus, maaston muovailu ja maalaaminen, puiden ja kasvillisuuden askartelu, leikkivälineiden rakentaminen ja mallin kokoaminen. Vaativan työpajan lopputulos palkitsee tekijät ja ohjaajat. Mallissa oppilaiden ideat konkretisoituvat erityisesti, jos työpaja on pidetty yhteistyössä suunnittelijan kanssa. Työpaja suositellaan pidettäväksi alusta loppuun yhdelle pienehkölle ryhmälle ja integroimaan käsityön ja kuvataiteiden opetukseen. Mikäli leikkipuiston osallistavalle suunnittelulle halutaan julkisuutta, on pienoismalli näyttävä osa näyttelyä tai lehtijuttua. Kesto oppituntia Mallin koko, oppilasmäärä ja ohjaajien määrä vaikuttavat kuluvaan aikaan. Sopivin oppilasmäärä 1 luokka / opettaja ja 2 ohjaajaa Vaatii välillä runsaasti henkilökohtaista ohjaamista. Eri osioissa ohjaustarve vaihtelee. Mikä ikäisille? Sopii kaikille ikäryhmille. Oppiaineet Kuvaamataito, käsityö, äidinkieli, matematiikka, biologia Työpaja 8: IDEAMALLI s. 1/8 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

22 Mitä lapset oppivat? Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Suunnittelu ja itseilmaisu rakentamisen ja askartelun avulla Kolmiulotteinen esittäminen Mittakaava Askartelutekniikoiden harjoittelu ja tutustuminen eri materiaaleihin Mitä puisto tarkoittaa? Mitä millaisia leikkipuistoja on olemassa? Kierrättäminen ja ekologisuus (kierrätysmateriaalien käyttö) Eri kasvillajien ominaispiirteitä Suunnitteluun saatava aineisto Toiveita puiston topografiaan ja kasvillisuuteen. Ideoita leikkipuiston kokonaisuuteen, materiaaleihin, teemaan ja leikkivälineisiin. Ideoita siitä, mitä puistossa halutaan tehdä, millaiset paikat ovat hyviä eri toiminnoille ja miten teema voisi näkyä puistossa. Pienoismallista näkee hyvin, mitä lapset tarkoittavat eri asioilla. MATERIAALIT 1. Suunnittelu: Pohjakartta mittakaavaan 1:50 ideoitavasta alueesta Skissipaperia, kaavapaperia tai voipaperia Lista leikkipuistoon tulevista välineistä, varusteista ja alueista (kts. esim. Oulun kaupungin leikkipuistojen kehittäminen ) Suunnittelijalta: Pohjakuvat perustoiminnoista, joita puistoon on tulossa, jotta toimintojen tilantarve hahmottuu. (esim. jonkun toisen puiston työpiirrustuksesta leikattuna) Vaihtoehtoisesti ympyröitä, joissa lukee toiminto, ja jonka säde on valittu niin, että tilantarveminimi täyttyy. Paperia, kyniä, sakset, sinitarraa 2. Maasto: 12mm vanerilevyä pienoismallin alustaksi. Määrä riippuu puiston ja siitä tehtävän mallin koosta. Iso malli joudutaan tekemään paloissa, jotta osat mahtuvat ovista, ovat kannettavissa ja pystytään varastoimaan. Kulloinenkin mallin koko ja mallin osien koko on harkittava tapauskohtaisesti. Selluvillaa ja liisteriä. Näitä kuluu yllättävän paljon, mutta yhdestä selluvilla paketista tekee monta ison puiston pienoismallia. Liisteriä sen sijaan saatetaan tarvita parikin 15 l sankollista yhtä mallia kohden. Sanomalehtipaperia, vessapaperirullia, turveruukkuja ja maalarinteippiä maaston muovailuun. Tavallisia nappi-peitevärejä maaston maalaamiseen. Heinoa hiekkaa ja erikeepperiä polkujen tekemiseen. 3. MiniMinät: Muovailuvahaa ennakolta tehtyjä mittakaavaminiä varten 4. Kasvillisuus: Erikeepperiä, sakset, suojat pulpeteille, oksia lehtipuiden rungoiksi, huovutusvillaa lehtipuiden lehvästöksi, suoria noin 8mm paksuisia tikkuja tai oksia kuusien rungoiksi, havun vihreää koristekuitukangasta havupuihin. Työpaja 8: IDEAMALLI s. 2/8 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

23 5. Leikkivälineet ja varusteet: Erikeepperiä, kuumaliimaa (Hyvä olla ainakin 4 pistoolia/luokka, mutta jos mahdollista, niin jokainen pari voi käyttää omaa.), värejä, saksia, katkaisupihtejä, suojat pulpeteille. Lisäksi valinnan ja valitun teeman mukaan erilaisia askartelumateriaaleja kuten tikkuja, pillejä, kiviä, kangasta, paperia, pahvia, huopaa, metallilankaa, puuhelmiä, metalliprikkoja, lankaa, muovailumassaa yms. 6. Mallin kokoaminen: Akkuporakone, eri kokoisia poranteriä, erikeepperiä, kuumaliimaa (Hyvä olla ainakin 2 pistoolia.), värejä, saksia, katkaisupihtejä, suojat pulpeteille. Lisäksi maastoa ja välineitä täydentäviä askartelumateriaaleja kuten kiviä, hiekkaa, huovutusvillaa, tikkuja, huopaa, ja tarpeen mukaan metallilankaa, pillejä, kangasta, paperia, pahvia, puuhelmiä, metalliprikkoja, lankaa, yms. OHJAAJAN / SUUNNITTELIJAN / OPETTAJAN ETUKÄTEISVALMISTELUT: Mahdollinen teematyöpaja / teemakeskustelu ennen työn aloittamista. (Kts. työpaja 4 Puiston Teema) 1. Suunnittelu: Alustuksen valmistelu: Mikä on leikkipuisto, mitä siellä tehdään? Puistosta rakennettavan pienoismallialueen rajaaminen sopivaksi Pohjakartan tulostaminen 1:50 ideoitavasta alueesta Väline-, varuste- ja aluelistan tekeminen (kts. esim. Oulun kaupungin leikkipuistojen kehittäminen ) 2. Maasto: Pohjavanerien tilaus Alustavan suunnitelman piirtäminen vanerille lyijykynällä Sellumassan valmistus juuri ennen työstön alkamista 3. MiniMinät: Rakentamista helpottavan MiniMinän muovailu etukäteen 1:50 mittakaavaan (kts. työpaja 5) 4. Kasvillisuus: Esimerkkipuiden valmistus (lehti- ja havupuu) Materiaalien esille laittaminen 5. Leikkivälineet ja varusteet: Materiaalien hankkiminen ja esille laittaminen Työpaja 8: IDEAMALLI s. 3/8 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

24 Työpajan kulku Tämä työpaja jakaantuu kuuteen osioon ja usealla eri pituiselle kerralle. Mikäli ryhmä on suuri (yli 8 henkilöä), kaikki eivät mahdu osallistumaan jokaiseen vaiheeseen. Voidaan esimerkiksi sopia, että puoli luokkaa muotoilee maastoa ja toinen puoli maalaa sen. Alla paja jaettuna osioihin. 1. SUUNNITTELU JA ALUSTUS, 2-3h Tässä osiossa olisi hyvä, mikäli puiston suunnittelija tai tilaaja pääsisi mukaan. Ainakin apuja olisi hyvä saada pohjakartan ja toimintojen tilantarpeiden suhteen. Alustus aiheeseen, 20 min (KAIKKI MUKANA) Mikä on leikkipuisto? Mitä leikkipuistossa voi tehdä? Millaisia välineitä, varusteita ja kalusteita puistoon on ainakin tulossa? Onko puistolle valittu teema? Listataan toimintoja, varusteita ja leikkivälineitä taululle. Puiston alustava luonnos mallin rakentamista varten, min (SOPIVIN RYHMÄKOKO 4-8 hlöä) Käytetään apuna suurta pohjakarttaa ja skissipaperia (myös kaavapaperi tai voipaperi käy). Pohditaan yhdessä, miten kulku puistoon tapahtuu. Missä menevät reitit ja polut? Kuinka leveitä ne ovat? Onko puistossa mäkiä? Jos on niin missä ja minkä kokoisia? Entä metsäisiä alueita tai puita? Mitä leikkivälineitä ja leikkialueita puistossa on? Miten ne sijoittuvat puistoon? Leikkipuistot jaetaan usein pienten lasten ja isojen lasten alueisiin. Kuinka nämä alueet sijoittuvat? Mitä välineitä on eri alueissa? Näkyykö teema pohjakartassa esimerkiksi korkeuseroina, muotoina, reitteinä, kasvillisuutena tai materiaaleina? Voidaan käyttää apuna valmiita väline- ja alue ympyröitä, jotka auttavat tilantarpeen hahmottamisessa. Jos puistoon keksitään toimintoja, joille ei ole valmista ympyrää, arvioidaan tilantarve ja leikataan sopiva ympyrä. Alueet voivat hieman limittyä. Ympyröitä voidaan mallailla ja siirtää, jos niiden kiinnittämiseen käytetään sinitarraa. Vaativan osion lopputuloksena pitäisi olla pohjakartta, johon on piirretty tärkeät reitit ja maastonmuodot. Myös eri toimintojen vaatimat alueet on sijoitettu kartalle, jolloin luonnoksesta näkee, missä olisi hyvä olla tasaista (esim. kiikkujen alusta tai pelialue) ja missä voi olla mäkiä (esim. pulkkamäki). Työpaja 8: IDEAMALLI s. 4/8 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

25 2. MAASTON MUOVAILEMINEN, 2-3h (SOPIVIN RYHMÄKOKO 4-8 hlöä) (Tarvittava aika riippuu mallin koosta ja siitä, kuinka moni on tekemässä maastoa. ) Tämän osion opettaja pystyy hyvin ohjaamaan yksin ja itsenäisesti. Ohjaaja on ennalta piirtänyt tärkeät reitit, mäet ja alueet pohjavanereille 1:50-mittakaavassa. Mäkien alle teipataan ja liimataan sanomalehteä, turveruukkuja tai vessapaperirullia. Maastonmuodot pyritään tekemään mahdollisimman hyvin, ennen kuin ne päällystetään selluvillamassalla. Muovaillaan maasto sellumassasta. Massa on sopivan kosteaa, kun se tarttuu hyvin vanerilevyyn. Tavoitteena on peittää koko malli ohuella kerroksella lukuun ottamatta polkuja ja muita tasaiseksi jätettäviä alueita. Mäet, tunnelit ja muut maaston muodot peitetään riittävän paksuisella kerroksella. Maaston pinta ei saisi lohkeilla, mutta massakerros ei myöskään saisi olla liian paksu, tai massan kuivumiseen menee todella kauan aikaa. Kun maasto on valmis, voidaan poluille levittää erikeepperiä ja sirotella liimaan hiekkaa. Maaston annetaan kuivua noin viikko tai kunnes kaikki kohdat ovat kuivia. Maaston maalaaminen, (1-2h) (SOPIVIN RYHMÄKOKO 4-8 hlöä) (Tarvittava aika riippuu mallin koosta ja siitä, kuinka moni on tekemässä maastoa. ) Tämän osion opettaja pystyy hyvin ohjaamaan yksin ja itsenäisesti. Maalataan maasto peiteväreillä. Tavallisilla nappi-peiteväreillä tulee sopivan elävä pinta. Havainnollista on tehdä maastosta kesäinen, sillä leikkipuistoja käytetään eniten kesällä. Myös polut voidaan maalata, jolloin saadaan tieto käytetystä materiaalista (esim. kivituhka tms.). Annetaan kuivua ainakin seuraavaan päivään. Työpaja 8: IDEAMALLI s. 5/8 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

26 3. MiniMinät, 1h (KAIKKI MUKANA) Tämän osion opettaja pystyy hyvin ohjaamaan yksin ja itsenäisesti. Muovaillaan MiniMinät 1:50-mittakaavaan helpottamaan mittakaavan ymmärtämistä. (Kts. työpaja 5 Mittakaava ja MiniMinä) 4. KASVILLISUUS, 1-2h (KAIKKI MUKANA) Tämän osion opettaja pystyy hyvin ohjaamaan yksin ja itsenäisesti. Alustus, 15 min Pohditaan, millaista kasvillisuutta puiston alueella kasvaa tai tulee kasvamaan. Pohditaan, millaisia puita sinne tulee ja miltä ne näyttävät. Kuinka pitkiä puut ovat, minkä värinen lehvästö? Minkä muotoisia? Minkä värinen runko? Askartelu, min Askarrellaan puita ja pensaita mallia varten. Jokainen askartelee ainakin 1-2 puuta mallin koosta ja askartelijoiden määrästä riippuen. On hyvä sopia yhdessä etukäteen, minkä kokoisia puita malliin on tulossa. Kannattaa kirjoittaa taululle, kuinka monta senttiä mallin puut ovat pitkiä. Esimerkiksi lehtipuu 5-15 cm. Lehtipuu: Valitaan sopiva oksa, johon liimataan hentokerros huovutusvillaa lehvästöksi. Mitä ohuemmaksi huovutusvillan on venyttänyt, sitä paremman näköinen lopputulos. Materiaalia kannattaa säännöstellä, sillä useimmat lapset laittavat kaiken tai enemmän, mitä annetaan. Havupuu: Katkaistaan sopivan pituinen keppi katkaisupihdeillä tai oksasaksilla. Leikataan koristekuitukankaasta eri kokoisia ja kolmioita. Tehdään kuitukangaskolmion keskelle reikä. Pujotetaan kolmiot keppiin suurin alas ja pienin ylös, jolloin muodostuu kuusi. Kangaspalojen juureen laitetaan vähän liimaa. Valmiit puut tökitään tyhjän pahvilaatikon läpi odottamaan malliin kiinnittämistä. Työpaja 8: IDEAMALLI s. 6/8 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

27 5. LEIKKIVÄLINEET JA VARUSTEET, n. 6h (KAIKKI MUKANA) Tässä osiossa olisi hyvä, mikäli ohjaajia olisi vähintään kaksi. Alustus 15 min Kerrataan puiston mahdollinen teema. Pohditaan, mitkä värit, materiaalit, muodot, yms. tukevat teemaa ja tuovat sitä esiin. Oppilaille korostetaan, että tehdään yhteistä mallia, jonka kaikki osat ovat yhtä tärkeitä. Kaikkien työ on yhtä arvokasta. Mikäli puistosta puuttuuvat kaikki roskikset tulee siitä hetkessä sotkuinen. Tai jos ei ole valaisimia, ei näe leikkiä pimeällä. Työskennellään yksin tai pareittain. Kirjoitetaan taululle lista, mitä kaikkea puistoon tarvitaan ja halutaan. Esim. keinut (vauva ja tavallinen), hämähäkkikeinu, liukumäki isoille ja pienille, suuri hiekkalaatikko, kiipeilyteline, pulkkamäki, jännittävä valaistus, metsää, palloilupaikka, roskiksia, evästen syöntipaikka, pyörätelineet, katos, grillipaikka, omenapuita, erityishieno karuselli, leikkimökkikylä, temppurata, penkit... Jokainen pari alkaa askarrella yhtä listan toimintoa tai varustetta. Opettaja/ohjaaja huolehtii, että kaikki toiminnot tulevat tehdyiksi. Telineet yms. kannattaa rakentaa irtonaisina. Osaa lapsia kuitenkin helpottaa, jos he voivat rakentaa alustalle. Tällöin leikataan sopiva turva-alusta telineen alle esim. huovasta tai pehmolevystä. Rakentaminen tehdään mittakaavaan 1:50. Apuna käytetään aiemmin muovailtua 1:50-kokoista MiniMinää. Käytössä on eri materiaaleja, joista valitaan kuhunkin työhön sopivimmat. Mikäli puistolle on valittu teema, yritetään se saada näkymään mallissa. Työskentely jakaantuu kahdelle päivälle. Toisen päivän aluksi tarkistetaan listasta, mitä vielä puuttuu kokonaan ja mitkä osiot jäivät kesken. Kaikille (pareille) annetaan tehtävät. 6. MALLIN KOKOAMINEN, n. 2h (SOPIVIN RYHMÄKOKO, 4-8 hlöä) Tässä osiossa olisi hyötyä, mikäli suunnittelija tai tilaaja pääsisi paikalle opettajan avuksi. Aloitetaan mallin kokoaminen. Sijoitellaan toiminnot alustavasti malliin. Kun ne ovat kutakuinkin paikoillaan, leikataan sopivan kokoiset ja muotoiset turva-alustat, joille välineet liimataan. Porataan malliin reikiä puita ja valaisinpylväitä varten. Liimataan puut reikiin kuumaliimalla ja valaisinpylväät erikeepperillä. Porataan reikiä tarvittaessa myös leikkitelineitä varten. Liimataan välineitä ja toimintoja malliin ja rakennetaan vielä puuttuvia osia, jos puutteita ilmenee. Liimataan pensaita huovutusvillasta. Lopuksi puhdistetaan malli sahanpurusta ja muusta roskasta siveltimellä lakaisemalla ja puhaltamalla. Työpaja 8: IDEAMALLI s. 7/8 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

28 Vinkkejä: Osa mallinrakentamisen vaiheista on sellaisia, että opettaja pystyy ohjaamaan ne itsenäisesti. Mikäli halutaan toteutusta lähestyvä malli, olisi hyvä, että suunnittelija tai tilaaja olisi läsnä ainakin suunnittelu ja kokoamisosioissa. Näissä vaiheissa on erityistä hyötyä puistokokonaisuuden tilantarpeiden ja mittakaavan hahmottamisesta. Ideat toki välittyvät vähemmän realistisestakin mallista. Leikkivälineet ja varusteet -osiossa tulee varautua suureen ohjausmäärään. Optimaalisinta olisi, että sama ryhmä tekisi pienoismallin alusta loppuun, jolloin työ mielletään kokonaan omaksi. Tehtävään suositellaan 1:50-mittakaavaa, joka ei ole ihan liian pieni oppilaiden askartelukyvylle eikä liian suuri, jotta mallista tulisi valtavan kokoinen. Käytössä olevat materiaalit vaikuttavat lopputulokseen ja ideoihin sekä esteettisesti että mittakaavan puolesta. Kannattaa välttää liian suuria kappalemaisia materiaaleja, kuten styrokspalloja, jugurttikuppeja yms.. Kookkaita materiaaleja käytettäessä mittakaava helposti karkaa. Tämä pallo on valaisin. Tämä kuppi on penkki. Esimerkiksi helmistä ja prikoista tulee hienoja telineitä, samoin metallilangasta. Myös pehmolevy, aaltopahvi ja huopa toimivat hyvin. Tikkuja ja narua tarvitaan varmasti. On hyvä muistaa, että toinen oppilas osaa paremmin tehdä toisesta materiaalista ja toinen toisesta. Työpaja 8: IDEAMALLI s. 8/8 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

29 9. Ideoiden esittely Ideoiden esittelytilaisuus tarjoaa mahdollisuuden kommunikointiin lasten ja suunnittelijan / tilaajan välillä. Lapset esittelevät työpajojen tuloksista tekemänsä esitykset omin sanoin suunnittelijoille, tilaajalle ja muulle yleisölle. Sekä lapset että suunnittelijat saavat tilaisuuden esittää tarkentavia kysymyksiä ja toiveita. Keskeiset ideat ja sisällöt tulevat esiin. Kesto oppituntia Työpajan ajallinen kesto riippuu siitä, montako suunnitelmavaihtoehtoa esitellään ja kuinka aktiivisesti oppilaat kyselevät ja kommentoivat. Sopivin oppilasmäärä 1 luokkaa / opettaja Esittelytilaisuudessa oleellista on myös suunnittelijan tai tilaajan osallistuminen. Mikä ikäisille? Sopii hyvin kaikille ikäryhmille. 4-6-luokkalaiset pystyvät jo tekemään esityksen kohtuullisen itsenäisesti pienissä ryhmissä, mutta nuorempien kanssa on hyvä tehdä esitys kootusti opettajan johdolla. Oppiaineet Äidinkieli, tieto- ja viestintätekniikka, yhteiskuntaoppi Mitä lapset oppivat? Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Ryhmäviestintätilanteiden harjoittelu Ilmaisurohkeuden ja -taitojen kehittäminen Esitysten laatiminen Erilaisten mielipiteiden salliminen Kuuntelu Suunnitteluun saatava aineisto Lasten ideat ja toiveet kootusti esitettynä Välitön vuorovaikutus lasten kanssa Mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä Materiaalit Tietokone, jossa Powerpoint-ohjelma tai vastaava Valokuvia tehdyistä töistä ja työpajoista Projektori, valkokangas ja tietokone Työpaja 9: IDEOIDEN ESITTELY s. 1/2 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

30 Opettajan etukäteisvalmistelut Sovitaan aika suunnittelijan, tilaajan ja mahdollisten muiden tahojen kanssa. Oppilaiden valmistelu etukäteen: Miksi on tärkeää, että ideat esitellään suunnittelijalle / tilaajalle? Millainen on hyvä esitys? Opettaja huolehtii, että esittelytilaisuudessa on tarvittava av-välineistö ja sopiva tila. Lähetetään kutsut medialle ja muille kunniavieraille. Esitysten siirto etukäteen esittelyssä käytettävälle tietokoneelle. Työpajan kulku Esityksen laatiminen Opettaja kertoo oppilaille, miksi ideat esitellään suunnittelijalle / tilaajalle. Oppilaat saavat tilaisuuden kertoa omin sanoin, mikä heidän ideoissa on tärkeää. Jos suunnittelija ei ymmärrä jotain, hänellä on mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä. Ideoista voidaan keskustella suunnittelijan / tilaajan kanssa kasvokkain. Oppilaat laativat sähköisen esityksen joko koko luokka opettajan johdolla tai itsenäisesti pienissä ryhmissä. Esitysten kesto on sovittu yhdessä riippuen esiteltävän aineiston määrästä. Sopiva aika on yleensä noin 5-10 minuuttia esitystä kohden. Jos luokassa on tehty monta työpajaa voidaan sopia, että yksi ryhmä esittelee yhden työpajan tai esimerkiksi, että jokainen pari esittelee oman työnsä. Esitysten kesto on yhteensä maksimissaan minuuttia. Esityksessä olisi hyvä kertoa ainakin seuraavat asiat: Mitä tehtiin? Ketkä tekivät? Millaisia ideoita / huomioita / ajatuksia töissä on? Oliko luokka yhtä mieltä jostakin asiasta? Onko joku asia erityisen tärkeä? Halutaanko suunnittelijalta / tilaajalta kysyä jotain? On tärkeää varmistaa, että suunnittelijat ymmärtävät, mitä ideakuvat esittävät. Esityksessä on hyvä olla paljon kuvia tehdystä työstä selventämässä ajatuksia. Sovitaan, kuka esittää minkäkin osion ja harjoitellaan esitysten pitämistä etukäteen. Esittelytilaisuus 1-2h Esitykset ladataan etukäteen esityksessä käytettävälle tietokoneelle. Lapset pitävät esitykset sovitussa järjestyksessä. Tarjotaan mahdollisuus esittää kysymyksiä heti esityksen jälkeen. Varataan riittävästi aikaa keskustelulle. Keskustelusta kannattaa kirjoittaa muistio tai nauhoittaa keskustelu. Vinkkejä Esittelytilaisuuden ajallinen kesto riippuu siitä, kuinka laaja materiaali esitellään ja kuinka aktiivisesti oppilaat kyselevät ja kommentoivat. Esityksiä kuuntelemaan voidaan pyytää myös muita luokkia, lehdistöä ja lähialueen asukkaita. Opettajalla kannattaa olla varalla pari nopeaa liikunnallista leikkiä, sillä osalle voi olla todella vaikeaa keskittyä kuunteluun. Hyviä leikkejä ovat sellaiset, joissa pysytään paikoillaan, mutta noustaan ylös. Tarvittaessa pidetään välitunti. Työpaja 9: IDEOIDEN ESITTELY s. 2/2 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli

31 10. Suunnitelmien kommentointi Suunnitelmavaihtoehtojen kommentointi on hyvä keino suoraan vuorovaikutukseen suunnittelijan ja lasten välillä. Suunnittelija esittelee vaihtoehdot lapsille, ja lapset saavat esittää kysymyksiä ja kommentteja suunnittelijalle. Työpajan onnistumisen kannalta on tärkeää tasavertainen keskustelu ja että suunnittelija puhuu kieltä, jota lapset ymmärtävät. Kesto 1-2 oppituntia Työpajan ajallinen kesto riippuu siitä, montako suunnitelmavaihtoehtoa esitellään ja kuinka aktiivisesti oppilaat kyselevät ja kommentoivat. Sopivin oppilasmäärä 1-xx luokkaa / suunnittelija ja luokkien omat opettajat Voidaan toteuttaa suurellekin määrälle oppilaita, mutta mikäli halutaan oikeaa keskustelua, on yksi luokka sopivan kokoinen. Pienessä ryhmässä myös aremmat uskaltavat kommentoida. Oleellista on suunnittelijan tai tilaajan osallistuminen. Mikä ikäisille? Sopii hyvin kaikille ikäryhmille. Oppiaineet Äidinkieli, yhteiskuntaoppi Mitä lapset oppivat? Vuorovaikutus- ja neuvottelutaitojen harjoitteleminen Suunnitteluprosessin etenemisen ja päätöksiin vaikuttavien asioiden ymmärtäminen Toteutussuunnitteluun vaikuttavien asioiden ymmärtäminen Suunnitelmien lukeminen Eri vaihtoehtojen vertailu Erilaisten mielipiteiden salliminen Kuuntelu Suunnitteluun saatava aineisto Suora ja välitön palaute tulevilta käyttäjiltä. Kommentteja siitä, mikä puistossa on oleellista. Jos rahat eivät riitä kaikkeen, niin tiedon, mitä ainakin toivotaan ja miksi. Mikä suunnitelmassa ei herätä mielenkiintoa. Työpaja 10: IDEOIDEN ESITTELY s. 1/2 PUISTO - Lapsilähtöisen puistosuunnittelun toimintamalli