tiistaina 6.3. klo seminaarihuone 3, BM1, P-kerros

Transkriptio

1 Maailman ensi-ilta L5k2012: TK:n TOP 10 tiistaina 6.3. klo seminaarihuone 3, BM1, P-kerros Opetuksen jälkeen vinkit kyseisistä tapauksista ovat nähtävissä digitaalisessa kurssikirjastossa. ESIMERKIT 1- melkein Vanhan herran virtsavaiva Haittaaks se? 80-vuotiaalla miehellä ei ole vakituisia lääkkeitä. Ajokorttitarkastuksessa hän kysyy, tarttisko tehrä jotain? Öisin virtsalla on käytävä 2-4 kertaa. Aivastaessa tai muulloinkaan virtsaa ei karkaa, mutta usein jää tunne kuin rakkoon jäisi jotain jäljelle. Joskus aktiivisina päivinä tulee pakonomainen virtsaamistarve tiheästikin, mutta virtsaa tulee vain pikkuisen. Vaiva on pahentunut vuosien aikana. Inspektio ja TPR norm: Ampulla tyhjä, prostata sileä, pehmeä, laakea aristamaton, yläpooli ei oikein palpoidu, hanskaan vähän ruskeaa ulostetta. Lisäanamneesi? Tarvitsetko lisää statusta? Hoito- ja tutkimussuunnitelmasi? Ratkaisuehdotus (Helena Karppinen) Lisäanamneesi: Onko kokeillut jotain hoitoa? Onko tutkittu? Onko virtsaumpea ollut? Laihtumista, ruokahaluttomuutta, muita oireita? Tarvitseeko pinnistää? Katkeileeko suihku? IPSS-kysely (T-portin ohjelma/google): <8p seuranta riittää, 8p hoito Lisästatus: alavatsan palpaatio (rakko palpoituvissa retention merkkinä?) Tutkitaan: Tavallisimmin riittää PLV, PSA ja krea. JOS todetaan muita oireita kuten laihtumista, erityisen nopeasti kehittyneet oireet, makroskooppinenkin verivirtsaisuus, palpoituva kyhmy prostatassa tai erityisen nuori potilas, tarkistetaan samalla myös PVK, LA, AFOS. Jos todetaan hematuria, krea tai PSA on koholla, oireet ovat voimakkaat, rakko palpoituu virtsauksen jälkeen tai lääkitys ei auta, tarkistetaan myös virtsateiden uä hydronefroosin toteamiseksi, residuaalivirtsan määrittämiseksi ja prostatan koon arvioimiseksi. Hoitosuunnitelma: Tyhjentymisoireisiin auttaa kuukausien aikana 5-alfareduktaasin estäjä (esim. finasteridi 5mgx1). Se vähentää myös virtsaummen riskiä. Kyseessä on pysyvä hoitava lääkitys. Muista, että se pienentää PSA-arvon. Lisäksi 1-6 kk ajaksi aloitetaan kerääntymisoireisiin alfa1-salpaaja (esim. tamsulosiini 0.4mgx1) oirelääkkeenä, joka tehoaa jo viikon kuluessa. Usein ärsyttävät kerääntymisoireet liittyvät vain prostatahyperplasian alkuvaiheeseen, joten alfa1-salpaaja kannattaa yrittää lopettaa myöhemmin. Lab-tuloksista soittoaika seuraavalle viikolle, hoitovasteesta kuukauden päähän. Yhteys hoitopaikkaan, jos oireet voimistuvat tai muuttuvat. Alfa1-salpaaja on useimmiten myös miesten inkontinenssioireiden ensi lääkitys. Ellei syöpäepäily ole kliinisesti vahva, urologia konsultoidaan vasta, ellei hoito tepsi ja IPSS>19p. 2. Ikänaisen toistuva VTI Vastaanotolle tulee 65-v nainen. Hänellä on lääkitykset osteoporoosiin, verenpaineeseen ja sydämen vajaatoimintaan. Vuosia sitten edellinen VTI. Nyt hänellä on viimeisen 5kk aikana ollut

2 3 virtsatieinfektiota. Oireina dysuria ja pollakisuria, ei selvää hematuriaa. Ensimmäinen hoidettiin oireenmukaisesti Trimetopriimilla 300mg x1 5 pv. Oireet uusivat tuolloin nopeasti parissa viikossa. Otettiin plv, jossa kasvoi kaikille herkkä E Coli 10*5. Aloitettiin pivmesillinaami 200mg x3, 3 pv. Kontrollinäyte oli puhdas. Kuukausi sitten jälleen VTI-oireita. Koska oli sunnuntai, pyysi lääkärilapsenlapseltaan reseptin, ei nyt muista antibiootin nimeä. Oireet menivät nopeasti ohi. Kuumetta, selkäkipuja ei ole missään vaiheessa ollut. Ummetusta on ajoittain. Gynekologilla ei ole kolmeen vuoteen käynyt, kun oma gynekologi jäi eläkkeelle. Määräaikaiskontrollissa sydäntautien vuoksi on käynyt 3 kk sitten, perusverikokeet kunnossa. EKG:ssa LVH, muuten ei poikkeavaa. Nyt hoitajan ohjaamana vastaanotolla, koska kolmatta päivää jälleen dysuriaa, pyyhkiessäkin vähän aristanut. Lievää pollakisuriaa, ei hematuriaa. Ei yleisoireita. Ponnistusinkontinenssia ollut vuosia, ei ole pahentunut. Miten etenet? Ratkaisuehdotus (Johanna Anttila-Bondestam): Onko kyseessä VTI - vai jokin muu? Otetaan plv Onko altistavia tekijöitä: gynekologinen status (laskeumia, limakalvojen tilanne). Vatsan palpaatio. Jos plv:ssä ei infektion kuvaa - mieti: Dysuria voi johtua ärtyneistä kuivista limakalvoista Myös interstitielli kystiitti pitää pitää mielessä Sukupuolitaudit mahdollisia Jos plv:ssä positiivinen löydös : oireet ja löydökset sopivat virtsatietulehdukseen, ei pyelonefriittiin viittaavaa Hoito: 1. oireet kohtalaisen lievät: voidaan odottaa virtsan bakteeriviljelyä ja aloittaa hoito sitten 2. oireita enemmän: aloitetaan ab ja muutetaan lääkitystä tarvittaessa herkkyysmäärityksen mukaan 3. kyseessä mitä ilmeisemmin potilaan neljäs VTI nyt kohtalaisen lyhyessä ajassa -> a. Estolääkitys, esim trimetopriimi 100mg x1 6kk ajaksi b. Paikallinen estrogeeni? c. Karpalo/puolukkamehu d. Naisilla ei toistuvissakaan VTI:ssa ole tarvetta virtsaelinten kuvantamistutkimuksiin Lisätietoa Käypä Hoito -suosituksessa 3. Lonkkaa juilii tyypillisesti onkin trokanterbursiitti 76-v virkeä eläkeläismies tulee vastaanotolle kysyen: voisikohan tälle lonkkakulumalle tehdä jotain? Hän kertoo kipujen kestäneen parin kuukauden ajan. Öisinkin vasenta lonkkaa juilii, niin että asennonvaihto on kivulias. Röntgenkuvia ei ole koskaan otettu. Hän näyttää kämmenellään kivun sijoittuvan vasemman lonkan sivulle. Kokeilet selinmakuulla lonkkien fleksion ja rotaatiot, jotka ovat symmetrisesti täydet. Mistä on todennäköisesti kyse? Mitä kysyt? Mitä muuta tutkit? Hoitosuunnitelma? Ratkaisuehdotus (Helena Karppinen): Anamneesilisäys: Usein ollut ylirasitus/ vamma/ toisen polven kivut edeltävästi

3 Kipua rasituksessa (ylämäkikävely, portaiden nousu, juoksu) ja öisin kylkiasennossa tyyny jalkojen väliin Status: Lonkkanivelten liikkeet täydet, mutta aristus trochanter majorin seudussa: ääriloitonnus ja lonkan vastustettu ulkokierto. Herkkä testi: seiso 1 jalalla 30sekuntia. Hoitosuunnitelma: Provosoivan rasituksen välttäminen Kylmähoito paikallisesti, NSAID-geeli riittää dg:n lisäksi. Harvoin kipulääkekuuri. Injektio maaten terveellä kyljellä bursan alle (esim. steroidi 1 ml + lidocain/bupivacain 4ml) Jos auttaa lyhytaikaisesti, voidaan uusia pari krt 2-4 vk välein Muista arvio: onko lisäksi muuta syytä kipuun / onko syy poistunut? 4. Minua huimaa 54-vuotias terveydenhoitaja tulee varovaisen hissukseen vastaanotolle huimauksen takia. Pari viikkoa aiemmin hänellä oli lievää flunssaa. Melkein ainahan hänellä on lievää huimaavaa tunnetta ollut, kun hartiaseutu on jatkuvasti jumissa. Nyt aamulla herätessä huimaava tunne oli kauhea, erilainen kuin koskaan ennen. Oksettaa ja on vaikea liikkua. Mukavinta olisi vain istua paikallaan. Kuumetta ei ole. Mistä on todennäköisesti kyse? Mitä kysyt? Mitä tutkit? Mikä on hoitosuunnitelma? Ratkaisuehdotus (Helena Karppinen): Tyypillisesti kyseessä on hyvänlaatuinen asentohuimaus, jonka dg on kliininen: äkillinen alku, varsinkin makuulle käydessä (testataan pritsillä) tai kylkeä kääntäessä voimakas kiertohuimaus ja pahoinvointi sekä nystagmus max minuutin ajan paikalla ollessa. Neurologinen st muutoin normaali. Unterbergin koe ja Rahkon WRW ovat apuna. Hoitona Epleyn manööveri (tai muut manööverit riippuen kaarikäytävästä. Fysioterapeutti usein pystyy ohjaamaan itsenäisen harjoittelun. Oireenmukaista lääkitystä EI suositella. SVA pari pv saattaa olla tarpeen. Jos neurologisesti uutta ilmenee tai oire jatkuu pahana yli viikon, dg on mahdollisesti joku muu. Ks. oheinen lopussa oleva kuva yleislääkärin ajatuksenkulusta huimauspotilasta tutkittaessa. 5. Marevanin annostelu Olet töissä tk:ssa, missä lääkärin tehtävänä on antaa varfariinin annosteluohjeet sekä määräys seuraavan INR-kokeen ajankohdasta. Lisää oheiselle effican antikoagulaatio-lehdelle määräyksesi. lisätietoa, vinkkejä Ratkaisuajatuksia (Helena Karppinen): Joka kunnassa on oma systeemi Marevan-ohjeille. Selvitä ne työrupeamasi alussa. Osa potilaista määrittelee annokset itse, osa tapahtuu hoitajan toimesta. Suosi INR-kontrollipäiviksi alkuviikon päiviä ti-to, jotta vastaukset ja ohjeet ehditään antaa ennen viikonloppua. Anna ohjeistus annoksesta pitemmälle kuin mikä on kontrollipäivä. Jos kuukausien/ vuosien aikana annostelu on ollut sama vain pienin INR-vaihteluin, kontrolliväli voi pienen riskin potilailla olla jopa 8 vk. Jos INR >6,5 ja vuoto, anna Konakion 5-10mg iv (po) ja lähetä välittömästi sairaalaan.jos INR>6,5 eikä vuotoa, anna Konakion po ja Marevan-tauko sekä ohjeistus potilaalle. 6. Nilkkoja turvottaa - tavallisimmin laskimoiden vajaatoimintaa

4 83-vuotiaalla naisella on hypertoniaan enalapriili 10mg + hydroklooritiatsidi 12,5mg, ei muita lääkkeitä. RR-taso on pysynyt alle 140/90. Ei hengenahdistusta. Asuu miehensä kanssa itsenäisenä; kunnan kotisairaanhoitaja kävi vuosi sitten erysipelasantibiootteja antamassa. Kaksi synnytystä 60-luvulla, suonikohjut operoitu, sappirakko poistettu. Varsinkin vasen nilkka vaikuttaa olevan selvästi turpeampi ja hieman kuumottavakin, on vähän tummempi kuin oikea. Mistä on todennäköisesti kyse? Mitä muuta kysyt? Mitä tutkit? Mikä on hoitosuunnitelma? Ratkaisuehdotus (Helena Karppinen): Tällainen lievä oirekuva on useimmiten syvien laskimoiden vajaatoimintaa. Moni vakavampi syy voisi olla kyseessä. Yleensä kliinisesti poissuljettavat syyt: Syvä laskimotukos, sydämen vajaatoiminta, lääkkeet (ca-salpaajat, nsaid, pioglitatsoni, steroidit, sp-hormonit), erysipelas/ toistuvien ruusujen jälkitila, immobilisaatio, rupturoitunut Bakerin kysta, lantion tuumori, vaikea hypoalbuminemia Lisäanamneesi laskimoiden vajaatoiminnassa: yön aikana turvotus laskee, aiemmin sairastettu SLT, krooninen säärihaava, ruusuja tai kipsihoito Status: pitting yleensä aina, pohkeiden ympärysmitta tutkitaan (epäsymmetriaa on usein), staassiekseema on tavallista Hoitosuunnitelmaa: Syynmukainen hoito on paras: kompressio (lääkinnällinen hoitosukka puristusluokka 2 mielellään), jumppa, kohoasento. Jos erysipelas tai trombi ovat epätodennäköisiä, ei lab-kokeita yleensä kannata ottaa varmuuden vuoksi, koska varsinkin fidd on herkästi koholla. Hoitosukkiin ei yleensä saa maksusitoumusta. Opetus: Nilkkaturvotus EI ole diureetin käyttöindikaatio 7. Sairausloman pituus: Miten monta päivää? Miksi? Mitä sairausloma merkitsee? Minkälaisia taloudellisia/ muita vaikutuksia sairauslomasta muodostuu ja keille kaikille? Pohdi sairausloman pituutta seuraavissa tilanteissa: a) Ylähengitystieinfektio: yskä, nuha, lämpöä 37,4 C. b) Depressio 36-vuotiaalla opettajalla, jonka masennus laukesi isän kuoleman jälkeen pari kuukautta sitten. c) 1-vuotiaan lapsen korvatulehdus: kuumepiikki ollut 2pv sitten. Syö, juo ja leikkii, mutta päiväunilla on nuhan takia vähän levoton. Hoidossa perhepäivähoidossa. d) 8-vuotiaan lapsen vatsatauti. e) Psykiatrin vas. radiuksen hyväasentoinen murtuma Ratkaisuehdotuksia (Helena Karppinen ja Laura Pykäläniemi): a) flu: SVA 0-2pv. Jospa oma ilmoitus/ SH:n todistus riittäisi? Sh saa kirjoittaa 3pv, mutta 0pv, jos lääkäri on kirjoittanut edeltävän SVA:n. b) SVA 7-14pv diagnosoinnin jälkeen. Usein pt:lle työ on myös terapiaa. Sijaiselle maksetaan palkkaa ad 26 eur/h +sivukulut. Jos työnteko on selvästi liian rankkaa, jatketaan SVA toki ad 1kk kerrallaan hoitovastetta seuraten hoidon jatkuessa. c) Tuskin tarvitsee kotihoitoa, kun ab aamuin illoin ja jaksaa osallistua. Otiitti ei tartu. d) SVA 2pv lapsen nimellä kotihoitoa varten. Per puh tarv. lisää. Mahatautia ei koulussa kannata tartuttaa muihinkin.

5 e) Pari pv saattaa riittää, ellei joudu vas kädellä jatkuvasti kirjoittamaan tmv. Toimenpideanestesiologi saisi 4vk SVA sairauspäiviä oli jokaista työllistä naista kohti 10 pv, miehillä kaksi pv vähemmän. (Tilastokeskus) Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys sairaudestaan, mikäli työnantaja sitä pyytää. Laissa EI edellytetä sairauden ja siitä johtuvan työkyvyttömyyden osoittamista lääkärintodistuksella. Oikeus sairausajan palkkaan on sairastumispäivää seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä. Tämän jälkeen on oikeus saada sairauspäivärahaa. Esimerkiksi vuodessa tienaava saa 45,50/arkipäivä (ennen ennakonpidätystä) Työnantajalle sairaustyöpäivä maksaa euroa. (lähde: Valtionvarainministeriö), (Teollisuussektorilla hinta korkeampi kuin palvelualoilla; lähde: Talouselämä 31/2011) TKL:n käynti maksaa n. 135 eur, sh-käynti n. 50 eur jne. Kuka haluaa maksaa sairauslomien kirjoittamisen? 8. Onkohan se astmaa? Kyseessä on 41 -vuotias nainen, joka tulee vastaanotolle pitkittyneen yskän ja lievän rasituksessa esiintyvän hengenahdistuksen takia. Oireilua on kestänyt jo muutamia kuukausia. Kertoo, että oireilu provosoitui esiin, kun ensin sairasti flunssan. Sai yhden antibioottikuurinkin, mutta se vei yskän pois vain hetkeksi. Sitten oireilu alkoi uudelleen. Potilas on perusterve ja työskentelee toimistotyössä. Harrastaa uintia ja laulua. Uimahallissa on helpompi hengittää ja yskä tuntuu siellä vähenevän hetkellisesti. Laulaminen ajoittain vaikeampaa, koska ääni ei aina kanna riittävästi. Suku: äidillä on ollut astma aikuisiällä diagnosoituna ja myös yhdellä serkulla on astma. Allergioita potilas ei tiedä olevan heistä kummallakaan, eikä hänellä itsellään ole allergioita. Potilas on tehnyt ennen vastaanottoa sairaanhoitajan ohjeistamana oheisen PEF -mittauksen ja tulee nyt vastaanotolle tuloksia kuulemaan ja jatkojen suunnitteluun. Statuksessa keuhkoista kuuluu auskultoiden aavistus pyörteisyyttä yläkentistä, mutta muutoin siisti löydös. Vingahduksia ei kuulu. Sydämestä ei kuulu sivuääniä tai muuta poikkeavaa. Suu ja nielu: normaali löydös. RHA: ei poikkeavaa. Pituus on 171 cm ja tavoitearvo olisi 470 l/min. Asiallinen ja psyykkisesti tasapainossa. Kuinka jatkat tutkimuksia potilaan kohdalla ja mitä muuten teet ja sovit hänen kanssaan vastaanotolla? Ratkaisuehdotus (Maarit Nevalainen): Seuraavaksi olisi hyvä ottaa potilaasta vielä keuhkokuva, jos sitä ei ole viimeisen kahden vuoden aikana otettu. Lisäksi tulisi tarkistaa verikokein ja tarvittaessa nenäeritteestä, onko potilaalla eosinofiilisia valkosoluja, ts. otetaan B-PVK+TKD (hinta lähes sama kuin pelkän B-Eoskokeen ja samalla saadaan myös tietoa Hb-tasosta) ja tarvittaessa Ns-Eos. S-ECP -verikokeen voi pyytää halutessaan, mutta se ei ole välttämätön.

6 Oirekuvan perusteella potilaalle aloitetaan tässä vaiheessa laboratoriokokeiden ottamisen ja keuhkokuvan katsomisen jälkeen hengitettävä (tai jos halutaan tehdä ns. kortikosteroidihoitokoe, tablettimuotoinen) kortisonivalmiste. Annostus on Käypä hoito - suosituksien mukaan seuraava: beklometasonia tai budesonidia mikrogr. x 2/päivä tai flutikasonia mikrogr.x2/päivä. Lyhytvaikutteinen beeta2-agonisti tulee kirjoittaa rinnalle käytettäväksi tarvittaessa hengenahdistuksen yhteydessä. Jos tapaus olisi vahvemmin epäselvä, voisi tehdä kortikosteroidi -hoitokokeen. Tämä tarkoittaa joko tablettimuotoista kortisonia (mieluiten prednisoloni) mg suun kautta 2-3 viikon ajan tai sitten korkeammalla annoksella (800 x 2/pv tai 500 x 2/pv) hengitettävää kortisonia vastaavan ajan. Tällöin potilas tulee ottaa kontrolliin hoitokokeen lopulla. Muussa tapauksessa seuraava kontrolli tulee järjestää hänelle 2-4 kuukauden kuluttua. Jos annos on korkeampi, ts. 800 mikrogr.x2/päivä tai 500 mikrogr.x2/päivä, ei suositella jatkamaan tällä annoksella kovin pitkään sivuvaikutuksien riskin takia, ts. kontrollikäynti tulisi järjestää jo 2 kuukauden kuluttua ja silloin tarkistaa lääkeannos, voisiko sitä laskea. Kyseisessä kontrollissa katsotaan jälleen PEF -mittaus, jota häntä on pyydetty tekemään 2 viikon ajan hoitavan lääkkeen kera, tarkistetaan ja kerrotaan hänelle verikokeiden tulokset (jos niistä ei ole hänelle jo aikaisemmin kerrottu soittoajalla) sekä keuhkokuvan tulos. Sitten sovitaan mahdollisesti lääkitysannoksen muuttamisesta, jos se on tarpeen, ja jatkoista. Tämä tarkoittaa astmaepäilyn vahvistuttua kontrollikäyntiä vielä 6 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta vastaanotolla. Tällöin tehdään mm. B-lausunto Kelalle astman erityiskorvattavuuden hakemista varten. 9. Kylläpäs tykyttää. Sitä aina iltaisin kyttään 65-v nainen tulee akuuttivastaanotolle huonosti nukutun yön jälkeen. Edellisestä illasta lähtien potilas on ajoittain tuntenut sydämen lyövän epätasaisesti, kuin lyöntejä jäisi väliin. Aiemminkin harvakseltaan vastaava on ollut, mutta nyt oire tuntui pahemmalta ja potilas huolestui sydämensä tilanteesta. Naisella on vuosia ollut verenpainetauti, johon hänellä on lääkityksenä Amlodipiini 5 mg x1 ja Ramipril 5 mg x1. Lisäksi on hyperkolesterolemia, johon aiemmin on ollut lääkitys käytössä, mutta potilas sen itse lopettanut sivuvaikutusten vuoksi. Suvussa isällä on ollut vanhalla iällä jokin sydänongelma. Noin 10kk sitten potilas on viimeksi käynyt perusverikokeissa, tuolloin elektrolyytit, krea, pvk ja EKG olivat normaalit. Potilas kertoo, että suorituskyky on hyvä, ei hengenahdistusta eikä varsinaisia rintakipuja. Jumpassa on pystynyt käymään ongelmitta. Verenpaine on kotiseurannassa ollut hyvä potilaan kertoman mukaan, mutta edellisestä mittauksesta on pitkä aika. Miten lähdet selvittämään potilaan tilannetta? Ratkaisuehdotus (Johanna Anttila-Bondestam): Anamneesin tarkennus

7 Pystyykö potilas paremmin kuvailemaan rytmihäiriötä? Onko niin että sydän muljahtaa/ tulee tunne että lyönti jää väliin? Vai onko myös pidempikestoista epätasaista pulssia (flimmeri) ollut tai kovin nopeaa rytmiä? Liittyykö tunne johonkin tilanteeseen, onko stressiä tai huolia? Kuinka usein rytmihäiriötuntemuksia on ollut? Kuinka kauan rytmihäiriöt kestävät? Tulevatko sekä levossa että rasituksessa? Onko liittynyt muita oireita? (kipu, huimaus, tajunnanmenetys tms) Alkoholi? Suvussa vakavia rytmihäiriöitä? Infektion oireita? Status: Yleistilan arvio, sydämen auskultointi: rytmi nyt, sivuääniä?, keuhkojen, kaulavaltimoiden auskultointi, nilkoissa turvotusta - vajaatoiminnan merkkejä?, verenpaineen kontrollointi (huomioidaan että yö mennyt huolestuneena valvoessa), kilpirauhasen palpointi, Otetaan EKG Tarinan jatko: Potilas kertoo että rytmihäiriöt tulevat lähinnä iltaisin ja öisin, usein kun illalla murehtinut asioita. Rasituksessa oireita ei ole ollut. Epäsäännöllistä tai kovin nopeaa pulssi ei ole huomannut. Muita oireita rytmihäiriötuntemuksiin ei ole liittynyt. Alkoholia ottaa viikonloppuisin ruoan yhteydessä pari lasia, ei ole huomannut vaikuttaneen oireeseen. Status: Yleistila hyvä, huolestunut. Sydämestä, keuhkoista ja kaulavaltimoista kuunnellen ei poikkeavaa, nilkoissa ei turvotusta ja jalkojen verenkierto ok. Puhuu pitkiä lauseita, ei hengästymistä. Asiallinen, huolestunut. RR 157/95, 150/80, pulssi tasainen ja säännöllinen 85/min. Kilpirauhanen normaali. EKG:ssa sinusrytmi 78/min, johtumisajat normaalit, ei LVH:ta eikä iskemian merkkejä. Jatkosuunnitelma: Oireet ja löydökset viittaavat hyvänlaatuiseen lisälyöntisyyteen. Rauhoitellaan potilas, kerrotaan ettei viitettä vakavammasta sydänsairaudesta ole tullut esille. Koska potilasta ei aiemmin rytmihäiriöiden vuoksi tutkittu ja edellisistä verikokeista jkv aikaa katsotaan: pvk, K, Na, krea, TSH. Annetaan mahdollisuus ottaa EKG jatkossa rytmihäiriöiden aikana jos potilas ehtii laboratorioon tai ta:lle. Pyydetään potilasta olemaan yhteydessä mikäli oire pahenee tai muuttuu. Kts myös :

8