Paikallisen ympäristökasvatustyön tukeminen LYKE verkoston avulla
|
|
- Helmi Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton selvityksiä 1/2015 Suomenluonto jaympäristökoulujenliitonselvityksiä1/2015 PaikallisenympäristökasvatustyöntukeminenLYKE verkostonavulla Paikallistatukeaympäristökasvatukseenjakestävänkehityksenturvaamiseenkoulutuksessa tarvitaan.opetus jakulttuuriministeriön(okm)sekäympäristöministeriön(ym)toimeksiannosta toteutettukansallistenkestävääkehitystäedistävienkasvatuksenjakoulutuksenstrategioiden toimeenpanonarviointi(gaia2013)1toteaa,ettäniukkojenresurssienjaosaamisvajeenvuoksi kestäväkehityseirealisoidutoiminnaksi,jaopettajatkaipaavatesimerkiksimallitunteja. Suomenluonto jaympäristökoulujenliitonkoordinoimalyke verkosto(lisätietoaliite1)tarjoaa arviointiraportinmukaanvaltakunnallisenrakenteentukipalveluidentuottamiseenja kehittämiseen.myösarvioinninkohteenaollutkansallinenkestävänkehityksenkasvatuksen strategiajayk:nkestävääkehitystäedistävänkoulutuksenvuosikymmenen kansallinen toteuttamissuunnitelma2esittääluontokoulutoiminnankehittämistäympäristökasvatuksentueksi. Kuntientaloudenollessatiukoillaresursointiluonto jaympäristökasvatukseenjalyke verkoston toimintaanonkuitenkinvaarassa,koskasiiheneiohjatavaltakunnallistatukea.tästäesimerkkinä lähiaikoinalakkautusuhanallaovatolleetsekävanhinsuomenkielinenluontokouluelivantaan luontokoulu(syksy2012),jyväskylänluontokoulu(syksy2012ja2013)jatöyhtöhyypän luontokouluhelsingissä(uhkalopettamisestaolemassa).myösmuutamissamuissakunnissaon keskusteltuluontokoulutoiminnanlakkauttamisesta. Arviointiraportinmukaankestävänkehityksentoimenpiteidenedistämiseentarvitaankin valtionhallinnonjakuntatasonresurssejajaalueellistenjapaikallistenverkostojentehokasta yhteistyötä.kunnatovattärkeässäasemassaulkopuolisenasiantuntemuksentarjoamisessasekä yhteistyönkehittämisessä,janetäytyysitouttaa,jottakoulutjaoppilaitoksetsaavattukeaomiin prosesseihinsa. Suomenluonto jaympäristökoulujenliitossaonarvioitu,ettävaltiontalousarvionkauttajaettava kolmenmiljoonaneuronvuosittainenlisämäärärahaturvaisituenpaikalliselle ympäristökasvatustyölle.lisäksitarvitaanmyöskunta jamuutarahoitusta,jonkavoiminverkosto toimiitällähetkellä.kestävänkehityksentaiympäristökasvatuksenpaikallisverkostoillaeiole valtiontalousarviossamäärärahaa,vaikkaseonkeskeinenasiakasvatuksessatulevaisuutemme kannalta. 1 Kansallistenkestävääkehitystäedistävienkasvatuksenjakoulutuksenstrategioidentoimeenpanonarviointi(Gaia 2012) FI/Ymparisto/Kestava_kehitys/Ajankohtaista/Kansalliset_kestavaa_kehitysta_edistavat% %29 2 Kestävääkehitystäedistävänkasvatuksenjakoulutuksenstrategiajasentoimeenpanosuunnitelmavuosille http://
2 Suomessa on useita esimerkkejä erilaisten muiden alojen kasvatuksen paikallisverkostojen tukemisesta (liite 2). Näiden pohjalta voidaan luoda vaihtoehtoisia malleja ympäristökasvatuksen paikalliselle tukemiselle. Seuraavassa muutama mahdollinen malli. Malli 1. Kunnille myönnettävä erityisavustus ympäristökasvatukseen Esimerkkinä kunnille myönnettävä valtionavustus kerhotoiminnan kehittämiseen (tänä vuonna 8 milj. ). Kunnat voivat hakea avustusta Opetushallituksesta toimintasuunnitelmansa pohjalta. Kunnalla omavastuu, esim. 40 % kustannuksista. Rahaa voi käyttää sertifioitujen LYKE verkoston toimipisteiden ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen ja koulun ympäristösertifiointijärjestelmiin. Malli 2. Valtionosuus ympäristökasvatuksen järjestämiseen Esimerkkinä kunnan valtionosuus aamu ja iltapäivätoimintaan (OKM) (tänä vuonna yli 5,5 miljoonaa) Kunnat saavat valtionosuutta ohjaustuntien perusteella 57% valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustunnin hinnan tulosta. Maksetaan kunnalle samassa yhteydessä kuin muu valtionosuus ja avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin. Malli 3. Ympäristökasvatuskeskusten tukeminen nuorisotyön yleisavustusten kautta Esimerkkinä lastenkulttuurikeskukset (tänä vuonna 17 keskusta 1,4 milj. ) Avustusta voivat hakea ympäristökasvatuskeskukset, joissa ympäristökasvatuksen ammattilaiset tuottavat ympäristökasvatuspalveluja lapsille ja nuorille (ei rajoitu kouluihin, jolloin veikkausvarojen käyttö on mahdollista). Kukin ympäristökasvatuskeskus hakee rahoitusta opetus ja kulttuuriministeriön nuorisoyksiköstä tähän tarkoitetulta momentilta. Taholla tulee olla omarahoitusosuutta esim. kunnalta tai muilta asiakkailta 40 % toimintasuunnitelman hyväksyttävistä kustannuksista. LYKE verkosto on sertifioinut verkostoon kuuluvat toimipisteet kehittämiskeskuksiksi ja toimintakeskuksiksi. Tämä on hyvä pohja rahoituksen myöntämiselle. Malli 4. Valtionapu Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitolle LYKE verkoston toimintaan Esimerkkinä valtionapu 4H toimintaan (MMM; tänä vuonna 4,2 milj. ) ja LUMA keskukset (5 milj. vuosille ) Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto saa avustuksen ja jakaa sen LYKE verkoston sertifioiduille paikallistoimijoille rahoittajan kanssa laaditun tulossopimuksen periaattein. Kunkin toimijan omarahoitusosuuden täytyy olla vähintään 40%. Rahoituksen suuruuteen/ yksikkö vaikuttaa myös vuosittain saadun avustuksen määrä ja toimipaikkojen lukumäärä. LYKE verkosto on avoin verkosto, johon voi hakeutua ne, jotka täyttävät LYKE verkoston kriteerit Kaikki mallit tuottaisivat järjestelmän, jolla paikallista ympäristökasvatusta voi tukea tehokkaasti ja tasa arvoisesti ympäri maan. Lisätietoja Niina Mykrä LYKE verkoston koordinaattori Suomen luonto ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja niina.mykra@luontokoulut.fi puh
3 LIITE 1. Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto ja LYKE verkosto. LYKE verkosto pähkinänkuoressa LYKE verkoston i perustana on luonto ja ympäristökoulutoiminta. Toiminnan tarkoituksena on tukea varhaiskasvatusta ja perusopetusta luonto ja ympäristökasvatuksessa sekä kestävän elämäntavan kysymyksissä. LYKE toimijat tarjoavat opetusohjelmia lapsille ja nuorille sekä koulutuksia kasvattajille ja opettajille. Niillä ei ole omia oppilaita, vaan ne palvelevat useita kouluja. Toimintaan osallistuu vuosittain noin henkilöä ja ryhmää. Vuonna 2014 järjestettiin 260 koulutusta opettajille. Toiminta perustuu varhaiskasvatussuunnitelmaan ja opetussuunnitelmaan, ja on elämyksellistä, tutkivaa ja terveyttä edistävää (luontoliikunta). Toimipisteissä on vakituista, pätevää ja innostunutta henkilökuntaa ii. Toimipisteistä osa on sertifioitu kehittämiskeskuksiksi, osa taas toimintakeskuksiksi. LYKE verkosto on avoin kaikille kriteerit täyttäville toimijoille. Luonto ja ympäristökoulujen lisäksi mukana on Metsähallituksen luontokeskuksia, nuorisokeskuksia (Suomen nuorisokeskukset ry.), leirikoulukeskuksia (Suomen leirikouluyhdistys ry.) ja muutamia muita luonto ja ympäristökoulutoimintaa tarjoavia tahoja. Yhteensä verkostossa on tällä hetkellä 59 toimijaa. Valtaosa verkostolaisista saa rahoituksensa kunnilta joko osana kunnan toimintaa, ostopalveluna tai osallistumismaksujen kautta. Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto ry koordinoi LYKE verkostoa järjestäen koulutuksia, tapaamisia ja neuvontaa iii. Verkoston toimintaa ohjaa ohjausryhmä, johon toimijoiden edustajien lisäksi kuuluvat jäsenet Opetushallituksesta ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seurasta. Asiantuntijoina ryhmässä ovat säännöllisesti kuultavana myös opetus ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön sekä ympäristöhallinnon edustajat. Verkoston koordinoinnin rahoitus tulee Opetus ja kulttuuriministeriöstä: Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto hyväksyttiin nuorisotyön palvelujärjestöksi kesällä LYKE verkosto toteuttaa hallitusohjelmaa Kataisen hallitusohjelmassa on päätetty luonto ja ympäristökoulujen toiminnan kehittämisestä ja aseman vahvistamisesta iv. Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan on kirjattu tuki luonto ja ympäristökoulujen kehittämiselle v. Vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen perustana on kestävä kehitys vi. Luonto ja ympäristökoulutoiminnassa käytetyt opetusmenetelmät ovat uudistuksen pedagogisen linjan mukaisia ja yhteistyö koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa on opetussuunnitelmassa keskeistä. Kansallinen kestävän kehityksen kasvatuksen strategia ja YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen kansallinen toteuttamissuunnitelma vii esittävät luontokoulutoiminnan kehittämistä ympäristökasvatuksen tueksi. Suunnitelmien väliarviointiraportissa viii esitellään myös LYKE verkosto. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ix toteuttamiseen tarvitaan LYKE verkoston kaltaisia toimijoita.
4 LIITE 1. Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto ja LYKE verkosto. LYKE verkosto vastaa asiakkaidensa tarpeisiin LYKE verkoston kuntien koulu ja sivistystoimenjohtajille suunnatussa kyselyssä x (2012) 55% vastaajista oli sitä mieltä, että perusopetusta tukevien koulun ulkopuolisten oppimisen palveluiden rahoitus tulisi järjestää valtionosuusrahoituksen tai muun valtakunnallisen rahoituksen kautta. Vastaajista 24 % mielestä kunnan tulisi varata tähän rahoitusta oman talousarvionsa sisälle. Kaikki vastanneet pitivät luonto, ympäristö ja leirikoulujen sekä kestävää elämäntapaa tukevien palveluiden kehittämistä melko tai erittäin merkityksellisenä. LYKE verkoston asiakkaat ovat toimintaan tyytyväisiä: asiakastyytyväisyyskyselyn xi (2013) mukaan 91 % vastaajista oli sitä mieltä, että käynti LYKE verkoston toimipisteessä vastasi opetussuunnitelman tavoitteita, ja 92 % vastaajista oli sitä mieltä, että luonto, ympäristö tai leirikoulupäivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut. LYKE verkoston edistämä elämyksellinen pedagogiikka, ympäristökasvatuksen tärkeys ja luonnon myönteiset vaikutukset terveyteen on tunnistettu useissa akateemisissa tutkimuksissa. Muun muassa julkaisussa Hyvinvointia lapsille ja nuorille xii (Sitra 2012) ja Koulu kaikkialla hankkeessa xiii (Helsingin yliopisto) luontokoulut esitetään onnistuneena esimerkkeinä koulun ulkopuolisesta opetuksesta. LYKE kehittää toimintaansa hankkeiden avulla Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto on kehittänyt Ekopaku mallin xiv, jonka avulla luontokoulutoimintaa voidaan tarjota myös haja asutusalueille. Ekopaku on liikkuva luontokoulu ja luokkahuone luonnossa, joka toimii koulun läheisyydessä ja koululle sopivissa luontokohteissa. Ekopakujen kotipesänä voivat toimia jo olemassa olevat LYKE verkoston pisteet, tai kunnat voivat yhteistyössä hankkia yhteisen Ekopakun. Ensimmäinen Ekopaku sijaitsee Lahdessa, Jyväskylään ollaan etsimässä autolle rahoitusta ja seuraava on suunnitteilla Lappiin. Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto hallinnoi myös ympäristökasvattajille suunnattua materiaalipankki MAPPAa xv. Tarjolla on eri ympäristökasvatustoimijoiden yhteinen hakuportaali ympäristökasvatuksen materiaaleihin. Verkostoa kehitetään myös sisäisesti. Kehitteillä on vertaisauditointijärjestelmä ja yhteinen arviontilomake asiakkaille. Lisätietoa
5 LIITE 1. Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto ja LYKE verkosto. Linkkejä viitattuihin asiakirjoihin ja lähteisiin i Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkosto LYKE (Luonto, Ympäristö, Kestävä Elämäntapa) ii Mykrä, N Luonto- ja ympäristökoulut asiantuntevaa ja monipuolista palvelua. Luonto- ja ympäristökoulujen tila Luontokoulutoiminnan vakauttaminen ja laajentaminen Suomessa hanke. Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto. iii Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton ja LYKE-verkoston toimintasuunnitelmat iv Kataisen hallitusohjelma (2011) (luonto- ja/tai ympäristökoulut mainittu s.37, 68) 52ead83e5f1a v Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (luonto- ja ympäristökoulut mainittu s. 16). vi Uudet 2016 voimaan tulevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vii Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille (luonto- ja/tai ympäristökoulut mainittu s. 17, 22, 24, 34, 36) viii Kansallisten kestävää kehitystä edistävien kasvatuksen ja koulutuksen strategioiden toimeenpanon arviointi (Gaia 2012) (LYKE-verkosto, luonto- ja/tai ympäristökoulut mainittu s. 10, 15, 18, 49) ix Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus x Savolainen, L Kuntakysely. Perusopetusta tukevien koulun ulkopuolisten oppimisen palveluiden käyttö. Selvitys. LYKE-verkosto ja Suomen nuorisokeskukset ry. xi Masalin, M. ja Tuominen, T Suomen luonto- ja ympäristökoulujen asiakastyytyväisyys. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma, markkinointi ja kansainväliset liiketoiminnot. xii Polvinen, K., Pihlajamaa, J. & Berg, P Luonnosta hyvinvointia lapsille ja nuorille. Kuvauksia luonnon hyvinvointivaikutuksista, palveluista ja malleista palveluiden kehittämiseen. Kansallinen Hyvinvointiverkosto, Sitra. xiii Koulu kaikkialla hanke. xiv Ekopaku-sivusto xv MAPPAn sivusto
6 Esimerkkejä kasvatuksen paikallisverkostojen tukemisesta Opetushallitus Valtionavustus kerhotoiminnan kehittämiseen en Tuen määrä euroa oppilasta noin kerhossa, 97 % kunnista avustuksen piirissä Kenelle Valtion erityisavustus koulun kerhotoiminnan kehittämiseen voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille opetuksen järjestäjille, joilla on perusopetuksen järjestämislupa. Myöntöperusteet Kaikilta hakijoilta edellytetään seuraavaa: Hakijalla on lupa perusopetuksen järjestämiseen Koulun kerhotoimintaa kehitetään perusopetuksen vuosiluokilla ja kehittämisessä otetaan huomioon kodin ja koulun yhteistyö Kunnat järjestävät kouluissa erisisältöistä kerhotoimintaa vähintään 3 5 tuntia viikossa Oppilaskunnat ja oppilashuoltoryhmät osallistuvat kerhotoiminnan kehittämiseen Tarkoitus Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Tavoitteena on koulujen kerhotoiminnan kehittäminen siten, että kerhotoiminnan piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan elvyttämisellä pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen, esimerkiksi liikunnalliseen, kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. Kerhotoiminnan kehittämisessä on tavoitteena myös syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista. Kehittämistoiminnan aikana koulun kerhotoiminta pyritään vakiinnuttamaan osaksi perusopetusta. Yleiset tavoitteet Lapsen ja nuoren kasvun tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen laadukkaan ja monipuolisen kerhotoiminnan avulla. Tavoitteet Koulun kerhotoiminnan monipuolistaminen ja vakiinnuttaminen
7 Painopisteet Koulun kerhotoiminnan laadun kehittäminen Koulussa viihtyminen ja oppilaiden hyvinvointi Toiminnan monipuolistaminen, laajentaminen ja vakiinnuttaminen Uusien toimintamallien ja tapojen löytäminen Verkostotyö ja kodin ja koulun yhteistyö Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen kerhotoiminnassa Avustuksen enimmäismäärä Avustusta myönnetään enintään 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista, joten hakijan oma maksuosuus on vähintään 25 % Opetus ja kulttuuriministeriö Valtionosuus ja avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin Aamu ja iltapäivätoiminta _ja_iltapaivatoiminta minnan_jarjestaminen Valtionosuuden määrä max euroa (= tuntia*26 *57%) Laskettu seuraavien perusteella: Opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa (Valtion talousarvio 2015) Vuonna 2014 rahoitusta aamu ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen saa 295 kuntaa. Käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia kunnalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustunnin hinnan tulosta. Koululaisten aamu ja iltapäivätoimintaa järjestää jo 98 % Manner Suomen kunnista. Toiminnassa on mukana noin lasta, joista 1. vuosiluokan oppilaita on 55 %. Toiminta työllistää noin ohjaajaa. Kenelle Valtionosuutta myönnetään kunnille, jotka toteuttavat perusopetuslaissa tarkoitettua aamu ja iltapäivätoimintaa. Perusopetuslain mukaista aamu ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kullekin
8 toimintaan osallistuvalle oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua joko 570 tuntiin tai vaihtoehtoisesti 760 tuntiin aamu ja iltapäivätoimintaa koulun työvuoden aikana. Toimintaan osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista Muuta Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Kunta voi järjestää aamu ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi järjestöiltä tai yhteisöiltä. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa. Kunta saa valtionosuutta perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Toimintaa tulee tarjota joko 570 tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana, kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä. Toimintaan osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia asiakasmaksuja (60 80 /kk). Toimintaa voidaan järjestää arkipäivisin pääsääntöisesti klo Kunnan tulee hyväksyä aamu ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Toiminnan suunnittelussa painotetaan muun muassa yhteistyötä kotien ja koulujen, eri hallintokuntien sekä toiminnan järjestäjien kanssa. Lapsen aamu ja iltapäivätoimintaa voi olla myös koulun kerhotoiminta tai taiteen perusopetus. Opetustoimen rahoitus käyttökustannuksiin maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle eli sille kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle yhteisölle tai säätiölle, jonka oppilaitokseen opiskelija on otettu. Myönnetyn rahoituksen käyttö ei ole sidottu rahoituksen myöntämis ja laskentaperusteisiin, vaan kunta tai muu koulutuksen järjestäjä voi päättää varojen kohdentamisesta. Opetus ja kulttuuriministeriö (kulttuuripolitiikka/yleisavustus/lastenkulttuuri) Lastenkulttuurikeskukset kset Tuen määrä euroa 17 keskusta Kenelle Avustusta voivat hakea lastenkulttuurikeskukset, joissa taiteen ja kulttuurin ammattilaiset tuottavat lastenkulttuuripalveluja ensisijaisesti lapsille. Lisäksi avustusta voidaan myöntää lastenkulttuurikeskusten verkoston koordinointiin. Avustuksen tarkoitus on edistää lasten tasavertaista osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin koko maassa, tukea lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja niiden verkostoitumista.
9 Myöntöperusteet Avustuksella tuetaan lastenkulttuurikeskuksen vuonna 2015 tapahtuvaa toimintaa, joka lisää taiteen ja kulttuurin tasavertaista saavutettavuutta lapsille, edistää alueen taide ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen kanssa sekä edesauttaa kulttuuriopetussuunnitelmien / kulttuurikasvatussuunnitelmien ja kulttuuripolkujen valmistelutyötä kunnissa. Toiminnassa tulee huomioida eri väestöryhmät ja kulttuurinen moninaisuus. Verkoston koordinoinnin tuen tarkoituksena on edistää yhteistyötä lastenkulttuurikeskusten välillä sekä yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on edistää tiedonkeruuta lastenkulttuurikeskusten toiminnan määrällisistä ja laadullisista vaikutuksista. Lastenkulttuurikeskuksien verkoston tulee olla avoin kaikille Suomessa toimiville lastenkulttuurikeskuksille, jotta koordinointiin voidaan myöntää tukea. Avustuksen myöntäminen edellyttää, että valtion talousarviossa on osoitettu tarkoitukseen tarvittavat määrärahat. Avustuksen enimmäismäärä Lastenkulttuurikeskukselle myönnettävä avustus voi olla enintään 40 % toimintasuunnitelman hyväksyttävistä kustannuksista. Poikkeuksen tekee lastenkulttuurikeskusten verkoston koordinointiin myönnettävä avustus. Sen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla tätä suurempi. Muuta Hakemukseen kirjataan 1. Toiminta alueeseen sisältyvät kunnat, niissä asuvien lasten lukumäärä (alle 18 vuotiaat) ja väestörakenteen haasteet. Tavoite, kuinka moni lapsi saavutetaan lastenkulttuurikeskuksen toiminnalla. 2. Toiminnan organisoituminen ja toimintatapa (sis. taiteen ja kulttuurin ammattilaiset ja muu henkilöstö). 3. Lastenkulttuurikeskuksen yhteistyökumppanit ja yhteistyön sisältö. 4. Onko kunnissa käytössä kulttuuriopetussuunnitelma tai kulttuuripolku? Jos ei, miten lastenkulttuurikeskuksenne aikoo edistää niiden saamista kuntiin? Jos on, osallistuuko lastenkulttuurikeskus niiden toteuttamiseen? 5. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015, johon sisältyvät laadulliset ja määrälliset tavoitteet. 6. Rahoitussuunnitelma vuodelle Mikä valtakunnallinen, alueellinen, lastenkulttuurinen tai muu erityinen syy puoltaa avustuksen välttämättömyyttä? 8. Kuvaus vuoden 2014 tähänastisesta toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. 9. Näkemys toiminnan pidempiaikaisesta kehittämisestä.
10 Maa ja metsätalousministeriö/ Maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustukset Valtionapu 4H toimintaan allituksenesitys.xml&id=/2015/tae/hallituksenesitys/yksityiskohtaisetperustelut/30/10/55/55.html Tuen määrä euroa. Valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä 270 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on n Suomen 4H liitto on 4H yhdistysten valtakunnallinen keskustoimisto. 4Hliitossa työskentelee yhteensä 56 henkilöä. Kenelle Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H toiminnan tukemiseen. Myöntöperusteet Maa ja metsätalousministeriö päättää valtion talousarvioon osoitetun, 4H toimintaa koskevan valtionavunjakamisesta suomen ja ruotsinkieliselle 4H jarjestölle. Jakoa suoritettaessa ministeriö kiinnittää huomiota nuorisotyön laajuuteen ja vaikuttavuuteen. Maa ja metsätalousministeriö myöntää ja maksaa valtionavun keskusjärjestöille (Suomen 4H liitto ja Finlands svenska 4H) käytettäväksi Suomen 4H liiton, 4H piirien ja 4H yhdistysten sekä toisaalta ruotsinkielisten Finlands svenska 4H:n, Svenska Österbottens 4H piirinja 4Hyhdistysten varsinaiseen toimintaan. Suomen 4H liitonja Finlands svenska 4H:n hallitusten tehtävänä on päättää kyseisen valtionavun jakoperusteista seka jakamisesta edelleen aluetasolle. Päättäessään valtionavun jakamisesta aluetasolle (4H piireille ja ruotsinkielisellä puolella Svenska Osterbottens 4H piirille ja 4H yhdistyksille) Suomen 4H liitonja Finlands svenska 4H:n hallitukset ottavat huomioon tulossopimuksen periaatteet perustaessaan jakopäätöksensä 1) perusosaan, 2) tulososaan, 3) harkinnanvaraiseen osaan ja 4) erilliskorvauksiin. Suomenkielisessä 4H jarjestossa 4H piirien hallitusten tehtävänä on päättää piirin saaman valtionavun käytöstä ja jakamisesta edelleen paikallistason yhdistyksille. Valtionapua voidaan käyttää 4H piirien varsinaisen toiminnan kuluihin niiden toimiessa 4H nuorisotyön edistäjinä alueillaan. Päättäessään valtionavun jakamisesta alueensa 4H yhdistyksille piirien hallituksen on otettava huomioon nuorisotyön tuloksellisuus ja kiinnitettävä huomiota alueelliseen kattavuuteen.
11 Avustuksen enimmäismäärä Valtionavun kohdentaminen yhdistystason 4H toimintaan edellyttää pääsääntöisesti myös kuntarahoitusta. (Muutama tarkastettu paikallisyhdistysten toimintakertomus: valtionapu 40 %, kunnan tuki 60 %, oman varainhankinnan tuottojen osuudesta ei selkeää käsitystä) Tarkoitus 4H toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erityisenä haasteena on nuorten kasvava työttömyys, johon 4H yhdistysten painopisteet (työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset) osaltaan vastaavat. 4H yhdistykset toimivat työnantajina tuhansille nuorilleturvaten samalla osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. Nuoret perustavat myös omia yrityksiä 4H toiminnan kautta. Toiminnan keskeisiä teemoja ovat ruoka, metsä, luonto, ympäristö, kotieläimet, kädentaidot sekä kansainvälisyys. Muuta Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2015 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Vuoden 2013 tulossopimuksesta: 4H nuorisotyon perustan muodostavat neljä yhdistyksille määriteltyä avaintuotetta: A: Ryhmätoiminta (kerhot, kilpailut) B: Nuorten koulutukset C: Työelämävalmiudet ja työllistäminen D: Nuorten yritykset Edellä mainittujen avaintuotealueiden lisäksi 4H nuorisotyöta toteutetaan ja tuetaan seuraavilla osa alueilla: 1 Aktiivinen kansalaisuus 2. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus 3. Metsä, luonto ja maaseutu 4. Ympäristö Finlands svenska 4H:nja Svenska lantbrukssallskapens forbundin vuosikokous hyväksyi seuraavat painopistealueet ja toimintamuodot: Painopistealueet: A: Yhteistyö ja käden taidot B: Työ ja yrittäjyyskasvatus B: Ympäristökasvatus C: Kasvatus kansainvälisyyteen D: Kansalaistaidot Toimintamuodot: 1. Ryhmätoimintaa (kerhot, kilpailut, leirit) 2. Nuorten koulutukset 3. Työelämävalmiudet ja työllistäminen 4. Nuorten yrittäjyys
12 Opetus ja kulttuuriministeriö LUMA SUOMI kehittämisohjelma LUMA keskus Suomi: Tuen määrä Yhteensä viisi miljoonaa euroa vuosina Pilottivaiheessa ( ) on eri puolilla Suomea käynnissä yhteensä 33 kehittämishanketta. Tavoite Ohjelmassa rakennetaan koko Suomen kattava LUMA kuntaverkosto yhteistyössä kuntien sivistysjohdon ja koulujen kanssa. Ohjelman toteuttaa kymmenen yliopiston yhteinen LUMAkeskus Suomi verkosto. Muuta LUMA keskus Suomi on katto organisaatio kansalliselle ja kansainväliselle LUMA toiminnalle, ja se toimii johdettuna verkostona. Siihen kuuluu yksitoista LUMA keskusta suomalaisten yliopistojen tai yliopistokeskusten yhteydessä. LUMA keskus Suomen ja siihen kuuluvien keskusten toiminnan päämääränä on matemaattisluonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen korkea taso sekä osaajien riittävä määrä kaikkialla Suomessa. LUMA keskus Suomen ja siihen kuuluvien keskusten tarkoituksena on innostaa ja kannustaa 3 19 vuotiaita tyttöjä ja poikia matematiikan, luonnontieteiden, tietotekniikan ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen sekä jatko opintoihin hakeutumiseen koko Suomessa edistää lasten ja nuorten huoltajien tietoisuutta LUMA aineiden opiskelun merkityksestä ja mahdollisuuksista työelämässä tukea LUMA aineiden tulevien opettajien, nykyisten opettajien ja opinto ohjaajien elinikäistä oppimista ja koulutusta lisätä LUMA aineiden näkyvyyttä yhteiskunnassa median ja tapahtumien kautta tukea LUMA aineiden opetuksen, oppimisen ja oppisisältöjen tutkimusta sekä tutkimuspohjaista LUMA aineiden opetuksen kehittämistä
LYKE Luonto- ja Ympäristökasvatusta sekä KEstävän elämän kasvatusta tukeva verkosto
LYKE Luonto- ja Ympäristökasvatusta sekä KEstävän elämän kasvatusta tukeva verkosto LYKE lykkii Suomea kohti kestävää tulevaisuutta Luonto- ja ympäristökoulut tukevat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
LisätiedotLämmitä lasten luontosuhdetta
Lämmitä lasten luontosuhdetta LYKE lykkii potkua luonto- ja ympäristökasvatukseen Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto Toiminnanjohtaja Niina Mykrä LYKE-nätverket Tukea koulujen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotKenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?
KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon
LisätiedotAjankohtaista Opetushallituksesta
Ajankohtaista Opetushallituksesta 27.5.2019 Ajankohtaista Koulun kerhotoiminnan tukeminen, valtionavustus 2019 OPH:n kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta 2018 Valtakunnallinen koululaiskysely 2019
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain
LisätiedotKo u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU
Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
LisätiedotLIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi
LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi
LisätiedotLASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.
LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus
Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta
LisätiedotAvaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla
Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotNuorisolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp Hallituksen esitys nuorisolaiksi sekä laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä nuorisolaiksi
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotHE 124/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslain
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain 48 b ja 48 f :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslain aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevia
LisätiedotAsia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset
HAKUTIEDOTE 7.2.2013 22/2013 Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset Taustaa Säädösperusta Valtionavustuslaki (688/2001)
LisätiedotTaustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)
HAKUTIEDOTE 51/2011 12.4.2011 Asia HAKUTIEDOTE 2011 Yleissivistävä koulutus Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen
LisätiedotMäärärahan käyttö suunnataan perusopetuksen hankkeisiin.
HAKUTIEDOTE 31/2017 1 (5) HAKUTIEDOTE 2017 Yleissivistävä koulutus Kärkihanke 1: Uusi peruskoulu -ohjelma Valtion erityisavustus uuden pedagogiikan ja uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen kehittämiseen
LisätiedotYmpäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla
Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän
LisätiedotValtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)
HAKUTIEDOTE 39/2010 12.4.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu
LisätiedotOpetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.
Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotValtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)
HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)
LisätiedotAineisto Yksikkö/Käsittelijä Avauspvm Lähettäjä/vastaanottaja Otsikko
Keuruun kaupunki Tiedoksitulleet Keuruun yleinen aineisto Asianumero 29//2017 13.01.2017 S/L/S Lähettäjä Yksikköhintapäätös vuodelle 2017 / Esi- ja perusopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta, päätös opetus-
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotAloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.
Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotAjankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013
Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013
LisätiedotALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET
ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011
LisätiedotKirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016
Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna
LisätiedotYhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto
Helsingissä 5.6.2007 Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto Sisällys Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuuden selvitys...2 1. Nykytilanne...2 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan
LisätiedotAvustuspäätökset liitteineen
Avustuspäätökset liitteineen Maa- ja metsätalousministeri myöntää tällä päätöksellä vuoden 2019 talousarvion momentilta 30.10.63 yhteensä 1 200 000 euron yleisavustuksen (kohdennettu yleisavustus) Suomen
LisätiedotPäijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson
Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee
LisätiedotJoustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kehittäminen
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotHE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen
HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotKoulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014
Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,
LisätiedotPohjois-Suomen koordinaattoreiden tapaaminen
Pohjois-Suomen koordinaattoreiden tapaaminen 1.9.2012 Aija Rinkinen Opetusneuvos Opetushallitus Yleissivistävän koulutuksen kehittäminennen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia Pori 12.12.2017 kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Creative Industries Finland/Sanna Peurakoski Taustaa ja tilastoja
LisätiedotApip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.
KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon
LisätiedotLasten ja nuorten kulttuuriseminaari
Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen
Lisätiedot1.-2. LUOKKALAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN LAAJUUS JA MAKSUT
1.-2. LUOKKALAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN LAAJUUS JA MAKSUT Aamu- ja iltapäivätoiminta PerusopetusL: 8 a luku (19.12.2003/1136) Aamu- ja iltapäivätoiminta 48 b (19.12.2003/1136) Järjestäminen ja
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn
LisätiedotKUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA
KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen
Lisätiedot2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;
Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN
VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina
LisätiedotHyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013
Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013 Erityisasiantuntija LASTEN HYVINVOINTIA RAKENNETAAN YHTEISTYÖN KAUTTA Aikuisen malli
LisätiedotUutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013
Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä
LisätiedotEmmi Romppainen Emmi Romppainen
Kokouskutsu Nro Koulutuslautakunta 9.5.2019 3 Kokousaika Tiistai 14.5.2019 klo 18.00 Kokouspaikka Miinan koulun opettajien huone Käsiteltävät asiat 1 2 3 4 5 6 7 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan ajankohtaiskatsaus
Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan ajankohtaiskatsaus 4.5.2016 Varkaus Pia Kola-Torvinen, erityisasiantuntija Opetushallitus Päivän ohjelman sisältö 1. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2015
NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotKehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012
Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012 Tampereen luontokoulu Korento Elokuussa 1998 yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström asetti luontokoulua kehittelevän työryhmän, jonka esitys valmistui
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena
KT, projektipäällikkö Leevi Launonen: Aamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena Hyvä alku messut 10.-11.1.2005 Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiskunnallista taustaa Koululaisten iltapäivähoidon
LisätiedotKirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue
LisätiedotSivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.
Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset
LisätiedotKITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN
1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotValtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019
HAKUTIEDOTE 1 (5) Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019 Avustuksen käyttötarkoitus Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 82
18.05.2016 Sivu 1 / 5 759/2016 12.01.00.00 82 Lausunto valtuustoaloitteeseen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,
LisätiedotKoulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016
Sivu 1/6 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimien tukeminen
HAKUTIEDOTE 1 (5) Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimien tukeminen Taustaa Säädösperusta Valtionavustuslaki (688/2001) Valtion talousarvioesitys 2019 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (5) 6 Avustusten myöntäminen vuodelle 2014 HEL 2013-015342 T 02 05 01 00 Päätös Johtokunta päätti jakaa opiston vuoden 2014 talousarvioon sisältyvät järjestöjen avustukset,
LisätiedotYLEISAVUSTUSHAKEMUS 2017
YLEISAVUSTUSHAKEMUS 2017 RUOKOLAHDEN kunnalle! Kunnanhallitus Ha kija: VUOKSEN 4H-YHDISTYS Osoite: Puhelin: Kotisivut: Yhteyshlö: Nällisuontie 3 56100 Ruokolahti 040 6311112 www.vuoksi.4h.fi Susanna Pöyhönen
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotHallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi
Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi Projektipäällikkö Jutta Virolainen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore Lapsille ja nuorille
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (5) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2017 1 (5) 565 Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön sr perusopetuksen järjestämisluvan siirtäminen Suomen Diakoniaopisto Oy:lle HEL 2017-003955 T 12 00 01 Päätös totesi
LisätiedotKoulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014
Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 214 Sivu 1/5 9.1.214 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 214 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan
Lisätiedot1) Lukion opiskelijahuolto
TIEDOTE 61/2009 1 (5) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittämistoimintaan osallistuvat kunnat OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON KEHITTÄMISEEN KOHDENNETUN VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN
LisätiedotLupauksia mukana olosta antoivat seuraavat tahot (kuhunkin ideaan seminaarissa sitoutuneet tahot on lueteltu kunkin idean kohdalla)
Ulkona oppimisen edistämisen suunnitelmat Suunnitelmat syntyivät osallistujien ryhmätyönä 4.11.2014 Suomenlinnassa Opetussuunnitelma uudistuu - uudistuuko opetus? kutsuseminaarissa Lupauksia mukana olosta
Lisätiedot