15Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen työryhmän kokous

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) Maakuntauudistus 15Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen työryhmän kokous Aika perjantai klo Paikka Kajaanin kaupungintalo (os. Pohjolankatu 13), kokoustila Leino, huom. kokoukseen on mahdollista osallistua Lync-neuvotteluna Osallistujat Työryhmän jäsen, asema ja organisaatio Aki Räisänen, pj. luottamushenkilö aki.k.raisanen@gmail.com Yrjö Sorvari luottamushenkilö, vpj. sorvariys@gmail.com Heikkinen Matti, siht. perhepalvelujohtaja matti.heikkinen@kainuu.fi Vasemmistoliitto Kristillisdemokraatit Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Työryhmän varajäsenet x - Raili Myllylä, luottamushenkilö, VAS railianneli.myllyla@gmail.com x - Evelyn Hynynen, KD info@rauhanmajatalo.fi x - Tuija Holttinen, lakimies tuija.holttinen@kainuu.fi Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, esa.ahonen@kainuu.fi Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, eija.tolonen@kainuu.fi Mikko Timonen, terveysjohtaja mikko.timonen@kainuu.fi Pirjo Mäkeläinen lakimies pirjo.makelainen@avi.fi Janne Heikkinen, riskienhallintapäällikkö janne.heikkinen@kaipe.fi Mikko Saari sivistysjohtaja, Kajaani mikko.saari@kajaani.fi Tarmo Pekola, liiketoimintajohtaja, Attendo, Puolanka tarmo.pekola@attendo.fi Raimo Härkönen, luottamushenkilö, Suomussalmi raimo.harkonen59@gmail.com Marja Mäntymaa pääluottamusmies marja.mantymaa@kainuu.fi Tiina Törrö varapääluottamusmies tiina.torro@kainuu.fi Muut osallistujat: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kainuun pelastuslaitos JUKO ry Tehy ry - x Jukka Angerman, ensihoitopäällikkö, jukka.angerman@kainuu.fi - - Jaana Mäklin, vastuualuepäällikkö jaana.maklin@kainuu.fi - - Eija Alatalo, vt. toimitusjohtaja, eija.alatalo@kainuu.fi - Hannele Havanka, - aluehallintoylilääkäri hannele.havanka@avi.fi x - Anssi Parviainen, pelastusjohtaja anssi.parviainen@kaipe.fi Anneli Kinnunen, Kuhmo, x - luottamushenkilö anneli.kinnunen@kalevalantt.fi Ilkka Horto, luottamushenkilö, - - Paltamon kunta ilkka.horto@paltamo.net - - Kalevi Valtanen, luottamushenkilö Sotkamo kale.valtanen@gmail.com x - Anna-Kaisa Kyllönen anna-kaisa.kyllonen@kainuu.fi x - Sari Tervo sari.tervo@live.fi

2 Muistio 2 (5) Maakuntauudistus Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 08:00. 2 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi 3 Valinnanvapauspilotin valmistelu Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. Esitys: Valmisteluryhmä on käsitellyt valinnanvapauspilotin valmistelua kokouksessaan ja valmisteluryhmä totesi pitävänsä tärkeänä, että Kainuun sote valmistelee yhtymähallituskäsittelyään varten ja Puolangan kunnan suostumuksella sote-valinnanvapauden pilotointia koskevan hakemuksen myöhemmin saatavien hakumenettelyä koskevien ohjeiden perusteella valtion päätettäväksi. STM on julkaissut ennakkotietoa valinnanvapauspilottien valmistelua varten, ks. /asset_publisher/ /valinnavapauspilotit-tukemaan-uudistuksentoimeenpanoa. Keskustellaan valinnanvapauspilotin valmistelusta. Päätös: 4 Esivalmistelun loppuraportti Valinnanvapauspilotin valmistelu on aloitettu Kainuun sotessa, valmistelijana on terveysjohtaja Mikko Timonen. Tässä vaiheessa todennäköistä on, että kokeilussa pilotoidaan vähintään sote-keskuksen suoran valinnan palvelujen rajattua palveluvalikoimaa. Pilotin piirissä olevat palvelut tulee yhtiöittää ennen pilotin aloittamista. STM:n ohjeistuksen mukaan kuntayhtymä hyväksyy ennen pilotin alkua mukaan otettavat yksityiset toimijat palvelusetelimallilla (ei siis noudateta valinnanvapauslain mukaista ilmoittautumis-hyväksymis-sopimus-mallia). Pilotointiin sisältyy mahdollisuus pilotoida myös henkilökohtaista budjettia. Tässä vaiheessa voi olla tarkoituksenmukaista, että henkilökohtaisen budjetin pilottia ei sisällytetä tähän kokeiluun. Esitys:

3 Muistio 3 (5) Maakuntauudistus Luonnos loppuraportiksi on tallennettu Extranetiin. Työryhmä voi kommentoida ja täydentää loppuraporttia ennen Kuntoutuksen tulevaisuus ja huomiointi maakuntavalmistelussa Esitys: Kela ja Kuntaliitto ovat järjestäneet keskustelutilaisuuden kuntoutuksen tulevaisuudesta Esityslistan liitteenä tilaisuuden materiaalit, jotka merkitään tiedoksi. Päätös: 6 Muut esille tulevat asiat Kuntoutuksen kokonaisuuden näkökulmasta kuntoutusjärjestelmään sisältyy edelleen useita järjestelmätason ongelmia, joita ovat muun muassa 1) työnjako kunnan ja Kelan välillä, 2) sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen päällekkäisyys, 3) toimeentuloturvaan sisältyvät eriarvoisuuden ongelmat. Maakuntavalmistelun kannalta olennaisia haasteita: - kuntoutuksen kokonaisvaltaisuus ja samalle taholle vastuu suunnittelusta, pääsystä ja rahoituksesta vs. valinnanvapauden ja yhtiöittämisen vaikutukset - miten kuntoutuksen rahoitusvastuut jakautuvat? - mitkä tahot vastaavat eri elämäntilanteissa olevien kuntoutuksesta (kasvupalvelulaki maakunnan rooli työllisyyden hoidossa) - miten kuntoutuksen rahoitus turvataan ja miten yleiskatteellinen maakunta-vos tukee kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista? - kuntoutusosaamisen säilyminen ja uudistuminen - miten ehkäistään osaoptimointi? Maakuntavalmistelun kuntoutukseen sisältyvät olennaiset haasteet liittyvät yleisemminkin sote- ja maakuntavalmisteluun. 6.1 Lausuntopyyntö ensihoitopalvelun uudistuksista Kainuun soten hallintoylilääkäri Esa Ahonen on pyytänyt työryhmän jäseniltä huomioita ensihoitopalvelun uudistuksiin liittyvästä lausuntopyynnöstä. Terveydenhuoltolain muutos on tulossa voimaan 2019, jolloin maakunta järjestää ensihoitopalvelun. Ensihoitoon sisältyy tällöin myös potilassiirrot, jotka edellyttävät jatkuvaa valvontaa ja hoitoa.

4 Muistio 4 (5) Maakuntauudistus Ensihoitokeskus (46 ) tulee olla yhteistyöalueella. Laissa luetellut ensihoitokeskuksen tehtävät edellyttävät ensihoitokeskuksen henkilöstön lisäresursointia, mikä voi lisätä yhteistyömaakuntien kustannuksia. On vaikea arvioida miten mahdolliset kustannukset jaetaan ja mitä mahdolliset kustannukset kokonaisuudessaan olisivat. Hyvä on, että palvelutasopäätökset valmistellaan laajemmalla alueella (mm. päivystysrakenne, ensihoidon voimavarat). Yhteen sovittamisen osalta tavoittamisviiveissä tulee olemaan eri alueilla eroja ja on epäselvää, harmonisoidaanko ensihoidon toiminta ja kriteerit minimin mukaisesti vai ylläpidetäänkö esimerkiksi nykyistä ensihoidon palvelutasoa. Kiireetön ambulanssipalvelu ja potilaiden siirtokuljetukset (73 ): ensihoitopalvelut kuulumattomat potilassiirrot tulee maakunnan kilpailuttaa. Tämä tulee oleellisesti lisäämään ensihoidon/maakunnan taloudellisia kustannuksia. Maakunnalla tulee olla oikeus halutessaan kilpailuttaa tai järjestää kiireetön ambulanssipalvelu omana toimintana itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. STM:n asetus ensihoitopalvelusta muuttuu joiltakin osin ja voimaantulo on Vastuu toiminnasta on jatkossakin terveystoimella ja toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja kustannustehokasta. Palvelutasopäätöksen riskiluokat muuttuvat (ydintaajama, taajama, jne.), mutta noudattelevat nykyistä käytäntöä, minkä ei pitäisi tuoda suuria muutoksia. Tavoittamisaikojen määrittelyssä (7 ) on suuri haaste: tavoittamisaika määritellään vasta ensihoidon yksikön saamasta hälytyksestä siihen, kun ensimmäinen yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Todellinen tavoittamisaika tulisi laskea siitä tilanteesta, kun asiakas ottaa yhteyttä hätäkeskukseen ja ensihoidon yksikkö on kohteessa. Koska saman alueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko erityisvastuualueella, korostaa palvelutason määrittely erityisvastuualueella mikäli palvelutaso määritellään matalaksi, laskee se ensihoidon tasoa myös Kainuussa. Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstön (8 ) näkökulmasta Kainuussa tarvitaan työpareina sairaanhoitajia ja ensihoitajia, jotta pitkien välimatkojen vuoksi pystytään tuottamaan korkealaatuista ensihoitoa. Ensivasteyksikön miehityksen vaatimusta lasketaan asetuksessa, mikä voi heikentää olemassa olevaa palvelutasoa. Palvelutason laskeminen voi lisätä Kainuun alueen kustannuksia, mikäli huonokuntoisia potilaita joudutaan matalan palvelutason vuoksi siirtämään yliopistosairaaloihin jatkohoitoon. Asiaa käsitellään vielä alatyöryhmässä.

5 Muistio 5 (5) Maakuntauudistus 7 Seuraavat kokoukset 8 Kokouksen päätös Ei sovittuja seuraavia kokouksia. Työryhmän jatkovalmistelua jatketaan myöhemmin tarkemmin ilmoitettavan mukaisesti. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 09:00. Kajaanissa Matti Heikkinen sihteeri Liitteet Liite 1. Kuntoutuksen tulevaisuus -tilaisuuden materiaalit Jakelu Työryhmän jäsenet ja varajäsenet muutosjohtaja Harri Mattila (tiedoksi) Valmisteluryhmän jäsenet (tiedoksi) Kainuun liiton kirjaamo (tiedoksi) viestintäryhmän sihteeri Arja A. Korhonen (tiedoksi) Valmistelutyöryhmien sihteerit (tiedoksi)

6 Näkökulmia kuntoutukseen Kelan ja Kuntaliiton seminaari Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio

7 Kuntoutus käsitteenä Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, yleensä pitkäjännitteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on erilaisten toimenpiteiden kokonaisuus ja saattaa koostua esimerkiksi ohjauskeskusteluista, työkokeiluista tai -valmennuksesta, puheterapiasta, apuvälinepalveluista tai työolosuhteiden suunnittelusta. (Lähde: Wikipedia) 2

8 Kuntoutuksen perinteinen nelijako 1/2 Lähde: Järvikoski 2014 Lääkinnällinen kuntoutus pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1991) Kasvatuksellinen kuntoutus sisältää kaikki ne tukimuodot, joilla vammaisuuden ja pitkäaikaisen sairauden yksilön sosiaaliselle ja kulttuuriselle kehitykselle mahdollisesti asettamat esteet pyritään voittamaan. Tavoitteena on tukea ihmisen kehitysprosessia, kasvua ihmisyyteen ja vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen kasvatuksen ja kuntoutuksen monialaisin menetelmin, ohjaamalla ja valmentamalla. (Kuusinen 2009) Ellen Vogt

9 Kuntoutuksen perinteinen nelijako 1/2 Lähde: Järvikoski 2014 Sosiaalinen kuntoutus tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. ( 8/2013) on prosessi, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä - kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Näissä selviytymistä voidaan auttaa muun muassa helpottamalla asumista, liikkumista sekä yleistä osallistumista, huolehtimalla taloudellisesta turvallisuudesta ja tukemalla sosiaalisia verkostoja. ( Ammatillinen kuntoutus on se osa kuntoutuksesta tai kuntoutusprosessista, jossa toteutetaan ammatillisia tai työhön liittyviä toimenpiteitä: vajaakuntoisen henkilön ohjausta, ammatillista koulutusta, työkokeilua, työpaikkakokeilua, työhönvalmennusta tai muita toimenpiteitä. (ILO, 1955) on kaikki se toiminta, joka auttaa terveysongelmaista ihmistä pysymään työssä tai palaamaan työhön. (Waddell, Burton ja Kendall 2008) Ellen Vogt

10 Nykyinen kuntoutusjärjestelmä Koetaan sekavaksi ja pirstaleiseksi Kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään Järjestelmän eri osa-alueet ovat osittain päällekkäisiä ja limittäisiä» Esim. lääkinnällinen kuntoutus kunta vs. Kela» Esim. ammatillinen kuntoutus Kela vs. työeläkelaitokset» Esim. ammatillinen kuntoutus vs. sosiaalinen kuntoutus Järjestelmän vaikuttavuudessa ja eri osajärjestelmien välisessä yhteistyössä on puutteita Henkilöstön osaamisessa ja palvelujen järjestämisen käytännöissä on puutteita Ellen Vogt

11 Haaste 1: Perinteinen nelijako ei ole aidosti asiakaskeskeinen, vaan syvästi järjestelmä- ja rahoitusvastuukeskeinen Haaste 2: Perinteisesti koko järjestelmä toimii yksilön vajavaisuuksia sekä henkilökohtaisia puutteita korostaen ja niiden korjaamiseen keskittyen Haaste 3: Koko kuntoutusjärjestelmään ja sen eri kokonaisuuksiin keskeisesti liittyvä polutusajattelu = yhdessä järjestelmässä kerrallaan kulkeminen aiheuttaa tehottomuutta ja viivästyttää kuntoutumista Haaste 4: Eri järjestelmissä toimivilta ammattilaisilta puuttuu osaamista eri järjestelmien yhteensovittamisesta asiakkaiden osallisuuden, kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi Ellen Vogt

12 Kuntoutuksen vastuutahoja ja keskeisiä toimijoita Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, sairaanhoitopiirit ja erikoissairaanhoito Kuntien opetustoimi ja varhaiskasvatus, nuorisotoimi Kela Työeläkelaitokset Liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset TE-hallinto Valtiokonttori Vakuutuskuntoutus Kuntoutuksen palveluntuottajat Sosiaali- ja terveysjärjestöt Oppilaitokset Jne. 7 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

13 Kunnan kuntoutusvastuuseen liittyvät yleislait Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) vanha sosiaalihuoltolaki (710/1982) Nuorisolaki (1285/2016)» Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014)» Koordinaatiovastuu 8 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

14 Kunnan kuntoutusvastuuseen liittyviä erityislakeja Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Lastensuojelulaki (417/2007) Mielenterveyslaki (1116/1990) Päihdehuoltolaki (41/1986) Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1184/1988) Laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta (1039/1997) 9 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

15 Kunnan vastuista yhteenvetona Kunnalla on keskeinen rooli kuntoutuksen järjestämisessä ja kuntoutukseen pääsyssä Kuntoutus on perinteisesti (kunnissa) ollut terveydenhuoltopainotteista ja -lähtöistä» Diagnoosi- ja lääkärikeskeisyys Uudemmassa lainsäädännössä myös sosiaalihuollolle asetettu erittäin paljon kuntoutukseen liittyviä tehtäviä» Toimintakyky- ja ongelmalähtöisyys Kunnan vastuu pitkäaikaistyöttömistä on kasvanut merkittävästi 2000-luvun alusta lukien» Kunta voi vähentää työmarkkinatuen rahoitusvastuutaan suoraan vain tarjoamalla kuntouttavaa työtoimintaa» Aktivointisuunnittelu ei rinnastu kuntoutussuunnitteluun edes typlaissa Kasvatuksellista kuntoutusta ei juurikaan tunnisteta itsenäisenä toimintana lainsäädännössä 10 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

16 Järjestelmien erillisyys ja katkoksellisuus tuo haasteita kunnan toiminnalle ja kuntoutuksen vaikuttavuudelle Lääkinnällisen kuntoutuksen osalta roolijako Kelan kanssa on epäselvä ja keinotekoinen» Kuntoutussuunnittelu kunnassa vs. päätöksenteko Kelassa» Hoidollinen kuntoutus vs. lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia» Hoidolla ja terapialla eri vastuutaho Sosiaalisen kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet menevät päällekkäin ammatillisen kuntoutuksen kanssa» Esim. kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajatoiminta vs. Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut Muut järjestäjätahot voivat päättää, että asiakas kuuluu kunnan kuntoutus- ja hoitovastuun piiriin» Kunnalla ei ole veto-oikeutta» Esim. tapaturma- ja liikennevakuutus, lääkinnällinen kuntoutus Kunnan palveluissa on osaamisvajeita ja resurssipuutteita kuntoutukseen liittyen 11 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

17 Asiakkaiden kuntoutuksen aikainen toimeentuloturva vaihtelee Asiakkaat ovat eri järjestelmissä eri asemassa kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suhteen» Asiakkaan etuudet ja toimeentulo kuuluvat osaksi kuntoutusta vain joissain kuntoutusmuodoissa Esim. opiskelu tai työhönvalmennus ammatillisena kuntoutuksena tulona kuntoutusraha Ei sanktioita, jos esim. kuntoutus keskeytyy» Toiset osallistuvat sisällöltään vastaaviin kuntoutustoimenpiteisiin, mutta heidän tulonaan on ensisijaisesti työttömyysturva Esim. pitkäaikaistyöttömät ja kuntouttava työtoiminta tai päihdeongelmaisen avokuntoutus Seurauksena usein työttömyysturvan sanktio, mikäli kuntoutus keskeytyy Tapaturma- ja liikennevakuutuksen sekä työeläkuntoutujan asema on turvattu merkittävästi työelämän ulkopuolella olevia tai työelämään kiinnittymättömiä paremmin 12 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

18 Kuntoutuksen tulevaisuus?

19 Kuntoutusuudistuksen tavoitteet osana soteuudistusta Kuntoutuksen tulisi jatkossa olla kokonaisvaltaista» Eri kuntoutusmuotoja tulisi voida saada ja nivoa yhteen kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan» Kuntoutujan toimeentuloturva tulisi olla turvattu kaikissa eri kuntoutusmuodoissa Kuntoutukseen pitäisi päästä ja se pitäisi aloittaa varhemmin» Kuntoutukseen suunnittelusta, pääsystä ja rahoituksesta tulisi vastata sama taho» Kuntoutukseen pääsyä ei saisi haitata rahoittajan etsintä (vrt. lääkinnällisen kuntoutuksen lainsäädännön tavoite) Kuntoutuksen osaamista tulisi vahvistaa ja osaamisen säilyminen tulisi varmistaa» Kaikkialla tulisi olla käytössä näyttöön perustuvia vaikuttavia kuntoutuspalveluita» Lääkärikeskeisyydestä aitoon monialaiseen kuntoutussuunnitteluun Kuntoutuksen vaikuttavuuden seuranta tulee olla kaikilla toimijoilla systemaattista» Kuntoutuksen vaikuttavuus/kustannus-hyöty -tutkimuksen roolin vahvistuminen» Asiakaskohtaisten palveluprosessien kokonaiskustannusten tarkastelun lisääminen 14 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

20 Sote-uudistuksessa tulee ratkaista Miten järjestämme kuntoutuspalvelut tulevaisuudessa niin, että em. tekijät toteutuvat?» Valinnanvapauden ja yhtiöittämisen vaikutukset? Kenen/minkä tahojen tulisi vastata eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kuntoutuksesta?» Kasvupalvelulaki vs. typ-laki?» Kunnan ja maakunnat roolit työllisyyden hoidossa? Miten turvataan kuntoutuksen rahoitus tulevassa järjestelmässä tarkoituksenmukaisella tavalla?» Miten työmarkkinatuen rahoitusvastuu tulisi ratkaista?» Miten yleiskatteellinen maakunta-vos turvaa kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista? Miten turvataan kuntoutuksen osaamisen säilyminen ja uudistuminen uudessa järjestelmässä?» Välttämättömät hoidolliset tai huollolliset toimenpiteet vs. pitkäkestoiset kuntoutusprosessit? Miten ehkäistään osaoptimointi eri toimijoiden välillä?» Vakuutusperusteiset toimijat vs. julkiset järjestäjä/tuottajatahot» Palveluntuottajien kermankuorinta? 15 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

21 Kuntoutus uudistuu Maakuntien johdon tapaaminen etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja etuuspäällikkö Seija Sukula 1

22 2 Kelan kuntoutus

23 3 Kelaan ohjautui kuntoutujaa

24 Kelan eri lakiperusteiden (KKRL 6, 9 11 a ja 12 ) mukaisen kuntoutuksen rahoitus Arvio kuntoutuksen kustannuksista ja rahoituksesta ja toteuma 2016 Sairausvakuutus: Sairaanhoitovakuutus Kuntoutuspalvelumenot yhteensä, milj. 351,7 372,6 379,5 394,3 405,0 414,8 Kuntoutuspalveluiden rahoitus yhteensä Valtio, milj. 161,6 293,9 309,0 318,3 275,4 272,3 Vakuutetut, milj. 190,1 78,7 70,5 76,0 129,6 142,5 Valtio, % 46 % 79 % 81 % 81 % 68 % 66 % Vakuutetut, % 54 % 21 % 19 % 19 % 32 % 34 % 4 1 Aktuaari- ja talouspalveluryhmän helmikuun 2017 päivitetyssä arviossa on huomioitu KIKYsopimuksen vaikutukset sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen kuntoutuspalvelumenojen rahoitukseen

25 5 Kuntoutujien lähtötilanne on yksilöllinen

26 Saajien lukumäärä Eri ikäisille erilaista kuntoutusta Kelan kuntoutuksen saajat lakiperusteittain vuonna 2016 (vuosi-ikäryhmät) Vaativa lääkinnällinen kuntoutus (28 258) Ammatillinen kuntoutus (19 534) Kuntoutuspsykoterapia (31 409) Harkinnanvarainen kuntoutus (34 174) Saajia yht Ikä

27 Kelan kuntoutujat ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna (kaikki lakiperusteet) Yli 64- vuotiaat kuntoutujat 7

28 8 Työelämässä vai poissa työelämästä?

29 Kelan kuntoutuspalvelujen kustannukset 352,3 milj. euroa 9 Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen koulutus 2,1 -Ammattikoulutus 1,6 -Korkeakouluopiskelu 0,4 Tyk-kuntoutus 13,1 KIILA-kuntoutus 0,2 Ammatilliset kuntoutuskurssit 5,7 Työhönvalmennus 6,8 Ammatillinen kuntoutusselvitys 5,3 Työ- ja koulutuskokeilu 2,2 Apuvälineet 1,3 Kuntoutuspsykoterapia Aikuisten psykoterapia 39,3 Nuorten psykoterapia 18,8 Kustannukset vuonna 2016 Milj. euroa 58,0 64,6 36,8 Kustannukset yhteensä 352,3 milj. euroa 193,0 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Fysioterapia 75,9 Puheterapia 49,1 Toimintaterapia 28,1 Musiikkiterapia 5,9 Moniammatillinen yksilökuntoutus 19,1 Sairausryhmäkohtaiset kurssit 6,3 Psykoterapia 6,1 Neuropsykologinen kuntoutus 1,6 Harkinnanvarainen kuntoutus Kuntoutuskurssit yht. 39,3 -ASLAK-kurssit 9,7 -Tules-kurssit 10,7 -Typo-kurssit 4,0 -Mielenterveyskuntoutuskurssit 3,8 Moniammatillinen yksilökuntoutus 11,5 Sopeutumisvalmennuskurssit 8,4 Kehittämistoiminta 4,5 Ammatillinen kuntoutusselvitys 0,1 Tyk-kuntoutus 0,4 Neuropsykologinen kuntoutus 0,4

30 10 Kuntoutuksesta tulee kustannuksia

31 Lukumäärä Kuntoutuspalveluja saaneiden lukumäärä asukasta kohti maakunnittain vuonna 2016 sekä sairastavuusindeksi vuonna 2015 Sairastavuusindeksi 35,0 140,0 30,0 120,0 25,0 100,0 20,0 80,0 15,0 60,0 10,0 40,0 5,0 20,0 0,0 0,0 Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen kuntoutus Sairastavuusindeksi (vakioitu) 11 Kuntoutuja on voinut saada useampien lakiperusteiden mukaista kuntoutusta

32 Kuntoutuspalveluja saaneiden lukumäärä maakunnittain vuonna 2016 Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Kymenlaakso Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Saajien lukumäärä Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen kuntoutus 12 Kuntoutuja on voinut saada useampien lakiperusteiden mukaista kuntoutusta

33 Kuntoutusta vuonna 2016 saaneiden muiden etuuksien käyttö Perustoimeentulotuki ( ) Vammaisetuudet Matkakorvaukset Lääkeostot Yksityinen tutkimus/hoito Opintotuki Työttömyyspäiväraha Kuntoutusraha Sairauspäiväraha Muu eläke (vain Kelan eläkkeet) v Työkyvyttömyyseläke (Kela--ETK) v ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 % Kuntoutusta saaneet Vertailuryhmä 13

34 14 Kelan kuntoutus uudistuu

35 Kuntoutuksen kokonaisrahoitus Rissanen 2013

36 Kuntoutuksen prosessi Kelassa Tutkimus ja kehittäminen Hyvät tulokset jalkautetaan palveluihin Uusia palveluita - mm. etäkuntoutus, maahanmuuttajien kuntoutus ja sektorien välinen yhteistyö Budjetointi / rahavirrat Budjettien valmistelu erilaisilla aluejaolla mm. maakunnat, valtakunnallinen Laaja tilastollinen tausta-aineisto väestötasolla Tuotteistaminen ja laatukriteerien määrittely Tällä hetkellä n. 140 erilaista palvelua Yhteistyötä palvelukuvausten valmistelussa on uudistettu Palvelumuotoilua uudistetaan vuosina segmentointi, palvelupaketit, palvelulupaus 16

37 Jatkuu, 17 Rekisteröitymismenettely Vuosittain kilpailutetaan palvelua Rekisteröitymismenettely otetaan käyttöön vuodesta 2019 alkaen Mahdollisuus yhdistää yleisiin SOTE rekistereihin Palvelusetelikokeilussa kehitetty menettelyä Toimeenpano ja sopimushallinta Tällä hetkellä n sopimusta erilaisten palveluntuottajien kanssa Palveluntuottajien ohjaus valtakunnallisesti Sopimushallinnan ja yritysmuutosten yhtenäiset prosessit Asiakkaan ohjaus kuntoutukseen Terveydenhuolto, sosiaalitoimi, työvoimatoimistot, TYP-toiminta, ohjaamot jne Kelan sairauspäiväraha- työkyvyttömyys-, vammaistuki- ja toimeentulotukietuuksien prosessit Asiakkaan valintaa tukee palveluvaaka Tiedot palveluista, palveluntuottajista ja jonotilanne Tiedot palvelun laadusta Asiakkaan arvio palvelusta

38 Jatkuu 18 Kuntoutuspäätösten tekeminen Vuosittain n päätöstä Valtakunnallisesti yhtenäiset kuntoutuspäätösten linjaukset Asiakas voi valittaa päätöksestä Kokeiltu ns. KOPPI-suorapäätösmallia Palvelujen valvonta ja seuranta Käytössä kuntoutuja- ja palveluntuottajakohtaiset tilastot Kehitetyt ja testatut AKVA-tuloksellisuuden seuranta ja KAARIasiakaskysely Seuranta järjestetty hakemuksen saapumisesta palvelujen toteutumisen seurantaan Kelalla on valmiit järjestelmät ja rekisterit Järjestelmät palvelujen toimeenpanoon ja asiakkaiden päätöksentekoon Mahdollisuus yhdistää tiedot terveydenhuollon rekistereihin

39 19 Rekisteröitymismenettely ja asiakkaan valinta

40 20

41 21

42 Ehdotuksia Kelan roolista tulevaisuudessa Kela järjestää nykyiset kuntoutuspalvelut Lisäksi Kelalle vastuu nuorten sosiaalisen kuntoutuksesta Otetaan käyttöön kolmen kevyen päätöksen malli Rekisteröintimenettelyllä kaikki palvelun kriteerit täyttävät palveluntuottajat voivat ilmoittautua Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerien laajentaminen tai vaativan ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen yhdistäminen Kelalla vastuu koko sopeutumisvalmennuksesta Kelalla valtakunnallinen vastuu kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Valtakunnallinen yhteistyö maakuntien kanssa väestön kuntoutustarve saatavuuskriteerit palveluvalikko Jos rahoitusvastuu maakuntiin > Kela voi toimia palveluiden järjestäjänä 22

43 Lisätietoa Kelan kuntoutus asiakkaille Kelan kuntoutuksen palvelukuvaukset Kuntoutuksen kehittämistoiminta 23