Pientalon ja taloyhtiön energianiksit. Keski Suomen Energiatoimisto

Transkriptio

1 Pientalon ja taloyhtiön energianiksit Keski Suomen Energiatoimisto 1

2 Sisältö Energianeuvonta Keski Suomessa Kuinka säästää energialaskussa? Energiaremontit ja lämmitystavan valinta Uudistunut rakennusten energiatodistus Kotitalousvähennys ja energia avustus 2

3 Energianeuvontaa Keski Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille ja kansalaisille Rakentaminen, remontointi, lämmitystavat ja asuminen Maksutonta, luotettavaa ja puolueetonta tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta Neuvontaa tarjotaan Sähköposti ja puhelin Internet sivut Ympäri Keski Suomea järjestettävät tapahtumat ja koulutukset Neuvonta on osa työ ja elinkeinoministeriön ja Motivan valtakunnallista kokonaisuutta

4 Neuvontakokonaisuus Suomessa

5 Rakennusten energiankulutus Rakennusten osuus noin 40 % Suomen energiankulutuksesta Tästä 2/3 kuluu kotitalouksissa Suomessa eniten energiaa kuluttavat tilojen ja veden lämmitys Energiankulutus Suomessa Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 5 Lauri Penttinen

6 Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis ja kulutustottumukset Energialasku on pientalon ja taloyhtiön suurimpia kulueriä 6 Lauri Penttinen

7 Lauri Penttinen Energianhinnat

8 Mitkä rakennukset tuhlaavat eniten? Suomen rakennusten lämmönkulutus

9 Kuinka paljon meillä kuluu? Lämmitys 9

10 Kuinka paljon meillä kuluu? Kiinteistösähkö 10

11 Kuinka paljon meillä kuluu? Vesi 11

12 Kuinka paljon meillä menee? 12 Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus rakennusvuoden mukaan. Jari Lehtinen, Lämpövinkki Oy

13 Seuraa kulutusta Sähkön etämittauksen myötä sähkönkulutusta voi seurata tuntitasolla sähköyhtiön internetpalvelun kautta Myös kaukolämmön kulutus usein etämittauksessa ja saatavilla 13 Kuva: Jenergia-lehti 1 / 2013

14 Uudistunut energiatodistus Tarvitaan jatkossakin vain myytäessä, vuokrattaessa ja uutta rakennettaessa + julkisissa yleisötiloissa nähtävillä Yksi lomake, yksi tapa määrittää energiatehokkuus, aina pätevöityneet tekijät Energiatodistus voimassa aina 10 vuotta Energialuokitus perustuu rakennuksen E lukuun laskennallinen vuotuinen ostoenergiankulutus painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla Perustuu rakennuksen tarkastukseen jonka perusteella annetaan suosituksia kannattavista säästökeinoista Pakolliseksi myös vanhoille pientaloille Siirtymäaikoja: mm. neljän vuoden siirtymäaika ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille Pientalon todistuksen kustannus n Vanhat todistukset ovat voimassa vanhan voimassaoloaikansa mukaisesti. Laki tuli voimaan alkaen

15 Energialaskun pienentäminen, pieniä ja suurempia tekoja 1. Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat, ilmanvaihto, vedenkulutus, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet huollot ja korjaukset: ikkunoiden ja ulko ovien tiivistykset, ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet: ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, ilmanvaihdon lämmön talteenotto kannattavia yleensä muiden korjausten yhteydessä 5. Lämmitysjärjestelmän vaihto Pelletti, kaukolämpö, maalämpö/ilma vesi/poistoilma lämpöpumppu, puukattila

16 16 Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat

17 Hallittu energiankäyttö: ilmanvaihto Toimiiko ilmanvaihto kuten pitäisi? Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa Puhdista korvausilmaventtiilit ja vaihda tarvittaessa niiden suodattimet Pese liesikuvun rasvasuodatin 2 3 kuukauden välein Tuuleta ripeästi, mahdollisuuksien mukaan ristivedolla Huolehdi ikkunoiden ja parvekeovien asianmukaisesta tiivistämisestä 17

18 Hallittu energiankäyttö: vesi Älä juoksuta turhaan vettä Ota tavoitteeksi 5 minuutin suihku 10 minuutin suihku maksaa noin yhden euron Käytä hampaita harjatessa hammasmukia Pese täysiä koneellisia astioita ja pyykkiä Älä tiskaa käsin juoksevan veden alla Tarkkaile vesivuotoja! TIHEÄ TIPPAVUOTO = "tiputtava hana" eli n. 3 l/h 26 m 3 vuodessa eli noin 150 /vuosi (40 % lämmintä vettä) PIENI VUOTO = "vuotava wc-istuin" eli n. 30 l/h 260 m 3 vuodessa eli noin 1050 /vuosi (vain kylmää vettä) JATKUVA VUOTO = "vähän auki oleva hana" eli 180l/h 1500 m 3 vuodessa eli noin 8950 /vuosi (40 % lämmintä vettä) 18

19 Pienet huollot ja korjaukset: tiiveys Veto on vilukissan vihollinen, joten tiiviydestä kannattaa huolehtia sen sijaan, että nostaisi huonelämpötilaa. Eniten ilmavuotoja on yläpohjan ja seinien liitoksissa sekä ovissa ja ikkunoissa. Yläpohjan ja seinien liitosten vuodot ovat yleensä vaikeasti korjattavissa, koska ne ovat piilossa rakenteiden sisällä. Ovien ja ikkunoiden tiivistäminen on sen sijaan helppoa ja voi vähentää lämmityskuluja merkittävästi lähtötilanteesta riippuen. Myös ikkuna ja ovirakenteiden kunnossapitotarve vähenee kun ne on tiivistetty oikein. 19 Ilman pitää vaihtua: kun vuotoja paikataan, täytyy huolehtia että ilmanvaihto on jatkossakin riittävää. Vanhemmissa taloissa ikkunat voivat olla ainoa korvausilman lähde.

20 Lämmityksen säädöt: patteriverkoston tasapaino ja lämmön säätökäyrä Verkosto epätasapainossa Verkosto tasapainossa Epätasaiset lämpötilat tai tasaisesti liian korkeat lämpötilat? Lämmitysjärjestelmän säädöillä voi olla jopa kymmenien prosenttien vaikutus kulutukseen 20

21 Lisälämmönlähteet Edullisempaa energiaa täydentävällä lämmityksellä Edullisuus on suhteellista: riippuu nykyisestä lämmitystavasta Säästö sähkölämmitystalossa vuodessa Säästö sähkölämmitystalossa 2 5 per lämmityskerta (3 sylillistä) 21

22 Aurinko lisälämmön lähteenä Aurinkoenergian potentiaalisin käyttökohde on kesäaikainen käyttöveden lämmitys valtaosa energiasta saadaan keväällä ja kesällä Järjestelmään tarvitaan varaaja, joka keräinten ohella suurempi yksittäinen investointi. Korkeissa kerrostaloissa tarvitaan myös pitkiä linjavetoja alakerran lämmönjakohuoneeseen Kannattavuus parasta sähkö ja öljylämmitteisissä kiinteistöissä 22

23 Energiaremontit Energiankäyttöä tehostetaan useimmiten pienentämällä lämpöhäviöitä Lämpö pakenee talosta yleensä neljää reittiä: Ulkovaipan vuodot liitoksista ja rei istä Ulkovaipan läpi johtumalla Ilmanvaihdon mukana Viemäriin jäteveden mukana Hyvää tietää omasta talosta: lämpöenergiatase ja kulutus 23

24 Mihin lämpö karkaa (Tyypillinen kerrostalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 24

25 Rivitalon lämpöenergiatase (Tyypillinen rivitalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto

26 Pientalon lämpöenergiatase Kuva: Omakotiliitto 26

27 Energiaremontit Ulkoseinien lisäeristys ja ikkunoiden vaihto yleensä kannattavaa muun korjaustarpeen yhteydessä Yläpohja muodostaa talossa suurimman yhtenäisen eristetyn alueen ja lämpö myös pyrkii ylöspäin. Siksi yläpohjissa käytetään n. 1,5 2 kertaista eristevahvuutta seiniin verrattuna. Normaalin harjakattoisen talon yläpohja on helppo ja edullinen eristää. Kustannuksia muodostuu yleensä vain lisätystä eristeestä. 27

28 28

29 Lisäeristäminen on tarkkaa puuhaa Ennen lisäeristämistä on selvitettävä vanhojen rakenteiden kunto ja materiaalit, sekä tiedettävä rakenteiden lämpö ja kosteuskäyttäyminen. Rakenteesta on tutkittava ettei siinä ole kosteuden tiivistymisvaaraa Vesihöyryn läpäisyn kannalta rakenteen tulee harventua sisältä ulospäin mentäessä. Mitä tiiviimpi rakenteen ulkopinta on, sen tiiviimpi höyrynsulku rakenteeseen tarvitaan. Ulkopuolinen lisäeristäminen: Vanhaa rakennetta purettava niin että vanha ja uusi eristekerros liittyvät mahdollisimman tiiviisti yhteen. Puurakenteisissa taloissa rakenteen tulisi harventua ulospäin. Sisäpuolisessa lisäeristäminen: Tutkittava onko vanhassa rakenteessa höyrynsulku tai sellaisena toimiva rakennusosa ja tarvittaessa se on poistettava (vanhan seinän pintakerros (esim. tapetti tai maali) voi olla niin tiivis, että se toimii höyrynsulkuna). Monesti suositellaan ennemmin ulkopuolista kuin sisäpuolista lisäeristämistä Jos talossa painovoimainen ilmanvaihto ja lisäeristäminen parantaa talon ilmatiiveyttä, täytyy asentaa korvausilmakanavat tai koneellinen ilmanvaihto Aina käytettävä osaavaa ammattilaista ja suunnittelijaa! Eri rakenteille pätevät erilaiset eristystekniikat ja suositukset (esim. hirsiseinä, puurunkovilla, puurunko puru, eristerappaus) 29

30 Seinien lisäeristys 1970 luvun pientalossa ulkoseinää 110 m 2, Seinän nykyinen U arvo 0,35 lisäeristetään 100 mm villaa uusi U arvo 0,21 Kustannus , josta itse eriste noin 2500 Säästö noin 1830 kwh vuodessa Sähköllä 230 vuodessa Öljyllä 240 vuodessa Kaukolämmöllä 100 vuodessa Maalämmöllä 85 vuodessa 30

31 Ikkunoiden vaihto 1970 luvun pientalossa 2 puitteisia ja lasisia ikkunoita 15 m 2, Ikkunoiden nykyinen U arvo 2,3 Vaihdetaan nykymääräysten tasoiset ikkuna uusi U arvo 1,0 Kustannus Säästö noin 2400 kwh vuodessa Sähköllä 300 vuodessa Öljyllä 310 vuodessa Kaukolämmöllä 134 vuodessa Maalämmöllä 110 vuodessa 31

32 Yläpohjan lisäeristäminen 1970 luvun pientalossa yläpohjan pinta ala 150 m 2, nykyinen eriste 10 cm villaa ja U arvo 0,30 lisäeristetään 20 cm puhallusvillalla uusi U arvo 0,15 Kustannus Säästö noin 2700 kwh vuodessa Sähköllä 340 vuodessa Öljyllä 350 vuodessa Kaukolämmöllä 150 vuodessa Maalämmöllä 120 vuodessa 32

33 Lämpö talteen poistoilmasta Poistoilmasta saadaan talteen tasaisesti noin C asteista lämpöä Poistoilmalämpöpumpun lämpökerroin (COP) Eli 1 kwh sähköllä saadaan 3 4 kwh lämpöä (= 3 4 snt/kwh) Lämmitysenergian säästöpotentiaali % Ei paranna ilmanvaihtoa tai sisäilmastoa Investointi tyypillisesti , taloyhtiön koosta riippuen Kannattavuus riippuu käytettävästä tekniikasta, kokoluokasta, investoinnista ja energianhinnoista (sähkö & lämpö) 33

34 Lämmitysjärjestelmän vaihto Yleensä selvästi suurempi remontti Vaihtoehtoina useimmiten pelletti, kaukolämpö, maalämpö, ilmavesilämpöpumppu, puukattila Investointi ja säästöt vaihtelevat: Esim. pientaloille investointi ja säästöt sadoista pariin tuhanteen euroon vuodessa Kannattavinta yleensä kohteissa joissa suurempi kulutus, kallis lämmitysmuoto ja vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä Apua vertailuun esimerkiksi 34

35 35 Lämmitystapojen vertailua

36 Energiaremonttien kustannuksia ja energiansäästöä (pien ja rivitalot) Lämmitystaparemontit voidaan yleensä toteuttaa itsenäisinä (mikäli ei muuteta lämmönjakotapaa) Energiakustannusten säästö Yläpohjan lisäeristys ILP sähkölämmitystaloon Ikkunaremontti - vanhat vaihdettava Pellettitakka sähkölämmitystaloon Ulkoseinien lisäeristys remontin yhteydessä IV lämmöntalteenotto Öljystä kaukolämpöön Ikkunaremontti - vanhat kunnossa Ulkoseinien lisäeristys erillisenä Öljystä maalämpöön Suorasähköstä vesikiertolämmitys + maalämpö Rakenne ja IV- remonteista myös muita hyötyjä - parempi sisäilmasto ja asumismukavuus Rakenteen energiaremontit kannattaa toteuttaa kun muutenkin korjaustarvetta Investointi

37 Kodin energiansäästön TOP 5 1. Seuraa huonelämpötilaa: hanki tarkka lämpömittari ja sijoita se oleskeluvyöhykkeelle, ei ulkoseinälle. Hyvä lämpötila C 2. Tuuleta rivakasti ristivedolla noin 5 10 min. riittää. Mikäli talossa on koneellinen ja toimiva ilmanvaihto, ei tuuletustarvetta tulisi juuri olla 3. Ota tavoitteeksi alle viiden minuutin suihku. Suurimmat erot kotitalouksien veden käytössä syntyvät peseytymisestä. 4. Sulje suihku saippuoinnin ajaksi, säästät vettä noin 4 5 litraa/kerta. 5. Helpoin tapa säästää sähköä on sammuttaa turha valaistus ja virta tarpeettomista sähkölaitteista myös valmiustila!

38 Kotitalousvähennys ja energia avustus Kotitaloudet voivat saada kotitaloustyön tukea verotuksessaan Tuki 45 % työn osuudesta (2013) Pientalojen energiaremontit ja lämmitystapamuutokset Lisäksi kunnalta energia avustusta (ARA, vaihtelee vuosittain) Pientaloille lämmitystapamuutosten laite ja materiaalikustannuksiin Taloyhtiöille energiaremontteihin ja katselmuksiin Kannattaa seurata tilannetta ja kysyä kunnalta/kaupungilta ajoissa 38

39 Pientalojen harkinnanvarainen energiaavustus Hallituksen kehyspäätöksen linjaus: asuntojen lämmitystapamuutosten energia avustuksista luovutaan vuonna 2013, paitsi tarveharkintaiset avustukset pienituloisille Pientalojen harkinnanvaraista energia avustusta myönnetään laite ja materiaali investointeihin, joilla parannetaan energiataloutta ja vähennetään energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä sekä lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa, omassa asuinkäytössä olevien pientalojen omistajille (yksityishenkilöille). Asuinrakennuksessa voi olla enintään kaksi asuinhuoneistoa. Avustusta ei myönnetä, jos ruokakunnan tulot ylittävät asetetut tulorajat. (tulorajat energia avustusohjeessa). Varallisuus ei vaikuta avustuksen myöntämiseen. Avustuksen määrä on enintään 25 % kunnan hyväksymistä kustannuksista. 39

40 Taloyhtiöiden energia avustus 40 Taloyhtiöiden energia avustusta myönnetään pääsääntöisesti vähintään 3 asuntoisen asuinrakennusten korjaamiseen. Jos rakennuksen omistaja on kunta, kuntayhtymä tai muu yhteisö (esim. asuntoosakeyhtiö), avustuksen piiriin kuuluvat myös 1 2 asuntoiset asuinrakennukset. Taloyhtiöiden energia avustusta voidaan myöntää ikkunoiden parantamiseen tai uusimiseen parvekeovien parantamiseen tai uusimiseen edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä ulkoseinien lisäeristämiseen ulkopuolelta yläpohjanpuoleiseen lisäeristämieen ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän perussäätöön edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentamiseen kauko tai aluelämmitykseen liittymiseen energiakatselmukseen

41 Yhteenveto Seuraa kulutusta (lämpö, sähkö, vesi) ja vertaile kuinka kulutus on kehittynyt, energiatodistus? Säännöllisellä ylläpidolla ja huollolla varmistetaan rakennuksen energiatehokas toiminta Asumisen kulutustottumuksilla saa helposti säästöjä Suuremmat energiaremontit tehokkaita muihin korjauksiin yhdistettynä (ikkunat, ulkoseinät, IV) Lämmitystavan muutoksella edullisempaa energiaa Selvitä energia avustukset ja kotitalousvähennyksen käyttö 41

42 Lisää tietoa Katso neuvontatietoa ja -tapahtumia Keski-Suomen Energiatoimisto Tietoa rakentamisesta ja lämmitystavoista Tietoa kodin energiatehokkuudesta Tai kysy meiltä suoraan Muita hyödyllisiä linkkejä Energiatehokas rakentaminen Tietoa korjausrakentamiseen 42