Taloyhtiön lämmitysjärjestelmät ja lämmönsäästökeinot. Keski-Suomen Energiatoimisto
|
|
- Laura Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taloyhtiön lämmitysjärjestelmät ja lämmönsäästökeinot Keski-Suomen Energiatoimisto 1
2 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa kansalaisille ja taloyhtiöille Rakentaminen, remontointi, lämmitystavat ja asuminen Maksutonta, luotettavaa ja puolueetonta tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta Neuvontaa tarjotaan Sähköposti ja puhelin Energiatoimiston tilat Lutakossa, Piippukatu 7A Internet-sivut Ympäri Keski-Suomea järjestettävät tapahtumat ja neuvontapisteet Rahoitus Keski-Suomen liitto, kunnat sekä eräät energiayhtiöt Motivan ylläpitää valtakunnallista -sivustoa
3 Sisältö Rakennusten energiankulutus ja lämmitysjärjestelmät Lämmön säästökeinot Ilmavaihdon toiminta Energiaremontit ja lämmitystavan muutokset Kysy ja keskustele - vinkit oman talon energiansäästöön 3
4 Rakennusten energiankulutus Rakennusten osuus noin 40 % Suomen energiankulutuksesta Tästä 2/3 kuluu kotitalouksissa Suomessa eniten energiaa kuluttavat tilojen ja veden lämmitys Energiankulutus Suomessa Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 4 Lauri Penttinen
5 Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis- ja kulutustottumukset Energialasku on pientalon ja taloyhtiön suurimpia kulueriä 5 Lauri Penttinen
6
7 Mitkä rakennukset tuhlaavat eniten? Suomen rakennusten lämmönkulutus
8 Mihin lämpö karkaa? (Lämpöenergiatase, tyypillinen kerrostalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 8
9 Mihin lämpö karkaa (Lämpöenergiatase, tyypillinen rivitalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 9
10 Lämmitysmuodot Suora ( kuiva ) sähkölämmitys Vesikiertoiset päälämmitysmuodot Vesikiertoinen sähkölämmitys Polttoainelämmitys: öljy, öljy/puu, pelletti, hake Kaukolämpö Lämpöpumput: maa-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppu Täydentävät lämmitysmuodot Ilmalämpöpumppu Varaava takka (avotakka ei juuri lämmitä!) Pellettitakka Aurinkokeräimet
11 Lämmitysjärjestelmät: Kaukolämpö Kaukolämpö on lämmitystekniikka, jossa voimalaitoksessa lämmitetään vettä tai höyryä, johdetaan se kiinteistön lämmönjakokeskukseen ja sen jälkeen taas voimalaitokseen takaisin. Lämmönjakokeskuksen lämmönsiirtimissä osa kaukolämpöveden lämpöenergiasta siirretään kiinteistön lämmitysverkoston veteen. + Melko alhaiset investointikustannukset + Yleensä melko edullinen energianhinta + Helppokäyttöinen ja luotettava + Mahdollistaa sähkön yhteistuotannon hyvällä hyötysuhteella + / - Ympäristöystävällisyys riippuu laitoksen käyttämistä polttoaineista - Ei tarjolla kaikkialla - Riippuvuus yhdestä energiantoimittajasta
12 Lämmitysjärjestelmät: Puukattilat Puukattiloissa käytetään polttoaineina pilkkeitä, halkoja ja haketta. Lämmönjakojärjestelmänä on yleensä joko vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitysverkko. Puulämmitysjärjestelmässä voi olla varaaja, johon kattilan kehittämä lämpö varastoidaan. Parhaimmillaan yksi lämmityskerta ja pesällinen polttoainetta riittää vuorokaudeksi Hyvän puukattilan hyötysuhde nimellisteholla on yli 80 % + Kotimaista, uusiutuvaa bioenergiaa + Investointikustannukset pienet + Polttoaine edullista + Kokonaiskustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen - Vaatii enemmän työtä kuin muut lämmitystavat - Vaatii erillisen teknisen tilan ja polttoainevaraston (Pientalon vuotuinen puupolttoaineen tarve on noin pinokuutiometriä) 12
13 Lämmitysjärjestelmät: Maalämpö Käyttää maaperään tai vesistöön sitoutunutta auringon energiaa Lämpö kerätään joko porakaivolla (kalliosta, max. 200 m) tai vaakaputkistolla (noin 1 m syvyydessä) Lämpöä voidaan kerätä myös vesistöstä Parhaimmillaan matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmissä (lattialämmitys) + Muita lämpöpumppuja parempi hyötysuhde, vuositason lämpökertoimet keskimäärin 2,6-3,6 tuotettu energia edullista, säästää noin % sähkölämmitykseen verrattuna + Melko helppokäyttöinen +/- Ympäristöystävällisyys riippuu sähkön alkuperästä +/- Maaperän sopivuus tarkistettava tapauskohtaisesti - Korkeat investointikustannukset 13
14 Lämmitysjärjestelmät: Öljylämmitys Öljylämmitysjärjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, öljysäiliöstä sekä säätö- ja hallintalatteista Ei tarvita erillistä lämminvesivaraaja Voidaan yhdistää myös uusiutuvaa energiaa (esim. aurinkoenergia, jolloin varaaja on tarpeen + Nykyaikaisilla kattiloilla ja polttimilla hyvä hyötysuhde (yli 90 %) + Biokomponentin sisältäviä nestemäisiä polttoaineita saatavissa + Vesikiertoinen lämmönjako mahdollistaa energiamuodon vaihtamisen - Polttoaineiden hinta vaihtelee suhdanteiden mukaan - Fossiilinen polttoaine 14
15 Lämmitysjärjestelmät: Pellettilämmitys Pellettilämmitysjärjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, siirtoruuvista ja varastosiilosta. Pelletit varastoidaan siiloon kattilahuoneen läheisyyteen. Pellettien raaka-aineena käytetään kutterinpurua, sahajauhoa ja hiontapölyä, jota saadaan puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteena + Kotimaista, uusiutuvaa bioenergiaa + Investointikustannukset maltilliset, voi pienentää rakentamalla siilon itse + Pelletin hinta melko kilpailukykyinen + Kokonaiskustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen - Vaatii erillisen teknisen tilan ja pellettivaraston - Vaatii säännöllistä ylläpitoa (tuhkan poisto viikon-parin välein), ellei automatisoitu 15
16 Lämmitysjärjestelmät: Huonekohtainen sähkölämmitys Sopii hyvin pienikokoisiin matalaenergia- ja passiivitaloihin Sähkölämmitystaloissa täydentävät lämmitysjärjestelmät ovat erityisen kannattavia + edullinen investointi + hyvä hyötysuhde + vaivaton lämmitystapa + tarkka säätö - muita lämmitysmuotoja kalliimpi energia - energiamuodon vaihtaminen kallista ja hankalaa (suora sähkölämmitys) 16
17 Lämmitysjärjestelmät: Sähkökattilat ja varaajat Varaava sähkölämmitys Varaajan koko yleensä 1-2 m3. Varaajalla tuotetaan sekä tilojen lämmitysenergia että lämpimän käyttöveden tarvitsema energia. Tavoitteena on, että yösähkön osuus on noin 90 prosenttia Sähkökattila Sähkökattila tuottaa joka hetki talon tarvitseman lämmitysenergian sähkövastuksilla. Lämpöä ei yleensä varata yösähköllä, mutta järjestelmään voidaan liittää myös varaaja Sopii parhaiden pienehköihin, noin 100 m2:n kokoisiin omakotitaloihin sekä taloihin, jossa lämmitystarve on pieni + vesikiertoinen lämmönjako mahdollistaa energiamuodon vaihtamisen + hyvä hyötysuhde + vaivaton lämmitystapa + tarkka säätö - muita lämmitysmuotoja kalliimpi energia 17
18 Lämmitysjärjestelmät: Poistoilmalämpöpumppu Käyttää talon poistoilman lämpöä ja siirtää sen vesivaraajaan Lämmittää tuloilmaa, tiloja (vesikiertoisesti) ja käyttövettä Korvaa ilmanvaihtolaitteiston ja vaatii tasaisen poistoilmavirran (noin 0,5 vaihtoa tunnissa) Kattaa tyypillisesti noin puolet vuotuisesta energiankulutuksesta Kannattavimmillaan pienen energiankulutuksen taloissa Ei kuitenkaan vaadi rinnalleen täysimittaista tukilämmitysjärjestelmää Poistoilmasta saadaan tasaisesti lämpöä ympäri vuoden (noin 2-3 kw teholla) +/- Melko edullinen hankintahinta - Kokonaishyötysuhde (lämpökerroin) 1,5-2,2 vuositasolla (joutuu käyttämään sähkövastuksia) Säästää vuositasolla noin 40 % lämmitysenergiasta - Vaatii rinnalleen täydentävän lämmitysmuodon (lisänä yleensä varaajan sähkövastukset) 18
19 Lämmitysjärjestelmät: Ilma-vesi lämpöpumppu Kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen vesivaraajaan Lämmittää tiloja vesikiertoisesti ja käyttövettä Parhaimmillaan matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmissä (lattialämmitys) ja lauhoilla sääalueilla +/- Investointikustannukset keskikokoiset, edullisempi kuin esim. maalämpöpumppu +/- Ympäristöystävällisyys riippuu sähkön alkuperästä (kuitenkin kuluttaa periaatteessa enemmän sähköä kuin muut lämpöpumput) - Hyötysuhde (lämpökerroin) vaihtelee huomattavasti ulkoilman lämpötilan mukaan ja on vuositasolla noin 1,5-2,0 (Joutuu toimimaan suurilla lämpötilaeroilla, etenkin käyttöveden lämmityksessä) Säästää vuositasolla noin % lämmitysenergiasta - Käyttö max pakkasasteeseen saakka - Vaatii rinnalleen toisen täysimittaisen lämmönlähteen (yleensä sähkövastus varaajassa) 19
20 Mistä lämpölasku muodostuu? Esimerkki kaukolämpökustannuksista: Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 675 /kk 675 /kk x 12 kk = Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 51 /MWh 51 /MWh x 511 MWh = Kaukolämpökustannukset yht. %) = Kaukolämmön kokonaishinnaksi (sis. energia- ja perusmaksun) tulee 67 /MWh. Kiinteän perusmaksun osuus on noin 24 prosenttia kaukolämpökustannuksista. Perusmaksu määräytyy kaukolämpöyrityksen kanssa sovitun tilausvesivirran tai tilaustehon mukaan, eli tärkeää että tämä vastaisi mahdollisimman hyvin todellisuutta! 20 Lähde: Kiinteistöliitto (2013)
21 Lämmityksen markkinaosuudet (Asuin- ja palvelurakennukset) Lähde: Tilastokeskus kaukolämpö 46,0 % muu 1,1 % raskas polttoöljy 1,4 % puu 13,1 % sähkö 18,6 % kevyt polttoöljy 8,2 % lämpöpumppu 11,6 % Wilhelms
22 Energialaskun pienentäminen, pieniä ja suurempia tekoja 1. Hallittu energiankäyttö sisälämpötilat, ilmanvaihto, vedenkulutus, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet huollot ja korjaukset ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistykset, ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, ilmanvaihdon lämmön talteenotto kannattavia yleensä muiden korjausten yhteydessä 5. Lämmitysjärjestelmän vaihto Pelletti, kaukolämpö, maalämpö/ilma-vesi/poistoilma lämpöpumppu, puukattila
23 23 Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat
24 Oikeat sisälämpötilat 24 Oikea sisälämpötila: parantaa vireyttä ja tyytyväisyyttä vähentää sairauksiin liittyviä oireita parantaa ilman laatua ja pienentää rakennusmateriaalien päästöjä vähentää ilman kuivuuden tuntua Jos huonelämpötila on liian korkea, asukkaat kannattaa totuttaa lämpötilan pudotuksiin vähitellen. Ihminen tottuu 0,5 1,0 asteen pudotukseen viikossa. Lämpöaistimukseen vaikuttaa myös mm. ympäröivien pintojen (seinät, ikkunat, lattia, lämmityspatteri jne. ) pintalämpötilat, ilman liike sekä ilmankosteus. Monesti esim. vetoa yritetään korjata nostamalla huonelämpötilaa - parempi ratkaisu on kuitenkin korjata vedon aiheuttaja, esim. ikkuna- tai ovitiivisteet
25 Lau 25 ri Pen
26 Lämmitysverkoston perussäätö Lau 26 ri Pen
27 Tiiveys ja ilmanvaihto Ilmanvaihto: kuljettaa kosteuden ja epäpuhtaudet ulos ja tuo sisälle raitista ulkoilmaa Ilmastointi: tuloilmaa jäähdytetään tai kostutetaan Jo pelkästään hapentarpeen ja keuhkoissa syntyvän hiilidioksidin poistamiseksi ihmisen keuhkojen kautta kulkee yli litraa ilmaa vuorokaudessa. Kun ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa, voidaan ilmanvaihdon tasoa pitää riittävänä. Koneellisen ilmanvaihdon on oltava aina toiminnassa. Puutteellinen ilmanvaihto saa aikaan asumisviihtyvyyden ja -turvallisuuden laskua ja voi vaurioittaa rakenteita 27
28 Tiiveys ja ilmanvaihto, IV-järjestelmien tyypit 28 Painovoimainen ilmanvaihto: Ilma vaihtuu paine- ja lämpötilaerojen mukaan, rakennuksen vaipan läpi ja/tai venttiilien kautta Koneellinen poistoilmanvaihto: Poistettava ilma imetään huoneistoista poistoilmaventtiilien kautta, yleensä katolle asennetulla huippuimurilla lämpö harakoille Raitis ilma tulee sisälle korvausilmaventtiileiden ja ulkovaipan vuotokohtien kautta Yleisin Suomen kerros- ja rivitalokannassa Koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto: Mahdollistaa lämmön talteenoton (LTO) poistoilmasta ja siirtämisen tuloilmaan Tuloilman jälkilämmityspatteri/vastus (sähkö tai vesikiertoinen) jolla sisäänpuhalluslämpötila nostetaan sopivaksi (15-17 C lämmityskaudella)
29 Lämpö talteen poistoilmasta Poistoilmasta saadaan talteen tasaisesti noin C asteista lämpöä Poistoilmalämpöpumpun lämpökerroin (COP) Eli 1 kwh sähköllä saadaan 3-4 kwh lämpöä (= 3-4 snt/kwh) Lämmitysenergian säästöpotentiaali % (huomioitava myös kulutettu sähkö) Ei paranna ilmanvaihtoa tai sisäilmastoa Investointi tyypillisesti , taloyhtiön koosta riippuen Kannattavuus riippuu käytettävästä tekniikasta, kokoluokasta, investoinnin kalleudesta ja energianhinnoista (sähkö & lämpö) 29
30 Hallittu energiankäyttö: Vaihtuuko ilma riittävästi? Kaikissa järjestelmissä on syytä huolehtia siitä, että venttiilit ja kanavat ovat puhtaat ja että korvausilmaa saadaan tarpeeksi. Yleensä ilmanvaihto on riittävää näillä edellytyksillä: Ilma tuntuu raikkaalta sisään tullessa. Kylpyhuoneen peiliin suihkun aikana tiivistynyt kosteus haihtuu 5-10 minuutissa. Sauna kuivuu seuraavaan aamuun mennessä. Paperiarkki pysyy poistoventtiiliin imeytyneenä koneellisissa järjestelmissä. Liian kova ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta ja sisälämpötilan nostoa!
31 Hallittu energiankäyttö: Ilmanvaihto ja tuuletus toimiiko? Koneellisen ilmanvaihdon toiminta Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa Puhdista korvausilmaventtiilit ja vaihda tarvittaessa niiden suodattimet Pese liesituulettimen suodatin 2-3 kuukauden välein Puhdista ilmanvaihtokanavat vähintään 10 v. välein Ilmanvaihto säädetään (huolto/isännöinti) tarvittaessa
32 Pienet huollot ja korjaukset: Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Veto on vilukissan vihollinen, ja huono tiiveys aiheuttaa huonelämpötilan nostoa. Eniten ilmavuotoja on yläpohjan ja seinien liitoksissa sekä ovissa ja ikkunoissa. Eristeet kuluvat ja rakenteet muuttava muotoaan, jolloin tiiveys häviää Yläpohjan ja seinien liitosten vuodot ovat yleensä vaikeasti korjattavissa, koska ne ovat piilossa rakenteiden sisällä. Ovien ja ikkunoiden tiivistäminen on sen sijaan helppoa ja voi vähentää lämmityskuluja merkittävästi lähtötilanteesta riippuen. Säästetään energiaa, lisätään asumisviihtyvyyttä sekä vähennetään ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarvetta
33 Pienet huollot ja korjaukset: Ovet ja ikkunat tiiviiksi Nykyaikaisilla tiivisteillä ja tiivistelistoilla saadaan ovet ja ikkunat erittäin tiiviiksi Mikäli ovea/ikkunaa ei tarvitse aukaista, saadaan sopivalla teipillä/liimapaperilla karmin ja puitteen väli tiiviiksi Korvausilman saanti varmistettava! Esim. reitti tiivisteisiin jätettävien rakojen kautta. Eri tyyppisten ikkunoiden ja ovien tiivistämiseen on hyvät ohjeet ympäristöministeriön Korjaustieto.fi-sivuilla. 33
34 Lauri Penttinen
35 Lisälämmönlähteet Edullisempaa energiaa täydentävällä lämmityksellä Edullisuus on suhteellista: riippuu nykyisestä lämmitystavasta Säästö sähkölämmitystalossa vuodessa Säästö sähkölämmitystalossa 2 5 per lämmityskerta (3 sylillistä) 35
36 Aurinko lisälämmön lähteenä Aurinkoenergian potentiaalisin käyttökohde on kesäaikainen käyttöveden lämmitys valtaosa energiasta saadaan keväällä ja kesällä Järjestelmään tarvitaan varaaja, joka keräinten ohella suurempi yksittäinen investointi. Korkeissa kerrostaloissa tarvitaan myös pitkiä linjavetoja alakerran lämmönjakohuoneeseen Kannattavuus parasta sähkö- ja öljylämmitteisissä kiinteistöissä 36
37 Energiaremontit Energiankäyttöä tehostetaan useimmiten pienentämällä lämpöhäviöitä Lämpö pakenee talosta yleensä neljää reittiä: Ulkovaipan vuodot liitoksista ja rei istä Ulkovaipan läpi johtumalla Ilmanvaihdon mukana Viemäriin jäteveden mukana Hyvää tietää omasta talosta: energiankulutus ja mihin se kuluu? 37
38 Energiaremontit Ulkoseinien lisäeristys ja ikkunoiden vaihto yleensä kannattavaa muun korjaustarpeen yhteydessä Yläpohja muodostaa talossa suurimman yhtenäisen eristetyn alueen ja lämpö myös pyrkii ylöspäin. Siksi yläpohjissa käytetään n. 1,5-2 -kertaista eristevahvuutta seiniin verrattuna. Normaalin harjakattoisen talon yläpohja on helppo ja edullinen eristää. Kustannuksia muodostuu yleensä vain lisätystä eristeestä. 38
39 Seinien lisäeristys 1970-luvun pientalossa ulkoseinää 110 m 2, Seinän nykyinen U-arvo 0,35 lisäeristetään 100 mm villaa uusi U-arvo 0,21 Kustannus , josta itse eriste noin 2500 Säästö noin 1830 kwh vuodessa Sähköllä 230 vuodessa Öljyllä 240 vuodessa Kaukolämmöllä 100 vuodessa Maalämmöllä 85 vuodessa 39
40 Ikkunoiden vaihto 1970-luvun pientalossa 2-puitteisia ja -lasisia ikkunoita 15 m 2, Ikkunoiden nykyinen U-arvo 2,3 Vaihdetaan nykymääräysten tasoiset ikkuna uusi U-arvo 1,0 Kustannus Säästö noin 2400 kwh vuodessa Sähköllä 300 vuodessa Öljyllä 310 vuodessa Kaukolämmöllä 134 vuodessa Maalämmöllä 110 vuodessa 40
41 Yläpohjan lisäeristäminen 1970-luvun pientalossa yläpohjan pinta-ala 150 m 2, nykyinen eriste 10 cm villaa ja U-arvo 0,30 lisäeristetään 20 cm puhallusvillalla uusi U-arvo 0,15 Kustannus Säästö noin 2700 kwh vuodessa Sähköllä 340 vuodessa Öljyllä 350 vuodessa Kaukolämmöllä 150 vuodessa Maalämmöllä 120 vuodessa 41
42 Suuremmissa korjauksissa mahdollisuuksia Lau 42 ri Pen
43 Lämmitysjärjestelmän vaihto Yleensä selvästi suurempi remontti Vaihtoehtoina useimmiten pelletti, kaukolämpö, maalämpö, ilmavesilämpöpumppu, puukattila Investointi ja säästöt vaihtelevat: Esim. pientaloille investointi ja säästöt sadoista pariin tuhanteen euroon vuodessa Kannattavinta yleensä kohteissa joissa suurempi kulutus, kallis lämmitysmuoto ja vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä Apua vertailuun esimerkiksi 43
44 Lisää tietoa Sähköposti ja puhelin Internet-sivut Ympäri Keski-Suomea järjestettävät tapahtumat ja koulutukset Muita hyödyllisiä linkkejä Energiatehokas rakentaminen Tietoa korjauksiin 44
Lämmitysjärjestelmät ja lämmön säästö omakotitalossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Lämmitysjärjestelmät ja lämmön säästö omakotitalossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa kansalaisille
LisätiedotEnergiansäästö kotona ja uudistunut energiatodistus. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiansäästö kotona ja uudistunut energiatodistus Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa Rakennusten energiankulutus
LisätiedotLämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
LisätiedotPientalon ja taloyhtiön energianiksit. Keski Suomen Energiatoimisto
Pientalon ja taloyhtiön energianiksit Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski Suomessa Kuinka säästää energialaskussa? Energiaremontit
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Taustaa lämmitysmuodoista Kiinteistön lämmitysjärjestelmä Energiatehokkuus
LisätiedotEnergiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä
Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotEnergiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011
Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotLämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012
Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotEnergianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset
Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?
LisätiedotSäästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014
Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön
LisätiedotBIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke
BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri
ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN
PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS Pientalojen lämmitys ja ilmastonmuutos Vuonna 2003 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 85,6 milj. tonnia hiilidioksidia 30 % Suomen
LisätiedotRakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä
Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille
LisätiedotEnergiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä
Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotEnergiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä
Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä
LisätiedotÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE
1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,
LisätiedotPIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS
PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS Pientalojen lämmitys ja ilmastonmuutos Vuonna 2009 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 66,4 milj. tonnia hiilidioksidia 30 % Suomen
LisätiedotMaalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 4 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljy, välivaraaja, radiaattorit.
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali
Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotVaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke
Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai tuntematon 8 % Kauko- tai aluelämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa Yleistä rakennusten
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotEnergiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä
Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
LisätiedotKiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet
Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta
LisätiedotEnergiaremontti investointi vai kustannus?
Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 18 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kevytöljykattila / Käyttövesivaraaja Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 89 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla
Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai Kauko- tai tuntematon
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 46,5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, varalla sähkökattila,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotMiten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1
Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari 25.10.2017 Sami Seuna, Motiva Oy 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1 Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuille soveltuvat kohteet
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 95 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotParitalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot
Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 9,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila, vesikiertopatterit
LisätiedotHYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA
HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, vesikiertoiset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotToteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotLämmitysjärjestelmän valinta
Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotENERGIATODISTUS. Keskisentie 3 A Jyväskylä / Talo A Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Keskisentie A 4050 Jyväskylä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-0-0087-000 / Talo A 99 Muut
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotEnergiansäästö vanhemmissa rakennuksissa
Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Puukattila / Varaaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus
LisätiedotTalonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset
Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön lämmitysjärjestelmä
LisätiedotTehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy
Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
Lisätiedot