Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä

Transkriptio

1 Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi 1

2 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa Yleistä rakennusten energiankulutuksesta Rakentamisen energiatehokkuus Määräykset Miksi rakentaa tehokkaasti Matalaenergia- ja passiivitalo Rakennustekniset ratkaisut Pientalon energianiksit Lämmitystavan valinta Vinkkejä kodin energiankäyttöön 2

3 Kuluttajien energianeuvonta Keski- Suomessa Keski-Suomen Energiatoimisto tarjoaa vuosina kuluttajien energianeuvontaa Keski-Suomessa (Energiaviisas kuluttaja -hanke) Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kansallista energianeuvonnan toteutusta Keski-Suomen energianeuvonnan rahoituksessa mukana myös Keski-Suomen liitto ja keskisuomalaisia kaupunkeja/kuntia 3

4 Energianeuvonnan tavoitteet Tavoitteena on tarjota kuluttajille luotettavaa, puolueetonta ja helposti saavutettavaa tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta arjen keskeisiin valintoihin Neuvonnalla autetaan kuluttajia tekemään keskeisissä valintapäätöksissään energiatehokkaita ja ilmastomyönteisiä valintoja, jonka tuloksena energian käyttö tehostuu ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy Neuvonta ei ole suunnittelua, vaan tarkoituksena on auttaa ohjaamaan päätöksiä oikeaan suuntaan ja asiantuntevien suunnittelijoiden käyttöön 4

5 Neuvonnan toteutus ja aihealueet Neuvontapiste Keski-Suomen Energiatoimisto -sivut, sekä puhelin ja sähköposti Ympäri Keski-Suomea järjestettävät tapahtumat Neuvonnan aihealueet: Rakentamisen energiatehokkuus ja lämmitystapavalinnat Kodin ja asumisen energiatehokkuus 5

6 Rakennusten energiankulutus Rakennusten osuus noin 40 % energiankulutuksesta Tästä 2/3 kuluu kotitalouksissa Suomessa eniten energiaa kuluttavat tilojen ja veden lämmitys Energiankulutus Suomessa Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 6

7 Energian hinta tulevaisuudessa? 7

8 Suomen energian loppukulutus ja säästötavoitteet , TWh TWh Tilasto 100 Perusura Tavoite Visio

9 Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis- ja kulutustottumukset Energialasku on pientalon suurin vuosittainen menoerä 9

10 Suomen rakennuskannan energiankulutukset 10

11 Korjaus- ja uudisrakentamisen energiansäästöpotentiaali 11

12 Matalaenergiatalo Normitalo 2010 Normitalo

13 Kerrostalon lämpöenergiatase (Tyypillinen kerrostalokanta) 13

14 Pientalon lämpöenergiatase (Jari Hokka, Omakotiliitto) 14

15 Olemassa olevat rakennukset, pieniä ja suurempia tekoja 1. Kodin hallittu energiankäyttö: sisälämpötila, käyttövesi, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet korjaukset: tiivistykset, IV- ja lämmityksen säädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet: ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Suuremmat energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, IV lämmön talteenotto - yleensä muiden korjausten yhteydessä 5. Päälämmitysjärjestelmän vaihto 15

16 16 Arvioita korjausten säästöistä

17 Myös käyttäjät vaikuttavat 17

18 Kodin energiansäästö on helppoa! 1. Seuraa huonelämpötilaa. Hanki tarkka lämpömittari ja sijoita se oleskeluvyöhykkeelle, ei ulkoseinälle. Lämpötilan tulisi olla C 2. Tuuleta rivakasti ristivedolla, noin 5-10 min. riittää 3. Ota tavoitteeksi viiden minuutin suihku. Suurimmat erot kotitalouksien veden käytössä syntyvät peseytymiseen käytetyn veden kulutuksesta 4. Sulje suihku saippuoinnin ajaksi, säästät vettä noin 4-5 litraa/kerta. 5. Helpoin tapa säästää sähköä on sammuttaa turha valaistus ja virta tarpeettomista sähkölaitteista - myös valmiustila!

19 Lämmitystavan valinta Öljy Monipolttoaine Puu, pelletti Kaukolämpö Aurinko Maa- ja poistoilmalämpöpumput Sähkö Ilmalämpöpumput, ilmasta-ilmaan ilmasta-veteen Varaavat ja pellettitakat 19 19

20 Lähtökohtia valintaan Energiatehokkuuden ohella lämmitystapa vaikuttaa merkittävästi talon elinkaaren aikaisiin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin Kustannuksissa kannattaa huomioida sekä investointiettä käyttökustannukset sekä mahdolliset huollot Lisäksi lämmitysjärjestelmää valittaessa on otettava huomioon sen käytettävyys ja asumisen viihtyisyys Yhtä ainoaa ja oikeaa lämmitysjärjestelmää ei ole, vaan on valittava se itselle ja omaan tarpeeseen sopivin Olemassa olevissa rakennuksissa valintaan vaikuttaa myös lämmönjako (vesikiertoinen vai kuiva ) Tukea saadaan vain kun vaihdetaan olemassa oleva lämmitysjärjestelmä 20

21 Tärkeitä seikkoja valinnassa Mitä enemmän talo kuluttaa energiaa, sitä kannattavampaa on valita lämmitysjärjestelmä, jonka käyttökustannukset ovat pienet Pieneen ja vähän energiaa kuluttavaan taloon on taloudellisinta valita investointikustannuksiltaan edullisempi lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kustannukset: investointikustannukset tässä ja nyt käyttökustannukset suuruus ja muutos pitkällä aikavälillä 21

22 Tärkeitä seikkoja valinnassa Selvitä saatavilla olevat lämmitysmuodot sekä näiden hankintahinta ja käyttökustannukset Yleensä koko järjestelmän kunnostus kannattaa, uusissa tärkeää päälämmitysjärjestelmän valinta Hankinnan vaikutukset ulottuvat jopa kymmenien vuosien päähän Tee vertailuja, mikä on juuri sinulle edullisin ja sopivin? Katso vertailuja ja laskuri 22

23 Tärkeitä seikkoja saneerauksessa Hyvän ja luotettavan urakoitsijan löytäminen Lämmitysjärjestelmän suunnitteluun ja asennukseen tarvitaan ammattilainen Pyydä urakasta 2-3 tarjousta Pyydä kirjallinen tarjous, jossa myös aikataulu Vertaa tarjousten töiden ja tarvikkeiden yhtenevyyttä Mahdollinen suunnitelma ja tarvikelista auttaa tarjouksilla samat lähtökohdat Tiedustele urakoitsijan referenssejä Järjestelmän ja komponenttien takuut Saako järjestelmän avaimet käteen -periaatteella? 23

24 Lämmitystapojen vertailua - Kaukolämpö + Melko alhaiset investointikustannukset + Yleensä melko edullinen energianhinta + Helppokäyttöinen ja luotettava + Mahdollistaa sähkön yhteistuotannon hyvällä hyötysuhteella + / - Ympäristöystävällisyys riippuu laitoksen käyttämistä polttoaineista - Ei tarjolla kaikkialla - Riippuvuus yhdestä energiantoimittajasta 24

25 Lämmitystapojen vertailua - Pellettilämmitys + Kotimaista, uusiutuvaa bioenergiaa + Investointikustannukset maltilliset, voi pienentää rakentamalla siilon itse + Pelletin hintakehitys kohtuullisen vakaa ja kilpailukykyinen - Vaatii erillisen teknisen tilan ja pellettivaraston - Vaatii säännöllistä huoltoa (tuhkan poisto viikonparin välein), ellei automatisoitu 25

26 Lämmitystapojen vertailua - Maalämpö Käyttää maaperään tai vesistöön sitoutunutta auringon energiaa Keskimäärin vuositason lämpökertoimet 2,6-3,6 Lämpötilaerot tasaantuvat syvemmällä, 15 m eteenpäin erot vähäpätöisiä + Muita lämpöpumppuja parempi hyötysuhde tuotettu energia melko edullista + Ei vaadi juuri huoltoa + / - Ympäristöystävällisyys riippuu sähkön alkuperästä + / - Maaperän sopivuus tarkistettava tapauskohtaisesti - Korkeat investointikustannukset 26

27 Toimintaperiaate Keruuputkistossa (maassa, kalliossa tai vedessä) kiertää etanoliliuos, jonka lämpöenergia siirretään kylmäaineeseen. Kylmäaine höyrystyy, ja kaasukompressori puristaa höyryn kuumaksi. Kuuma höyry luovuttaa puolestaan energiansa veteen. Lämpöpumpputeknologia toimii parhaiten (parhaalla COP-arvolla) matalalämpötilaisissa järjestelmissä, jossa pumpulla ei tarvitse tehdä niin paljon työtä (esim. vesikiertoinen lattialämmitys)

28

29 Energiaa kalliosta (porakaivo) Porataan kallioon max. 200 metriä syvä reikä Reiän halkaisija mm Suuremmissa kiinteistöissä porakaivoja voi olla useampia, jopa kymmeniä Kaivojen keskinäinen etäisyys 15 metriä, jotta jokainen kaivo saa kerättyä energiaa riittävästi Maa-ainesosuus teräsputkitetaan (huomattavasti arvokkaampaa kuin kallioon poraaminen) Kalliosta voidaan hyödyntää myös viilennysenergiaa (EER n. 30) Poravaunu

30 Energiaa maasta (vaakaputkisto) Keruuputket kaivetaan peltoon kaivinkoneella Kaivuusyvyys Keski-Suomessa n. 1 metri Putkien keskinäinen etäisyys 1,5 metriä Putki peitetään kaivumailla, suuremmat kivet pois Max. Piirin mitta 400 metriä Edullisin investointikustannuksiltaan Ei sovellu viilennyskäyttöön Ei liian tarkkaa mitoitusta piirin mittaan: eri maalajeilla lämmönjohtavuuksissa suuria eroja Maa-aineksen oltava ainakin osittain savipitoista

31 Energiaa vedestä Muuten sama periaate kuin maakeruuputkistossa, mutta putket pysyvät vesistön pohjassa betonipainojen avulla (paino 2 metrin välein) Putkien asennus veneen avulla Jos ranta matala, putki kaivettava syvemmälle, jottei lähde keväällä jäiden mukaan Asennuksen jälkeen putki tarkistettava, jottei suurempia kiviä ole putkea vasten Ei sovellu viilennyskäyttöön

32 Maalämpöpumpun valinta ja Mitoitus tehontarpeen mukaan mitoitus Uudiskohteessa energiaselvityksen pohjalta Saneerauskohteissa lähtökohtaisesti kulutustietojen pohjalta (tarkistettava myös ominaiskulutus) jos takkaa lämmitetään paljon, huomioitava tehontarpeessa! Tehonpeittoaste = kuinka suuri osa lämmitystehon huipputarpeesta on katettu, suositeltava % Energianpeittoaste = kuinka suuri osa vuotuisesta energiasta tuotetaan maalämmöllä (vs. sähkövastukset) Täystehomitoitus vs. osatehomitoitus Kokonaisenergiankulutus vuositasolla merkittävin Ylisuuri pumppu aiheuttaa pätkäkäyntiä ja omakäyttöteho on suurempi -> suurempi sähkönkulutus Lämpökaivossa syytä olla riittävästi kapasiteettia Keski-Suomessa kwh/m/vuosi

33 Lämmitystapojen vertailua - Ilma-vesi lämpöpumppu Kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen veteen + Vesikiertoinen lämmönjako (parantaa vaihtomahdollisuuksia) + / - Investointikustannuksiltaan edullisempi kuin maalämpöpumppu - mutta silti melko suuri hankintahinta + / - Ympäristöystävällisyys riippuu sähkön alkuperästä (kuitenkin kuluttaa periaatteessa enemmän sähköä kuin muut lämpöpumput) - Hyötysuhde (lämpökerroin) vaihtelee huomattavasti ulkoilman lämpötilan mukaan ja on vuositasolla noin 1,5-2,0 (Joutuu toimimaan suurilla lämpötilaeroilla, etenkin käyttöveden lämmityksessä) - Käyttö max pakkasasteeseen saakka - Vaatii rinnalleen toisen täysimittaisen lämmönlähteen (yleensä sähkövastus varaajassa) 33

34 Lämmitystapojen vertailua - Poistoilmalämpöpumppu Osa rakennuksen ilmanvaihtokonetta Käyttää poistoilman lämpöä - korvaa poistoilman lämmön talteenottolaitteen ja ilmanvaihdon jälkilämmityspatterin Kattaa tyypillisesti noin puolet vuotuisesta energian kulutuksesta mutta ei vaadi rinnalleen täysimittaista lämmitysjärjestelmää poistoilmasta saadaan tasaisesti lämpöä + Voi lämmittää tuloilmaa, tiloja vesikiertoisesti ja käyttövettä + Melko edullinen hankintahinta + / - Lämpökerroin 1,5-2,2 - Vaatii rinnalleen täydentävän lämmitysmuodon 34

35 Lisälämmitysjärjestelmiä - Ilmalämpöpumppu Kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen sisäilmaan + Investointikustannukset edulliset - Hyötysuhde (lämpökerroin) vaihtelee huomattavasti ulkoilman lämpötilan mukaan ja on vuositasolla 1,8-2,2 - Kykenee vain tilojen lämmitykseen - Käyttö max pakkasasteeseen saakka - Vaatii rinnalleen aina täysimittaisen lämmitysjärjestelmän - Mikäli teho ei riitä kattamaan koko lämmitystarvetta, pumput joutuvat lähes koko talven käymään täydellä teholla (Mittaukset osoittavat, että pumppujen saavuttamat COP-arvot ovat parempia niiden käydessä osateholla. Niinpä suuritehoisempi pumppu joka käy osateholla säästää enemmän kuin liian pieni) (Lähde: TTY/TM Rakennusmaailma) 35

36 Lisälämmitysjärjestelmiä - Takat Varaava takka - hyvä tapa korvata päälämmitysjärjestelmän kulutusta Käyttökustannukset riippuvat paljolti pilkkeen hinnasta - saadaanko omasta takaa vai ostetaanko? Vaatii hieman työtä + lämmitystaitoa sekä varastotiloja Hyötysuhde hyvällä varaavalla takalla noin 70 % Pellettitakat - tehokas ja automatisoitu lisälämmitys Lämmittää suuren osan tiloista, voi vesikiertoisena olla ensisijainenkin lämmönlähde Automaattinen sytytys ja toimintojen ohjaus, hyötysuhde jopa yli 85 % Edullinen hankintahinta ja helppo asentaa Kevythormi riittää savupiipuksi 36

37 Lisälämmitysjärjestelmiä - Aurinkolämpö Saanto huhtikuu - syyskuu Voidaan tuottaa esim. kesällä käyttövesi kokonaan Aurinkokeräimet Säätö- ja pumppuyksikkö Varaaja, kattila lämmin käyttövesi v Esimerkki kustannuksista aurinkokeräin varaaja ohjausyksikkö pumppuyksikkö putkilinja asennus (lähde: VTT) /m /m etäisyys kylmä käyttövesi Kuva: Aurinkoenergian itserakennuskurssi kalvomateriaali Timo Jodat. v 37 37

38 Esim. uusi 150 m 2 matalaenergiatalo, (laskenta-aika 15 vuotta) Kulutus 12,9 MWh Sähkö 13,5 c/kwh, 7,9 %/a Kaukolämpö 8 c/kwh, 7 %/a Öljy 10,3 c/kwh, 8,3 %/a Huomioitu vesikiertoisen lattialämmityksen investointi

39 Esim. vanha 130 m 2 talo (laskenta-aika 15 vuotta, öljylämmitys 26,8 MWh) 39

40 Esim. vanha 130 m 2 talo (laskenta-aika 15 vuotta, varaava sähkölämmitys 26,8 MWh) 40

41 Kotitaloustyön tuki Kotitaloudet voivat saada kotitaloustyön tukea verotuksessaan kodin kunnostukseen, siivoukseen, pihan hoitoon, jne. Lämmitysjärjestelmän kunnostus kuuluu tuen piiriin Tuki on 60 % TYÖN laskutuksesta 41

42 Kotitaloustyön tuki Vähennys suoraan veroista, myös ennakonmuutos Tuki enintään 3000 vuodessa /hlö puolisot yhteensä 6000 Omavastuu 100 /hlö Esim: lämmitysjärjestelmän kunnostus, työn osuus % tukea / talous /2 hlö omavastuu lopullinen työkustannus Maksimivähennyksen eli euron vähennyksen saa, kun vuonna 2011 yritykseltä ostamissasi palveluissa työn osuus on yhteensä vajaat euroa (5 166 x 60 %) - 100) = 2 999, 60 42

43 Lisää tietoa Katso neuvontatietoa ja -tapahtumia Keski-Suomen Energiatoimisto Tietoa rakentamisesta ja lämmitystavoista Tai kysy meiltä suoraan Muita hyödyllisiä linkkejä Energiatehokas rakentaminen Tietoa korjausrakentamiseen 43