Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto

Transkriptio

1 Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi 1

2 2

3 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten lämmitys 2690 GWh Kaukolämpö 72 % Puu 4 % Öljy 10 % Sähkö 14 % Puupolttoaineet 1052 GWh Biokaasu 30 GWh Tieliikenne 960 GWh Bensiini 46 % Diesel 54 % Vesivoima 18 GWh Muut 22 GWh Muu sähkönkulutus 1126 GWh 3 Tuontisähkö 250 GWh Yhteensä 5360 GWh * Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

4 Sisältö Taustaa lämmitysmuodoista Kiinteistön lämmitysjärjestelmä Energiatehokkuus lämmityksessä Tekniset lähtökohdat ja käyttäytyminen Huoneistojen ja muiden tilojen lämpötilat Lämmitysverkoston perussäätö ja lämmityksen säätökäyrä Tiiveys ja ilmanvaihto Lämmin käyttövesi käsitellään veden koulutuksen yhteydessä Kulutusseuranta ja normitus Kotitehtävä: kulutuslukemat ja kiinteistökierros 4

5 Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis- ja kulutustottumukset 5

6 Lämmitysmuodot Suora ( kuiva ) sähkölämmitys Vesikiertoiset päälämmitysmuodot Vesikiertoinen sähkölämmitys Polttoainelämmitys: öljy, öljy/puu, pelletti, hake Kaukolämpö Lämpöpumput: maa-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppu Täydentävät lämmitysmuodot Ilmalämpöpumppu Varaava takka (avotakka ei juuri lämmitä!) Pellettitakka Aurinkokeräimet 6

7 Lämmönjakojärjestelmät Suora sähkölämmitys - lämmönjako vastuksilla Sähköpatterit Lattiakaapelit Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitysvastus (jos koneellinen tulo-poisto) Uudemmat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto / 40 C Ilmastointi 60 / 40 C Lattialämmitys 35 / 28 C Vanhat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto / 60 C Monissa kerrostalokohteissa yhdistelty -vesikiertoinen lämmitys + sähköinen lattia- ja IV-lämmitys 7

8 Lämmityksen markkinaosuudet (Asuin- ja palvelurakennukset vuonna 2010) 8

9 9

10 Lämmitystapojen ominaispäästöjä Lähde: Laskelma lämmityksen päästöistä (Pöyry, Öljyalan Palvelukeskus) 10

11 11 Lämmitystapojen vertailua

12 Kaukolämmön tuotanto ja jakelu Kaukolämpöä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Lämpö jaetaan kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan ºC välillä, alimmillaan se on kesällä jolloin lämpöä tarvitaan vain käyttöveden lämmitykseen. Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee ºC välillä. 12

13 Kaukolämpö -Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on energiatehokasta - säästää polttoaineita noin kolmanneksen sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna. 13 Esimerkki: Jyväskylän Energia, Keljonlahden voimala

14 Yhteistuotanto säästää polttoaineita (Verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon) Energiateollisuus 2012

15 Kaukolämmön polttoaineet Jyväskylässä (Jyväskylän Energia, 2012) 15

16 Kaukolämmön keskihinta sekä minimi-ja maksimiarvot (sis. alv) /MWh Taina Wilhelms

17 Mistä lämpölasku muodostuu? Esimerkki kaukolämpökustannuksista: Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 675 /kk 675 /kk x 12 kk = Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 51 /MWh 51 /MWh x 511 MWh = Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) = Kaukolämmön kokonaishinnaksi (sis. energia- ja perusmaksun) tulee 67 /MWh. Kiinteän perusmaksun osuus on noin 24 prosenttia kaukolämpökustannuksista. Perusmaksu määräytyy kaukolämpöyrityksen kanssa sovittuun tilausvesivirtaan/tilaustehoon, eli tärkeää että tämä vastaisi mahdollisimman hyvin todellisuutta! 17 Lähde: Kiinteistöliitto (2013)

18 Kaukolämpölaitteisto 18 Kuva: Jyväskylän Energia

19 VTT Webdia -lämmitysjärjestelmät Nettipohjainen kuvaus lämmitysjärjestelmien toiminnasta (kaukolämpö, öljy ja sähkö) Yleistietoa, toiminta-animaatiot, huolto ja kunnossapito sekä vian etsintä 19

20 Energialaskun pienentäminen, pieniä ja suurempia tekoja 1. Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat, ilmanvaihto, vedenkulutus, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet huollot ja korjaukset: ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistykset, ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet: ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, ilmanvaihdon lämmön talteenotto kannattaviayleensämuiden korjausten yhteydessä 5. Lämmitysjärjestelmän vaihto Pelletti, kaukolämpö, maalämpö/ilma-vesi/poistoilma lämpöpumppu, puukattila

21 Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä Rakenteet Ulkoseinät ovet, ikkunat ylä- ja alapohja... Eristävyys ja tiiveys Talotekniikka ym. tekniset järjestelmät IV (ja LTO) lämmitys, vesi, automaatio sähkö Häviöt ja kulutus Havainnot Asuminen ja käyttö Käyttötottumukset tietoisuus, ikärakenne, asenteet Valistus&tiedotus Ylläpito Huollot, säädöt, ennakointi, säännöllisyys, kulutusseuranta 21 (Lähde: TkT Jari Virta, Kiinteistöliitto)

22 Mihin lämpö karkaa (Tyypillinen kerrostalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 22

23 Rivitalon lämpöenergiatase (Tyypillinen rivitalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto

24 Suuremmissa korjauksissa mahdollisuuksia 24

25 Lisälämmönlähteet Edullisempaa energiaa täydentävällä lämmityksellä Edullisuus on suhteellista: riippuu nykyisestä lämmitystavasta Säästö sähkölämmitystalossa vuodessa Säästö sähkölämmitystalossa 2 5 per lämmityskerta (3 sylillistä) 25

26 Aurinko lisälämmön lähteenä Aurinkoenergian potentiaalisin käyttökohde on kesäaikainen käyttöveden lämmitys valtaosa energiasta saadaan keväällä ja kesällä Järjestelmään tarvitaan varaaja, joka keräinten ohella suurempi yksittäinen investointi. Korkeissa kerrostaloissa tarvitaan myös pitkiä linjavetoja alakerran lämmönjakohuoneeseen Kannattavuus parasta sähkö- ja öljylämmitteisissä kiinteistöissä 26

27 Työkaluja ja tietoa energiaremonttien suunnitteluun Ympäristöministeriön verkkopalvelu asuinrakennusten ylläpitoon ja korjauksiin: Lämmitystapojen kannattavuusvertailu Energiakorjausten kannattavuuslaskuri ennusten_energiakorjauksien_toimenpidelaskuri 27

28 Taloyhtiöiden energia-avustus Taloyhtiöiden energia-avustusta myönnetään pääsääntöisesti vähintään 3- asuntoisen asuinrakennusten korjaamiseen. Jos rakennuksen omistaja on kunta, kuntayhtymä tai muu yhteisö (esim. asuntoosakeyhtiö), avustuksen piiriin kuuluvat myös 1 2-asuntoiset asuinrakennukset. Taloyhtiöiden energia-avustusta voidaan myöntää ikkunoiden parantamiseen tai uusimiseen parvekeovien parantamiseen tai uusimiseen edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä ulkoseinien lisäeristämiseen ulkopuolelta yläpohjanpuoleiseen lisäeristämieen ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän perussäätöön edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentamiseen kauko- tai aluelämmitykseen liittymiseen energiakatselmukseen

29 Miten säästää lämmityksessä? - Käyttäytyminen, säätö ja huolto Ekspertin tiedotus&valistus ja havainnot Oikeat sisälämpötilat (asukkaat ja huolto) Lämmitysverkoston säätökäyrä (huolto / isännöinti) Patteriverkoston perussäätö (huolto / isännöinti) Patteritermostaattien asennus/toiminta (huolto/isänn) Ikkunoiden ja parvekeovien tiivisteet kuntoon (huolto/isänn) Ilmanvaihdon puhdistus, säätäminen (huolto/isänn) Ilmanvaihdon ja tuuletuksen oikea käyttö (asukkaat ja huolto) Kaukolämmön laitteiden / lämmityskattilan laitteiden kunnostus tai uusiminen (huolto/isänn) Kaukolämmön tilaustehon tarkistaminen (huolto/isänn) 29

30 30

31 31

32 Oikeat sisälämpötilat C terveellinen ja viihtyisä sisälämpötila C koneellisen tuloilman sisäänpuhalluslämpötila lämmityskaudella, kesäisin lämmitysvastus pois päältä Sopiva märkätilojen lattialämmityksen lämpötila on celsiusastetta Lämpötila sopiva kun lattia ei tunnu paljaan jalan alla lämpimältä eikä kylmältä C onmakuuhuoneen sopiva lämpötila 5-12 C riittää varastoissa ja autotallissa 17 C talon rappukäytävissä ja tuulikaapeissa riittävä Huonelämpötiloja kannattaa seurata säännöllisesti esim. pistokokein tai asukaskyselyjen avulla 32

33 Oikeat sisälämpötilat 33 Oikea sisälämpötila: parantaa vireyttä ja tyytyväisyyttä vähentää sairauksiin liittyviä oireita parantaa ilman laatua ja pienentää rakennusmateriaalien päästöjä vähentää ilman kuivuuden tuntua Jos huonelämpötila on liian korkea, asukkaat kannattaa totuttaa lämpötilan pudotuksiin vähitellen. Ihminen tottuu 0,5 1,0 asteen pudotukseen viikossa. Lämpöaistimukseen vaikuttaa myös mm. ympäröivien pintojen (seinät, ikkunat, lattia, lämmityspatteri jne. ) pintalämpötilat, ilman liike sekä ilmankosteus. Monesti esim. vetoa yritetään korjata nostamalla huonelämpötilaa - parempi ratkaisu on kuitenkin korjata vedon aiheuttaja, esim. ikkuna-tai ovitiivisteet

34 Kerrostalon lämmitysjärjestelmä (vesikeskuslämmitys) 34

35 Sisälämpötila ja patterit Patteritermostaatit ohjaavat lämmitystä -kun huonelämpötila ylittää asetusarvon (esim. 21 C), termostaatti sulkee veden kierron patterissa Mittaa huonelämpötila keskeltä huonetta ja säädä termostaattia Älä peitä termostaattia Älä koske esisäätöarvoihin Vaikka patteri tuntuu kylmältä voi huonelämpötila olla sopiva! Jos vain yläosa lämmin, toimii patteri oikein Jos jatkuvasti alaosa lämmin ja yläosa kylmä (tai loriseva ääni), patteri pitää ilmata 35

36 Lämmitysverkoston säätökäyrä ja perussäätö Epätasaiset lämpötilat tai tasaisesti liian korkeat lämpötilat? Lämmitysjärjestelmän säädöillä voi olla jopa kymmenien prosenttien vaikutus kulutukseen Säätökäyrä (lämpökäyrä) ohjaapatteriverkostoon menevän veden lämpötilaa mitatun ulkolämpötilan perusteella Rakennuksen lämmitysverkoston perussäädöllä (tasapainotus) varmistetaan, että kaikissa huoneistoissa on haluttu lämpötila. Säätökäyrä ja perussäätö täytyy uusia kun on tehty energiatalouteen vaikuttavia korjauksia 36

37 Lämmitysverkoston säätökäyrä Oikea säätökäyrä on löydetty, kun huonelämpötila pysyy haluttuna ja tasaisena (esim. 21 C) kaikissa oloissa Tavoitteena välttyä yli/alilämmöltä, oli ulkolämpötila mikä tahansa Säätökäyrän asettelu tapahtuu yleensä ohjelmallisesti, jolloin käyttäjä määrittää lämmityksen menoveden lämpötilan asetusarvoja eri ulkolämpötiloille. 37

38 Lämmityksen säätökäyrä -liian jyrkkä Lähde: Energiateollisuus, Käytä kaukolämpöä oikein -esite 38

39 Lämmityksen säätökäyrä -liian loiva 39

40 Lämmityksen säätökäyrä -liian lämmintä koko ajan 40

41 Lämmitysverkoston perussäätö 41

42 42

43 Lämmitysverkoston perussäätö Tasapainotetaan huoneiden sisälämpötilat halutuiksi Yli-ja alilämpötilat tasaantuvat asumismukavuus paranee ja energiaa säästyy (jopa %) Ylilämpötilojen poistuessa tuuletustarve vähenee ja energiahukka pienenee Samalla varmistetaan lämmityskulujen tasapuolinen jakautuminen kaikkien asukkaiden kesken. Motiva-1-laatujärjestelmä perussäädölle 43

44 Tiiveys ja ilmanvaihto Ilmanvaihto: kuljettaa kosteuden ja epäpuhtaudet ulos ja tuo sisälle raitista ulkoilmaa. Ilmastointi: tuloilmaa jäähdytetään tai kostutetaan Jo pelkästään hapentarpeen ja keuhkoissa syntyvän hiilidioksidin poistamiseksi ihmisen keuhkojen kautta kulkee yli litraa ilmaa vuorokaudessa. Kun ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa, voidaan ilmanvaihdon tasoa pitää riittävänä. Koneellisen ilmanvaihdon on oltava aina toiminnassa. Puutteellinen ilmanvaihto saa aikaan asumisviihtyvyyden ja - turvallisuuden laskua ja voi vaurioittaa rakenteita Ilmanvaihto merkittävä energianhukka, jota tarvitaan mutta viisaalla käytöllä voidaan myös säästää 44

45 Ilmanvaihto ei aina ole kunnossa Monissa kerrostaloissa sisäilman laatutaso on heikko. Tämä näkyy esimerkiksi makuuhuoneiden korkeina hiilidioksidipitoisuuksina yöaikaan. Tämä voi aiheuttaa mm. päänsärkyä ja väsymystä. Ongelmana ovat myös ulkoilmasta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet. Ongelmia aiheuttavat monesti väärät ilmanvaihdon käyttöajat ja -tehot ja puutteelliset siirto-ja korvausilmareitit. Huoneistoissa, joissa ei ole koneellista tuloilmaa, on syytä kiinnittää erityistä huomiota riittävän korvausilman saantiin. Lähde: Energiaeksperttien koulutusmateriaali

46 Tiiveys ja ilmanvaihto, IV-järjestelmien tyypit Painovoimainen ilmanvaihto: Ilma vaihtuu paine-ja lämpötilaerojen mukaan, rakennuksen vaipan läpi ja/tai venttiilien kautta Koneellinen poistoilmanvaihto: Poistettava ilma imetään huoneistoista poistoilmaventtiilien kautta, yleensä katolle asennetulla huippuimurilla lämpö harakoille Raitis ilma tulee sisälle korvausilmaventtiileiden ja ulkovaipan vuotokohtien kautta Yleisin Suomen kerros- ja rivitalokannassa Koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto: Mahdollistaa lämmön talteenoton (LTO) poistoilmasta ja siirtämisen tuloilmaan Tuloilmalla jälkilämmityspatteri/vastus (sähkö tai vesikiertoinen) jolla nostetaan sisäänpuhalluslämpötila sopivaksi 46

47 Tiiveys ja ilmanvaihto, IV-järjestelmien tyypit 47

48 Lämpö talteen poistoilmasta Poistoilmasta saadaan talteen tasaisesti noin C asteista lämpöä Poistoilmalämpöpumpun lämpökerroin (COP) Eli 1 kwh sähköllä saadaan 3-4 kwh lämpöä (= 3-4 snt/kwh) Lämmitysenergian säästöpotentiaali % Ei paranna ilmanvaihtoa tai sisäilmastoa Investointi tyypillisesti , taloyhtiön koosta riippuen Kannattavuus riippuu käytettävästä tekniikasta, kokoluokasta, investoinnin kalleudesta ja energianhinnoista (sähkö & lämpö) 48

49 Vaihtuuko ilma riittävästi? Kaikissa järjestelmissä on syytä huolehtia siitä, että venttiilit ja kanavat ovat puhtaat ja että korvausilmaa saadaan tarpeeksi. Yleensä ilmanvaihto on riittävää näillä edellytyksillä: Ilma tuntuu raikkaalta sisään tullessa. Kylpyhuoneen peiliin suihkun aikana tiivistynyt kosteus haihtuu 5-10 minuutissa. Sauna kuivuu seuraavaan aamuun mennessä. Paperiarkki pysyy poistoventtiiliin imeytyneenä koneellisissa järjestelmissä. Liian kova ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta ja sisälämpötilan nostoa! 49

50 Ilmanvaihto ja tuuletus toimiiko? Selvitetään oman talon IV-järjestelmä Koneellisen ilmanvaihdon toiminta Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa Puhdista korvausilmaventtiilit ja vaihda tarvittaessa niiden suodattimet Pese liesituulettimen suodatin 2-3 kuukauden välein Puhdista ilmanvaihtokanavat vähintään 10 v. välein Ilmanvaihto säädetään (huolto/isännöinti) tarvittaessa 50

51 Ilmanvaihto ja tuuletus -säästökeinoja Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla, älä jätä ikkunoita raolleen - koneellinen IV huolehtii pääosin ilmanvaihdosta Ohjataan ilmanvaihtoa siten että tehostetun IV:n ajat järkevät Tehostettua IV:a ei käytetä kovilla pakkasilla Voi käyttää pienempää nopeutta silloin, kun rakennuksen käyttö on vähäisempää ( kotoa poissa -asento, esim. arkisin klo 9-15) 51

52 Ilmanvaihto ja tuuletus liikaa lämpöä? Hoida jäähdytys perinteisin keinoin Verhot ja kaihtimet suojaavat auringolta Tuuletus varjon puolelta ja öisin tuo viileää ilmaa sisätiloihin. Tehostettu koneellinen ilmanvaihto öisin Myös rakennuksen sisäisten lämpökuormien pienentäminen vähentää jäähdytystarvetta Sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä helteillä. 52

53 Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Energiatehokkaassa asumisessa hyvä ilmanpitävyys (tiiveys) tärkeää Tiiviissä talossa ilmanvaihto toimii hallitusti Hallitsemattomat vuodot lisäävät energiankulutusta ja aiheuttavat vetoa. Jos ilmaa vaihtuu vuotoilmana rakenteiden läpi, saattaa sisätiloihin tulla ilman mukana epäpuhtauksia ja rakenteiden kosteusriskit kasvavat. Poisto- ja korvausilmaa ei saa tukkia 53

54 Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Veto on vilukissan vihollinen, ja huono tiiveys aiheuttaa huonelämpötilan nostoa. Eniten ilmavuotoja on yläpohjan ja seinien liitoksissa sekä ovissa ja ikkunoissa. Eristeet kuluvat ja rakenteet muuttava muotoaan, jolloin tiiveys häviää Yläpohjan ja seinien liitosten vuodot ovat yleensä vaikeasti korjattavissa, koska ne ovat piilossa rakenteiden sisällä. Ovien ja ikkunoiden tiivistäminen on sen sijaan helppoa ja voi vähentää lämmityskuluja merkittävästi lähtötilanteesta riippuen. Säästetään energiaa, lisätään asumisviihtyvyyttä sekä vähennetään ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarvetta 54

55 Ovet ja ikkunat tiiviiksi Nykyaikaisilla tiivisteillä ja tiivistelistoilla saadaan ovet ja ikkunat erittäin tiiviiksi Mikäli ovea/ikkunaa ei tarvitse aukaista, saadaan sopivalla teipillä/liimapaperilla karmin ja puitteen väli tiiviiksi Korvausilman saanti varmistettava! Esim. reitti tiivisteisiin jätettävien rakojen kautta. Tiivistyksen jälkeen suoritettava IV:n tasapainotus ja säädettävä huoneilmamäärät. Eri tyyppisten ikkunoiden ja ovien tiivistämiseen on hyvät ohjeet ympäristöministeriön Korjaustieto.fi-sivuilla. 55

56 Tiivistyksen tulee harventua ikkunarakenteessa ulospäin 56

57 Korvausilma tiivisteraoista Korvausilma voidaan ohjata hallitusti ikkunan tiivisterakojen kautta huonetilaan. Tämän tulisi olla aina väliaikainen ratkaisu, korvausilma tulisi ohjata pysyvästi ulkoseinässä tai ikkunassa olevan säleikön, tuloilmakanavan tai niin kutsutun tuloilmaikkunan kautta. 57

58 ja vedon tunnetta edelleen vähemmäksi Ikkunoiden edessä paksut verhot ja ovien edessä verhot/täkit/matot vähentävät vedon tuntua Tavalliset valkoiset sälekaihtimet toimivat kuin ylimääräinen lasi ja vähentävät lämmönhukkaa: Talvella kaihtimet kiinni yöllä, ja auki päivällä jotta auringon valo ja lämpö pääsevät sisään Kesällä toisin päin jos huoneisto lämpenee liikaa 58

59 Ikkunat huurussa? Ulkolasi jäätyy tai kostuu Liian tiivis ulkopuite: ulkopuitteen ylä-ja alaosan tiivisteestä leikataan muutaman sentin pätkä pois -ilma pääsee kiertämään lasien välissä Sisäpuolinen lasi kostuu Yleensä ilmanvaihto riittämätön: poistoilmaventtiilit suljettu, hormit tukossa tai korvausilmaa ei riittävästi Sisälasin ulkopinta/välilasi kostuu Sisälasin kiinnityksen kitti kulunut pois / tiiviste vuotaa, ja välitilaan pääsee kosteutta: korjataan kitti tai tiiviste 59

60 Esimerkkejä energiaekspertin toimista, lämmitys Toimenpiteistä sovitaan taloyhtiön kanssa Tiedotus: Energiatehokkaan lämmityksen käytön ohjeet, huomautukset havaituista ongelmista Ohjeet ilmoitustaululla ja asuntoihin Tiedottaminen asukaskokouksissa Havainnointi ja mittaus: sisälämpötilat, ilmanvaihto, ilmavuodot (vetoisuus) Sisälämpötilat: käytävät, yleiset tilat ja huoneistot Ikkuna/ovitiivisteiden kunto, ilmavuodot / vetoisuus, patteritermostaattien toiminta, IV-venttiilien puhtaus ja säädöt Ekspertin ja hallituksen toimesta, tai kannustamalla asukkaita havainnointiin Ilmoitukset havaituista puutteista huollolle 60

61 61

62 Lämmönkulutuksen seuranta Lämmönkulutuksen mittaus ja seuranta Kaukolämpötaloissa kulutuslukemat ja raportin saa energiayhtiöltä (Jyväskylän Energia) tai isännöitsijältä Öljy-ja puulämmitteisissä käytetyn polttoaineen mukaan * hyötysuhde (yleensä %) Sähkölämmitteisissä: sähkön kokonaiskulutus josta vähennetään kiinteistösähkö ja käyttäjien laitesähkö Lämmön kulutukselle tehtävä sääkorjaus jotta vertailukelpoinen vuodesta/kuukaudesta toiseen Onko taloosi jo tehty energiatodistus tai energiakatselmus? 62

63 Lämmönkulutuksen normitus (lämmitystarpeen sää- ja paikkakuntakorjaus) Lämmitysenergian kulutuksen normitus antaa säästä riippumattoman lämmitysenergian kulutuksen (korjataan normaaliin säävuoteen ja vertailupaikkakunnalle ) Mahdollistaa vertailun: eri kuukausina tai vuosina saman rakennuksen lämmitysenergiankulutuksia eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutuksia. 63

64 Lämmitystarvekorjaus 1/2 Tehdään normaalivuoden ( ) ja toteutuneen lämmitystarveluvun avulla (sekä tarvittaessa paikkakuntakorjaus)

65 Lämmitystarvekorjaus 2/2 Normaalivuoden lämmitystarveluvut ja paikkakuntakertoimet sekä toteutuneet lämmitystarveluvut saadaan ilmatieteen laitokselta 65

66 Lämmitystarvekorjaus, esimerkki (kerrostalo) Lämmitysenergian kulutus (kaukolämpö) kwh vuonna 2010 Käyttöveden kokonaiskulutus 3080 m 3 Lämpimän käyttöveden energia = 3080 m 3 x 0,4 x 58 kwh/m 3 = kwh Normaalivuoden lämmitystarveluku 4851 ja toteutuneen vuoden lämmitystarveluku 5403 Lämmitystarvekorjattu kulutus = 4851 / 5403 * ( kwh kwh) kwh = kwh Kulutus voidaan edelleen korjata paikkakunnille -esim. Jyväskylään 1,01 ja Helsinkiin 0,96 66

67 Kuinka paljon meillä kuluu? -Lämmitys 67

68 Kuinka paljon meillä kuluu? -Lämmitys = JVA:n rakennus = JYY:n rakennus 68

69 Tietolähteitä Motiva - Keski-Suomen Energiatoimisto 69