Terhi Toura HISSIRAKENTAMISEN EDISTÄMINEN OULUN KAUKOVAINIOLLA

Transkriptio

1 Terhi Toura HISSIRAKENTAMISEN EDISTÄMINEN OULUN KAUKOVAINIOLLA

2 HISSIRAKENTAMISEN EDISTÄMINEN OULUN KAUKOVAINIOLLA Terhi Toura Opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

3 TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka, talon- ja korjausrakentaminen Tekijä(t): Terhi Toura Opinnäytetyön nimi: Hissirakentamisen edistäminen Oulun Kaukovainiolla Työn ohjaaja(t): Seppo Perälä Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: kevät 2012 Sivumäärä: Oulun kaupunki tukee hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin valtion korjausavustuksen lisäksi tulevalla hissiavustuksella. Korjausavustuksen ja hissiavustuksen jälkeen jää taloyhtiölle maksettavaksi vain 40 % hissin rakentamiskustannuksista. Tästäkin huolimatta on hissirakentamisen rintamalla ollut Oulussa viime vuosina hiljaiseloa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli pyrkiä jälleen lisäämään hissirakentamista Oulussa sekä tuottaa taloyhtiöille ja isännöitsijöille jaettava hissirakentamisesta kertova esite. Esitteen toivotaan innostavan taloyhtiöitä ryhtymään hissiprojektiin. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli perustella, miksi hissin rakentaminen on kannattavaa ja kertoa yleistä tietoa hissihankkeen kulusta taloyhtiössä. Työn tilasi Oulun kaupunki. Työssä keskityttiin käsittelemään Oulun Kaukovainion kaupunginosaa ja sen hissittömiä asuinkerrostaloja. Kaikki hissittömät porrashuoneet kartoitettiin ja ne jaettiin seitsemään porrashuonetyyppiin. Jokaiseen porrashuonetyyppiin suunniteltiin ratkaisumalli hissin rakentamisesta ja myös mahdollisia hissin rakentamisesta aiheutuvia piha-alueen muutoksia tutkittiin. Opinnäytetyöraportin ja suunniteltujen ratkaisumallien pohjalta tuotettiin hissirakentamisesta kertova esite, joka suunnattiin koskemaan Kaukovainion aluetta. Joitakin ratkaisumalleja kuvattiin esitteessä ja niiden toivotaan antavan hissittömien talojen asukkaille konkreettisempi kuva siitä, miten hissi nostaisi heidän asumisensa sekä talonsa laatua, ja miksi hissiprojekti kannattaa aloittaa. Kaukovainion hissittömien talojen kartoituksen perusteella huomattiin, että porrashuoneiden ahtaudesta johtuen hissin rakentaminen vaatii useimmissa tapauksissa laajennusosien rakentamista, jolloin myös rakennuskustannukset nousevat. Asiasanat: Hissit, kerrostalot, perusparannus, esteettömyys 3

4 ABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Civil Engineering, House Building and Renovation Author(s): Terhi Toura Title of thesis: Promoting Construction of Lifts in Kaukovainio, Oulu Supervisor(s): Seppo Perälä Term and year when the thesis was submitted: spring 2012 Number of pages: Construction of lifts in old apartment houses is supported by grants from government and the city of Oulu. After receiving the grants housing companies have to pay just 40 % of the building costs of a lift. In spite of the grants the building of lifts has been slow in Oulu during last years. The purpose of this thesis was to get housing companies start building lifts again in Oulu region. The objective was also to make a brochure that tells about a construction project of a lift and would inspire housing companies to start building lifts. In addition, the aim was to explain why the construction of lifts is worthwhile. The work was commissioned by the city of Oulu. The thesis focused on Kaukovainio district of Oulu. All the block of flats with no lift were surveyed and separated to seven different stairway groups. A way to build a lift was planned for every group. Based on the thesis report and stairway groups the brochure was designed. The brochure was targeted at Kaukovainio district. The aim of the brochure is to give more concrete picture of how the lift would improve the quality of living and the quality of the whole building. The results that were got from Kaukovainio showed that since the stairways are quite small in most of the cases an extension is needed in order to build a lift. When an extension has to be built the building costs will raise. Keywords: Elevator, apartment building, renovation, accessibility 4

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT... 4 SISÄLTÖ JOHDANTO ESTEETTÖMYYDEN TAVOITTELEMINEN HISSIEN RAKENTAMISEN LÄHTÖKOHTANA Oulun esteettömyysstrategia Hissien rakentamisen edistäminen Valtion tuki Kuntien hissiavustukset ja -projektit Hissien rakentamisen edistäminen Oulussa Hissien rakentamisen yhteiskunnallinen hyöty HISSIN RAKENTAMINEN VANHAAN KERROSTALOON Hissihankkeen kulku ja päätöksenteko Hissin sijoittaminen rakennukseen Hissin tai uuden porrashuoneen sijoittaminen rakennuksen ulkopuolelle Hissin sijoittaminen olemassa olevaan porrashuoneeseen Hissin sijoittaminen asuntovyöhykkeelle Hissin rakentamisen kustannukset Hissistä saatava hyöty KAUKOVAINION KAUPUNGINOSA Yleissuunnittelu Kaukovainion asuinrakennukset Kaukovainion hissittömät asuinkerrostalot RATKAISUMALLEJA KAUKOVAINION HISSITTÖMIIN KERROSTALOIHIN Porrashuonetyyppi Porrashuonetyyppi Porrashuonetyyppi Porrashuonetyyppi Porrashuonetyyppi Porrashuonetyyppi Porrashuonetyyppi YHTEENVETO

6 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Esite hissin rakentamisesta vanhaan kerrostaloon 6

7 1 JOHDANTO Suomessa on noin asuinkerrostaloa, joista hissittömiä on noin viidesosa. Yleisintä hissittömien kerrostalojen rakentaminen oli luvuilla, koska tuolloin hissien rakentamisesta ei vielä ollut määräyksiä tai normeja. Ensimmäistä kertaa hissin rakentamisesta kerrostaloihin määrättiin 1980-luvun puolivälistä lähtien. Tällöinkin laki koski ainoastaan valtion lainoittamia, 4- kerroksisia asuintaloja. Kaikkia uudisrakennuksia koskevaksi laki tuli vuonna Hissin rakentamisesta vanhoihin kerrostaloihin ei määrätä laissa. (Levón Terho 2008, 12; Hissiselvitys , 5.) Oulun kaupungissa hissittömiä kerrostaloja on rakennettu etenkin luvuilla keskustan alueelle ja luvuilla lähiöihin (Hissiselvitys , 5). Yhtenä esimerkkilähiönä mainittakoon nyt tarkasteltava Kaukovainion kaupunginosa, jonka noin 80 asuinkerrostalosta on 3-kerroksisia ja hissittömiä noin 40. Sekä valtio että kunnat ovat pyrkineet edistämään hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin erilaisilla avustuksilla. Tällä hetkellä valtio myöntää avustusta muun muassa 50 prosenttia hissin rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Valtion ohella useat kunnat myöntävät niin kutsuttua hissiavustusta. Esimerkiksi Oulun kaupunki myöntää avustusta 10 prosenttia hissin rakentamiskustannuksista. Oulussa avustuksen kokonaismääräksi tulee siis 60 prosenttia. Vaikka hissin rakentamista vanhoihin taloihin tuetaan avustuksilla, ei hissejä ole rakennettu toivotulla innolla. Useissa kaupungeissa, kuten Oulussa, Helsingissä ja Lahdessa, on hissien rakentamista pyritty edistämään hissiprojektien avulla. Projektit ovatkin tuottaneet tulosta. Esimerkiksi Lahdessa käynnissä olevan viisivuotisen hissiprojektin tavoitteena on rakentaa Päijät-Hämeen kuntien alueella sata uutta hissiä, ja projektin puoleenväliin mennessä hissejä oli toteutettu jo 69. Oulun viimeisin hissiprojekti käynnistyi puolestaan vuonna Projektin alkuvuosina hissien rakentaminen oli vilkkaampaa, mutta tahti on viime vuosien aikana hiipunut. Tavoitteena onkin, että hissihankkeiden määrä lähtisi jälleen kasvuun. (Väisänen 2011, 56 57; Hissiselvitys , 3.) 7

8 Hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin pyritään lisäämään muun muassa siksi, että hissi parantaa rakennuksen esteettömyyttä. Useissa kaupungeissa esteettömyyden edistäminen on kirjattu osaksi kaupungin strategioita. Esteettömässä rakennuksessa on niin vanhusten kuin muidenkin henkilöiden helpompi ja turvallisempi liikkua. Esteettömyyden parantuessa vähenee myös vanhusten ja muiden kotihoitoa tarvitsevien avun tarve, jolloin taas kunnan sosiaalimenot pienenevät. Esteettömyys saattaa mahdollistaa myös asukkaan kotona asumisen entistä pidempään. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on lisätä hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin Oulun Kaukovainion kaupunginosassa. Opinnäytetyöraportin lisäksi tarkoitus on tuottaa esite (liite 1), joka kertoo hissin rakentamisesta vanhaan kerrostaloon. Esitteen avulla pyritään lisäämään ihmisten tietoja hissin rakentamisesta ja saamaan taloyhtiöitä aloittamaan hissiprojekti omassa talossaan. Opinnäytetyössä on keskitytty käsittelemään Oulun Kaukovainon hissittömiä kerrostaloja, koska Kaukovainiosta mahdollisesti suunnitellaan hissien rakentamisen pilottialuetta. Työn tavoitteena on suunnitella Kaukovainion hissittömiin asuinkerrostaloihin ratkaisumallit siitä, miten hissit voitaisiin taloihin rakentaa. Raportin lisäksi tulevassa esitteessä esitellään joitakin Kaukovainion taloihin suunniteltuja ratkaisumalleja yleisen hissihankkeeseen liittyvän tiedon ohella. Opinnäytetyöraportin ja esitteen on tarkoitus tukea Kaukovainion alueelle valmistuvaa yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelman on tarkoitus muun muassa ohjata alueen kaavoittamista sekä muuta suunnittelua ja asettaa tavoitteet esimerkiksi alueen lisä- ja täydennysrakentamiselle (Määttä 2011, 6). Edellisten ohella on opinnäytetyön tavoitteena perustella, miksi hissien rakentaminen on tärkeää, sekä kertoa hissihankkeen kulusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi työssä kerrotaan tavoista, joilla hissien rakentamista on Suomessa jo pyritty edistämään. Opinnäytetyön on tilannut Oulun kaupunki. 8

9 2 ESTEETTÖMYYDEN TAVOITTELEMINEN HISSIEN RAKENTAMISEN LÄHTÖKOHTANA Rakennus luokitellaan esteettömäksi silloin, kun kaikkien käyttäjien on helppo päästä rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin. Asuinrakennuksissa esteettömyys mahdollistaa itsenäisen liikkumisen henkilöille, jotka muutoin olisivat toisten avun tarpeessa. Esteettömyys tarkoittaa helpon liikkumisen lisäksi muun muassa visuaalisesti selkeää ympäristöä, hyvää kuunteluympäristöä sekä selkeitä opasteita. (Rakennetun ympäristön esteettömyysstrategia ja toimintaohjelma , 7.) Nykyään lähes kaikkien rakennusten oletetaan olevan esteettömiä tai vähintäänkin helposti muokattavissa tällaisiksi. Tavoiteltaessa esteettömyyttä kerrostaloissa on hissin olemassaolo välttämätöntä. Suomessa on noin asuinkerrostaloa, joista hissittömiä on noin Hissittömissä kerrostaloissa on puolestaan noin porrashuonetta, mikä kertoo uusien hissien määrän tarpeellisuudesta. (Levón Terho 2008, 12 13; Rönkä Kallio 2002, 11.) Suuri hissittömien kerrostalojen määrä johtuu siitä, että rakentamismääräykset ja normit sallivat pitkään hissittömien kerrostalojen rakentamisen ja koko asuntotuotantoa hissimääräykset tulivat koskemaan vasta vuonna Nykyisin kerrostalot on varustettava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla hissillä aina, mikäli käynti asuntoon on sisääntulokerros mukaan luettuna kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa. (Hissiselvitys , 5; RakMK G , 7.) Hissi edistää esteettömyyttä, mutta ei yksinään tee rakennuksesta esteetöntä. Hissin ohella Rakennusmääräyskokoelman osan F1 mukaisesti: Toisiinsa toiminnallisesti yhteydessä olevien tasojen ja tasanteiden välillä tulee olla pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuva sisäinen kulkuväylä. Kulkuväylänä voi toimia esimerkiksi luiska. Jotta koko rakennettu ympäristö olisi esteetön, tulisi myös visuaalisen ja kuultavan esteettömyyden toteutua. Esteet- 9

10 tömyydestä täytyy huolehtia myös rakennuksen liikennöinti- ja piha-alueilla. (Invalidiliitto Ry. 2010, linkit Tieto-osio -> Esteettömyys; RakMK F , 5.) 2.1 Oulun esteettömyysstrategia Oulun kaupunki on laatinut oman esteettömyysstrategiansa Passeli kaupunki kaikille, joka valmistui vuonna Esteettömyysstrategia laadittiin, koska aiemmin esteettömyyttä oli kehitetty ainoastaan projektiluontoisesti. Esteettömyysstrategian avulla haluttiin siirtyä jatkuvaan rakennetun ympäristön ja liikennepalvelujen esteettömyyden kehittämiseen, jota toteutetaan kaupungin eri hallintokuntien yhteistyönä. (Rakennetun ympäristön esteettömyysstrategia ja toimintaohjelma , 5 20.) Esteettömyysstrategia kohdistuu kaupungin vastuulla oleville alueille ja rakennuksiin. Kaupungin tehtävänä on vastata yleisten alueiden ja kaupungin käytössä olevien rakennusten toiminnallisesta sekä rakenteellisesta esteettömyydestä. Kaupunki vastaa ja vaikuttaa myös joukkoliikenteen esteettömyyteen. Lisäksi strategiatyön tavoitteena oli pohtia keinoja ja toimenpiteitä, joilla myös yksityisten omistamille sekä hallinnoimille rakennuksille ja alueille voitaisiin lisätä esteettömyyttä. Strategian lisäksi laadittiin toimintaohjelma esteettömyyden toteuttamiseksi. (Rakennetun ympäristön esteettömyysstrategia ja toimintaohjelma , 5.) Esteettömyysstrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on määritelty tavoitteet, toimenpiteet sekä vastuut esteettömyyden pitkän tähtäimen kehittämiseksi Oulussa. Strategian tavoite on kehittyä esteettömyysasioissa ja ohjata esteettömyyttä tavoittelevaa suunnittelua entistä paremmin. Ehkä vaativimpana strategisena päämääränä mainittakoon tavoite tehdä Oulusta liikuntaesteetön vuoteen 2020 mennessä. Tämä kunnianhimoinen tavoite edellyttää, että kaupunki varaa tavallisen perusparantamisen ja vuosittaisen kunnostamisen yhteydessä tehtävien parannusten lisäksi resursseja esteettömyyden kehittämiseen vanhoilla asuinalueilla. (Rakennetun ympäristön esteettömyysstrategia ja toimintaohjelma , 5, 35.) 10

11 Kuten aiemmin mainittiin, esteettömyysstrategiassa on huomioitu myös se, miten asumisen ja yksityisen rakentamisen esteettömyyttä voitaisiin edistää. Strategian loppuraportissa on esitetty, että yksityisiä kiinteistöjen omistajia voidaan esimerkiksi rakennusten perusparannusten tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä ohjeistaa ja neuvoa tavoittelemaan esteettömyyttä. Lisäksi asemakaava- ja katusuunnitteluhankkeiden yhteyteen voitaisiin kehittää erilaisia kannustimia, kuten alennukset rakennuslupamaksuista tai apu sisäänkäyntien suunnitelmien tekemisessä. Ne voisivat edistää esteettömyyden kehittämistä. Raportissa myös mainitaan eräänä asumisen esteettömyyden kehittämistoimenpiteenä hissien rakentamisen edistäminen. (Rakennetun ympäristön esteettömyysstrategia ja toimintaohjelma , 32.) 2.2 Hissien rakentamisen edistäminen Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon on sekä kallis että pitkä projekti ja tästä johtuen taloyhtiöt tai vuokratalot on usein vaikea saada ryhtymään hissiprojektiin. Seuraavissa luvuissa on esitetty tapoja, joilla hissien rakentamista on pyritty edistämään Suomessa, sekä niitä seikkoja, jotka tekevät hissirakentamisen tukemisesta kannattavaa yhteiskunnalle Valtion tuki Valtio on tukenut hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin vuodesta 1990 lähtien. Aluksi avustuksen suuruus oli 30 % hyväksytyistä kustannuksista koskien pääosin aravavuokrataloja ja toimien koeluontoisena. Vuonna 1996 asuntolainoitettujen kohteiden etuoikeusasema avustuksen saannissa poistui ja vuodesta 1997 lähtien avustusta myönnettiin 50 % aravavuokrataloille ja 40 % asunto-osakeyhtiöille sekä vapaarahoitteisille vuokrataloille. Vuodesta 2004 alkaen on avustusta myönnetty 50 % kaikille taloyhtiöille. Hissin rakentamiskustannusten lisäksi on avustusta voinut saada myös suunnittelukustannuksiin. (Hissiselvitys , 20.) Tällä hetkellä hissin rakentamiseen haettavista korjausavustuksista vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara). Ara myöntää avustusta hissien 11

12 rakentamiseen kerrostaloon ja pelkän porrashissin ei katsota korvaavan normaalia henkilöhissiä. Niin sanotun hissiavustuksen määrä voi olla enintään 50 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Avustus myönnetään hissin rakentamisesta aiheutuviin välttämättömiin toimenpiteisiin, joita ovat hissin hankinta, tarvittavat LVIS- ja rakennustekniset työt sekä suunnittelu- ja yleiskustannukset. Avustettaviksi toimenpiteiksi saattavat tulla myös muut liikuntaesteenpoistamisen kannalta tärkeät toimenpiteet, kuten luiskien rakentaminen. (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2011, linkit Avustukset -> Korjaus-, energiaavustukset, hissiavustukset.) Korjausavustuksen lisäksi Aralta voi hakea avustusta hissin rakentamisen esisuunnitteluun. Avustusta myönnetään enintään 50 % hyväksytyistä suunnittelukustannuksista. Tehtäessä suunnitelmia on huomioitava, että tavoitteena tulee olla saada esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta kaikkiin asuntoihin ja yhteisiin tiloihin. Suunnitteluavustuksen saaminen ei velvoita hissin rakentamiseen. (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2011, linkit Avustukset -> Korjaus-, energia-avustukset, hissiavustukset.) Sekä korjaus- että suunnitteluavustusta haetaan Aran julkaisemalla lomakkeella, joka toimitetaan rakennuksen sijaintikuntaan. Kunta vastaa hakemusten toimittamisesta Araan. Avustuksilla ei ole määrättyjä hakuaikoja, joten niitä voi hakea vuoden ympäri. (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2011, linkit Avustukset -> Korjaus-, energia-avustukset, hissiavustukset.) Kuntien hissiavustukset ja -projektit Useissa kaupungeissa on pyritty edistämään hissien rakentamista myöntämällä Aran korjausavustuksen lisäksi erillistä hissiavustusta ja toteuttamalla erilaisia hissiprojekteja. Oulun kaupungin tavoista edistää hissien rakentamista kerrotaan tarkemmin luvussa Kaupungin tai kunnan myöntämää erillistä hissiavustusta voi hakea Oulun ohella muun muassa Helsingin ja Vantaan kaupungeilta. Helsingissä avustuksen suuruus on 10 % hissin rakentamisen kokonaiskustannuksista ja avustusta haetaan Aran korjausavustuksen yhteydessä. Vantaalla myönnetään hissiavus- 12

13 tusta 10 % rakentamiskustannuksista sekä 50 % esiselvitysten kustannuksista. (Helsingin kaupungin hissiprojekti. 2011, linkit Mitä hissi maksaa -> Hissiavustukset; Vantaan kaupunki. 2011, linkit Asuminen ja rakentaminen -> Rakentaminen -> Korjausavustukset.) Kaupunkien myöntäessä lisäavustusta 10 % jää taloyhtiölle maksettavaksi hissin rakentamiskustannuksista kaikkien avustusten jälkeen vain 40 % (kuva 1). KUVA 1. Avustusten ja oman rahoituksen osuus hissin kustannuksista (Holappa 2011) Hissien rakentamista edistäviä hissiprojekteja on toteutettu viime vuosina Oulun lisäksi muun muassa Helsingissä ja Lahdessa. Helsingin hissiprojekti on toiminut jo useamman vuoden ja kaupungilla on palveluksessaan projektissa mukana työskentelevä hissiasiamies. Hissiasiamiehellä on monipuolinen kokemus hissihankkeista ja hän neuvoo maksuttomasti taloyhtiöitä, asukkaita ja isännöitsijöitä kaikessa hissihankkeeseen liittyvässä. Hissiasiamies käy myös luennoimassa useilla paikkakunnilla hissien rakentamisesta vanhoihin kerrostaloihin. Helsingin hissiprojektiin liittyen on tuotettu useita julkaisuja, jotka esittelevät muun muassa hissihankkeen kulkua, kustannusten jakoa sekä Helsingissä toteutettuja hissikohteita. (Helsingin kaupungin hissiprojekti ) 13

14 Lahden kaupungissa on parhaillaan meneillään viisivuotinen, vuonna 2009 alkanut hissiprojekti. Projekti koskee kaikkia Päijät-Hämeen kuntia ja tavoitteena on saada rakennettua alueen hissittömiin kerrostaloihin sata hissiä. Projektin puolivälissä hissejä oli toteutunut yli puolet tavoitteesta. (Väisänen 2011, ) Hissien rakentamisen edistäminen Oulussa Oulun kaupunki myöntää valtion korjausavustuksen lisäksi tulevaa hissiavustusta, jolla pyritään lisäämään hissien rakentamista. Vuosien aikana Oulun kaupungin hissiavustus oli 15 %. Tällä hetkellä Oulu myöntää avustusta uuden hissin rakentamiseen vanhaan asuinkerrostaloon 10 % suunnittelu-, rakentamis- ja asennuskustannuksista. Avustusta haetaan kaupungin omalla lomakkeella yhtä aikaa valtion korjausavustuksen kanssa. Jotta kaupungin avustusta voi saada, myös Aran on hyväksyttävä hissin rakentamishanke ja myönnettävä sille korjausavustusta. Hissiavustusta voi hakea ympäri vuoden eli hakuaika on jatkuva. (Hissiselvitys , 3; Oulun kaupungin Tekninen keskus. 2011, linkit Tontit ja asuminen -> Avustukset -> Hissiavustukset.) Oulun hissiavustuksen ohella hissien rakentamista on koetettu lisätä hissiprojektien avulla. Oulun hissiprojekti suunniteltiin toteutettavaksi alun perin vuosien aikana (Hissiselvitys , 3). Hissiprojektia kuitenkin päätettiin jatkaa ja se on edelleen käynnissä. Oulussa on eräänä vaihtoehtona pohdittu jonkin asuinalueen valitsemista hissien rakentamisen pilottialueeksi. Yksi tällainen alue voisi olla Kaukovainion kaupunginosa, jossa hissien rakentaminen pyrittäisiin käynnistämään esimerkiksi korotetun hissiavustuksen muodossa. Alueella voitaisiin järjestää informaatiotilaisuuksia taloyhtiöille, asukkaille ja isännöitsijöille. Tilaisuuksissa kerrottaisiin muun muassa hissihankkeen aloittamisesta, hissin rakentamiseen myönnettävistä avustuksista sekä hissin tuomista eduista. Pilottialueesta saataisiin malliesimerkki muille hissihankeen aloittamista suunnitteleville ja pilottiesimerkkien avulla voitaisiin osoittaa, miten hissien rakentaminen parantaa rakennetun ympäristön sekä asumisen laatua. 14

15 2.2.4 Hissien rakentamisen yhteiskunnallinen hyöty Hissin puuttuminen aiheuttaa lisääntynyttä kotihoidon ja tukipalvelujen tarvetta niin vanhuksilla kuin myös vammaisilla. Tulevaisuudessa etenkin vanhusten määrän on ennustettu kasvavan ja eläkeläisten eli yli 65-vuotiaiden määrän onkin arvioitu melkein kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2060 mennessä (Väestöennuste ). Taulukossa 1 on esitetty Suomen väestöennuste ikäryhmittäin vuosien aikana. Kuten taulukosta nähdään, yli 65-vuotiaiden osuuden koko väestöstä ennustetaan kasvavan tasaisesti, kun puolestaan työikäisten ja lasten osuus väestöstä pienenee. TAULUKKO 1. Suomen väestö ikäryhmittäin vuosina (Väestöennuste ) Erityisesti väestön ikääntymisestä johtuen uusien hissihankkeiden toteutuminen vanhoihin kerrostaloihin tulee olemaan yhä tärkeämpää. Hissi on niin yhteiskunnan kuin asukkaankin kannalta taloudellinen sijoitus, sillä sen rakentaminen vähentää mahdollisesta hissittömyydestä johtunutta asukkaiden kotihoidon tar- 15

16 vetta. Hissi lisää myös vanhenevan väestön ja vammaisten edellytyksiä kotona asumiseen. (Hissiopas. 2001, 4 5; Hissi on kiinteistön kehittämistä -projekti. 2011, linkki Hissin hyödyt.) Vuoden 2002 helmikuussa kului Oulussa ainoastaan kotihoitajien kaupassakäyntiin euroa vuositasolle laskettuna. Samana ajankohtana palvelutaloihin jonottavista 15 %:lla oli pääsyynä omasta asunnosta poismuuttoon rakennuksen hissittömyys. Taulukossa 2 on listattu Oulun kaupungin kotihoitoa saavien asiakkaiden palvelujen tarve hissittömissä kerrostaloissa vuoden 2002 helmikuussa. Kotihoidon henkilökunnan mukaan avuntarve vähenisi ainakin ulkoilun ja kaupassakäynnin osalta, mikäli rakennuksissa olisi hissi. Vaikka esitetyt kotihoidon määrät ja kulut ovatkin useita vuosia vanhoja, voidaan tilanteen olettaa olevan ainakin lähes sama tänäkin päivänä. (Hissiselvitys , ) TAULUKKO 2. Oulun kaupungin kotihoidon asiakkaiden palveluntarve hissittömissä kerrostaloissa vuoden 2002 helmikuussa (Hissiselvitys , 12) Asiakkaiden ikäryhmät Asiakkaiden palvelun tarve: kotihoidon käyntikerrat Tilapäinen Säännöllinen Yhteensä 1-3 x kk 1-2 x vko 3-4 x vko 5-6 x vko 7x vko < > Yhteensä Oulun kaupungin tekemät selvitykset ovat osoittaneet, että huomioitaessa hissin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, kotona asuminen tulee ympärivuorokautista asumispalvelua, kuten palvelutaloasumista, halvemmaksi. Hissi saattaa myös mahdollistaa kokonaan omatoimisen asuminen, mikä taas säästää kotihoitopalveluiden menoissa. Oulussa onkin todettu, että vaikka kaupunki tai kunta osallistuu hissihankeen rahoittamiseen esimerkiksi 5 15 %:n osuudella, muodostuu hissin rakentaminen tästä huolimatta ympärivuorokautista asumispalvelua ja laitoshoitoa kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. (Hissiselvitys , 15.) 16

17 3 HISSIN RAKENTAMINEN VANHAAN KERROSTA- LOON Jokainen asukas voi aloitteellaan käynnistää hissin rakentamisen mahdollisuuksien kartoittamisen asuinkerrostalossaan. Seuraavissa luvuissa esitellään yksinkertaistetusti hissihankkeen kulku asunto- tai kiinteistöosakeyhtiössä ja tiedot hissin sijoitusvaihtoehdoista. Lisäksi kerrotaan uuden asuntoosakeyhtiölain tuomista muutoksista hissihankkeen kustannusten jakoon. Hissihanketta puoltava päätös saattaa olla hankala saavuttaa rakennuksen asukkaiden keskuudessa, sillä päätöksentekijät elävät usein hyvin erilaisia elämänvaiheita. Kaikille asukkaille hissi ei ole välttämätön juuri päätöksenteon hetkellä, mutta tulevaisuudessa tilanne saattaa olla toinen. (Rahtola Rönkä Tervaskanto 2005, 30.) Tästä johtuen seuraavissa luvuissa kerrotaan myös niistä hissin tuomista eduista, jotka tekevät hissin rakentamisesta kannattavaa niin taloyhtiön kuin asukkaankin kannalta. Kun hissihankkeen kannattavuus perustellaan hyvin, saattaa useampi asianosainen innostua asiasta. Hissihankkeeseen liittyvä juridiikka perustuu vuonna 2010 voimaan tulleeseen asunto-osakeyhtiölakiin. Kiinteistöosakeyhtiötä koskevat myös asuntoosakelain määräykset, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty (L /1599). Yksinkertaisuuden vuoksi tässä tapauksessa oletetaan, että asunto-osakeyhtiölaki koskee kokonaisuudessaan myös kiinteistöosakeyhtiötä. 3.1 Hissihankkeen kulku ja päätöksenteko Uuden hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon on vaativa perusparannushanke. Hankkeen läpivieminen on monivaiheinen projekti ja jotta hanke onnistuisi, kannattaa laadituttaa asiantuntijoilla hyvät suunnitelmat sekä olla yhteydessä tarvittaviin viranomaisiin. (Hissiopas. 2001, ) Hissihankkeen kulku asunto- tai kiinteistöosakeyhtiömuotoisessa kerrostalossa on esitetty yksinkertaistetusti kuvassa 2. 17

18 KUVA 2. Hissihankkeen kulku (Hissiopas. 2001, 19) Yksityiskohtaisemmin selostettuna voi hissin rakentamisen toteutus taloyhtiössä tapahtua seuraavasti: 18

19 Osakas tekee aloitteen. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä tiedottavat tehdystä aloitteesta asukaskokouksessa sekä selvittävät osakkaiden halukkuutta ryhtyä projektiin. Paikalle voidaan kutsua myös puolueeton hissiasiantuntija, joka osaa vastata kokouksessa esille tuleviin kysymyksiin. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, ) Asukaskokouksen jälkeen taloyhtiön hallitus arvioi hissihankkeen toteutumismahdollisuuksia. Mikäli asukaskokouksessa on esiintynyt riittävästi kiinnostusta hissin hankkimiseen, voi hallitus todeta, että hissin rakentamismahdollisuudet on syytä selvittää, ja aloittaa hissin rakentamisen alustavan valmistelun. Valmisteluun on syytä palkata avuksi konsultti. Konsulttipalveluja tarjoavat erilaiset arkkitehti- ja insinööritoimistot sekä yhä kasvavassa määrin alalle erikoistuneet konsulttifirmat. Konsultiksi on kuitenkin parasta valita henkilö, joka ei edusta tiettyä hissiyritystä. Tällöin hän voi toimia puolueettomasti. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, ) Alustavan valmistelun aikana keräävät konsultti, isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus pohjatietoa hankkeesta ja esimerkiksi tietoa valmistuneista, vastaavanlaisista kohteista. Samalla voidaan teettää alustavia selvityksiä hissin sijoitusmahdollisuuksista, kustannuksista sekä rahoittamisesta. Tarvittaessa päätöksien teko suoritetaan tavallisen hallitustyöskentelyn tavoin enemmistöpäätöksin. Perusteellisesti tehdyn valmistelun tehtävä on antaa osakkaille todenmukaisen kuva hankkeen vaiheista, hyödyistä ja haitoista. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, ) Valmisteluvaiheessa kerätyn taustatiedon perusteella valmistellaan yhtiökokoukselle ehdotus, että hissin rakentamismahdollisuudet selvitettäisiin tarkemmin. Tämän ehdotuksen pohjalta annetaan yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä hallitukselle lupa aloittaa hankesuunnittelu. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, ) Hankesuunnittelussa kartoitetaan tarkemmin hissin rakentamisvaihtoehtoja ja arvioidaan esimerkiksi, kuinka paljon muita rakennusteknisiä töitä hissin rakentaminen edellyttää. Tässä vaiheessa palkataan lain velvoittama pääsuunnit- 19

20 telija, joka vastaa suunnittelun kokonaisuudesta sekä laadusta. (Levón Terho 2008, 61 87; Oulun seudun rakennusvalvonta. 2011, linkit Ammattirakentajat -> Pääsuunnittelija.) Hankesuunnitelmaa laadittaessa kuulee pääsuunnittelija arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan lisäksi myös muita suunnittelijoita, kuten sähkö- ja lvisuunnittelijaa, koska hissin rakentamiseen liittyy yleisesti myös laajoja sähkötöitä ja mahdollisia lvi-muutostöitä. Pääsuunnittelija tilaa yhdessä hallituksen kanssa suunnitelmat hissin rakentamisesta ja siihen liittyvistä töistä. Pääsuunnittelija voi myös itse toimia rakennussuunnittelijana. Pääsuunnittelijan tehtävä on myös huolehtia kaikkien suunnitelmien yhteensopivuudesta ja laadusta. Hankesuunnitteluvaiheessa valmistellaan lisäksi suuntaa-antava toteutusaikataulu sekä kustannusennuste, ja hallitus tekee rahoitusselvityksen, valmistelee hankkeen rahoituksen sekä hakee suunnittelukustannuksiin korjausavustukset valtiolta ja kunnalta. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, 18 19; Oulun seudun rakennusvalvonta. 2011, linkit Ammattirakentajat -> Pääsuunnittelija.) Pääsuunnittelijan pätevyysvaatimukset arvioidaan hankekohtaisesti, mutta minimivaatimuksena on rakennusalan korkeakoulututkinto tai ammatillinen korkea-asteen tutkinto sekä riittävä työkokemus. Pääsuunnittelija nimetään rakennuslupahakemuksessa ja paikallisen rakennusvalvontaviranomainen päättää ilmoitetun henkilön hyväksymisestä pääsuunnittelijaksi. Vaikka rakennuslupaa ei hankesuunnitteluvaiheessa vielä haetakaan, kannattaa jo tässä vaiheessa varmistaa rakennusvalvontaviranomaisilta pääsuunnittelijan hyväksyminen. Samalla on aiheellista tarkistaa, että suunniteltu hissin rakentamisratkaisu on lakien ja määräysten mukainen. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, 18 19; Oulun seudun rakennusvalvonta. 2011, linkit Ammattirakentajat -> Pääsuunnittelija.) Hankesuunnitelman valmistuttua on yhtiökokouksen hyväksyttävä se. Jos yhtiökokous on antanut valtuudet hallitukselle tehdä päätökset ilman yhtiökokousta, voi myös hallitus hyväksyä hankesuunnitelman. Hankesuunnitelman hyväksymispäätös koskee kaikkia hankkeen tärkeimpiä seikkoja, kuten millainen 20

21 hissi rakennetaan ja mihin, milloin hanke suunnilleen toteutetaan ja millä hanke rahoitetaan. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, ) Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen kutsuu hallitus koolle yhtiökokouksen, jossa päätetään rakentamisen aloittamisesta tehtyjen suunnitelmien, kustannusarvioiden ja rahoitussuunnitelmien perusteella. Yhtiökokouksen on jälleen tehtävä hanketta puoltava enemmistöpäätös. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, ) Yhtiökokouksen myönteisen päätöksen jälkeen jatkaa hallitus hissihankeen rakennussuunnittelua yhdessä pääsuunnittelijan ja erikoissuunnittelijoiden kanssa. Kaikkia suunnitelmia ja piirroksia tarkennetaan sekä valmistellaan ja lähetetään urakkatarjouspyynnöt liiteasiakirjoineen. Lisäksi haetaan rakennuslupa, muut tarvittavat luvat sekä valtion ja kunnan myöntämät avustukset hissin rakentamiseen. Urakkatarjouspyyntöjä laadittaessa on huomioitava, että jos rakennus on muiden kuin yksityisten omistuksessa ja julkisten avustusten määrä ylittää 50 %, voi julkisista hankinnoista annettu laki (hankintalaki) tulla noudatettavaksi. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, 18 19; RT , 10.) Saapuneet urakkatarjoukset avataan hallituksen kokouksessa. Hallitus valitsee tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien perusteella parhaan urakoitsijan ja hyväksyttää valinnan yhtiökokouksella. Urakoisijan valinnan jälkeen hallitus laatii urakoitsijan kanssa urakkasopimuksen sekä palkkaa vastaavan työnjohtajan. Jos vastaava työnjohtaja on urakoitsijan edustaja, suositeltavaa on palkata myös ulkopuolinen valvoja, joka edustaa ainoastaan taloyhtiötä. Rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin kunnan rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt vastaavan työnjohtajan. Työnjohtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa työtä sekä vastata viranomaisille työn suorittamisesta. Rakennustyöt saattavat vaatia myös erityisalojen työjohtajien palkkausta. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, 18 19; Oulun seudun rakennusvalvonta. 2011, linkit Ammattirakentajat -> Vastaava työnjohtaja.) 21

22 Lopulta rakentaminen voidaan käynnistää. Rakentamisvaiheen aikana järjestetään työmaakokouksia laaditun ohjelman mukaisesti ja informoidaan asukkaita hankkeen etenemisestä. Taloyhtiön palkkaama vastaava työnjohtaja sekä mahdollinen valvoja seuraavat rakentamisen laatua ja sitä, että rakennustyöt etenevät sovitulla tavalla. Hankkeen aikana järjestetään tarvittavat viranomaiskatselmukset ja hissin valmistuttua suoritetaan loppukatselmus sekä varmistetaan, että rakennusurakka on tehty sopimuksenmukaisesti. Tämän jälkeen rakentamisvaihe päättyy ja hissi on käyttövalmis. Töiden valmistumisen jälkeen alkaa takuuaika. Rakennusteknisillä töillä tämä on yleensä kaksi vuotta ja hissillä yksi vuosi. Takuuajan päätyttyä järjestetään vielä töiden takuutarkastus. (Levón Terho 2008, 61 87; Hissiopas. 2001, ) 3.2 Hissin sijoittaminen rakennukseen Hissin rakennuskustannuksiin, suunnitteluratkaisuun ja rakennuspäätökseen vaikuttavat muun muassa porrashuoneen tyyppi, talon rakenteet sekä rakennuksen arkkitehtoninen arvo. Ratkaisevin tekijä hissiä suunniteltaessa on useimmiten porrashuoneen koko, joka saattaa rajoittaa hissin sijoitusvaihtoehtoja. Kuvassa 3 on esitetty mahdolliset hissin sijoitusvaihtoehdot. 22

23 KUVA 3. Hissin sijoitusvaihtoehdot porrashuoneessa (mukaillen RT , 4) Vanhojen talojen porrashuoneet ovat useimmiten ahtaita, mutta koko ei kuitenkaan välttämättä ole hissin sijoittamista mietittäessä ainoa ratkaiseva tekijä, vaan eri sijoitusvaihtoehtojen edut ja haitat on ratkaisuvaihtoehtoja pohdittaessa myös huomioitava. Sijoituspaikkaa valittaessa onkin tarkasteltava hissin rakentamista muultakin kuin rakenteelliselta kannalta, jotta saadaan tarkka kuva siitä, mihin hissi voidaan ja halutaan sijoittaa. (Levón Terho 2008, 36.) Sijoitusvaihtoehtojen eduista ja ongelmista on kerrottu tarkemmin luvuissa Hissin tai uuden porrashuoneen sijoittaminen rakennuksen ulkopuolelle Porrashuoneen ollessa ahdas saattavat ainoat vaihtoehdot olla rakentaa uusi hissi rakennuksen ulkopuolelle tai sijoittaa hissi vanhan porrassyöksyn paikalle, jolloin on lisäksi rakennettava uudet portaat rakennuksen ulkopuolelle. 23

24 Suunniteltaessa uusia laajennusosia rakennuksen ulkopuolelle saattaa ongelmaksi muodostua kuitenkin se, että rakennuksen ulkopuolella ei ole uudelle osalle tilaa, uudet osat sijoittuisivat rakennusalueen rajan ulkopuolelle tai tontilla ei ole rakennusoikeutta jäljellä. Usein hissin rakentamiseen vanhaan kerrostaloon suhtaudutaan kuitenkin niin myönteisesti, että pienet asemakaavan vastaisuudet tai enimmäisrakennusalan ylitykset sallitaan. Hissin rakentamisen esteeksi voi nousta kuitenkin myös se, että rakennus on suojeltu eikä sen julkisivua saa muuttaa tai että uudet osat tulisivat varjostamaan hankalasti rakennuksen olemassa olevia ikkunoita ja sisätilojen valoisuus sekä toimivuus huonontuisivat tästä johtuen. (Levón Terho 2008, 36 47; RT , 2.) Toisaalta uusilla laajennusosilla voidaan parantaa rakennuksen julkisivua. Tämän ohella esimerkiksi rakennettaessa uusi porrashuone on samalla helppoa rakentaa myös uudet tuuletusparvekkeet. Lisäksi hissin tai uuden porrashuoneen sijoittamiseen rakennuksen ulkopuolelle on olemassa yksinkertaisesti toteutettavia valmiita hissi- ja porrastornielementtejä, jotka saattavat mahdollistaa hissin rakentamisen kohtalaisen nopeasti ja edullisestikin. (Hissiopas. 2001, 7 8.) Hissin sijoittaminen olemassa olevaan porrashuoneeseen Jos porrashuone on tarpeeksi tilava, voidaan hissi sijoittaa olemassa olevaan porrashuoneeseen. Joissakin harvoissa rakennuksissa on portaiden yhteydessä valmis kuilu, johon hissi voidaan rakentaa. Usein portaiden kaventaminen tai loveaminen on kuitenkin välttämätöntä. Valitettavan usein etenkin ja 1970-luvuilla rakennettujen, hissittömien kerrostalojen porrashuoneet ovat kuitenkin niin ahtaita, ettei hissin toteuttaminen niihin vähäisin muutoksin ole mahdollista. (RT , 2.) Suunniteltaessa portaiden kaventamista tai loveamista on huomioitava, että paarien kuljetuksen on oltava mahdollista portaissa ja hississä muutoksien jälkeenkin. Lisäksi paloturvallisuusmääräysten mukaiset poistumisteiden vähimmäisleveydet eivät saa alittua. Käytännössä edellä mainituista syistä johtuen 24

25 portaiden kaventaminen on ainoastaan hyvin harvoin mahdollista. Suunniteltaessa portaiden kaventamista tai loveamista on syytä keskustella paikallisten rakennusvalvontaviranomaisten kanssa ja varmistaa, että toimenpide sallitaan. (RT , 2, 6.) Kun hissi on mahdollista rakentaa porrashuoneeseen, etuna on se, ettei rakennuksen julkisivua tarvitse muuttaa. Porrashuoneeseen tehtävän hissin avulla voidaan samalla parantaa porrashuoneen ulkonäköä Hissin sijoittaminen asuntovyöhykkeelle Harvinaisempi hissin sijoitusvaihtoehto on rakentaa hissi asuntovyöhykkeelle. Asuntovyöhykkeelle sijoittaminen tarkoittaa sitä, että asuntojen pohjaratkaisut ovat sellaisia, että hissille voidaan lohkaista tila asunnoista ja samalla usean osakkeenomistajan asunnon pinta-alaa pienennetään. Osakkeenomistajien on suostuttava luovuttamaan osa osakeomistuksen perusteella hallitsemastaan huoneistosta taloyhtiön käyttöön. Jos yksi tai useampi osakkeenomistaja, jonka huoneistoa hanke koskee, ei tähän suostu, hanke kariutuu. Jos hankesuunnitelman pohjalta hallitus esittää hissin sijoittamista asuntovyöhykkeelle, on yhtiökokouksen hyväksyttävä tämä esitys tavanomaisesta poiketen määräenemmistöpäätöksellä. Määräenemmistöpäätös tarkoittaa sitä, että hyväksytyksi tulee päätös, jota on kannattanut 2/3 osaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. (Levón Terho 2008, 36, 44; L /1599.) Osakkeenomistajien suostuessa luovuttamaan osan asunnostaan hissin rakentamisen mahdollistamiseksi, ja kun hissi sijoitetaan asuntovyöhykkeelle siten, että hissille ei oteta tilaa kerroksen kaikista asunnosta, on taloyhtiössä toimittava seuraavalla tavalla: 1. Määritellään pinta-ala, jonka uusi hissi vie osakkeenomistajien asunnoista. 2. Määritellään, kuinka montaa osaketta edellä mainittu pinta-ala tarkoittaa. 3. Kirjoitetaan tarvittavat sopimukset osakkeista luopumisesta. Taloyhtiö lunastaa itselleen edellä mainitut osakkeet. 25

26 4. Yhtiöjärjestystä muutetaan siten, että osakkeenomistajien, joiden asunnoista lohkaistiin tila hissille, alkuperäisistä osakkeista vähennetään taloyhtiön itselleen lunastamat osakkeet sovitulla summalla. (L /1599.) Jos puolestaan kerroksessa on esimerkiksi 2 asuntoa ja hissi sijoitetaan siten, että molemmista asunnoista otetaan hissille tilaa, ts. hanke koskee porrashuoneen kaikkia asuntoja, voidaan toimia seuraavasti: 1. Määritellään pinta-ala, jonka hissi vie osakkeenomistajien asunnoista. 2. Kirjoitetaan tarvittavat sopimukset osakkeenomistajien kanssa. Taloyhtiö lunastaa itselleen sovitulla summalla kyseisen pinta-alan asunnoista. 3. Yhtiöjärjestystä tai osakkeenomistajien osakemääriä ei tarvitse välttämättä muuttaa, sillä kaikki osakkaat joutuisivat luopumaan samansuuruisesta osakemäärästä. Vaikka osakkeita ei vähennetä, säilyy kaikilla osakkailla keskenään yhtäläinen päätösvalta taloyhtiössä. (L /1599.) Hissin toteuttamisessa asuntovyöhykkeelle suurin etu on, ettei portaihin tarvitse tehdä ainakaan suuria muutoksia tai rakentaa uusia osia rakennuksen ulkopuolelle. Ongelmana on kuitenkin saada osakkaat luopumaan osasta asuntoaan. Osakkaita voidaan suostutella päätökseen esimerkiksi tarjoamalla heille lisäasuintilaa rakennuksen ulkopuolelle rakennettavan märkätilatornin tai olohuonetornin muodossa. Suunniteltaessa uusia laajennusosia on kuitenkin taas huomioitava se, miten ne sopivat vanhaan rakennukseen, salliiko asemakaava laajennusosien teon, onko tontilla rakennusoikeutta jäljellä tai piha-alueella tilaa. (Levón Terho 2008, 44; RT , 2; Perälä 2010.) 3.3 Hissin rakentamisen kustannukset Hissin sijoittuminen rakennuksessa on suurin hankkeen kustannuksiin vaikuttava tekijä. Taulukossa 3 on esitetty uuden hissin sijoittumisen vaikutus rakennushankeen kustannuksiin. Taulukosta nähdään, että hissin rakentaminen porrashuoneessa jo olevaan kuiluun on huomattavasti muita vaihtoehtoja 26

27 edullisempi. Tämä johtuu siitä, että kuiluun rakennettaessa ei muita rakenteita jouduta juurikaan muuttamaan. Kuitenkaan useissa, etenkin luvuilla rakennetuissa, kerrostaloissa ei valmista kuilua ole. Esimerkiksi tässä työssä käsiteltävissä Kaukovainion hissittömissä kerrostaloissa ei kuilua ole yhdessäkään porrashuoneessa ja hissin sijoittaminen on suunniteltava muilla tavoin. Taulukossa 3 nähtävät hinnat ovat hissin rakentamisen kokonaishintoja ennen mahdollisia avustuksia. Vuoden 2011 hinnat on laskettu rakennuskustannusindeksiä hyväksikäyttäen. TAULUKKO 3. Uuden hissin sijoittumisen vaikutus hankkeen kustannuksiin (mukaillen Laine Pekka 2007, 5) Uuden hissin keskihinta / uusi hissi Hissin sijoitus /2011 Asuntovyöhyke Hissitorni uusi Olemassaoleva kuilu Porras kavennetaan Porrashuone uusi Porrashuone Uuden hissin keskihinta / as.m² Hissin sijoitus /2011 Asuntovyöhyke 117,34 207,02 120,46 192,61 216,05 Hissitorni uusi 158,49 154,46 133,05 262,34 294,27 Olemassaoleva kuilu 72,42 132,19 72,82 141,82 159,08 Porras kavennetaan 138,87 188,26 146,81 124,46 139,61 Porrashuone uusi 237,98 300,83 385,73 279,28 313,27 Porrashuone 116,16 97,25 100,42 121,83 136,66 Uuden, voimaan astuneen, asunto-osakeyhtiölain myötä jälkeenpäin asennettavasta hissistä aiheutuvien kustannusten jako taloyhtiöissä muuttui. Hissin rakentamisesta aiheutuvien kustannusten jakoperusteena on nykyisin lain mukaisesti yhtiövastikeperuste kerrottuna osakehuoneiston kerroksella, joka määräytyy porrashuoneen sisäänkäynnin perusteella (L /1599). Taulukossa 4 on esitetty yksinkertaistettu esimerkki siitä, miten hissin rakentamiskustannukset jakaantuvat kerrosten välillä rakennuksessa, jossa on 4 kerrosta ja kaikissa kerroksissa asuntoja. 27

28 TAULUKKO 4. Hissin rakentamisen kustannusten jako taloyhtiössä ennen ja nyt (mukaillen lähdettä Helsingin kaupungin hissiprojekti. 2011, linkki Kustannusjakoesimerkki) Huoneiston sijaintikerros asuintalossa Kustannusten jako vanhan As Oy lain mukaan Kustannusten jako uuden As Oy lain mukaan ( ) Muutos-% vanhaan lakiin verrattuna 4. krs 25 % 40 % 60 % 3. krs 25 % 30 % 20 % 2. krs 25 % 20 % - 20 % 1. krs (Pihataso) 25 % 10 % -60 % Taulukossa 5 on esitetty tarkempi esimerkki siitä, miten kustannukset jakaantuvat 4-kerroksisessa asuintalossa, jossa kaikissa kerroksissa on kolme asuntoa. Porrashuoneen sisäänkäyntikerros on rakennuksen alin kerros. Esimerkkilaskelmassa on hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetty valtion ja kunnan myöntämien avustusten kattama osuus (60 %), jolloin taloyhtiön maksettavaksi jää 40 % hankeen kustannuksista. 28

29 TAULUKKO 5. Esimerkkilaskelma hissin kustannusten jaosta taloyhtiössä ennen ja nyt (Helsingin kaupungin hissiprojekti. 2011, linkki Kustannusjakoesimerkki) Joissakin tapauksissa taloyhtiö voi pienentää hissihankkeen oman rahoituksensa osuutta rakentamalla hissiprojektin yhteydessä yhden tai useamman lisäkerroksen tai muuttamalla käyttämättömän ullakkokerroksen asuinhuoneistoiksi. Lisäkerrokseen tai ullakolle rakennetuista asunnoista saatavat myyntitulot voidaan käyttää kattamaan osa tai kaikki hissihankeen kustannuksista. Harkittaessa lisäkerrosten tekemistä tai ullakon käyttöönottoa on kuitenkin huomioitava jäljellä oleva rakennusoikeus ja asemakaavan rajoitukset. 3.4 Hissistä saatava hyöty Vuonna 2001 tehdyn Oulun asukasbarometri -tutkimuksen mukaan lähes 80 % kerrostaloasukkaista piti hissiä tärkeänä tekijänä taloyhtiössään. Hissi parantaa asumisen laatua ja nostaa asuntojen arvostusta. Hissi on osa nykyaikaista rakennusta ja parhaimmillaan se nostaa vanhankin rakennuksen tässä mielessä kilpailukyvyltään uudisrakennusten tasolle. 29

30 Vanhuksille ja pyörätuolia käyttäville hissin olemassaolo rakennuksessa saattaa olla välttämätöntä, mutta hissi myös helpottaa lapsiperheiden arkea sekä raskaiden tavaroiden kuljettamista. Kaiken tämän ohella esteettömyys lisää turvallisuutta: portaissa kaatuminen ja putoaminen ovat kolmanneksi yleisin tapaturman syy, kun puolestaan hissionnettomuuksia sattuu hyvin harvoin. (Hissiselvitys , 24; Hissi on kiinteistön kehittämistä -projekti. 2011, linkki Hissin hyödyt; Hissiopas. 2001, 5.) Ympäristöministeriön julkaisuun Suomen ympäristö 157 kerättyjen tietojen mukaan ovat hissillisten kerrostalojen asuntojen hinnat, verrattuna hissittömien kerrostalojen vastaavissa kerroksissa sijaitseviin asuntoihin, keskimäärin 2 10 prosenttia korkeammat (Rönkä Halomo Huhdanmäki Teerimo Terho Tolsa 1997, 69). Taulukossa 6 on esitetty Helsingin Kruunuhaassa myytyjen hissittömien ja hissillisten kerrostaloasuntojen toteutuneiden myyntihintojen vertailu. TAULUKKO 6. Hissittömien ja hissillisten kerrostalojen asuinhuoneistojen toteutuneiden myyntihintojen vertailu Helsingin kruunuhaassa (Uomala 2010) Taulukosta 6 nähdään, että hissittömien kerrostalojen asuntojen keskineliöhinnat ovat noin 750 euroa pienemmät kuin vastaavien hissillisessä kerrostalossa sijaitsevien asuntojen keskineliöhinnat. Asuntojen keskimääräiset neliöhinnat 30

31 ovat Oulussa yleisesti Helsingin tasoa matalammat: vanhojen osakehuoneistojen velattomat neliöhinnat olivat vuoden 2011 marraskuussa Helsingissä keskimäärin euroa/m 2 ja Oulussa puolestaan euroa/m 2 (Asuntojen hinnat 2011, marraskuu. 2011). Kuitenkin voidaan olettaa, että hissillisten kerrostalojen asuntojen neliöhinnat ovat Oulussakin vastaavanlaisten hissittömissä kerrostaloissa sijaitsevien asuntojen neliöhintoja korkeammat. Myytäessä asuntoa saatetaan siis hissin rakentamiseen sijoitetut rahat tai enemmänkin saada takaisin korkeammassa myyntihinnassa. Esimerkiksi, kun neljäkerroksiseen taloon rakennetaan hissi, joutuu ylimmässä kerroksessa 50 m 2 kokoisen asunnon omistaja maksamaan hissin hinnasta euroa (taulukko 5). Tämä tarkoittaa, että hissi tulee maksamaan 137,14 euroa/m 2 ja tämän verran hissin tulisi vähintään nostaa asunnon neliöhintaa, jotta hissin rakentaminen voitaisiin katsoa kannattavaksi pelkän rahallisen arvonsa kannalta. Ennen hissin rakentamista olisi asunnosta saatu myynnissä Oulun alueella aiemmin mainittu euroa/m 2 eli asunnon kokonaishinnaksi olisi muodostunut euroa (50m 2 x /m 2 = ). Jos uusi hissi nostaa asunnon arvoa esimerkiksi 500 euroa/m 2, tulisi asunnon neliöhinnaksi euroa/m 2 ja kokonaishinta nousisi euroon (50m 2 x /m 2 = ). Hissin rakentaminen nostaisi siis ylimmässä kerroksessa sijaitsevan 50 neliöisen asunnon hintaa euroa, kun hissin rakentamisesta olisi kyseisen asunnon omistaja joutunut maksamaan vain euroa. Tällöin asunnon omistaja tienaisi hissin rakentamisella euroa ( = ) ja hissin rakentaminen voitaisiin todeta asunnon omistajan kannalta erittäinkin edulliseksi. 31

32 4 KAUKOVAINION KAUPUNGINOSA Kaukovainio (kuva 4) on yksi Oulun 88 kaupunginosasta ja sijaitsee Oulun kaakkoispuolella noin 3 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Kaukovainio on kooltaan noin 120 hehtaaria ja alueella sijaitsee asuinrakennusten lisäksi liikekeskus sekä muita palveluita, kuten kouluja, kirjasto ja vanhainkoti. (Keränen 2011, 9 11.) KUVA 4. Karttakuva Kaukovainion alueesta Kuten useissa Suomen lähiöissä, myös Kaukovainiolla on ollut nähtävissä alueen asukaskannan ikääntyminen. Taulukossa 7 on esitetty Kaukovainion ikäluokkatilastot ikäryhmittäin. Taulukosta ilmenee, että vuoden 2011 alussa Kaukovainion asukkaasta oli yli 65-vuotiaita 927 henkilöä. Tämä vastaa noin 19,5 prosenttia koko alueen asukkaista. 32

33 TAULUKKO 7. Kaukovainion ikäluokkatilastot ikäryhmittäin vuoden 2011 alussa (Oulun kaupunki. 2011, linkit Tietoa Oulusta -> Tilastoja Oulusta -> Väestö kaupunginosittain) Kaupunginosa Yhteensä 0 6 v 7 12 v v v v v 65 74v 75v- Kaukovainio Asukkaiden ikääntyessä eivät alun perin nuorille rakennetut alueet ja rakennukset kykene vastaamaan ikääntyvän väestön asumisen ja palvelujen tarpeisiin. Palveluiden kehittäminen ja esteettömyyden tavoitteleminen rakennetussa ympäristössä tulevat olemaan alueen keskeisiä haasteita lähivuosina. Toisaalta myös uusia asukkaita olisi saatava houkuteltua muuttamaan alueelle. (Ympäristöministeriö. 2011, linkit Maankäyttö ja rakentaminen -> Elinympäristö ja yhdyskunnat -> Lähiöiden kehittäminen.) 4.1 Yleissuunnittelu Oulun kaupunki laatii parhaillaan Kaukovainion alueelle yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmassa asetetaan tavoitteet alueen lisä- ja täydennysrakentamiselle, ympäristön ja palvelukeskuksen parantamiselle sekä joukkoliikenteen ja koko liikenneverkon kehittämiselle. Valmistuvan yleissuunnitelman on tarkoitus ohjata alueen kaavoittamista ja muuta suunnittelua. (Määttä 2011, 6.) Viime vuosikymmenten aikana uusien asuinalueiden rakentaminen on suuntautunut Oulun reuna-alueille ja ympäröiviin kuntiin. Täydennysrakentaminen on puolestaan keskittynyt lähinnä keskustan alueelle. Tästä johtuen vanhojen asuinalueiden väestö on vähentynyt ja alueilla on syntynyt muutospainetta palvelurakenteen kehittämiseen. Täydennys- ja lisärakentaminen ovat hyvä keino lisätä vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Samalla voidaan vaikuttaa myös muun muassa asunto- ja asukaskannan rakenteeseen sekä asuinalueen laatuun ja turvallisuuteen. Kilpailukykyä kasvatetaan myös huolehtimalla asumisen ja ympäristön esteettömyydestä. Hissien rakentaminen alueen vanhoihin kerrostaloihin on yksi tapa esteettömyyden eteenpäin viemi- 33

34 seksi. Erityisen kannattavaa hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon on rakentaa hissi mahdollisen lisäkerroksen rakentamisen tai tyhjän ullakon asuinkäyttöön muuttamisen yhteydessä. (Keränen 2011, 8; Määttä 2011, 6; Soppela 2010, 3.) 4.2 Kaukovainion asuinrakennukset Suurin osa Kaukovainion asuinrakennuksista on valmistunut vuosina (kuva 5). Pääasiallisina rakennustyyppeinä alueella esiintyvät 7 8- kerroksiset ja 3-kerroksiset lamellitalot, 1 2-kerroksiset rivitalot sekä tiiviisti rakennetut pientalot tai kytketyt pientalot. (Keränen 2011, 12.) KUVA 5. Kaukovainion alueen rakennukset ja niiden rakennusvuodet (Kaukovainio, metsälähiön moderni rakennusperintö. 2011, 24) 34

35 Kuvassa 6 on esitetty Kaukovainion alueen rakennukset kerrosluvun perusteella. Kuten kuvasta näkee, kaikki 3-kerroksiset rakennukset ovat hissittömiä. Hissittömiä rakennuksia on kaikkiaan noin 40 ja suurin osa niistä on asuinkerrostaloja. KUVA 6. Kaukovainion alueen rakennukset ja niiden kerrosluku (Kaukovainio, metsälähiön moderni rakennusperintö. 2011, 50) Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä arvotti Kaukovainion alueen rakennukset vuosien aikana. Suomen hallituksen esityksessä laiksi rakennusperinnön suojelemisesta arvottaminen on määritelty seuraavasti: Arvottaminen tarkoittaa kohteiden kulttuurihistoriallisen ominaisluonteen analysointia ja suhteuttamista laajempaan, esimerkiksi alueelliseen kokonaisuuteen, rakennustyypin historiaan tai historialliseen ilmiöön, näin tunnistettavien merkitysten arviointia sekä kohteen erityispiirteisiin ja arvoihin perustuvien vaalimis- tai suojelutavoitteiden määrittelyä. Arvottaminen on kohteiden kulttuurihistoriallisen arvon määrittelyä riippumatta kohteiden käyttö- tai välinearvoista jonkin muun hy- 35

36 vän saavuttamisessa. (Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rakennusperinnön suojelemisesta sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 57 ja 166 :n ja rikoslain 48 luvun 6 :n muuttamisesta ) Arvotuksen tulokset tulee huomioida kehitettäessä Kaukovainion aluetta ja rakennuksia. Osaltaan arvottaminen sanelee, kuinka paljon alueita sallitaan muutettavan. Arvottamistuloksia ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista käsitellä tässä opinnäytetyössä tarkemmin. Kuvassa 7 on esitetty Kaukovainion arvottaminen aluekohtaisesti. Lajitteluperusteena on käytetty sitä, onko alue Kaukovainion kannalta erittäin merkittävä, merkittävä vai vähämerkityksellinen. 36

37 KUVA 7. Kaukovainion aluekohtainen arvotus (Kaukovainio, metsälähiön moderni rakennusperintö. 2011, 56) 37

38 4.3 Kaukovainion hissittömät asuinkerrostalot Opinnäytetyötä varten kartoitettiin kaikki Kaukovainion alueella sijaitsevat hissittömät 3-kerroksiset asuinkerrostalot. Yksi opinnäytetyön tarkoituksista oli pohtia, miten hissit saataisiin sijoitettua hissittömiin kerrostaloihin, ja tämän vuoksi kerrostalot jaettiin porrashuoneiden perusteella porrashuonetyyppeihin. Se, mitkä hissin sijoitusvaihtoehdot porrashuoneeseen sopivat, määrittelee, mihin porrashuonetyyppiin rakennus kuuluu. Hissittömistä asuinkerrostaloista on löydettävissä 7 erilaista porrashuonetyyppiä ja kuvassa 8 on esitetty hissittömät asuinkerrostalot porrashuonetyypin mukaan jaoteltuina. Porrashuonetyypit käsitellään tarkemmin luvussa 5. KUVA 8. Kaukovainion hissittömät kerrostalot porrashuonetyypin mukaan jaoteltuna 38

39 5 RATKAISUMALLEJA KAUKOVAINION HISSITTÖMIIN KERROSTALOIHIN Luvuissa on esitetty esimerkkiratkaisut siitä, miten hissit voitaisiin sijoittaa Kaukovainion hissittömien asuinkerrostalojen tyyppiporrashuoneisiin, sekä perustelut sille, miten ratkaisuihin on päädytty. Ratkaisumalleja suunniteltaessa pyrittiin hissin sijainnin lisäksi huomioimaan, miten mahdolliset rakennuksen ulkopuolelle rakennettavat uudet lisäosat vaikuttavat piha-alueen toimintoihin. Suunniteltaessa ratkaisumalleja tiedettiin, että useat porrashuoneet ovat hyvin kapeita ja näin ollen hissin sijoitusta mietittäessä tulee ottaa huomioon, että rakennuksen poistumistiet läpäisevät paloturvallisuuskriteerit myös hissin asentamisen jälkeen. Rakennusmääräyskokoelman osan E1 Rakennusten paloturvallisuus mukaisesti tulee rakennuksen uloskäytävän leveyden olla yleensä vähintään 1200 mm. Jälkiasennettaessa porrashuoneeseen hissi riittää uloskäynnin leveydeksi poikkeuksellisesti 900 mm. Uloskäytävän kaventuessa porrashuone varustetaan sisääntulotasolta laukaistavalla savunpoistoluukuulla tai automaattisella savunpoistolaitteistolla. (RakMK E , 30.) Hissin asentamisen jälkeen tulee myös sairaankuljetuksen olla edelleen mahdollista porrashuoneessa. Parhaiten paarikuljetukseen soveltuvat yksisyöksyiset, suorat portaat. Kuvassa 9 on esitetty paarikuljetuksen tilantarve välitasanteellisissa yksi- ja kaksikaistaisissa portaissa. Paarikuljetuksen tilantarve on huomioitu mietittäessä esitettyjä esimerkkiratkaisuja hissin sijoittamisesta tyyppiporrashuoneisiin. 39

40 KUVA 9. Paarikuljetuksen tilantarve yksikaistaisissa ja kaksikaistaisissa välitasanteellisissa portaissa (RT , 2) Hissityypeistä pienin hissi, joka soveltuu paarien kuljetukseen, on niin sanottu kaitahissi. Pienin rakentamismääräysten sallima hissi on korimitoiltaan 1100 mm leveä ja 1400 mm syvä. Määräyksissä mainitaan, että jälkiasennettaessa hissi, voidaan näistä minimimitoista mahdollisesti joutua tinkimään. Tässä opinnäytetyössä on kuitenkin pyritty siihen, että pohdittaessa hissin rakentamisen ratkaisumalleja, ei taloihin esitetä rakennettavaksi alle 1100 mm leveää hissiä. Myöskään kaitahissiä pienempää hissiä ei esitetä rakennettavaksi, mikäli vähintään kaitahissin kokoinen hissi mahtuu rakennettavaksi toimivasti. Kaitahissi on kooltaan noin mm leveä ja ja noin mm syvä. (RT , 2 ;RT , 7; RakMK F , 8.) Kuvassa 10 on esitetty jälkiasennettavien hissien kori- ja kuilukokoja. Kuvan hisseistä kolme syvintä kuvaavat kaitahissejä. 40

41 KUVA 10. Jälkiasennettavien hissien kori- ja kuilumittoja (RT , 7) 41

42 Paarikuljetuksen mahdollistamisen lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että pyörätuolia käyttävä henkilö kykenee pääsemään hissiin. Tästä johtuen suositellaan, että hissin oven edessä olisi pyörätuolille kääntymiseen tilaa vähintään halkaisijaltaan 1500 mm ympyrän alan verran. Mietittäessä ratkaisumalleja tyyppiporrashuoneisiin on pyritty huomioimaan, että hissin edessä on tilaa ainakin lähestulkoon suositeltu määrä. (RT , 8.) 5.1 Porrashuonetyyppi 1 Porrashuonetyypin 1 talot sijaitsevat Kanahaukantien, Varpushaukantien, Jalohaukantien, Suohaukantien ja Maakotkantien varrella. Suurin osa Kaukovainion hissittömistä kerrostaloista lukeutuu porrashuonetyyppiin 1 ja talot ovat pääosin pitkänmallisia, punatiiliverhoiltuja lamellitaloja. Kuvasta 11 nähdään, miltä porrashuonetyypin 1 talot pääasiassa näyttävät. KUVA 11. Porrashuonetyypin 1 rakennusten tyypillinen julkisivu Kaikissa porrashuonetyypin 1 rakennuksissa on kellari ja ensimmäinen asuinkerros on puoli kerrosta sisääntulokerrosta ylempänä. Talojen porrashuoneiden leveydet vaihtelevat 2440 mm:stä 2650 mm:iin. Asuntoja kerroksissa on kahdesta neljään. Joissakin porraskäytävissä on uloskäynti rakennuksen molem- 42

43 mille puolille. Kaikissa porrashuoneissa on suorasivuiset, kaksisyöksyiset, suorat portaat. Kuvassa 12 on esitetty suurpiirteisesti se, miltä porrashuonetyypin 1 porrashuoneet näyttävät. KUVA 12. Esimerkki porrashuonetyypistä 1 (mitat millimetreinä) Kenties suosituin vaihtoehto porrashuonetyypin 1 kaltaisissa kohteissa on rakentaa kaitahissi porrassyöksyjen viereen tai väliin. Koska tyyppiin lukeutuvien rakennusten porrashuoneet ovat kuitenkin hyvin kapeita, tulisi leveimmässäkin porrashuoneessa (leveys 2650 mm) yhden porrassyöksyn leveydeksi vähemmän kuin paloturvallisuusmääräysten vaatima minimimäärä 900 mm, jos asennettavan hissin toivotaan olevan ainakin 1100 mm levelä. Yhden porrassyöksyn leveys, kun kaitahissi rakennetaan porrassyöksyjen väliin tai viereen, saadaan laskettua kaavalla 1. 43

44 L ps = (L ph L h ) / 2 KAAVA 1 L ph = porrashuoneen leveys L h = hissin vaatima leveys Porrashuonetyypin 1 rakennuksissa mahdollisuutena on kuitenkin asentaa läpikuljettava hissi toisen porrassyöksyn tilalle ja rakentaa uudet portaat rakennuksen ulkopuolelle (kuva 13). KUVA 13. Esimerkkiratkaisu hissin rakentamisesta porrashuonetyyppiin 1 Rakennettaessa hissi kuvan 13 esittämällä tavalla voidaan käyttää 1100 mm leveämpääkin hissiä, kunhan poistumisteiden leveys ei alita 900 mm. Kuvassa 44

45 13 nähtävä hissin vähimmäisleveys 1100 mm ja vähimmäispituus 2200 mm tarkoittavat hissikorin mittoja. Hissiä suunniteltaessa on muistettava, että myös hissikuilulle on varattava tilaa porrashuoneessa. Hissiä valittaessa tulee huomioida, että hissin ovien eteen olisi suositeltavaa jäädä vähintään 1500 mm pyörätuolin kääntämistä varten. Uusien portaiden osalta on muistettava, että niiden tulee täyttää voimassa olevat paloturvallisuusmääräykset ja paarien kuljettamisen tulee olla niissä mahdollista. Osa porrashuonetyypin 1 porrashuoneista on niin kapeita, että jos kuvassa 9 esitetty paarikuljetuksen tilantarve halutaan saavuttaa, on uudet portaat rakennettava vanhaa porrashuonetta leveämmiksi. Kyse on kuitenkin vain muutamista senteistä (vertaa nykyinen leveys 2440 mm ja paarikuljetuksen vaatima leveys 2480 mm), joten rakennusvalvontaviranomaisten kanssa voidaan neuvotella, tarvitseeko levennystä tehdä vai voidaanko paarikuljetuksen olettaa onnistuvan hieman kapeammassakin tilassa. Kuten aiemmin todettiin, vaatii hissin rakentaminen kuvan 13 osoittamalla tavalla uuden laajennusosan rakentamista vanhan ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Tällöin on varmistettava, että uudelle osalle on riittävästi tilaa rakennuksen edessä. Hyvin tärkeää on myös varmistaa, että uusi osa sopii arkkitehtuuriltaan vanhan julkisivun ulkoasuun eikä muutenkaan huononna rakennuksen toimivuutta. Jotta hissin sijoittumisesta rakennukseen ja rakennuksen ulkopuolelle tulevan uuden porrashuoneen vaikutuksista tontin toimintoihin saataisiin kokonaisvaltaisempi käsitys, on kuvassa 14 esitetty piirros yhdestä porrashuonetyyppiin 1 lukeutuvasta rakennuksesta piha-alueineen. 45

46 KUVA 14. Hissin ja uuden porrashuoneen sijainti rakennuksessa ja pihaalueella Kuvassa 14 näkyvät hissi keltaisella ja vanhan julkisivun ulkopuolelle rakennettava uusi porrashuone punaisella. Kuvan rakennuksen tapauksessa uusi porrashuone mahtuu hyvin tontin rajojen sisälle eikä juuri aiheuta muutoksia pihan toimintoihin. Ainoastaan sisäänkäynnin paikan vaihtumisen vuoksi rakennuksen vieressä olevista nurmialueista osa on päällystettävä uusien sisäänkäyntien edustoilta. Kaikissa porrashuonetyyppiin 1 lukeutuvissa rakennuksissa tilanne ei kuitenkaan mahdollisesti ole yhtä edullinen. Hissin rakentamista suunniteltaessa onkin tarkasteltava jokaisen porrashuonetyyppiin lukeutuvan rakennuksen kohdalla myös sitä, vaikeuttaako uusi, rakennuksen ulkopuolinen porrashuone, huomattavasti pihan toimintojen järjestelyjä. Lisäksi on varmistettava, että laajennusosa sijoittuu tontin rajojen sisälle. 5.2 Porrashuonetyyppi 2 Porrashuonetyypin 2 taloista kaksi sijaitsee Tornihaukantien varrella ja yksi Jalohaukantie varrella. Tornihaukantie lamellitaloissa on vaalea nauhabetonielementtiverhous sekä paneloidut ikkunavälit. Jalohaukantien varrella oleva talo on pitkänmallinen, punatiiliverhoiltu lamellitalo. Kuvasta 15 nähdään, miltä porrashuonetyypin 2 talot pääasiassa näyttävät. 46

47 KUVA 15. Porrashuonetyypin 2 rakennusten julkisivuja Rakennuksissa ei ole kellaria, vaan taloyhtiöiden yhteiset tilat sijaitsevat sisäänkäyntikerroksessa. Porrashuoneet ovat pitkiä ja kapeita. Pituudet vaihtelevat 9300 mm:stä 9510 mm:iin ja leveydet 2450 mm:stä 2540 mm:iin. Kaikissa porrashuoneissa on suorasivuiset, kaksisyöksyiset, suorat portaat ja lepotasanne on varsinaisten kerrostasanteiden puolivälissä. Molemmissa taloissa on uloskäynti alimmassa kerroksessa sekä ensimmäisessä puolessa kerroksessa. Kuvassa 16 on esitetty suurpiirteisesti porrashuonetyypin 2 pohjakuva. 47

48 KUVA 16. Esimerkki porrashuonetyypistä 2 (mitat millimetreinä) Kuten porrashuonetyyppi 1, myös porrashuonetyyppi 2 on kapea. Tästä johtuen hissiä ei voida asentaa porrassyöksyjen väliin tai viereen. Toimiva ratkaisu on rakentaa hissi toisen porrassyöksyn tilalle ja rakentaa uusi U-porras rakennuksen toiselle julkisivulle. Samalla ½-kerroksessa olevat tasanteet poistetaan. Kuvassa 17 on esitetty, miten hissin rakentaminen voidaan toteuttaa edellä kuvatulla tavalle. 48

49 KUVA 17. Esimerkkiratkaisu hissin rakentamisesta porrashuonetyyppiin 2 Uudesta portaasta johtuen poistuvat Jalohaukantien taloista parvekkeet sekä porrashuoneen toinen sisäänkäynti ja Tornihaukantien taloista toinen uloskäynti. Hissin rakentaminen muulla tavalla on kuitenkin lähes mahdotonta ilman, että 49

50 laajennuksesta tulisi isompi tai hissille otettaisiin tila asunnoista. Kuvassa 18 on esitetty ratkaisu, jossa toinen uloskäynti on säilytetty muuttamalla U-portaiden syöksyjen pituuksia. 50

51 KUVA 18. Esimerkki hissin rakentamisesta porrashuonetyyppiin 2 siten, että toinen uloskäynti säilytetään 51

52 Verrattaessa kuvan 17 ja 18 ratkaisuja nähdään, että kuvan 18 ratkaisussa laajennusosasta on jouduttu tekemään pidempi. Valitettavasti myös kuvan 18 ratkaisussa mahdolliset tuuletusparvekkeet menetetään. Tuuletusparvekkeita ei voida tehdä esimerkiksi uloskäynnin päälle, sillä vanhalla ulkoseinällä on asuntojen ikkunoita. Sijoitettaessa uusi hissi kuvan 17 tai 18 osoittamalla tavalla voidaan hissiksi valita 1100 mm leveämpikin hissi. Ainoana rajoittavana tekijänä ovat kulkuväylien leveydet, joiden tulee olla hissin asentamisen jälkeen vähintään 900 mm. Kuvassa nähtävä hissin vähimmäisleveys 1100 mm ja vähimmäispituus 2200 mm tarkoittavat hissikorin mittoja. Hissiä suunniteltaessa on muistettava, että myös hissikuilulle on varattava tilaa porrashuoneessa ja hissin oven eteen on suotavaa jättää tilaa pyörätuolilla kääntymistä varten. Kuten porrashuonetyypissä 1, on myös porrashuonetyypin 2 portaita suunniteltaessa muistettava, että portaiden tulee täyttää paloturvallisuusmääräykset ja paarikuljetuksen tulee olla niissä mahdollista. Samoin kuin porrashuonetyypissä 1, tulisi myös porrashuonetyypissä 2 rakentaa laajennusosasta hieman olemassa olevaa porrashuonetta leveämpi, jotta määräysten mukainen paarikuljetuksen tilantarve täyttyisi. Jälleen voidaan kuitenkin neuvotella rakennusvalvontaviranomaisten kanssa siitä, onko suhteellisen mitätön levennys tarpeellinen vai voidaanko paarikuljetuksen olettaa onnistuvan silloinkin, jos laajennusosasta rakennetaan yhtä leveä kuin vanha porrashuone. Näiden seikkojen lisäksi on porrasta suunniteltaessa muistettava katsoa, että porras sopii arkkitehtuuriltaan rakennuksen julkisivuun. Kuvassa 19 on esitetty hissin sijoittuminen kuvan 17 ratkaisun mukaisesti yhdessä porrashuonetyyppiin 2 lukeutuvassa rakennuksessa. Kuvasta nähdään rakennuksen ulkopuolelle tulevan uuden porrashuoneen vaikutukset tontin toimintoihin. Kuvassa näkyvät hissi keltaisella ja vanhan julkisivun ulkopuolelle rakennettava uusi porrashuone punaisella. 52

53 KUVA 19. Hissin ja uuden porrashuoneen sijainti rakennuksessa ja pihaalueella, kun hissi ja uusi porras rakennetaan kuvan 17 osoittamalla tavalla Kuvaan 19 valitun rakennuksen tapauksessa uusi porrashuone vaikuttaa pihan toimintoihin vain sen verran, että oikealta laskettaessa ensimmäisen rapun kohdalla tomutustelineen paikkaa on vaihdettava ja päällystettyä kulkuväylää levennettävä kohti tontin rajaa. Negatiivinen puoli rakennettaessa hissi kuvan 17 osoittamalla tavalla on se, että uusi porrashuone täytyy rakentaa porrashuoneen toisen uloskäynnin ja aiemman portaan yhteydessä olleiden tuuletusparvekkeiden tilalle. Näin ollen porrashuoneisiin jää vain yksi uloskäynti ja tuuletusparvekkeet poistuvat rakennuksesta kokonaan. Joissakin rakennuksen asunnoissa on omat parvekkeet, joten tuuletusparvekkeiden poistuminen ei luultavimmin juurikaan vaikuta asukkaiden arkeen. Toisen uloskäynnin poistuminen kuitenkin huonontaa pihan toimivuutta, sillä rakennuksen toiselle puolelle ei enää pääse kulkemaan talon läpi, vaan asukkaiden on kierrettävä koko rakennus halutessaan mennä esimerkiksi tontin reunalla oleville tomutustelineille. Kuvassa 20 on esitetty hissin sijoittuminen kuvan 19 rakennukseen ja uuden porrashuoneen vaikutukset piha-alueeseen, jos hissin rakentaminen toteutettaisiinkin kuvan 18 osoittamalla tavalla. Kuvassa 20 näkyvät hissi keltaisella ja vanhan julkisivun ulkopuolelle rakennettava porrashuone punaisella. 53

54 KUVA 20. Hissin ja uuden porrashuoneen sijainti rakennuksessa ja pihaalueella, kun hissi ja uusi porras rakennetaan kuvan 18 osoittamalla tavalla Kuvan 20 tapauksessa piha-aluetta tulee muuttaa kuvan 19 tapauksesta vain sen verran, että rakennuksen oikeassa laidassa olevan porrashuoneen portaiden viereisen uloskäynnin kohdalla tulee osa nurmialueesta päällystää. Muutoin piha-aluetta ei tarvitse muuttaa. Kuvan 20 ratkaisun merkittävin etu on se, että porrashuoneissa säilyvät sisäänkäynnit rakennuksen molemmilla puolilla. Kuten jo aiemmin mainittiin, laajennusosa vie kuitenkin enemmän tilaa piha-alueelta kuin kuvan 19 ratkaisussa. Kuvat 19 ja 20 osoittavat piha-alueen toiminnot ainoastaan yhden porrashuonetyypin 2 rakennuksen osalta. Vastaavanlainen tarkastelu siitä, kuinka ulkopuolinen porrashuone vaikuttaa piha-alueeseen ja onko sille tontilla tilaa, on tehtävä hissin rakentamisen suunnittelun yhteydessä kaikille porrashuonetyypin 2 rakennuksille. 5.3 Porrashuonetyyppi 3 Porrashuonetyyppiin 3 kuuluu yksi rakennus, joka sijaitsee Jalohaukantie varrella. Tarkemmin sanottuna kyseisestä rakennuksesta kuuluu porrashuonetyyppiin 3 vain kaksi porrashuonetta ja loput porrashuoneet lukeutuvat 54

55 porrashuonetyyppiin 1. Rakennus on pitkänmallinen, punatiiliverhoiltu lamellitalo (kuva 21). KUVA 21. Porrashuonetyyppiin 3 lukeutuvan rakennuksen julkisivu Porrashuoneissa on suorasivuiset, kaksisyöksyiset, suorat portaat eikä porrashuoneista ole käyntiä kellariin. Kellariin pääsee rakennuksen muiden porrashuoneiden kautta. Sisäänkäyntitasossa porrashuone on hieman ylempiä kerrostasanteita suurempi. Kuvassa 22 on esitetty summittainen piirros porrashuonetyypistä 3. 55

56 KUVA 22. Esimerkki porrashuonetyypistä 3 (mitat millimetreinä) Kuten kuvasta 22 nähdään, ovat porrashuoneet hyvin kapeita ylemmissä kerroksissa. Tästä johtuen on hissi sijoitettava porrashuoneessa toisen olemassa olevan porrassyöksyn tilalle. Samalla on järkevä poistaa toinenkin porrassyöksy ja rakentaa uudet portaat rakennuksen ulkopuolelle, tuuletusparvekkeiden tilalle. Uudet tuuletusparvekkeet voidaan rakentaa uusien portaiden yhteyteen. Porrashuonetyypin 3 ratkaisumalli on hyvin samantyyppinen kuin porrashuonetyypissä 1. Tämä hissin rakentamisvaihtoehto päätettiin kuitenkin esittää omana ratkaisunaan, sillä toisin kuin porrashuonetyypissä 1, ei vanhoista portaista jätetä mitään jäljelle tässä ratkaisussa. Kuvassa 23 on esitetty, miten hissin sijoittaminen ratkaistaan. 56

57 KUVA 23. Esimerkki hissin sijoittamisesta porrashuonetyyppiin 3 Kuvassa 23 nähtävä hissin vähimmäisleveys 1100 mm ja vähimmäispituus 2200 mm tarkoittavat hissin korimittoja. Hissiä suunniteltaessa on muistettava, että myös hissikuilulle on varattava tilaa ja hissin sisäänkäynnin eteen on suositeltavaa jättää vähintään 1500 mm pyörätuolin kääntämistä varten. Hissiksi voidaan halutessa valita myös läpikuljettava hissimalli. Kun hissi asennetaan porrashuoneeseen, kulkuväylien vähimmäisleveydeksi riittää 900 mm. Uudet portaat on kuitenkin suunniteltava täyttämään voimassa olevat rakentamismääräykset, jolloin kulkuväylien leveys on oltava vähintään 1200 mm. Myös paarien kuljetuksen tilantarve on huomioitava portaiden suunnittelussa. Uudet tuuletusparvekkeet voidaan halutessa rakentaa uusien portaiden yhteyteen. Samoin kuin porrashuonetyypissä 1 ja 2, tulisi myös porrashuonetyypissä 3 rakentaa laajennusosasta hieman olemassa olevaa porrashuonetta leveämpi, jot- 57

58 ta paarikuljetuksen tilantarve täyttyisi. Rakennusvalvontaviranomaisten kanssa voidaan kuitenkin keskustella, onko suhteellisen mitätön levennys tarpeellinen vai voidaanko paarikuljetuksen olettaa onnistuvan silloinkin, jos laajennusosasta rakennetaan vanhan porrashuoneen levyinen. Laajennusosan suunnittelussa on huomioitava, että laajennuksen tulee sopia rakennuksen julkisivuun eikä se saa laskea rakennuksen julkisivun tasoa tai huonontaa rakennuksen toimivuutta. Kuvassa 24 on esitetty hissin ja laajennusosan sijoittuminen porrashuonetyypin 3 rakennuksessa. Koska rakennuksen porrashuoneista vain kaksi lukeutuu porrashuonetyyppiin 3, on kuvassa esitetty tilanne hissin rakentamisen jälkeen vain kyseisten rappujen osalta. Kuvasta on myös nähtävissä, miten laajennus vaikuttaa piha-alueen toimintoihin. KUVA 24. Hissin ja uuden porrashuoneen sijainti sekä piha-alueen toiminnot Kuvassa 24 näkyvät hissi keltaisella ja uusi porrashuone punaisella. Kuten kuvasta nähdään, rakennuksen edessä on runsaasti tilaa uudelle, rakennuksen ulkopuolelle tulevalle, porrashuoneelle. Piha-aluetta ei juuri tarvitse muuttaa laajennusosan vuoksi. Ainoastaan sisäänkäyntien edessä kulkevaa kävelytietä tulee muuttaa siten, että se kiertää laajennusosat. 58

59 5.4 Porrashuonetyyppi 4 Porrashuonetyyppiin 4 lukeutuu yksi rakennus ja se sijaitsee Maakotkantien varrella. Talon julkisivuissa on käytetty pesubetonipintaisia ruutuelementtejä. Kuvasta 25 nähdään, miltä rakennuksen julkisivut näyttävät. KUVA 25. Porrashuonetyyppiin 4 lukeutuvan rakennuksen julkisivu Rakennuksessa on kellari ja suorasivuiset, yksisyöksyiset, suorat portaat. Kuvassa 26 on esitetty tyyppikuva rakennuksen porrashuoneesta. Rakennuksen porrashuoneet poikkeavat hieman toisistaan, mutta hissi voidaan sijoittaa niissä samalla tavalla. 59

60 KUVA 26. Esimerkki porrashuonetyypistä 4 (mitat millimetreinä) Kuten kuvasta 26 nähdään, porrashuoneiden sisäänkäynnit ovat osittain julkisivulinjan sisäpuolella. Sisäänkäyntien leveys on noin 2500 mm, minkä ansiosta voidaan kaitahissi asentaa sisäänkäynnin yhteyteen ulko-oven viereen. Kun hissi rakennetaan porrashuoneen ulkopuolelle, vanhat portaat voidaan säilyttää entisellään. Edellä mainittu hissin rakentamisratkaisu on esitetty kuvassa

61 KUVA 27. Esimerkki hissin sijoittamisesta porrashuonetyyppiin 4 Kuvasta 27 nähdään, että uusi hissi sijoittuu rakennuksen alkuperäisen vaipan ulkopuolelle. Hissin on kuitenkin sijaittava lämpimässä tilassa eli hissin ympärille on rakennettava uudet ulkoseinät. Ratkaisussa päädyttiin vaihtoehtoon, jossa hissin ympärille rakennetaan uusi tuulikaappi. Tällöin hissi sijaitsee lämpimässä tilassa ja läpikuljettavan hissin avulla päästään kulkemaan esteettömästi heti pihatasosta kaikkiin kerroksiin. Ylempiin kerroksiin rakennetaan hissin ympärille lämpöä eristävät seinät. Mahdollista on myös rakentaa tuuletusparvekkeet hissin viereen. Kuvassa 27 on esitetty hissikorin vähimmäisleveys 1100 mm ja vähimmäispituus 2200 mm. Haluttaessa voidaan valita myös suurempi hissi. Hissin sisään- 61

62 käyntien eteen on suositeltavaa jättää riittävästi tilaa pyörätuolin kääntämistä varten ja hissi on rakennettava ulottumaan myös kellarikerrokseen. Suunniteltaessa hissiä toteutettavaksi kuvan 27 osoittamalla tavalla on tarkistettava, että tontilla on rakennusoikeutta jäljellä, ja huolehdittava, että hissi ja uusi tuulikaappi sulautuvat rakennuksen julkisivuun luontevasti. Lisäksi on muistettava, että kulkuväylän leveys hissin vieressä tulee olla vähintään 1200 mm hissin rakentamisen jälkeen. Tässä ratkaisuvaihtoehdossa ei ole tarvetta muuttaa olemassa olevia portaita. Vanhojen portaiden ei tarvitse täyttää nykypäivän määräyksiä. Kuvassa 28 on esitetty hissin sijoittuminen porrashuonetyypin 4 rakennuksessa. Hissi näkyy kuvassa keltaisella ja laajennusosa punaisella. Kuvassa on esitetty myös rakennuksen piha-alueen toiminnot. Tässä tapauksessa hissin sijoittaminen pääuloskäynnin yhteyteen ei aiheuta pihan toimintoihin minkäänlaisia muutoksia. KUVA 28. Uuden hissin sijainti rakennuksessa ja piha-alueen toiminnot 5.5 Porrashuonetyyppi 5 Porrashuonetyyppiin 5 lukeutuu kaksi rakennusta. Molemmat rakennukset kuuluvat samaan taloyhtiöön ja ne sijaitsevat Jalohaukantiellä. Rakennukset ovat 62

63 pitkiä, punatiiliverhoiltua, lamellitaloja eikä niissä ole kellaria vaan taloyhtiön yhteiset tilat sijaitsevat sisäänkäynti kerroksessa. Kuvassa 29 näkyy esimerkki talojen julkisivuista. KUVA 29. Esimerkki porrashuonetyyppiin 5 kuuluvien rakennusten julkisivusta Rakennusten porrashuoneet ovat malliltaan pitkiä ja kapeita. Niiden pituudet vaihtelevat välillä mm ja leveys on kaikissa noin 2430 mm. Rakennusten ensimmäisestä kerroksesta nousevat toiseen kerrokseen yksisyöksyiset, suorat portaat. Toisesta kerroksesta ylöspäin muuttuvat portaat kaksisyöksyisiksi ja portaiden välitasanteelta on käynti tuuletusparvekkeille. Kuvassa 30 on esitetty porrashuonetyypin 5 pohjapiirros. 63

64 KUVA 30. Esimerkki porrashuonetyypistä 5 (mitat millimetreinä) Koska porrashuoneet ovat hyvin kapeita, ei hissin sijoittaminen niihin ole mahdollista ilman suuria muutoksia. Hissi voitaisiin sijoittaa porrashuonetyypin 5 rakennuksiin samalla tapaisesti kuin porrashuonetyyppiin 1 tai 2. Tässä tapauksessa päätettiin kuitenkin esittää erilainen ratkaisu, jossa hissi sijoitetaan uloskäynnin yhteyteen, osittain sisäänvedettyjen parvekkeiden tilalle hieman samoin kuin porrashuonetyypissä 4. Kuvassa 31 on esitetty piirros hissin sijoittamisesta edellä mainitulla tavalla. 64

65 KUVA 31. Esimerkki hissin sijoittamisesta porrashuonetyyppiin 5 Kuten kuvasta 31 nähdään, porrashuoneiden kaikki portaat muutetaan yksisyöksyisiksi ja samalla poistuvat puolessa kerroksissa olleet tasanteet sekä tuuletusparvekkeet. Porrashuonetta joudutaan jatkamaan hieman rakennuksen ulkopuolelle, koska muuten uudet rakentamismääräysten mukaiset portaat eivät 65

66 mahtuisi porrashuoneeseen. Kaitahissi rakennetaan uloskäynnin yhteyteen ja ylempiin täysiin kerroksiin rakennetaan uudet tuuletusparvekkeet hissin viereen. Parvekkeista voidaan mahdollisesti tehdä myös isommat kuin kuvassa 31 on esitetty. Tällöin tulee kuitenkin varmistaa, etteivät parvekkeet peitä tai varjosta asuntojen ikkunoita. Kuvassa nähtävä hissin vähimmäisleveys 1100 mm ja vähimmäispituus 2200 mm tarkoittavat hissin korin mittoja. Rakennettaessa hissi olemassaolevan rakennusvaipan ulkopuolelle tulee hissin ympärille rakentaa uudet ulkoseinät, sillä hissin on sijaittava lämpimässä tilassa. Kerrostasanteita on hissin rakentamisen yhteydessä laajennettava koko porrashuoneen kokoisiksi siten, että ainoastaan portaiden kohdalla on aukko. Rakennettaessa hissi kuvan 31 esittämällä tavalla on huolehdittava, etteivät poistumisteiden leveydet alita 1200 mm. Hissin eteen tulisi jättää 1500 mm pyörätuolin kääntämistä varten. Uusien portaiden tulee täyttää voimassaolevat paloturvallisuusmääräykset ja paarien kuljetuksen tulee olla portaissa sekä kerrostasanteilla mahdollista. Suunniteltaessa uusia portaita on myös huomioitava, että alas johtavan portaan reunan ja oven karmin etäisyys toisistaan tulee olla vähintään 400 mm (kuva 32). Kuten porrashuonetyypin 1, 2 ja 3 laajennusosienkin tapauksessa, tulisi myös porrashuonetyypin 5 laajennuksen olla hieman leveämpi kuin olemassa oleva porrashuone, jotta paarikuljetuksen tilantarve täyttyisi. Tässäkin tapauksessa on syytä neuvotella rakennusvalvontaviranomaisten kanssa siitä, onko levennys pakollinen vai voidaanko laajennus rakentaa saman levyiseksi kuin porrashuone. 66

67 KUVA 32. Oven etäisyys alasjohtavasta portaasta (RT , 7) Suunniteltaessa hissin ja laajennusosan rakentamista tulee huolehtia, että ne sopivat tyyliltään olemassa olevaan julkisivuun. Samalla on varmistettava, että laajennusosalle on riittävästi tilaa rakennuksen piha-alueella ja että piha-alueen toiminnot eivät kärsi laajennusosan rakentamisesta. Kuvassa 33 on esitetty hissin sijoittuminen toiseen porrashuonetyypin 5 rakennuksista ja laajennusosan vaikutukset piha-alueen toimintoihin. Molempien, kyseiseen porrashuonetyyppiin lukeutuvien, rakennusten piha-alueet ovat lähes samanlaisia. Kuvassa näkyvät uusi hissi keltaisella ja laajennusosa punaisella. Kuvasta nähdään, että hissille ja laajennukselle on hyvin tilaa piha-alueella eikä muutoksia pihalle tarvitse juurikaan tehdä. 67

68 KUVA 33. Uuden hissin ja laajennusosan sijainti rakennuksessa sekä vaikutukset piha-alueeseen 5.6 Porrashuonetyyppi 6 Porrashuonetyyppiin 6 lukeutuu kaksi rakennusta. Ne sijaitsevat Maakotkantien varrella. Talojen julkisivuissa on käytetty pesubetonipintaisia ruutu- tai suorakaide-elementtejä (kuva 34). 68

69 KUVA 34. Esimerkki porrashuonetyypin 6 julkisivusta Porrashuonetyypin 6 rakennuksissa on kellarit, joissa sijaitsevat yhteiset tilat. Porrashuoneissa on kaarevasivuiset, yksisyöksyiset, kiertävät portaat eli kierreportaat. Joissakin porrashuoneissa on kierreportaiden lisäksi kellariin johtavat suorat portaat. Osassa porrashuoneista on uloskäynti rakennuksen molemmille puolille. Kuvassa 35 on esitetty yksinkertaistettu pohjapiirros porrashuonetyypistä 6. 69

70 KUVA 35. Esimerkki porrashuonetyypistä 6 (mitat millimetreinä) Kuvasta 35 nähdään, että porrashuoneet ovat melko kapeita, ja koska jokaiselta porrashuoneen seinältä on käynti asuntoon, on hissin rakentaminen porrashuoneeseen mahdotonta ilman massiivisia muutoksia. Porrashuone sijaitsee rakennuksen rungon laidassa ja tämän ansiosta hissi voidaan rakentaa sisäänkäynnin yhteyteen siten, että sisäänkäyntiä laajennetaan rakennuksen ulkopuolelle. Hissin sijoittaminen porrashuonetyyppiin 6 on esitetty kuvassa

71 KUVA 36. Esimerkki hissin sijoittamisesta porrashuonetyyppiin 6 Laajennettaessa porrashuonetta rakennuksen ulkopuolelle on huolehdittava, että laajennusosa sopii ulkonäöltään vanhaan julkisivuun. Laajennusosan kulkuväylien on oltava niin tilavia, että paarien kuljetus ja muun muassa kääntäminen on mahdollista. Koska vanhoja portaita ei tarvitse esitetyssä hissin sijoitusratkaisussa muuttaa, niiden ei tarvitse täyttää nykypäivän rakentamismääräyksiä, vaan ne voidaan pitää entisellään. Kuvassa 36 nähtävä hissin vähimmäisleveys 1100 mm ja vähimmäispituus 2200 mm tarkoittavat hissin korin mittoja. Kun hissi rakennetaan olemassaolevan rakennusvaipan ulkopuolelle, tulee hissin ympärille rakentaa uudet ulkosei- 71

72 nät, sillä myös hissin tulee sijaista lämpimässä tilassa. Hissin sisäänkäynnin eteen on suositeltavaa jättää riittävästi tilaa pyörätuolin kääntämistä varten. Kuvassa 37 on esitetty hissin ja uuden laajennusosan sijoittuminen toisessa porrashuonetyyppiin 6 lukeutuvassa rakennuksessa ja sen piha-alueella. Hissi näkyy kuvassa keltaisella ja muut laajennusosa punaisella. Kuvasta nähdään, ettei laajennusosan rakentaminen vaikuta paljoa pihan toimintoihin. Porrashuoneiden pääsisäänkäyntien edessä olevaa kulkuväylää on hieman muutettava, mutta muutoin piha-alue voidaan säilyttää entisellään. KUVA 37. Esimerkki hissin ja laajennusosan sijoittumisesta rakennuksessa ja sen piha-alueella 5.7 Porrashuonetyyppi 7 Porrashuonetyyppiin 7 lukeutuvat kaikki ne Kaukovainion hissittömistä asuinkerrostaloista, joihin hissin rakentaminen, huomioiden kaikki voimassa olevat määräykset ja ohjeet, on ilman massiivisia porrashuoneen tai asuntojen muu- 72

73 tostöitä mahdotonta. Rakennuksia on kaiken kaikkiaan 9 kappaletta ja niiden tarkka sijainti on nähtävissä kuvasta 8. Porrashuonetyyppiin 7 lukeutuvat porrashuoneet kattavat noin 27 % kaikista Kaukovainion 3-kerroksisien, hissittömien asuinkerrostalojen porrashuoneista ja ovat tämän ansiosta toiseksi suurin porrashuonetyyppiryhmä. Porrashuoneet sijaitsevat kaikki rakennusrungon keskellä ja ne ovat hyvin ahtaita. Kahden rakennuksen porrashuoneessa on kierreportaat ja muissa yksisyöksyiset suorat portaat. Kuvassa 38 on esitetty kaksi esimerkkiä porrashuonetyypistä 7. KUVA 38. Esimerkit porrashuonetyyppiin 7 lukeutuvista porrashuoneista 73

74 Porrashuonetyypin 7 osalta päätettiin hissin sijoittamisvaihtoehdoksi esittää hissin rakentamista asuntovyöhykkeelle, koska muita vaihtoehtoja ei edellä mainituista syistä ole. Tämä hissin sijoitusvaihtoehto vaatii sen, että rakennusten pohjaratkaisut sallivat asunnoista otettavaksi tilaa hissiä varten. Porrashuonetyyppiin 7 lukeutuvien talojen joukosta valittiin yksi, jossa hissin rakentaminen esitetyllä tavalla on pohjaratkaisujen puolesta kohtalaisen yksinkertaista. Kaikkien talojen pohjapiirroksia ei tutkittu tarkkaan, joten kaikkien porrashuonetyypin 7 talojen osalta ei voida olettaa hissin sijoittamisen asuntovyöhykkeelle olevan yhtä helppoa. Kuvassa 39 on esitetty esimerkiksi valitun rakennuksen yhden porrashuoneen 1. ja 2. kerroksen pohjapiirrokset. Kyseinen porrashuone valittiin esimerkiksi, sillä siitä on käynti 31 neliöiseen yksiöön ja tässä tapauksessa joudutaan hissille ottamaan neliöitä juuri kyseisestä asunnosta. KUVA 39. Esimerkiksi valitun rakennuksen porrashuone ennen hissin rakentamista Kuvasta 39 nähdään, että hissi on pakko sijoittaa yksiöön, sillä muiden asuntojen porraskäytävän vastainen sivu ei ole riittävän pitkä hissin asentamista varten. Hissiä ei ole myöskään järkevää rakentaa suurempiin asuntoihin, koska tällöin suurempien asuntojen huonejärjestelyihin tarvitsisi tehdä suuria muutoksia. Kun yksiöstä joudutaan luovuttamaan neliöitä hissin rakentamista varten, voi 74

75 ongelmaksi muodostua se, että asunnon välttämättömille toiminnoille ei ole enää neliöiden luovuttamisen jälkeen tarvittavasti tilaa. Tässä tapauksessa yksiö on kuitenkin kohtalaisen suuri ja minihissi voidaan rakentaa ottamalla sille tilaa yksiöstä. Minihissin korin tulee olla vähintään 1100 mm leveä ja 1400 mm syvä. Kuvassa 40 on esitetty ratkaisu siitä, miten hissi voidaan rakentaa asuntovyöhykkeelle esimerkki kohteessa. KUVA 40. Esimerkiksi valitun rakennuksen porrashuone hissin rakentamisen jälkeen Kuvassa 40 näkyvät uusi hissi keltaisella ja uudet seinärakenteet punaisella. Kuvassa olevat hissin vähimmäismitat ovat hissikorin mittoja ja hissiä suunniteltaessa onkin muistettava, että myös hissikuilulle on varattava kerroksissa tilaa. Sisääntulokerroksessa hissi sijoittuu aikalailla porrashuoneen keskelle ja tästä johtuen ulkoiluvälinevaraston seinää on siirrettävä. Toisessa kerroksessa hissi sijoittuu yksiön sisäänkäynnin viereen, osittain entisen alkovin tilalle. Hissin oikealle puolelle jäävä tila voidaan hyödyntää molemmissa kerroksissa esimerkiksi säilytystilana. Hissin rakentamisen jälkeen on kulkuväylien leveyden oltava vähintään 900 mm. Hissin oven eteen olisi suotavaa jättää tilaa pyörätuolilla kääntymistä varten. Sijoitettaessa hissi asuntoon tulee erityisen tärkeäksi suunnittelussa huomioitavaksi seikaksi hissikuilun seinien riittävä ääneneristävyys. Hissin käytöstä johtuva ääni ei saa koitua häiriöksi asukkaille. Toisaalta sijoitettaessa hissi 75

76 asuntovyöhykkeelle ei piha-alueelle koidu hissin rakentamisesta johtuvia muutoksia. Kerrostalossa, jossa yksityiset henkilöt omistavat asunnot, voi kuitenkin ongelmaksi muodostua, kuten aiemmin jo mainittiin, se, miten esimerkiksi kuvan 40 tapauksessa saadaan yksiön omistaja luovuttamaan osa asunnostaan taloyhtiölle hissin rakentamista varten. Eräänä houkuttimena voitaisiin käyttää sitä, että yksiö laajennettaisiin lisärakentamalla kaksioksi, ja/tai vanha vaatehuone muutettaisiin taloyhtiön rahoituksella saunaksi. Kuvassa 41 on esitetty edellä mainitut muutokset esimerkiksi valitussa rakennuksessa. KUVA 41. Esimerkki yksiön muutostöistä hissin rakentamisen yhteydessä Jos kuvan 41 osoittamalla tavalla päätetään laajentaa yksiö kaksioksi, tulee varmistaa, että tontilla on rakennusoikeutta jäljellä, laajennukselle on tontilla tilaa ja että laajennus ei sijoitu rakennusalueen ulkopuolelle. Laajennusosan tulee myös sopia vanhan rakennuksen julkisivuun eikä se saa varjostaa muiden asuntojen ikkunoita tai muuten huonontaa rakennuksen toimivuutta kokonaisuutena. Kuvassa 42 on esitetty laajennuksen vaikutukset esimerkkitalon pihaalueen toimintoihin. 76

77 KUVA 42. Esimerkki hissin ja laajennusosan sijoittumisesta rakennuksessa ja sen piha-alueella Kuvassa 42 näkyvän rakennuksen B-rappuun (toinen vasemmalta) on tehty kuvan 41 mukaisesti hissi ja laajennusosa. Kuvasta nähdään, että laajennus ei aiheuta muutoksia pihan toimintoihin. Laajennus on mahdollista rakentaa rakennuksen muihinkin rappuihin samalle kohdalle piha-alueen käytön huonontumatta. Tässä työssä hissin sijoitusmahdollisuudet tutkittiin vain kuvan 42 rakennuksen B-rapun osalta, joten hissin sijoitusmahdollisuudet muissa rapuissa tulee tutkia tarkemmin hissin rakentamista suunniteltaessa. Tämän lisäksi tulee rakennusten pohjapiirrokset ja piha-alueet tutkia tarkemmin hissin rakentamista suunniteltaessa muihin porrashuonetyyppiin 7 lukeutuviin rakennuksiin kuin kuvassa 42 esitettyyn taloon. 77

78 6 YHTEENVETO Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Oulun alueella hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin sekä kertoa yleistä tietoa hissihankkeesta ja perusteluja sen toteuttamiselle. Työssä oli tarkoituksena keskittyä käsittelemään Kaukovainion alueen hissittömiä kerrostaloja ja suunnitella kyseisiin kohteisiin ratkaisumallit siitä, miten hissit voidaan taloihin rakentaa. Opinnäytetyöraportin ohella oli tarkoituksena tehdä taloyhtiöille, asukkaille ja isännöitsijöille jaettava esite (liite 1), jonka innostamana toivotaan taloyhtiöiden aloittavan hissiprojekteja. Jotta Kaukovainion hissittömiin kerrostaloihin voitiin suunnitella hissin rakentamisen malliratkaisut, kaikki porrashuoneet kartoitettiin ja niistä mitattiin päämitat. Mittaustulosten perusteella huomattiin, että kaikki porrashuoneet ovat hyvin ahtaita. Ahtauden vuoksi hissin rakentaminen porrashuoneeseen on hankalaa, jopa mahdotonta, ja hissin rakentaminen vaatisi useassa tapauksessa uuden porrashuoneen tai hissin sijoittamista rakennuksen ulkopuolelle. Tehtäessä lisäosia rakennuksen ulkopuolelle saattaa ongelmaksi muodostua se, että pihaalueella ei ole riittävästi tilaa, julkisivua ei saa muuttaa, laajennuosat varjostaisivat tai muutoin huonotaisivat rakennuksen sisätilojen toimivuutta tai laajennukset huonontaisi piha-alueen toimivuutta. Joissakin tyyppiporrashuoneissa hissi mahtuu porrashuoneeseen, mutta tällöin portaita on muutettava radikaalisti ja käytännössä laajennettava porrashuonetta ulospäin, jotta uudet portaat saadaan mahtumaan rakennukseen. Alueelta löydettiin myös useita taloja, joissa hissin rakentaminen kohtuullisin työmäärin on mahdollista ainoastaan asuntovyöhykkeelle. Näiden talojen porrashuoneet kattavat 27 % kaikista hissittömistä porrashuoneista. Hissien rakentamisen edistämistä vaikeuttavat siis osallaan vanhojen talojen pohjaratkaisut, joissa hissin rakentamiseen jälkikäteen ei ole varauduttu. Työssä esitettyjä malliratkaisuja tutkittaessa on huomioitava, että ratkaisut hissin sijoittamisesta eivät ole ainoita vaihtoehtoja hissin rakentamiselle. Esimerkiksi porrashuonetyyppi 1:ssä eräs vaihtoehtoinen tapa on rakentaa kellariin kokonaan uudet portaat. Tällöinkin tarvitaan rakennuksen ulkopuolelle uusi por- 78

79 rashuone, mutta hankalista puolen kerroksen eroista asuntojen sisäänkäyntitasanteen ja portaiden tasanteen välillä vältytään. Vaikka malliesimerkit eivät ole ainoita ratkaisuvaihtoehtoja, ne antavat kuitenkin suuntaa siitä, kuinka laajaksi hissin rakentamistyöt rakennuksissa muodostuvat. Suunnitteluratkaisuja mietittäessä havaittiin, että hissin sijoittaminen on helpointa taloissa, jossa porrashuone sijaitsee rakennusrungon reunalla. Sekä uusien rakennuksen ulkopuolisten lisäosien rakentaminen että portaiden suuret muutostyöt nostavat rakennushankkeen kustannuksia. Hissin sijoittaminen asuntovyöhykkeelle on puolestaan juridisesti monimutkaista ja lisäksi harva asukas on valmis luopumaan osasta asuntoaan saadakseen hissin. Korkeat kustannukset ja hissin rakentamisen monimutkaisuus saattavat olla taloyhtiöille syy olla tekemättä hissin rakentamista puoltavaa päätöstä. Tästä johtuen erityisen tärkeään osaan nousevatkin hissin rakentamisesta saatavien yhteiskunnallisten ja asukkaiden saamien hyötyjen esitteleminen erilaisin keinoin. Lisäksi tietoisuutta hissin rakentamiseen myönnettävistä avustuksista on parannettava. Hissin rakentamisesta vanhaan kerrostaloon voitaisiin järjestää informaatiotilaisuuksia tai sitä voitaisiin markkinoida esimerkiksi paikallislehtien ja mainosten avulla. Porrashuoneiden mittaustulosten perusteella huomattiin myös, että yleisin esitetty uuden hissin sijoittamisvaihtoehto, jossa hissi asennetaan vanhojen porrassyöksyjen väliin tai viereen, ei ole mahdollista yhdessäkään Kaukovainion alueen kerrostalossa poistumistiemääräysten vuoksi, jos hissiksi ei valita suosituksia pienempää hissimallia. Tämän hissin asentamisratkaisun esittäminen taloyhtiöille onkin harhaanjohtava, sillä jos tarkempia selvityksiä ei ole tehty, taloyhtiöt saattavat kuvitella hissin voitavan toteuttaa alemmilla kustannuksilla porrassyöksyjen väliin tai viereen. Kun selvitysten perusteella viimein huomataan, että esitetty vaihtoehto on mahdoton ja kustannukset kohoavatkin luultua korkeammiksi, odotettavissa on, että into hissin rakentamiseen katoaa. Ennen kuin taloyhtiöille esitetään hissin rakentamisen malliesimerkkejä, olisikin suotavaa tarkastaa, mitkä vaihtoehdot tulevat rakennuksessa kyseeseen, ettei harhaanjohtamista tapahdu. 79

80 Työn päätavoitteen, hissien rakentamisen lisääntymisen, toteutumista ei vielä voida arvioida. Hissihankkeen aloittaminen vaatii taloyhtiöiltä suuria päätöksiä sekä investointeja ja on ajallisesti pitkä projekti. Opinnäytetyöraportin lisäksi laadittu esite kuitenkin toimii uusien hissien markkinointikeinona. Esitteen avulla voidaan niin Kaukovainiolla kuin muuallakin Oulussa pyrkiä lisäämään tietoisuutta hissin rakentamisesta ja sen hyödyistä sekä näin koettaa edistää hissien rakentamista. Kaukovainion taloihin tehdyt malliratkaisut toimivat periaatteessa pienin muokkauksin muissakin vastaavanlaisissa rakennuksissa, joita on laajalti rakennettu luvuilla. Ratkaisumalleja voidaan käyttää esitteen ohella hissien rakentamisen markkinointiin muissakin kuin Kaukovainion taloyhtiöissä. Ratkaisumallit antavat ihmisille konkreettisemman kuvan siitä, mitä hissi omassa rakennuksessa tarkoittaisi, ja näin niiden näkeminen saattaa madaltaa taloyhtiöiden kynnystä ryhtyä hissiprojektiin. 80

81 LÄHTEET Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Saatavissa: Hakupäivä Asuntojen hinnat 2011, marraskuu Saatavissa: Hakupäivä: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rakennusperinnön suojelemisesta sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 57 ja 166 :n ja rikoslain 48 luvun 6 :n muuttamisesta Saatavissa: &palvelin= Hakupäivä Helsingin kaupungin hissiprojekti Saatavissa: Hakupäivä Hissi on kiinteistön kehittämistä -projekti Saatavissa: Hakupäivä Hissiopas Hissi vanhaan kerrostaloon, hankkeen suunnittelu- ja toteutusopas. Helsinki: Ympäristöministeriö. Hissiselvitys Oulun kaupungin hissityöryhmä. Oulu: Oulun kaupunki. Holappa, Erkki Hissiasiamies, Helsingin kaupunki. Remontti forumin seminaarilaisille puolueetonta hissi-infoa. Seminaarimateriaali Invalidiliitto ry Saatavissa: Hakupäivä

82 Kaukovainio, metsälähiön moderni rakennusperintö Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä. Oulu: Oulun kaupunki. Keränen, Jaana Kaukovainion lähiön täydennysrakentamissuunnitelma. Oulu: Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto. Diplomityö. L /1599. Asunto-osakeyhtiölaki. Laine, Ari Pekka, Toni Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina Selvityksiä. ISSN Valtion asuntorahasto. Levón, Bengt-Vilhelm Terho, Juha Hankitaan hissi! opas taloyhtiöille. Helsinki: Kiinteistöalan kustannus Oy. Määttä, Antti Kaukovainiosta kaikenikäisten vihreä asuinalue. KaHisee, nro 1. S Oulun kaupunki Saatavissa: Hakupäivä Oulun kaupungin Tekninen keskus Saatavissa: Hakupäivä Oulun seudun rakennusvalvonta Saatavissa: Hakupäivä Perälä, Seppo T Korjausrakentamisen rakennussuunnittelu 3 op. Opintojakson oppimateriaali syksyllä Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tekniikan yksikkö. Rahtola, Riikka Rönkä, Kimmo Tervaskanto, Kristiina Hissi tuli taloon. Kokemuksia hissin rakentamisesta. Suomen ympäristö 794. Helsinki: Ympäristöministeriö. 82

83 Rakennetun ympäristön esteettömyysstrategia ja toimintaohjelma Oulu: Oulun kaupunki. RakMK E Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet Helsinki: Ympäristöministeriö. RakMK F Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet Helsinki: Ympäristöministeriö. RakMK G Asuntosuunnittelu. Määräykset ja ohjeet Helsinki: Ympäristöministeriö. RT Hissin rakentaminen käytössä olevaan rakennukseen. Rakennustieto Oy. RT Hissin rakentaminen vanhaan asuinrakennukseen. Rakennustieto Oy. RT Portaat ja luiskat. Rakennustieto Oy. RT Paarikuljetuksen tilantarve. Rakennustieto Oy. RT Asuntosuunnittelu. Porrashuoneet ja kulkutilat. Rakennustieto Oy. Rönkä, Kimmo Kallio, Riikka Hissi meidän taloon? Kyselytutkimus vanhan kerrostalon asukkaille ja taloyhtiöille. Suomen ympäristö 555. Helsinki: Ympäristöministeriö. Rönkä, Kimmo Halomo, Jyrki Huhdanmäki, Aimo Teerimo, Seppo Terho, Juha Tolsa, Heimo Hissi vanhaan kerrostaloon. Taloudellinen kannattavuus, sosiaalinen tarpeellisuus sekä hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset. Suomen ympäristö 157. Helsinki: Ympäristöministeriö. 83

84 Soppela, Marjut Asuinalueiden kehittäminen ja vetovoimaisuus tulevaisuuden haasteena. KaHisee, nro 1. S. 3. Uomala, Pertti Hallituksen puheenjohtaja, Meritullinkatu 12. Seurantatutkimus. Vantaan kaupunki Saatavissa: Hakupäivä Väestöennuste Saatavissa: Hakupäivä Väisänen, Siru Lahden hissiprojekti ehkä valtakunnalliseksi. Rakennustaito vol. 106, nro 7. S Ympäristöministeriö Saatavissa: Hakupäivä

85 ESITE HISSIN RAKENTAMISESTA VANHAAN KERROSTALOON LIITE 1/1 Hissi nostaa kiinteistösi nykyaikaan Hissi: - palvelee senioreita - on välttämätön liikuntarajoitteiselle - kantaa kauppakassisi - kuljettaa lastenrattaasi - auttaa muutossa - nostaa asuntojen arvoa 10 % Kaupungin hissiavustus + 50 % Valtion korjausavustus 40 % Taloyhtiön oma rahoitus

86 ESITE HISSIN RAKENTAMISESTA VANHAAN KERROSTALOON LIITE 1/2 Kaukovainiolle hissit = Kaukovainion hissittömät kerrostalot Oulun kaupunki on parhaillaan valmistelemassa Kaukovainiolle yleissuunnitelmaa, joka muun muassa ohjaa alueen lisä- ja täydennysrakentamista. Lisä- ja täydennysrakentaminen on hyvä keino lisätä asuialueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Samalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi asuinalueen laatuun ja turvallisuuteen. Esteettömyys on tärkeä tavoite parannettaessa asuinaluetta. Hissien rakentaminen on yksi tapa esteettömyyden eteenpäin viemiseksi. Kaukovainion hissittömät talot ovat hyvin samankaltaisia, joten hissien rakentaminen olisi erittäin kannattavaa tehdä useissa taloyhtiössä yhtäaikaa, esimerkiksi kortteli kerrallaan. Hissi parantaa asumisen laatua sekä rakennuksen arvoa ja avustusten ansiosta se voidaan rakentaa puoleen hintaa. Rakennetaan siis hissit Kaukovainiollekin! Hissin rakennuskustannusten jako kerroksittain 4-kerroksisessa talossa. Jokaisessa kerroksessa on asuntoja. Sijaintikerros asuintalossa Kerroksen osuus kustannuksista 4.krs 3. krs 2. krs 1. krs (Pihataso) 40 % 30 % 20 % 10 %

87 ESITE HISSIN RAKENTAMISESTA VANHAAN KERROSTALOON Hissin rakentaminen onnistuu lähes jokaiseen taloon - olemassa olevaan porrashuoneeseen - rakennuksen ulkopuolelle - huoneistotiloihin Alla kaksi esimerkkiä hissin sijoittamismahdollisuuksista. LIITE 1/3 Julkisivua elävöittää moderni hissi, jonka vieressä tuuletusparvekkeet. Porrashuone ennen hissiä ja hissin jälkeen. Hissi on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle laajennusosaan. Tältä rakennus voisi näyttää hissin rakentamisen jälkeen. Uuden porrashuoneen yhteyteen on rakennettu tuuletusparvekkeet. Porrashuone ennen hissiä ja hissin jälkeen. Esimerkissä hissi sijoitettu porrashuoneeseen ja rakennuksen ulkopuolella uudet portaat.