Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM POL-06 Voionmaa Lauri Viite UTP 54/2005 vp Asia EU/YUTP/Eduskunnan tiedottaminen/suomen OSALLISTUMISESTA KANSAINVÄLISEEN SIVIILIKRIISINHALLINTAAN VUONNA 2006 Ohessa lähetetään Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle perustuslain 97 nojalla otsikkoasiaa koskeva muistio. Eurooppakirjeenvaihtajan sijainen Tanja Jääskeläinen

2 ULKOASIAINMINISTERIÖ POLIITTINEN OSASTO / POL-08 UTP 54/2005 vp SUOMEN OSALLISTUMISESTA KANSAINVÄLISEEN SIVIILIKRIISINHALLINTAAN VUONNA 2006 Suomi osallistuu kansainväliseen siviilikriisinhallintaan päämääränään edistää kriisialueiden kehitystä kohti demokratiaa, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioitusta, hyvää hallintoa sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Käytännössä toiminta on asiantuntijoiden lähettämistä kriisialueille ja alueille, joilla demokraattiset ja oikeusjärjestelmän rakenteet kaipaavat ulkopuolista vahvistusta, tukea ja koulutusta. Sisällöltään toiminta ulottuu eri alojen tarkkailu-, koulutus- ja neuvontatehtävistä viranomaistoimintojen, kuten poliisitoimen, oikeuslaitoksen tehtävien ja siviilihallinnon, sijaistamiseen. Vuoden 2005 aikana on erityisen dynaamista ollut siviilikriisinhallinnan kehittäminen Euroopan unionissa sekä EU:n siviilikriisinhallinnan operationaalisen toiminnan nopea lisääntyminen. EU on kuluvana vuonna käynnistänyt toiminnan yhdeksässä siviilikriisinhallinnan operaatiossa, joista Suomi on mukana seitsemässä. EU:ssa on myös käynnissä dynaaminen siviilikriisinhallinnan konseptuaalinen ja voimavarojen kehitystyö. Voimavaroja kehitetään unionin turvallisuusstrategiassa sekä Eurooppaneuvostossa joulukuussa 2004 hyväksyttyjen siviilikriisinhallinnan yleistavoitteiden mukaisesti. Suomi on vuonna 2005 ilmoittanut tarjoavansa unionin käyttöön kykyjä yhteensä 266 henkilöä (poliisitoiminta 80, oikeusvaltioala 16, siviilihallinto 18, pelastuspalvelu 98, monitorointi 35, tuki EU:n erityisedustajille 4 ja siviilivalmiusryhmät 15). Unionin siviilikriisinhallinnan kehittäminen tulee olemaan myös lähivuosien keskeinen prioriteetti. Vuoden 2006 aikana EU:ssa tullaan jatkamaan työtä voimavarojen kehittämiseksi. Seuraava voimavaratyötä käsittelevä konferenssi järjestetään Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Vuoden 2006 aikana jatketaan myös Suomenkin tukemaa työtä siviili-sotilaskoordinaation edistämiseksi ja suunnittelutyötä Suomen EUpuheenjohtajuuskauden aikana järjestettävää kriisinhallintaharjoitusta (CME06) varten. Tulevana vuonna edistetään myös yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Suomi osallistuu siviilikriisinhallinnan operaatioihin sekä EU:n ja kansainvälisten järjestöjen että muun kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Operaatiotoiminnan lisäksi Suomi on lähettänyt asiantuntijoita EU:n eri elimiin ja kansainvälisten järjestöjen sihteeristöihin asiantuntija-aloina mm. oikeusvaltio, siviilihallinto, ihmisoikeudet, tasa-arvoasiat sekä romaniasiat. Suomi korostaa siviilikriisinhallinnassa Euroopan unionin, kansainvälisten järjestöjen - erityisesti YK:n, Etyjin ja Euroopan neuvoston - sekä muiden siviilikriisinhallinnan toimijoiden yhteistyön merkitystä. Myös yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on tärkeää. Joulukuussa 2005 Suomella on noin 110 asiantuntijaa kansainvälisen siviilikriisinhallinnan tehtävissä. Lisäksi Etyjin lyhytaikaisiin vaalitarkkailumissioihin osallistutaan vuositasolla n. 30 henkilöllä. Siviilikriisinhallinnassa toiminnan painopistealueena on ollut Länsi-Balkan. Toiminta on laajentumassa mm. Etelä-Kaukasiaan, Keski- ja Kaakkois-Aasiaan, Lähi-Itään ja Afrikkaan. Siviilikriisinhallintaan on vuoden 2005 talousarviossa varattu euroa. Lisäksi varalla on määrärahaa 4 miljoonaa euroa käynnissä olevien operaatioiden mahdollisiin lisämenoihin ja uusia operaatioita varten. Vuoden 2006 määrärahat ovat kuluvan vuoden tasoa. Tulevaisuudessa voi esiintyä paineita määrärahojen korottamiseksi. Muistion loppuosa käsittelee Suomen osallistumista kansainväliseen siviilikriisinhallintaan tällä hetkellä ja vuonna Tiedossa olevan operaatiotoiminnan lisäksi Suomen on myös varauduttava mahdollisiin uusiin operaatioihin. Vuoden 2006 osalta on syytä varautua myös siihen, että EU-puheenjohtajuuskaudella puheenjohtajalta odotetaan aktiivista panosta siviilikriisinhallintasektorilla.

3 Osallistuminen Euroopan unionissa: EU:n poliisioperaatio EUPM (Bosnia-Hertsegovina). Operaatio alkoi tammikuussa Sen tehtävänä on ollut perustaa Daytonin/Pariisin sopimukseen pohjautuen Bosnia-Hertsegovinaan omat pysyvät poliisitoiminnot parhaiden eurooppalaisten ja kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti ja siten nostaa Bosnia-Hertsegovinan poliisitoiminnan tasoa. EUPM:n nykyinen mandaatti päättyy vuoden 2005 loppussa. Unionissa on päätetty käynnistää EUPM:lle nykyistä operaatiota pienempi jatko-operaatio vuoden 2006 alusta lukien. Jatko-operaation tehtävät liittyvät erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen taisteluun ja maan poliisiuudistuksen täytäntöönpanoon. Suomen henkilövahvuus EUPM:ssä on vuonna 2005 yhdeksän. Vuonna 2006 Suomi osallistuu jatko-operaatioon suurinpiirtein nykyisen EUPMosallistumisen EU:n poliisineuvonantajien ryhmä EUPAT (Makedonia). Makedoniassa on toiminut EU:n poliisioperaatio Proxima, joka käynnistettiin joulukuussa 2003 ja jonka mandaattia jatkettiin syksyllä 2004 vuoden 2005 lopulle. Proxima on tukenut tehokkaan ja ammattimaisen poliisin kehitystä ja edistänyt eurooppalaisia poliisistandardeja, täydentäen Etyjin työtä tällä saralla. Proxima on ollut osa EU:n laajempaa sitoutumista Makedonian tukemiseen Euroopan integraatiossa. Proxima päättyy ja Makedonian poliisin tukeminen siirtyy osaksi Euroopan yhteisön ja komission ohjelmia. Päättyvän operaation ja komission ohjelmien alkamisen väliseksi ajaksi perustetaan unionin poliisineuvonantajien ryhmä EUPAT (European union Police Advisory Team) varmistamaan, että Proximan puitteissa saavutettu tietotaito ei katoa. EUPATin mandaatin kesto on kuusi kuukautta alkaen Suomen henkilövahvuus Proximassa on vuonna 2005 ollut kolme. Vuonna 2006 Suomi osallistuu EUPATin toimintaan. EU:n tarkkailuoperaatio EUMM (Länsi-Balkan). EUMM:n päätavoitteena on ollut tukea EU:n Länsi- Balkanin politiikan muotoilua tiedon keräämisen ja analysoinnin avulla. Operaatio aloitti toimintansa Euroopan yhteisön monitorointimissiona (ECMM) vuonna 1991, muuttuen loppuvuodesta 2000 EU:n monitorointimissioksi (EUMM). Operaation mandaattia on jatkettu vuoden 2006 loppuun. Suomen henkilövahvuus EUMM:ssä on vuonna 2005 neljä. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista nykyisellä EU:n integroitu oikeusvaltio-operaatio EUJUST LEX (Irak). EU antaa operaation puitteissa Irakille oikeusvaltioalan koulutusapua. Operaation taustalla on Irakin EU:lle esittämä pyyntö saada koulutusapua Irakin oikeusjärjestelmän puutteiden korjaamiseksi ja järjestelmän uudistamiseksi. Operaatio käynnistettiin heinäkuun alussa 2005 ja sen on tarkoitus kestää vuoden verran. Koulutus on käynnistetty Irakin ulkopuolella. Siihen sisältyy EU:n jäsenmaissa järjestettäviä yleiskursseja ja rikostutkintakursseja, osallistujina n. 700 Irakin poliisin, oikeuslaitoksen ja vankeinhoidon edustajaa. Operaation mahdollisista jatkotoimista ei ole vielä päätöstä. Suomen henkilövahvuus on vuonna 2005 kolme. Yksi suomalaisista toimii operaation vankeinhoito-osan koordinaattorina. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista operaatioon. Mahdollisesta osallistumisesta jatkotoimiin päätetään erikseen. EU:n poliisioperaatio EUPOL COPPS (palestiinalaisalueet). Unioni on perustanut tammikuussa 2005 koordinaatiotoimiston palestiinalaisalueiden poliisitoiminnan tukemiseksi (EU COPPS) EU:n Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustajan toimiston yhteyteen. EU COPPSin tehtävänä on ollut koordinoida EU:n jäsenmaiden tukea palestiinalaisten siviilipoliisille ja neuvoa poliisiasioissa strategisella EU COPPSin toiminnan pohjalta unioni käynnistää vuoden 2006 alusta lukien kolme vuotta kestävän poliisioperaation EUPOL COPPS, jonka tarkoituksena on avustaa kolmivuotisen siviilipoliisin kehittämissuunnitelman toteuttamisessa, jatkaa EU COPPSin suorittamaa EU:n jäsenmaiden ja tarvittaessa kansainvälisen tuen koordinointia sekä neuvoa poliisitoimintaan liittyvissä rikosoikeudellisissa asioissa. Suomen henkilövahvuus EU COPPSissa on vuonna 2005 yksi. Suomi valmistautuu osallistumaan vuonna 2006 EUPOL COPPSin toimin taan. EU:n rajavalvontaoperaatio EU BAM (Rafah, Gaza). Operaatio Rafahin rajanylityspisteellä Gazan ja Egyptin välisellä rajalla käynnistettiin Operaatiossa tarkkaillaan palestiinalaisviranomaisten toimintaa rajanylityspisteellä sekä neuvotaan ja koulutetaan heitä. Tarkkailutoiminta perustuu Israelin ja palestiinalaishallinnon väliseen sopimukseen. Tavoitteena on tukea Lähi-idän rauhanprosessia ja Tiekartan

4 täytäntöönpanoa vahvistamalla osapuolten keskinäistä luottamusta ja lisäämällä palestiinalaisten kapasiteettia valvoa rajoja parhaiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Operaation on tarkoitus kestää vuoden verran. Suomen henkilövahvuus on vuonna 2005 neljä. Vuonna 2006 Suomi jatkaa operaatioon osallistumista suurinpiirtein nykyisellä EU:n tukitoimet AMIS II -operaatiolle, AMIS EU Supporting Action (Darfur/Sudan), siviilikomponentti. EU:n tuki Afrikan unionin AMIS II-operaatiolle Sudanissa Darfurin alueella käsittää sekä siviili- että sotilaskomponentin. Näistä siviilikomponentti sisältää AMIS-II:n siviilipoliisille annettavan tuen poliisien komentoketjulle, poliisien kouluttamiseen ja AU:n sihteeristön poliisiyksikön kehittämiseen. Siviilikomponentin tukitoiminta käynnistettiin syyskuussa EU:n erityisedustaja (Pekka Haavisto) edistää osaltaan EU:n tukitoimien toteuttamista. Tukitoimien jatkamisen tarpeellisuus on tarkoitus tarkistaa kesäkuun 2006 loppuun mennessä. Suomen henkilövahvuus on vuonna 2005 kaksi. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista nykyisellä EU:n tarkkailuoperaatio AMM (Aceh/Indonesia). Tarkkailuoperaation toteuttaminen liittyy Indonesian hallituksen (GoI) ja Vapaa Aceh-liikkeen (GAM) elokuussa 2005 allekirjoittamaan keskinäiseen sopimukseen. Operaation toteuttajiksi pyydettiin Euroopan Unionia ja eräitä ASEAN-maita. AMM on siviilioperaatio, johon liittyy aseriisuntakomponentti. AMM:n tehtävänä on tarkkailla GAMin liikekannaltapanoa ja sen aseiden hävittämistä, ei-paikallisten ase- ja poliisijoukkojen uudelleenryhmittämistä ja vetäytymistä sekä GAMin aktiiv ijäsenten uudelleensijoittumista yhteiskuntaan, tarkkailla ihmisoikeustilannetta ja avustaa tällä alalla edellä lueteltujen tehtävien yhteydessä, tarkkailla lainsäädännön muuttamista, ratkaista kiistanalaiset armahdustapaukset, tutkia ja ratkaista valitukset ja väitetyt rikkomukset, jotka koskevat MoU:ta, sekä ylläpitää yhteyksiä ja hyvää yhteistyötä osapuolten kanssa. Operaation alustava tarkkailuläsnäolo käynnistyi ja varsinainen operaatio Operaation on tarkoitus kestää saakka. Suomen henkilövahvuus on vuonna 2005 kolmekymmentä. Näistä 13 on ollut paikalla jo alustavan tarkkailuläsnäolon aikana. Suomen osallistumisen taso laskee vuoden 2006 alussa operaation edetessä. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista operaatioon sen päättymiseen saakka. Euroopan unionin neuvoston/komission raja- ja tullioperaatio EU BAM (Moldova/Ukraina). Operaatio on käynnistynyt Moldovan ja Ukrainan välisellä rajalla 1. joulukuuta Tavoitteena on vahvistaa Moldovan ja Ukrainan omia valmiuksia tehostaa raja- ja tullivalvontaansa sekä avustaa ja neuvoa viranomaisia rahtitavaran ja henkilöliikenteen valvonnassa. Operaation ensimmäisen vaihe kestää kuusi kuukautta. Sen jälkeen toiminnan on suunniteltu jatkuvan 12 tai 18 kuukauden ajan päähuomion siirtyessä keskushallintojen kapasiteetin vahvistamiseen. Operaatiotoimintaa hallinnoi ja rahoittaa komissio. Unionin jäsenmaat kuitenkin sekondeeraavat operaatioon asiantuntijoita ja rahoittavat näiden osallistumista. Suomen henkilövahvuus on vuonna 2005 viisi. Yksi suomalaisista toimii operaation apulaispäällikkönä. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista operaatioon sen päättymiseen saakka. Osallistuminen YK:n puitteissa: YK:n väliaikaishallinto UNMIK (Kosovo). YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244 valtuutti kesäkuussa 1999 UNMIKin perustamisen. UNMIKin vastuualueisiin on päätöslauselman mukaisesti kuulunut siviilihallinnon tehtävien suorittaminen, tuntuvan autonomian ja itsehallinnon perustamisen edistäminen, Kosovon tulevaisuudesta päättävän poliittisen prosessin fasilitoiminen, humanitaarisen ja hätäavun koordinointi, keskeisen infrastruktuurin jälleenrakentamisen tukeminen, lain ja järjestyksen ylläpito, ihmisoikeuksien edistäminen ja pakolaisten turvallisen paluun avustaminen. Suomen henkilövahvuus on vuonna 2005 kuusi siviilipoliisia. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista nykyisellä YK:n operaatio UNMIS (Sudan), poliisikomponentti. UNMISin tehtävänä on valvoa ja tukea Sudanin hallituksen ja Sudanin kansan vapautusliikkeen/-armeijan välillä tammikuussa 2005 allekirjoitetun rauhansopimuksen toimeenpanoa, edistää pakolaisten ja siirrettyjen henkilöiden vapaaehtoista paluuta, avustaa miinanraivauksessa ja osallistua kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiin suojella ja edistää ihmisoikeuksia Sudanissa. UNMISin tehtävänä on myös tarjota poliittista ja logistista tukea Afrikan

5 unionin AMIS -operaatiolle Darfurin alueella. UNMIS-operaatio käsittää neljä laajaa sektoria: palvelut ja tuki rauhanprosessille, turvallisuus, hallinto sekä humanitaarinen ja kehitysapu. Tuki rauhansopimuksen täytäntöönpanolle sisältää mm. tulitaukosopimuksen toteuttamisen ja aseellisten ryhmien uudelleensijoittumisen monitoroinnin, avustamisen aseriisuntaa, kotiuttamista ja uudelleensijoittumista yhteiskuntaan (DDR) koskevan ohjelman perustamisessa sekä aseidenriisunnan osalta ohjelman toimeenpanossa sekä avustamisen poliisitoiminnan uudelleenjärjestämisessä ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisessä. Suomen henkilövahvuus on vuonna 2005 kaksi siviilipoliisia. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista nykyisellä Osallistuminen ETYJin puitteissa: Etyjin kenttämissioihin Suomi osallistuu Bosnia-Hertsegovinassa, Serbia ja Montenegrossa, Georgiassa ja Turkmenistanissa. Lisäksi Suomi osallistuu Nagorno-Karabahin kriisiä sovittelevaan Minskin ryhmään. Suomen henkilövahvuus Etyjin kenttämissioissa ja Minskin ryhmässä on vuonna 2005 yhteensä seitsemän. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista nykyisellä ETYJin vaalitarkkailutoiminta. Missio-osallistumisen lis äksi Suomi lähettää vuositasolla noin 30 lyhytaikaista vaalitarkkailijaa Etyjin vaalitarkkailuoperaatioihin. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista nykyisellä Operaatiotoiminta muissa kansainvälisissä puitteissa Naton johtamien ISAF-joukkojen jälleenrakennusryhmien siviilikomponentti, ISAF/PRT (Afganistan). ISAF-joukkojen tehtävänä on avustaa Afganistanin hallintoa vakauden ja turvallisuuden takaamisessa sekä turvata YK:n ja muiden jälleenrakennuksessa ja humanitaarisessa toiminnassa avustavien kansainvälisten siviilitoimijoiden työtä. Suomella on kolme siviiliasiantuntijaa mukana ISAFin alaisuudessa toimivassa jälleenrakennusryhmässä (Provincial Reconstruction Team). Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista nykyisellä Kansainvälinen irakilaisten poliisien koulutuskeskus JIPTC (Jordania). Ammanissa toimii joulukuussa 2003 toimintansa aloittanut kansainvälinen irakilaispoliisien koulutuskeskus. Kansainvälisiä poliisikouluttajia keskuksessa on vajaat 300 ja oppilaita kerrallaan reilut Koulusta on sen toimintaaikana valmistunut reilut poliisia. Koulutus kestää kahdeksan viikkoa. Suomen henkilövahvuus toiminnassa on vuonna 2005 kymmenen. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista nykyisellä Yhteispohjoismaalainen tarkkailuoperaatio SLMM, Sri Lanka. Norjan vetämän SLMM:n tehtäviin kuuluu Sri Lankan konfliktin osapuolten Sri Lankan hallituksen ja Liberation Tigers of Tamil Eelam-järjestön (LTTE) välisen tulitaukosopimuksen valvominen, rikkomusten tutkiminen, neuvonta ja avustaminen tilanteen purkamiseksi ja tilanteen normalisoinnissa. Lisäksi aluetoimistot partioivat laajasti SLMM:n vastuualueella. Suomen henkilövahvuus on vuonna 2005 kymmenen. Vuonna 2006 Suomi jatkaa osallistumista nykyisellä Asiantuntijatoiminta: Asiantuntijat EU:ssa ja eri järjestöissä. Operaatioiden lisäksi Suomella on vuonna 2005 sekondeerattuna 14 eri alojen asiantuntijaa EU:n, Etyjin, Euroopan neuvoston ja Naton sihteeristöihin sekä EU:n erityisedustajien toimistoihin (Bosnia- Hertsegovina, Afganistan). Vuonna 2006 Suomi jatkaa sekondeeraustoiminnalla asiantuntijoiden läsnäoloa avainpaikoilla kansainvälisissä organisaatioissa. Suomi pyrkii myös edistämään suomalaisten rekrytointia kansainvälisten järjestöjen pysyviin tehtäviin.