YUTP Neuvoston vuosittainen selvitys Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista CONSILIUM

Transkriptio

1 CONSILIUM EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO PÄÄSIHTEERISTÖ FI 2008 Neuvoston vuosittainen selvitys Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista YUTP

2 2008 Neuvoston vuosittainen selvitys Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista YUTP

3 Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista löytyy internetin Europa-palvelimelta osoitteessa ( Luettelointitiedot ovat julkaisun lopussa. ISBN ISSN DOI /21736 Euroopan yhteisöt, 2009 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan Printed in Belgium 2

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...5 I OSA: KATSAUS VUOTEEN A UHKIEN JA MAAILMANLAAJUISTEN HAASTEIDEN KÄSITTELY...7 Joukkotuhoaseiden leviäminen...7 Terrorismi...9 Alueelliset konfliktit ja epävakaat tilanteet...10 Energiavarmuus...12 Ilmastonmuutos ja turvallisuus...13 B VAKAUTTAMINEN EUROOPASSA JA MUUALLA...14 Eurooppaan lähentyminen vakauden perustana...14 Yhteistyön tiivistäminen naapurialueiden kanssa...16 Naapurialueiden kriisien ja lukkiutuneiden konfliktien käsittely...16 C VAIKUTTAMINEN TEHOKKAAMMAN MONENVÄLISEN JÄRJESTYKSEN MUODOSTAMISEEN...18 Toiminta monenvälisissä puitteissa...18 Yhdistyneet Kansakunnat...18 Nato...19 Etyj...19 Euroopan neuvosto...20 Muut kansainväliset koordinointimekanismit...20 Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen...20 Ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen...21 Rankaisematta jättämisen torjunta...23 D KUMPPANUUKSIEN EDISTÄMINEN KAIKKIALLA MAAILMASSA...24 Suhteiden vakiinnuttaminen strategisten kumppanien kanssa...24 Yhdysvallat...24 Venäjän federaatio...24 Kiina...25 Intia...26 Brasilia...26 Japani...27 Kanada...27 Alueellisen vastuunottamisen lujittaminen...27 Alueelliset järjestöt ja alueellinen yhteistyö...28 Afrikka...28 Aasia...29 Keski-Aasia ja Mustanmeren alue...30 Persianlahti ja Välimeri...31 Länsi-Balkan...31 Latinalainen Amerikka ja Karibian alue...31 Alueelliset suurvallat

5 E TEHOKKUUTTA, TOIMINTAKYKYÄ JA JOHDONMUKAISUUTTA...33 Konfliktinesto...33 ETPP:n lujittaminen...33 Siviili- ja sotilasvoimavarat...33 Siviilivoimavarat...34 Sotilaalliset voimavarat...34 Koulutus ja harjoitukset...35 Rahoitus...36 ETPP:n monipuolistaminen...37 Erilaiset tehtävät...37 Turvallisuusalan uudistus...37 Oikeusvaltio...37 Rauhanvalvonta...38 Siviilien suojelu...38 Erilaiset välineet...39 Johdonmukaisuuden ja tehokkuuden lisääminen...39 Toimien tehokkuus...39 Toimien johdonmukaisuus...40 Yhteistyö kolmansien maiden kanssa...41 II OSA KATSAUS VUOTEEN Legal acts in the CFSP area...46 Appearances by representatives of the Council before EP...66 CFSP budget commitment appropriations

6 ESIPUHE Neuvosto antaa suuren arvon sille, että Euroopan parlamentti (EP) seuraa tiiviisti Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP). Vankka ja johdonmukainen YUTP, joka on Euroopan kansalaisten ulottuvilla avoimuuden hengessä ja entistä suuremman näkyvyyden tuloksena ja jolla on kansalaisten tuki, on osa EU:n legitiimiyttä ja vahvistaa eurooppalaista identiteettiä. EP:n toimet tällä alalla, jossa neuvostolla ja parlamentilla on monia yhteisiä etuja ja tavoitteita, ovat tärkeitä EU:n kuvan muovaajia EU:n rajojen ulkopuolella ja eritoten kansalaisten silmissä. Korkean edustajan parlamentaarisista asioista vastaavan henkilökohtaisen edustajan toiminta yhteyshenkilönä näiden kahden toimielimen välillä ja kansallisten parlamenttien kanssa on jatkossakin merkittävässä asemassa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti puheenjohtajavaltio on kuullut Euroopan parlamenttia YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista. Neuvosto on lisäksi usein eri tavoin kuullut Euroopan parlamenttia ja antanut sille säännöllisesti tietoja YUTP:n kehityksestä 1. Yksi tavoista on tämä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen G kohdan 43 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille vuosittain esitettävä neuvoston asiakirja yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan (YUTP) 2 tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista (YUTP-selvitys) 3. Neuvoston ja sen elinten työskentely pohjautui vuonna 2008 Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanon arviointiprosessiin Ks. liitteessä I oleva luettelo neuvoston edustajien esiintymisistä EP:ssä YUTP:n ja ETPP:n alalla vuonna 2008 (neuvoston asiak. 8855/09). Tässä selvityksessä kuvataan ainoastaan YUTP:n alan toimia. Tarvittaessa ja silloin, kun se on välttämätöntä laaja-alaisen katsauksen antamiseksi toiminnasta, viitataan SEU:n V osaston ulkopuolelle jääviin toimiin. Se täydentää ulkosuhteita koskevaa lukua, joka sisältyy Euroopan parlamentille SEU:n 4 artiklan mukaisesti annettavaan, EU:n toteutunutta kehitystä käsittelevään vuosikertomukseen; EU:n ulkosuhteiden yleiset painopisteet, jotka on esitetty esimerkiksi Eurooppa-neuvoston päätelmissä, kuuluvat näin ollen kyseiseen 4 artiklan mukaiseen kertomukseen. Eurooppa-neuvoston kokouksessa 12. joulukuuta 2003 hyväksytty "Euroopan unionin turvallisuusstrategia" ja kokouksessa 11. ja 12. joulukuuta 2008 hyväksytty analyysi "Selvitys Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta" (molemmat saatavilla osoitteessa 5

7 Siinä käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena EU:n toiminta-aloja keskeisten teemojen mukaan ja ryhmiteltiin ne tärkeimpien haasteiden ympärille, jotka pysyvät tulevina vuosina etusijalla EU:n maailmanlaajuisen toiminnan perusteissa. Euroopan unionin turvallisuusstrategian lähestymistapa on kokonaisvaltainen ja vastaa edelleen täysin tarkoitustaan, ja sitä on nyt vahvistettu Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanoa koskevalla selvityksellä 5. Nämä kaksi asiakirjaa toimivat puitteina edistettäessä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista ohjelmaa. Tämän YUTP-selvitys pohjautuu sekä muodoltaan että sisällöltään EU:n turvallisuusstrategian täytäntöönpanoa koskevaan selvitykseen. Näin ollen tässä selvityksessä noudatetaan EP:n ehdotusten 6 mukaisesti strategisempaa, aihelähtöisempää ja virtaviivaisempaa lähestymistapaa kuin aiempina vuosina. Tarkoituksena ei ole antaa tyhjentävää luetteloa neuvoston toimista vuonna Tämän selvityksen painopiste on pikemminkin EU:n ulkopolitiikan tärkeimmissä näkökohdissa ja perusvalinnoissa, joita havainnollistetaan valikoiduilla esimerkeillä ulkopolitiikan alalta. EP:n ja neuvoston työn välistä yhteyttä korostetaan viittauksilla EP:n YUTP-kysymyksistä antamiin päätöslauselmiin ja niitä koskevilla analyyttisilla huomautuksilla. EU:n maailmanlaajuista roolia kansainvälisen kehityksen muotoilemisessa tukee ainutlaatuinen yhdistelmä sen käytettävissä olevia välineitä. EU:n erityisedustajilla ja ETPP-operaatioilla on merkittävä rooli YUTP:n ja ETPP:n alalla. Vuonna 2008 EU:n poliittista läsnäoloa toteutti 11 EU:n erityisedustajaa keskeisissä maissa ja keskeisillä alueilla 12 eri toimeksiannon alaisina. Erityisedustajat ovat EU:n ja sen politiikkojen "ääni" ja "kasvot" ETPP-operaatiota kolme sotilasoperaatiota ja 10 siviilioperaatiota toteutettiin kolmella mantereella. Vuonna 2008 aloitettiin näiden lisäksi yksi uusi sotilasoperaatio ja neljä uutta siviilioperaatiota 9. Selvityksessä tarkastellaan näiden operaatioiden osuutta YUTP:n tavoitteiden ja painopisteiden edistämisessä laajemmassa poliittisessa yhteydessä EP ja kansalliset parlamentit osallistuivat tiiviisti arviointiprosessiin. Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri oli monesti mukana EP:n kanssa käydyissä keskusteluissa (esim. ulkoasiainvaliokunnassa syys- ja marraskuussa), ja neuvoston pääsihteeristön poliittisen yksikön johtaja osallistui turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan kokouksiin ja piti kahdenvälisiä kokouksia parlamentin jäsenten kanssa. EP:n päätöslauselmista on ollut apua koko prosessin ajan. Euroopan parlamentti antoi 5. kesäkuuta 2008 päätöslauselman Euroopan turvallisuusstrategian ja ETPP:n täytäntöönpanosta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0255) ja 19. helmikuuta 2009 päätöslauselman Euroopan turvallisuusstrategiasta (EP:n asiakirja P6_TA(2009)0075). Euroopan parlamentti antoi 19. helmikuuta 2009 Jacek Saryusz-Wolskin mietinnön perusteella päätöslauselman Euroopan parlamentille esitetystä neuvoston vuosittaisesta selvityksestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista (EP:n asiak. P6_TA(2009)0074). Täydelliset yhteenvetoluettelot YUTP-välineistä (mm. luettelot julkilausumista, virallisista yhteydenotoista ja poliittiseen vuoropuheluun kuuluvista kokouksista) julkaistaan kerran vuodessa erillisenä asiakirjana. Neuvoston www-sivustolla ( on tämä luettelo ja muita tietoja YUTP:stä. Sivustolla on myös neuvoston julkinen asiakirjarekisteri, joka on hyödyllinen esimerkiksi tässä selvityksessä viitattuihin asiakirjoihin tutustumista varten. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota YUTP:n rahoitusta koskevaan komission www-sivustoon ( ja sen YUTP:n alan rajoittavia toimenpiteitä koskevaan wwwsivustoon ( Ks. neuvoston pääsihteeristön tiedote EU:n erityisedustajista "EU Special Representatives (EUSRs) Representing the EU around the world in key policy areas". ( Ks. katsaus Euroopan unionin operaatioihin huhtikuu 2009 ( ENApril09.pdf) 6

8 I OSA: KATSAUS VUOTEEN 2008 A UHKIEN JA MAAILMANLAAJUISTEN HAASTEIDEN KÄSITTELY EU:n turvallisuusstrategian täytäntöönpanoa koskevassa selvityksessä todetaan, että tämän päivän nopeasti muuttuvassa maailmassa turvallisuusstrategiassa määritetyt uhat ovat yhä monimutkaisempia ja toisiinsa kytkeytyneempiä. Tämän vuoksi neuvosto vei vuonna 2008 edelleen eteenpäin hellittämättömiä pyrkimyksiään torjua joukkotuhoaseiden leviämistä ja terrorismia sekä käsitellä tehokkaammin ilmastonmuutokseen ja energiahuoltoon liittyviä turvallisuusnäkökohtia. Alueellisista konflikteista ja epävakaista valtioista johtuvat riskit, mukaan lukien merirosvous, sekä talouskriisi vaativat monenlaisia toimia konfliktin ja turvattomuuden perussyihin puuttumiseksi ja pysyvään vakauteen pyrkimiseksi. Joukkotuhoaseiden leviäminen Joukkotuhoaseiden leviämisen riskin jatkuvasti kasvaessa EU toimi hyvin aktiivisesti monenvälisillä foorumeilla joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian pohjalta 10. Se oli myös etujoukossa, kun kansainvälisellä tasolla pyrittiin käsittelemään Iranin ydinohjelmaa. Pienaseita ja kevyitä aseita, muita tavanomaisia aseita ja asevientikieltoa koskeva työskentely jatkui 11. Asiakirjassa "Euroopan unionin uudet toimintalinjat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi" 12 esitetään tärkeimmät joukkotuhoasestrategian täytäntöönpanon jatkamiseksi edellytetyt tehtävät (ajantasaistetun riski- ja uhka-arvioinnin laatiminen, tiedottaminen, tiedon ja taitotiedon aineettoman siirron torjuminen, joukkotuhoaseiden leviämisvirtojen ja rahoituksen estäminen, pakotteet sekä yhteistyön tehostaminen kolmansien maiden ja asiaankuuluvien alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.) EU myös jatkoi joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen sisällyttämistä sopimussuhteisiin kolmansien maiden kanssa: Syyrian kanssa allekirjoitettavaan assosiaatiosopimukseen sisällytettiin joukkotuhoaseita koskeva lauseke, Kiinan, Andien yhteisön, Keski-Amerikan valtioiden, Thaimaan ja Vietnamin kanssa edistyttiin joukkotuhoaseita koskevan lausekkeen osalta, ja lausekkeen sisällyttämisestä Etelä-Korean ja Libyan kanssa tehtäviin puitesopimuksiin alettiin neuvotella. Koko vuoden 2008 ajan jatkettiin työskentelyä neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi Iranin ydinohjelmakysymykseen vakiintuneen kaksitahoisen politiikan pohjalta, jossa yhdistyvät painostus, myös pakotteiden avulla 13, ja kannustimet. Huolimatta siitä, että Iran ei toiminut rakentavassa yhteistyössä kansainvälisten mekanismien kanssa, EU oli edelleen sitoutunut neuvotteluratkaisun löytämiseen. Korkeana edustajana toimivan pääsihteerin Kiinan, Ranskan, Ks. neuvoston päätelmät 8. ja 9. joulukuuta 2008 (neuvoston asiak /08) ja "puolivuosittainen tilanneselvitys joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanosta (2008/II)" (neuvoston asiak /08). Euroopan parlamentti antoi 20. marraskuuta 2008 päätöslauselman rypäleammuksia koskevasta yleissopimuksesta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0565). Ks. neuvoston asiak /08. Erityisesti panemalla täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1803 ja ajantasaistamalla edelleen luetteloita henkilöistä/yhteisöistä, joita koskee viisumikielto ja varojen jäädyttäminen. 7

9 Saksan, Venäjän federaation, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen puolesta tekemän uudistetun tarjouksen pohjalta (kesäkuu 2008) jatkettiin keskustelua menettelyä ja neuvotteluehtoja koskevista ehdotuksista, erityisesti "molemminpuolisen jäädyttämisen" toimintamallista. EU:n tavoitteena on rakentaa luottamukseen ja yhteistyöhön perustuva pitkäkestoinen suhde Iranin kanssa. Tämä riippuu edistymisestä kaikissa ongelmakysymyksissä, ensisijaisesti ydinohjelmakysymyksessä, mutta myös terrorismissa, Iranin suhtautumisessa Lähi-idän rauhanprosessiin, alueellisissa kysymyksissä ja ihmisoikeuksissa 14. Korean niemimaan osalta EU toisti tukevansa vahvasti kuuden osapuolen neuvotteluprosessia ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1718 täysimääräistä täytäntöönpanoa ja edisti Koreoiden välistä sovintoa sekä alueellista vakautta ja niemimaan ydinaseriisuntaa. Joskin huoli Pohjois-Korean ulkoisesta ydinasevarustelusta oli edelleen olemassa, EU ilmaisi tyytyväisyytensä Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean väliseen sopimukseen (lokakuu 2008). Samalla EU palautti mieliin kansainvälisen yhteisön tavoitteen, että Pohjois-Korea luopuu kaikista ydinaseista ja olemassa olevista ydinohjelmista täydellisesti, todennettavasti ja peruuttamattomasti. Tämän tukemiseksi EU avusti Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) monitorointitoimien rahoittamista Pohjois-Koreassa. EU jatkoi vuonna 2008 tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen (CCW-sopimus) ja siihen liitettyjen pöytäkirjojen 15 yleismaailmallisen soveltamisen edistämistä sekä pienaseita ja kevyitä aseita koskevan kysymyksen ottamista käsiteltäväksi monenvälisillä foorumeilla ja kolmansien maiden kanssa käymässään poliittisessa vuoropuhelussa 16. EU muun muassa tuki taloudellisesti ja poliittisesti useita asiaan liittyviä työpajoja ja seminaareja 17. Neuvosto sopi joulukuussa 2008 pienaseita ja kevyitä aseita koskevan lausekkeen sisällyttämisestä EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin. Neuvosto hyväksyi myös yhteisen toiminnan jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä ja niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi 18. Yhteisen kannan vahvistamisella sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien oikeudellisesti sitovien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 19 (joulukuu 2008) saatettiin päätökseen aseiden vientiä koskevien EU:n käytännesääntöjen tarkistaminen. Jäsenvaltiot osoittivat jälleen kerran päättäneensä vakaasti estää sellaisen sotilasteknologian ja sellaisten puolustustarvikkeiden viennin, joita voitaisiin käyttää ei-toivottuihin tarkoituksiin, esimerkiksi kansalliseen sortotoimintaan tai kansainväliseen hyökkäykseen, tai jotka voisivat lisätä alueellista epävakautta Euroopan parlamentti antoi 31. tammikuuta 2008 päätöslauselman Iranista (EP:n asiak. P6_TA(2008)0031). Yhdistyneiden Kansakuntien toimisto järjesti kuusi alueellista seminaaria isäntämaiden, EU:n puheenjohtajavaltion ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä käsittelevän korkeana edustajana toimivan pääsihteerin henkilökohtaisen edustajan toimiston tuella. Ks. "Kuudes tilanneselvitys pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta (2008/II)", jonka neuvosto hyväksyi istunnossaan 8. ja 9. joulukuuta 2008 (neuvoston asiak /08). Kolme alueellista seminaaria järjestettiin tarkoituksena tukea kansainvälistä välinettä, jonka avulla valtiot voivat tunnistaa ja jäljittää nopeasti ja luotettavasti laittomat pienaseet ja kevyet aseet. Pidettiin työpaja (jonka järjestivät Madariaga-säätiö [College of Europe], Folke Bernadotte -akatemia, neuvoston puheenjohtajavaltio sekä neuvoston pääsihteeristö ja European Peacebuilding Liaison Office [EPLO]), jossa paneuduttiin siihen, miten pienaseiden ja kevyiden aseiden laiton kauppa vaikuttaa rauhaan ja vakauteen erityisesti Afrikassa käytännön konfliktinestoa koskevan kaksivuotisen ohjelman ("Conflict Prevention in Practice") puitteissa. Neuvoston yhteinen toiminta 2008/487/YUTP, (EUVL L 165, , s ). Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, (EUVL L 335, , s ). 8

10 Muut tapahtumat, kuten kahdeksan EU:n ulkopuolisen valtion 20 päätös noudattaa käytännesääntöjä, ulkopuolisiin maihin kohdistuvat koordinoidut toimet 21 ja EU:n yhteisen puolustustarvikeluettelon päivitys huhtikuussa vahvistivat edelleen käytännesääntöjen täytäntöönpanoa kattavimpana kansainvälisenä aseiden vientivalvontajärjestelmänä 23. Terrorismi Terrorismi oli edelleen merkittävä maailmanlaajuinen turvallisuusuhka ja EU:lle tärkeä haaste, joka koskettaa suoraan Euroopan kansalaisten elämää ja turvallisuutta etenkin, kun kotoperäisten ryhmien osuus kasvaa jatkuvasti Euroopassa. EU:n turvallisuusstrategian ja terrorisminvastaisen strategian mukaisesti neuvoston tämän alan työskentelyä, EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin työskentely mukaan luettuna, ohjasi edelleen periaate, että tehokkaat terrorisminvastaiset toimenpiteet ja ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltion suojelu ovat keskenään täydentäviä ja toisiaan vahvistavia päämääriä 24. Koska terrorismi on maailmanlaajuinen haaste, joka edellyttää maailmanlaajuisia ratkaisuja, EU jatkoi Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tukemista ainoana yleismaailmallisena terrorisminvastaisen yhteistyön foorumina ja vaati kaikkien asian kannalta merkityksellisten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ja kuudentoista terrorisminvastaisen yleissopimuksen ja pöytäkirjan sekä YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian täytäntöönpanoa. Vuonna 2008 terrorismin torjuntaa koskevaa tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa jatkettiin EU:n ja Yhdysvaltojen välisenä vuoropuheluna, jota käytiin kansainvälisestä oikeudesta ja terrorismin torjunnasta sekä terrorismin rahoituksen torjunnasta ja erityisesti taloudellisista seuraamuksista. EU ja Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvosto järjestivät terrorismin rahoitusta koskevan säännöllisen työpajan. Kanadan, Venäjän, Israelin, Egyptin ja Turkin kanssa jatkettiin yhteistyötä terrorismin torjunnassa. Intian, Pakistanin, Marokon, Algerian, Afrikan Unionin (AU) ja Sahelin alueen kanssa tehtävän yhteistyön lisäämiselle on luotu pohja. Iranin alueellinen rooli näissä kysymyksissä huolestuttaa edelleen, erityisesti Irakin, Libanonin ja Palestiinan sekä Afganistanin osalta. Tapahtuneesta edistymisestä huolimatta myös Syyrian tähän asiaan liittyvät toimet aiheuttavat huolta. Terrorismin torjuntaan liittyvät ihmisoikeusnäkökohdat otettiin esiin useissa vuonna 2008 käydyissä ihmisoikeusvuoropuheluissa ja neuvotteluissa, ja EU käytti tilaisuutta korostaakseen keskustelukumppaneilleen sitä, että oikeusvaltiosta on tehtävä terrorismintorjuntastrategioiden keskeinen periaate Bosnia ja Hertsegovina, Kanada, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Montenegro, Norja ja Serbia. Ks. neuvoston yhteinen toiminta 2008/230/YUTP, (EUVL L 75, , s ); raportit ks. neuvoston asiak. 9625/08 ja 5195/09. Ks. EUVL C 98, Euroopan parlamentti antoi 22. toukokuuta 2008 päätöslauselman (köyhdytettyä) uraania sisältävistä aseista ja niiden vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja ympäristöön tavoitteena mainittujen aseiden maailmanlaajuinen käyttökielto (EP:n asiak. P6_TA(2008)0233) ja 4. joulukuuta 2008 päätöslauselman aseiden vientiä koskevista EU:n käytännesäännöistä (P6_TA(2008)0580). Euroopan parlamentti antoi 23. syyskuuta 2008 päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi terrorismin torjunnasta tehdyn puitepäätöksen 2002/475/YOS muuttamisesta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0435). 9

11 Alueelliset konfliktit ja epävakaat tilanteet EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisiin intresseihin vaikuttavien haasteiden kasvaessa kestäviä ratkaisuja ei voida löytää, jos haasteita käsitellään erillisinä. EU:n turvallisuusstrategian täytäntöönpanoa koskevassa selvityksessä todettiin valtioiden epävakauden tai luhistumisen olevan systeemisenä syynä sellaisiin riskeihin kuin järjestäytynyt rikollisuus, laiton maahanmuutto ja aivan äskettäin merirosvous. Tämän päivän maailmassa, jossa kaikki kytkeytyy kaikkeen, alueellinen ulottuvuus on yhä tärkeämpi tekijä konfliktien dynamiikassa. Näiden näkökohtien pohjalta on omaksuttu alueellisia konflikteja koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa, jolla pyritään saamaan aikaan yhteisön ja YUTP:n/Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) välineiden välille synergiaa valtioiden epävakauden käsittelyssä. Israelin ja arabien välinen konflikti yleensä ja erityisesti Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti olivat edelleen huomattava epävakautta aiheuttava tekijä lähinaapurustossamme. EU jatkoi pyrkimyksiään kahden valtion ratkaisun aikaansaamiseksi, keskeisenä tavoitteena Palestiinan valtiorakenteiden kehittäminen. Tähän sisältyy ETPP:n alan toiminta palestiinalaisalueilla toteutettavien operaatioiden muodossa: EU:n rajavalvonnan avustusoperaatio Rafahin rajanylityspaikkaa varten (EU BAM Rahaf) ja palestiinalaisalueilla toteutettava EU:n poliisioperaatio (EUPOL COPPS). Viimeksi mainittu toimi edelleen keskeisenä väylänä EU:n ja laajemman kansainvälisen yhteisön pyrkimyksille tukea palestiinalaishallintoa vastuun ottamisessa yleisestä järjestyksestä. Vuoden 2008 viimeisinä päivinä puhjenneen Gazan konfliktin johdosta EU BAM Rafah -operaatiota vahvistettiin, jotta se voitaisiin käynnistää uudelleen lyhyellä varoitusajalla, koska rajanylityspaikan toiminta on yksi osa rauhan edistämistä 25. EU lisäsi vuonna 2008 Afganistania koskevia diplomaattisia toimiaan muun muassa Afganistaniin nimitetyn EU:n erityisedustajan aktiivisen työskentelyn kautta EP antoi tärkeän panoksen päätöslauselmillaan Perwiz Kambakhshin ihmisoikeustapauksesta 28 ja EU:n ja kansainvälisen yhteisön kohtaamista yleisistä haasteista Afganistanissa 29. EU:n Afganistanissa toteuttaman poliisioperaation (EUPOL Afganistan) laajuuden kaksinkertaistamisesta tehty päätös merkitsee käytännön uudistuksia ja tukea poliittiselle sitoutumiselle Afganistanin hallinnon vakauttamiseen. Kuten EU:n turvallisuusstrategian täytäntöönpanoa koskevassa selvityksessäkin korostetaan, näissä pyrkimyksissä voidaan kuitenkin onnistua vain, jos Afganistan kantaa oman vastuunsa ja saa tukea naapurimailta. EU on entistä vakuuttuneempi siitä, että Afganistanin tilannetta ei pystytä ratkaisemaan käsittelemättä myös Pakistanin ongelmia Euroopan parlamentti antoi vuonna 2008 seuraavat Lähi-itään liittyvät päätöslauselmat/suositukset: päätöslauselma Gazan alueen tilanteesta, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0064) suositus Euroopan unionin tehtävästä Irakissa, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0100) päätöslauselma Libanonin tilanteesta, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0228) päätöslauselma palestiinalaisten vankien tilanteesta Israelin vankiloissa, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0404) päätöslauselma al-kurdin perheen tapauksesta, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0571) päätöslauselma ihmisoikeustilanteesta Egyptissä, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0023). Ks. yhteinen toiminta 2008/612/YUTP, , (EUVL L 197, , s ). Ks. EU:n troikan ja Afganistanin ulkoministerikokous (helmikuu 2008), korkeana edustajana toimivan pääsihteerin sekä keskeisten paikallisten päätöksentekijöiden ja johtavien kansainvälisten toimijoiden tapaaminen Kabulissa (huhtikuu 2008), uuden sisäasiainministerin vierailu Brysselissä (joulukuu 2008) ja neuvoston antamat säännölliset poliittiset viestit, kuten uusien neuvoston päätelmien antaminen (maaliskuussa 2008 Euroopan unionin EUPOL Afganistan -operaatiosta, huhtikuussa 2008 laittomien huumausaineiden torjuntatoimista ja toukokuussa 2008 Pariisin konferenssista). Euroopan parlamentti antoi 13. maaliskuuta 2008 ihmisoikeuksia käsitelleen päätöslauselman afganistanilaisen toimittajan Perwiz Kambakhshin tapauksesta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0106). Euroopan parlamentti antoi 8. heinäkuuta 2008 päätöslauselman Afganistanin vakauttamisesta: EU:n ja kansainvälisen yhteisön haasteet (EP:n asiak. P6_TA(2008)0337). 10

12 Kun otetaan lisäksi huomioon Intian merkittävä asema alueella sekä Intian ja Pakistanin hyvien suhteiden tärkeys, tämä edellyttää myös Intian ottamista mukaan käsittelyyn. Muutkin naapurimaat ovat tärkeässä asemassa. Tällainen arvio on johdonmukaisesti kuulunut EU:n analyyseihin ja viesteihin vuonna EU katsoo, että Intian ja Pakistanin välisten suhteiden parantumisella olisi välitön myönteinen vaikutus Afganistanin tilanteeseen. Afrikassa korostuu valtioiden epävakauden ja konfliktien maantieteellisten heijastusvaikutusten vuoksi tarve luoda rajatylittäviä yhteyksiä pyrittäessä selvittämään Sudanin/Darfurin alueen ja Suurten järvien alueen konfliktien dynamiikkaa. Neuvosto yhtyi EP:n arvioon, jonka mukaan kestävän ratkaisun aikaansaaminen Sudanin/Darfurin nykyiseen konfliktiin edellyttää konfliktin perimmäisten syiden käsittelyä sekä Sudanissa että Tšadissa 30. Darfurin, Tšadin itäosan ja Keski-Afrikan tasavallan koillisosan turvallisuus- ja humanitaarisen tilanteen heikentymisen johdosta käynnistettiin maaliskuussa 2008 ETPP-operaatio Euroopan unionin sotilasoperaatio Tšadin tasavallassa ja Keski-Afrikan tasavallassa (EUFOR Tchad/RCA) tarkoituksena tukea alueen vakauttamista. Sudaniin nimitetty erityisedustaja 31 jatkoi myös EU:n politiikan painopisteiden edistämistä. EU:n ponnisteluja konfliktin ratkaisemiseksi Afrikan suurten järvien alueella jatkettiin käyttäen kanavina neljälle rauhanprosessille annettua tukea sekä Afrikan suurten järvien alueella toimivan EU:n erityisedustajan toimintaa aktiivisena välittäjänä ja havainnoijana paikan päällä 32. Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutetulla kahdella ETPP-operaatiolla Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskeva EU:n neuvonta- ja avustusoperaatio (EUSEC RD Congo) ja Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettu EU:n poliisioperaatio (EUPOL RD Congo) edistettiin poliisi- ja turvallisuusalan uudistuksia, myös sellaisissa kysymyksissä kuin tasa-arvo, ihmisoikeudet sekä lapset aseellisissa konflikteissa. Näillä toimilla vaikutettiin tärkeisiin valtioiden ja rajatylittävää epävakautta aiheuttaviin tekijöihin. 33 Merirosvousuhan vallitessa Somalian rannikolla laajoilla alueilla, joilla valtiovaltaa ei ole, EU ryhtyi kunnianhimoisiin ja innovatiivisiin toimiin käynnistämällä 34 ensimmäisen ETPP-alan laivasto-operaationsa 35. Euroopan unionin sotilasoperaatiolla, jolla osallistutaan Somalian rannikkovesillä tapahtuneiden merirosvousten ja aseellisten ryöstöjen estämiseen, ehkäisyyn ja torjuntaan (EU NAVFOR Somalia Atalanta-operaatio) tuetaan konkreettisesti merirosvousten estämistä ja torjuntaa Somalian rannikkovesillä yhdessä Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1814 (2008), 1816 (2008) ja 1838 (2008) kanssa. EU toimii tässä yhteydessä aktiivisesti alueen sidosryhmien kanssa varsinkin sovittaessa järjestelyistä kiinni otettujen epäiltyjen toimittamiseksi syytettäviksi tuomioistuimessa. Somalian tapaus on elävä esimerkki valtion luhistumisen aiheuttamista moninaisista rajatylittävistä seurauksista, ja vaikka EU NAVFOR Somalia / Atalanta -operaation kaltaisilla aloitteilla voidaan auttaa kohdennetusti torjumaan joitakin vaikutuksia, niillä ei voida korvata kokonaisvaltaisia, alueen omaan vastuuseen perustuvia vakautustoimia Euroopan parlamentti antoi 24. huhtikuuta 2008 ihmisoikeuksia käsitelleen päätöslauselman Tšadista (EP:n asiak. P6_TA(2008)0186). Ks. yhteinen toiminta 2008/110/YUTP, (EUVL L 38, , s ). Ks. yhteinen toiminta 2008/108/YUTP, (EUVL L 38, , s ). Euroopan parlamentti antoi tämän osalta seuraavat päätöslauselmat: päätöslauselma ihmisoikeustilanteesta Kongon demokraattisessa tasavallassa ja raiskauksesta sotarikoksena, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0022) päätöslauselma ihmisoikeuksista Pohjois-Kivussa, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0072) päätöslauselma ihmisoikeustilanteen kärjistymisestä Burundissa, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0240) päätöslauselma ihmisoikeuksista Kongon demokraattisessa tasavallassa ja taisteluista itäisillä raja-alueilla; (EP:n asiak. P6_TA(2008)0526) päätöslauselma EU:n reagoinnista Kongon demokraattisen tasavallan itäosan pahenevaan tilanteeseen, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0563). Ks. neuvoston päätelmät 8. ja 9. joulukuuta 2008 (neuvoston asiak /08). Neuvosto perusti jo syyskuussa 2008 koordinointiyksikön Brysseliin (EU NAVCO) tukemaan muutamien jäsenvaltioiden Somaliassa ja Somalian rannikkovesillä toteuttamia valvonta- ja suojeluoperaatioita. EU NAVCO -yksikön toimet on siirretty EU NAVFOR -operaatiolle. Euroopan parlamentti antoi tämän osalta seuraavat päätöslauselmat: päätöslauselma merirosvouksesta, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0519) ihmisoikeuksia koskeva päätöslauselma siviilien murhien arkipäiväistymisestä Somaliassa, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0313) päätöslauselma ihmisoikeuksista Somaliassa, (EP:n asiak. P6_TA(2008)0569). 11

13 Energiavarmuus Kuten EU:n turvallisuusstrategian täytäntöönpanoa koskevassa selvityksessä ja Euroopan parlamentissa 37 on todettu, vuosi 2008 toi entistä selvemmin esiin EU:n mahdollisen ja todellisen haavoittuvuuden energian ja muiden strategisten resurssien saannissa, kun energian toimitukset naapurimaihin ja sitä kautta EU:hun aiheuttivat jännitteitä. Tämän johdosta esitettiin vaatimuksia yhteisvastuusta ja solidaarisuudesta niin energiapolitiikan sisäisten kuin ulkoistenkin ulottuvuuksien osalta. Nämä vaatimukset otetaan asianmukaisesti huomioon siinä, miten EU reagoi energiavarmuuteen liittyviin haasteisiin. YUTP:n puitteissa energiavarmuuteen liittyviä näkökohtia vahvistettiin EU:n ja sen kumppaneiden kahdenvälisissä suhteissa ja alueellisten strategioiden avulla. Joulukuussa 2008 nimitettiin korkeana edustajana toimivan pääsihteerin henkilökohtainen edustaja energia- ja ulkopolitiikkakysymyksiä varten. Välimereen liittyy merkittäviä mahdollisuuksia lisätä energiavarmuutta EU:ssa niin perinteisten energialähteiden kuin myös uusiutuvien energialähteiden kehittämisen osalta. EU:n ja Välimeren alueen energiaministerien kokouksessa joulukuussa 2007 hyväksytyn viisivuotisen toimintaohjelman täytäntöönpanon yhteydessä tehtiin lukuisia aloitteita. Lisäksi jatkettiin Euroopan unionin ja Mashrekin maiden kaasuyhteistyötä, sähkömarkkinoiden yhdentämistä Maghrebin maissa, Euroopan yhteisöjen, Israelin ja palestiinalaishallinnon kolmenvälistä energiayhteistyötä (myös "aurinkoenergiaa rauhasta" - aloitetta) sekä EU:n ja Välimeren alueen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyötä (Medreg). Välimeren unionin huippukokouksessa heinäkuussa 2008 hyväksyttiin Välimeren aurinkosuunnitelma yhdeksi Välimeren unionin ensisijaiseksi aloitteeksi. Energian kuljetusväylien vahvistaminen kuuluu myös EU:n Keski-Aasian strategiassa määriteltyihin painopistealoihin. Vuonna 2008 EU tiivisti vuoropuheluaan Keski-Aasian maiden kanssa energia-alan kysymyksistä, myös vientireittien monipuolistamisesta. Turkmenistanin kanssa allekirjoitettiin toukokuussa 2008 keskinäisen energiayhteistyön vahvistamista koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. EU:n sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren alueen maiden, Turkki mukaan luettuna, energiayhteistyön tiivistäminen on tärkeää, erityisesti energialähteiden ja toimitusreittien monipuolistamista koskevan politiikan yhteydessä. Vuonna 2008 energiakysymykset otettiinkin säännöllisesti esiin näiden maiden kanssa käydyssä poliittisessa vuoropuhelussa, ja EU jatkoi työskentelyä niiden kanssa eteläisen energiakäytävän toteuttamiseksi. Mainittu käytävä on yksi EU:n ensisijaisista infrastruktuuritoimista. EU myös kannusti Turkkia, Ukrainaa ja Moldovan tasavaltaa liittymään Euroopan energiayhteisöön. EU on lisäksi toteuttanut toimenpiteitä yhteistyön tehostamiseksi tuottajamaiden, esimerkiksi Venäjän, Azerbaidžanin, Kazakstanin, Turkmenistanin ja Lähi-idän maiden kanssa sekä kauttakuljetusmaiden, esimerkiksi Turkin, Georgian ja Ukrainan kanssa, sellaisten infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi, joilla pyritään monipuolistamaan energian toimituksia Eurooppaan. 37 Ks. Euroopan parlamentin antama päätöslauselma Euroopan turvallisuusstrategian ja ETPP:n täytäntöönpanosta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0255) ja antama päätöslauselma Euroopan turvallisuusstrategiasta (EP:n asiakirja P6_TA(2009)0075). 12

14 Ilmastonmuutos ja turvallisuus EU:n turvallisuusstrategiassa todettiin jo vuonna 2003, mitä turvallisuusvaikutuksia ilmastonmuutoksella voi olla. Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri ja Euroopan komissio esittivät maaliskuussa 2008 Eurooppaneuvostolle selvityksen 38, jossa kuvattiin, kuinka uhkat voivat moninkertaistua ilmastonmuutoksen johdosta, jos epävakaissa tai toimintakykyään menettävissä valtioissa nykyisin vallitsevat jännitteet kasvavat sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä, sateiden ja satojen vähentyessä ja merenpinnan noustessa. Kyseessä on uusi 2000-luvun uhkakuva, jolla on humanitaarisia, poliittisia ja turvallisuuteen kohdistuvia seurauksia 39. Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri esitti joulukuussa 2008 uusia suosituksia kyseisen selvityksen jatkotoimiksi 40. Niissä tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin vaikutuksia Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa ja määriteltiin toimia, joita EU voisi asiaan vaikuttaakseen toteuttaa hyödyntämällä nykyisiä mekanismeja, kuten EU Afrikka-strategiaa ja Keski-Aasian strategiaa, sekä vahvistamalla paikallisia voimavaroja kaikkein riskialtteimmissa maissa. Neuvoston pääsihteeristö ja Euroopan komissio voivat jatkaa täytäntöönpanotyötä näiden suositusten sekä mainituista alueista ja muista mahdollisesti vaarassa olevista alueista tehtävien lisäanalyysien pohjalta. Suositukset sisältävät myös vaihtoehtoja ilmastonmuutokseen liittyvien tekijöiden ottamiseksi huomioon aiempaa selkeämmin mahdollisten epävakaiden tilanteiden ja konfliktien varalta perustetussa EU:n sisäisessä varhaisvaroitusjärjestelmässä sekä asian merkityksen korostamiseksi valmisteltaessa Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 käytäviä kansainvälisiä neuvotteluja maailmanlaajuisesta sopimuksesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tällainen "hiilidiplomatia" tulee olemaan tärkeä näkökohta yhteyksissämme kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin tänä vuonna ja sen jälkeen Ks. "Ilmastonmuutos ja kansainvälinen turvallisuus" (asiak. 7249/08). Ks. EP:n päätöslauselma Euroopan parlamentille esitetystä neuvoston vuosittaisesta selvityksestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista (EP:n asiak. P6_TA(2009)0074). Ks. "Ilmastonmuutos ja turvallisuus: Korkean edustajan ja komission selvitys "Ilmastonmuutos ja kansainvälinen turvallisuus" korkean edustajan suositukset jatkotoimiksi (neuvoston asiak /1/08 REV 1). Euroopan parlamentti antoi 31. tammikuuta 2008 päätöslauselman ilmastonmuutosta käsittelevän Balin konferenssin tuloksista (EP:n asiak. P6_TA(2008)0032) ja 10. huhtikuuta 2008 päätöslauselman komission vihreästä kirjasta "Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Euroopassa vaihtoehdot EU:n toimille" (EP:n asiak. P6_TA(2008)0125). 13

15 B VAKAUTTAMINEN EUROOPASSA JA MUUALLA Eurooppaan lähentyminen vakauden perustana Neuvosto vahvisti uudelleen joulukuussa , että laajentumisprosessi, jota toteutetaan Eurooppaneuvoston joulukuussa 2006 hyväksymän uuden yksimielisyyden 43 pohjalta, tukee vastaisuudessakin rauhaa, demokratiaa ja vakautta koko maanosassa. 44 Neuvosto vahvisti, että on tarpeen noudattaa oikeudenmukaista ja tiukkaa ehdollisuutta sekä vahvistaa sitoumuksia, mukaan lukien täysi tuki ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden lähentymiselle Eurooppaan. Eurooppa-neuvosto (kesäkuu 2008) korosti alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden tärkeyttä. Vuonna 2008 vauhditettiinkin Kroatian kanssa käytäviä liittymisneuvotteluja, joissa päästiin ratkaisevaan vaiheeseen. 45 Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia jatkoi ponnistelujaan vahvistaakseen ja lujittaakseen yhteyksiään EU:hun 46 47, ja neuvosto antoi asiasta päätelmät kesäkuussa ja joulukuussa Neuvosto pani tyytyväisenä merkille edistymisen monella keskeisellä alalla. Neuvosto muistutti (Eurooppaneuvoston kesäkuussa 2008 antamien päätelmien mukaisesti), että on olennaisen tärkeää ylläpitää hyviä naapuruussuhteita, mihin kuuluu myös nimikysymyksen ratkaiseminen neuvotteluteitse kaikkia tyydyttävällä tavalla. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia voi jatkaa lähentymistään EU:hun, kuten joulukuussa 2005 ja kesäkuussa 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan. Turkin kanssa jatkettiin neuvotteluja. Turkki on EU:lle strategisen tärkeä maa Neuvosto suhtautui myönteisesti erityisesti Turkin aktiiviseen ja rakentavaan rooliin sen diplomaattisissa aloitteissa Etelä- Kaukasiassa ja Lähi-idässä, ja se oli tyytyväinen Turkin ja EU:n väliseen tiiviiseen poliittiseen vuoropuheluun tästä asiakokonaisuudesta. Neuvosto kannusti erityisesti Armenian kanssa alkanutta lähentymistä. Lisäksi se totesi tyytyväisenä, että Turkki on vastedes toimiva markkinatalous. Turkki on strategisen tärkeä maa myös energiavarmuuden kannalta. Neuvosto totesi joulukuussa 2008 antamissaan päätelmissä, että valitettavasti Turkki on kuluneen vuoden aikana edistynyt vain rajallisesti, erityisesti poliittisten uudistusten alalla. Neuvosto toisti, että Turkin on yksiselitteisesti sitouduttava hyviin naapuruussuhteisiin ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisuun Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti ja tarvittaessa vedoten Kansainväliseen tuomioistuimeen. Neuvosto myös totesi, että Turkki ei valitettavasti ole vielä täyttänyt assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan täysimääräistä ja syrjimätöntä täytäntöönpanoa koskevaa velvoitettaan ja että se ei ole myöskään edistynyt suhteidensa normalisoimisessa Kyproksen tasavaltaan. Joulukuussa 2006 antamiensa päätelmien mukaisesti neuvosto jatkaa edelleen tiiviisti edistymisen tarkkailua. Edistymistä odotetaan nyt kiireellisesti. Turkin odotetaan myös tukevan aktiivisesti käynnissä olevia neuvotteluja, joiden on tarkoitus johtaa Kyproksen ongelman oikeudenmukaiseen, kokonaisvaltaiseen ja toimivaan ratkaisuun YK:n turvallisuusneuvoston asiankuuluvien päätöslauselmien mukaisesti Ks. neuvoston päätelmät 8. joulukuuta 2008 (neuvoston asiak /08). Ks. Eurooppa-neuvoston päätelmät, 14. ja 15. joulukuuta 2006 (neuvoston asiak /1/06 REV 1). Euroopan parlamentti antoi 10. heinäkuuta 2008 päätöslauselman komission vuoden 2007 laajentumisstrategia-asiakirjasta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0363). Euroopan parlamentti antoi 10. huhtikuuta 2008 päätöslauselman Kroatian edistymiskertomuksesta vuodelta 2007 (EP:n asiak. P6_TA(2008)0120). Euroopan parlamentti antoi 23. huhtikuuta 2008 päätöslauselman entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta vuoden 2007 edistymiskertomuksesta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0172). Ks. myös komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Laajentumisstrategia sekä vuosien 2008 ja 2009 tärkeimmät haasteet (KOM(2008) 674 lopullinen). Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman Turkkia koskevasta vuoden 2007 edistymiskertomuksesta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0224). Ks. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan Parlamentille Laajentumisstrategia sekä vuosien 2008 ja 2009 tärkeimmät haasteet (KOM( lopullinen). 14

16 Länsi-Balkanin alueella lähentyminen Eurooppaan on vaikuttanut merkittävästi rauhan ja vakauden lujittumiseen ja kannustanut voimakkaasti Länsi-Balkanin maita toteuttamaan uudistusprosessiaan. Työtä Länsi-Balkanin alueen kumppaneiden kanssa jatkettiin vuonna 2008: vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja väliaikaisen sopimuksen 50 allekirjoittaminen Bosnian ja Hertsegovinan kanssa kesäkuussa 2008 oli merkkipaalu EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan välisissä suhteissa, minkä EP pani merkille 51. EU:n ja Serbian vakautus- ja assosiaatiosopimus sekä väliaikainen sopimus allekirjoitettiin huhtikuussa EU:n ja Montenegron väliaikainen sopimus tuli voimaan tammikuussa EU:n ja Montenegron vakautusja assosiaatiosopimuksen ratifiointi on meneillään jäsenvaltioissa. Montenegro myös haki virallisesti EU:n jäsenyyttä joulukuussa Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukainen EU:n ja Albanian väliaikainen sopimus jäi voimaan vuoden 2008 lopusta siihen asti, kunnes kaikki vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt on saatettu päätökseen 52. Euroopan komissio aloitti Länsi-Balkanin maiden kanssa vuoropuhelun viisumeista. Vuoropuhelu perustuu yksityiskohtaisiin etenemissuunnitelmiin, joissa asetetaan selvät kriteerit, jotka alueen kaikkien maiden on täytettävä viisumivapauden toteutumiseksi vaiheittain. EU:n monitahoinen läsnäolo Kosovossa EULEX Kosovo -operaatio 53, EU:n erityisedustaja 54 ja EU:n osallistuminen kansainvälisen siviilitoimiston toimintaan osana kansainvälistä läsnäoloa on osoitus EU:n yhteisestä sitoumuksesta ottaa johtorooli Kosovon vakauttamisessa. EULEX Kosovo -operaation avulla EU on antanut Kosovon viranomaisille merkittävää tukea oikeusvaltion alalla laajemmin. Helmikuussa 2008 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti jäsenvaltiot päättävät kansallisten käytäntöjensä ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti suhteistaan Kosovoon. Neuvosto (helmikuu 2008) toisti myös EU:n sitoutumisen YK:n peruskirjan ja Helsingin päätösasiakirjan periaatteisiin, muun muassa täysivaltaisuuden ja alueellisen koskemattomuuden periaatteisiin, ja kaikkiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin. Se korosti olevansa vakuuttunut siitä, että ottaen huomioon 1990-luvun konfliktin ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1244 perustuvan pitkäaikaisen kansainvälisen hallinnon, Kosovo on sui generis -tapaus, joka ei aseta kyseenalaiseksi näitä periaatteita ja päätöslauselmia. Kesäkuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto oli tyytyväinen Kosovon sitoutumiseen demokratian ja kaikkien kansalaisten tasa-arvon periaatteisiin, serbi- ja muiden vähemmistöjen suojeluun sekä uskonnollisen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kansainväliseen läsnäoloon. Vuoden lopussa joulukuussa 2008 neuvosto totesi jälleen EU:n haluavan tukea Kosovon taloudellista ja poliittista kehitystä selkeän EU:hun lähentymisen avulla, koko alueen EU:hun lähentymispolitiikan mukaisesti. Kosovon avunantajien konferenssissa (heinäkuu 2008) EU ja sen jäsenvaltiot osoittivat tukevansa voimakkaasti Kosovon yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä Väliaikainen sopimus tuli voimaan heinäkuussa Euroopan parlamentti antoi 23. lokakuuta 2008 päätöslauselman EU:n sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tekemisestä (EP:n asiak. P6_TA(2008)0518). Vakautus- ja assosiaatiosopimus tuli voimaan 1. huhtikuuta Ks. neuvoston yhteinen toiminta 2008/124/YUTP, hyväksytty 4. helmikuuta 2008, Kosovossa toteutettavasta Euroopan unionin oikeusvaltio-operaatiosta, EULEX KOSOVO (EUVL L 42, , s ). Neuvosto hyväksyi 4. helmikuuta 2008 yhteisen toiminnan 2008/123/YUTP Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä Kosovoon, ks. EUVL L 42, , s

17 Yhteistyön tiivistäminen naapurialueiden kanssa Euroopan naapuruuspolitiikka antaa lujan kehyksen kumppanuussuhteille naapurialueiden kanssa. Näitä suhteita vahvistettiin vuonna 2008 entisestään useilla täydentävillä aloitteilla. Euroopan komissio esitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle joulukuussa 2008 tiedonannon itäisestä kumppanuudesta. Kyseisen kumppanuuden tavoitteena on vahvistaa merkittävästi EU:n politiikkaa sen itäisten naapureiden suhteen kahden- ja monenvälisesti siten, että samalla otetaan huomioon Euroopan naapuruuspolitiikka yhtenäisenä ja johdonmukaisena politiikan viitekehyksenä. Täydentävyys EU:n ja kumppanimaiden välisten alueellisten aloitteiden, erityisesti Mustanmeren synergia-aloitteen kanssa, varmistetaan. Eurooppa-neuvosto pyysi joulukuussa 2008 neuvostoa tarkastelemaan komission ehdotuksia ja esittämään kantansa, jotta itäistä kumppanuutta koskeva aloite voitaisiin hyväksyä Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuussa Euroopan naapuruuspolitiikan eteläisellä ulottuvuudella vahvistettiin yksittäisiä kahdenvälisiä suhteita useimpiin Välimeren kumppaneihin. Eteläistä ulottuvuutta vahvistettiin edelleen perustamalla Välimeren unioni heinäkuussa Ulkoministerien Euro Välimeri-kokouksessa marraskuussa 2007 hyväksytyn vuosiohjelman 2008 tavoitteita edistettiin kaiken kaikkiaan yhdessätoista ministerikokouksessa. 57 Naapurialueiden kriisien ja lukkiutuneiden konfliktien käsittely Viime vuonna EU:n rooli keskeisenä toimijana pyrittäessä ratkaisemaan kriisejä ja lukkiutuneita konflikteja sen naapurialueilla vahvistui ratkaisevalla tavalla. Tämä johtui puheenjohtajavaltion, korkeana edustajana toimivan pääsihteerin, EU:n erityisedustajien ja ETPP:n välineiden aktiivisista ja määrätietoisista toimista. Erityisesti Georgian kriisi elokuussa 2008 asetti EU:n toimien tehokkuuden ja johdonmukaisuuden koetukselle koko maailman silmissä. Omahyväisyyteen ei ole kuitenkaan syytä, koska EU:n valta vaikuttaa tällaisten kriisien laukeamiseen on myös vastuu vastuu siitä, ettei merkkejä syntymässä olevasta konfliktista jätetä huomiotta ja että pyritään kestäviin ratkaisuihin kansainvälisen oikeuden perusperiaatteiden pohjalta. Venäjän ja Georgian välisen kriisin puhjettua EU ryhtyi nopeasti toimiin tilanteen vakauttamiseksi ja toimi välittäjänä poliittisen sopimuksen aikaansaamiseksi vihollisuuksien lopettamisesta. Tulitauon neuvotteleminen (12. elokuuta 2008), ylimääräisen Eurooppa-neuvoston kokouksen koolle kutsuminen (1. syyskuuta 2008) 58, EU:n erityisedustajan nimittäminen Georgian kriisiä varten 59, 8. syyskuuta 2008 tehty sopimus, yli 200:n EU-tarkkailijan lähettäminen kahdessa viikossa EU:n tarkkailuoperaatioon Georgiassa (EUMM Georgia) Ukraina, Moldovan tasavalta, Georgia, Armenia, Azerbaidžan ja Valko-Venäjä. Euroopan parlamentti antoi 9. lokakuuta 2008 päätöslauselman Valko-Venäjän tilanteesta 28. syyskuuta 2008 järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen (EP:n asiak. P6_TA(2008)0470) ja 23. lokakuuta 2008 päätöslauselman Holodomorin, Ukrainan keinotekoisen nälänhädän ( ) muistamisesta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0518). Euroopan parlamentti antoi 8. heinäkuuta 2008 päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1638/2006 muuttamisesta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0315). Ks. Eurooppa-neuvoston päätelmät 1. syyskuuta 2008 (neuvoston asiak /2/08 REV 2). Ks. yhteinen toiminta 2008/760/YUTP, (EUVL L 259, , s ). 16

18 (1. lokakuuta 2008), neuvottelujen käynnistäminen osapuolten kesken Genevessä EU:n toimiessa yhtenä puheenjohtajista (15. lokakuuta 2008) ja Georgiaa koskeva avunantajien konferenssi (22. lokakuuta 2008) olivat osoituksia EU:n kyvystä toimia nopeasti ja lukuisia eri keinoja käyttäen uskottavana rauhanrakentajana alueella sekä EU:n sitoutuneisuudesta alueen vakauden ja vaurauden edistämiseen 60. Neuvosto on myös kannattanut ajatusta riippumattoman kansainvälisen tutkimuksen tekemiseksi Georgian konfliktista 61. EU jatkoi tukeaan Armenian ja Azerbaidžanin demokraattisille uudistuksille ja demokraattisen hallinnon vahvistamiselle ja osallistui siten edelleen laajapohjaisiin pyrkimyksiin helpottaa konfliktin ratkaisemista varsinkin Vuoristo-Karabahin tilanteessa. EU myös tuki Armenian ja Turkin suhteiden edistämistä 62. Tämän osalta Etelä-Kaukasiaan nimetty EU:n erityisedustaja 63 ryhtyi tiiviisiin välitystoimiin poliittisen vuoropuhelun edistämiseksi ja rauhanomaisiin ratkaisuihin pääsemiseksi konfliktin osapuolten kesken yhteistyössä Euroopan komission ja Minskin ryhmän puheenjohtajien kanssa, tarkoituksena myötävaikuttaa konfliktinestoon ja konfliktinratkaisuun. EU on valmis tukemaan tätä varten osaltaan luottamuksen rakentamista ja alueellisen yhteistyön kehittämistä 64. EU ja erityisesti Moldovaan nimitetty EU:n erityisedustaja 65 jatkoivat aktiivisia toimia neuvottelujen jatkamiseksi Transnistrian konfliktin ratkaisusta 5+2 -kokoonpanossa 66. Tilanteen pysyttyä pitkään ennallaan osapuolten keskinäisen luottamuksen lisäämisessä edistyttiin hiukan viime vuonna Moldovan tasavallan presidentin ja Transnistrian johdon välisissä kahdessa kokouksessa. EU:n tukea neuvotteluratkaisuun pääsemiseksi täydennettiin EU:n rajavalvonnan avustusoperaation (EUBAM) avulla Moldovan tasavallalle ja Ukrainalle tullivalvonnassa ja jatkamalla konfliktin ratkaisun edistymistä estäviin ja latinalaista kirjaimistoa käyttävien koulujen häirintään syyllistyneisiin Transnistrian viranomaisiin kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa Euroopan parlamentti seurasi Georgian kriisiä erittäin tiiviisti: 20. elokuuta 2008 pidettyä ulkoasiainvaliokunnan, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan ja Etelä-Kaukasian valtuuskunnan yhteistä ylimääräistä kokousta. Euroopan parlamentti antoi Georgian tilanteesta päätöslauselmat 5. kesäkuuta 2008 (EP:n asiak. P6_TA(2008)0253) ja 3. syyskuuta 2008 (EP:n asiak. P6_TA(2008)0396). Ks. neuvoston päätelmät 15. syyskuuta 2008 (neuvoston asiak /08), ja neuvoston päätös 2008/901/YUTP, (EUVL L 323, , s. 66). Euroopan parlamentti antoi 13. maaliskuuta 2008 ihmisoikeuksia käsitelleen päätöslauselman Armeniasta (EP:n asiak. P6_TA(2008)0104). Ks. yhteinen toiminta 2008/132/YUTP, (EUVL L 43, , s ), ja yhteinen toiminta 2008/796/YUTP, (EUVL L 272, , s ). Euroopan parlamentti antoi 17. tammikuuta 2008 päätöslauselman Etelä-Kaukasiaa koskevasta tehokkaammasta EU:n politiikasta: lupauksista tekoihin, P6_TA(2008)0016. Ks. yhteinen toiminta 2008/106/YUTP, (EUVL L 38, , s ). Moldovan tasavalta, Transnistria, Venäjä, Ukraina ja Etyj sekä EU ja Yhdysvallat tarkkailijoina. Ks. neuvoston yhteinen kanta 2008/160/YUTP, (EUVL L 51, , s ). 17