TOIMINTAKERTOMUS Kotikartanoyhdistys 2010

Transkriptio

1 1

2 TOIMINTAKERTOMUS Kotikartanoyhdistys 2010 Joensuu

3 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 4 2 KOTIKARTANOYHTEISÖN YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 5 3 KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINNAN EDISTÄMINEN 12 4 JÄRJESTÖLÄHTÖINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ JA KUNTOUTTAVA MIELENTERVEYSTYÖ JA KRIISIAUTTAMINEN 13 5 TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA 14 6 VERKOSTOYHTEISTYÖ 18 3

4 1 YLEISTÄ Kotikartanoyhdistys ry on järjestöjen vuonna 1996 perustama yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa ihmisläheisen toimintaympäristön kansalaisille, jäsenjärjestöille ja monille muille toimijoille Joensuun seudulla ja koko Pohjois-Karjalassa. Toimintavuoden aikana jäsenjärjestöjä oli 43. Liitteenä luettelo Kotikartanoyhdistys ry:n jäsenjärjestöistä v Yhdistyksen tarkoituksena on ennaltaehkäisevä ja kuntouttava mielenterveystyö yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten elämänmahdollisuuksien ja työelämävalmiuksien edistäminen sekä huono-osaisuuden ehkäiseminen sosiaalisen työllistämisen ja koulutus- ja vertaistukitoiminnan avulla. monimuotoisen mielenterveyskuntoutujia ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia hyödyttävän työ- ja päivätoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen kansalaisjärjestötoiminnan edistäminen tarjoamalla toimintaympäristö, koulutusta ja virkistystoimintaa Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjesti pitkäaikaistyöttömille ja mielenterveyskuntoutujille psykososiaalista kuntoutusta sosiaalisen työllistämisen, koulutus- ja vertaistukitoiminnan avulla. Vaikeissa elämäntilanteissa oleville tarjottiin järjestölähtöisiä sekä ammatillisesti että vapaaehtois-työn keinoin tuotettuja kriisi- ja perhetyön palveluja. Jäsenjärjestöjen toimintaa yhdistys tuki tarjoamalla toimintaympäristön, monipuolista koulutus- ja kurssitoimintaa sekä vapaaehtoisten virkistystoimintaa. Yhdistys hallinnoi Kriisikeskusta perhetyötä tekevää Helinä -hanketta, sekä TE -keskuksen rahoittamaa Välittämällä TyöElämään -hanketta. Vuoden 2010 yhdistyksen toiminnassa panostettiin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien tai jo työmarkkinoilta pudonneiden henkilöiden työllistymisvalmiuksia ja syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Toimintaa kehitettiin yhdessä työhallinnon, Joensuun kaupungin, Itä-Suomen yliopiston, ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä muiden järjestöjen kanssa. Vertaisryhmätoimintaa toteutettiin esille tulleista tarpeista lähtien yhteistyössä julkisten mielenterveyspalvelujen kanssa. Tässä vuosikertomuksessa käsitellään yhdistyksen toimintaa suhteessa seuraaviin tavoitteisiin 2. Kotikartanoyhteisön ylläpitäminen ja kehittäminen 3. Kansalaisjärjestötoiminnan edistäminen 4. Järjestölähtöinen ennaltaehkäisevä ja kuntouttava mielenterveystyö ja kriisiauttaminen 5. Työ- ja päivätoiminta 6. Verkostoyhteistyö Koulutus- ja kurssitoiminnasta, Helinä -hankkeesta, Kriisikeskuksen toiminnasta ja Välittämällä TyöElämään -hankkeesta on tarkemmat toimintakertomukset liitteenä. Pajakohtaiset tarkemmat raportit ovat liitteenä. 4

5 2 KOTIKARTANOYHTEISÖN YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN Kotikartanon toiminta on laajentunut merkityttävästi. Toiminta ovat monipuolistuneet ja kehittyneet paikallista tarpeista lähtien. Toimintaa käynnistettäessä toimihenkilöitä oli kaksi, toimintavuoden aikana toimihenkilöitä oli 16. Viime vuosina toiminnan kehittämisessä on panostettu laatuun ja osaamiseen sekä toiminnan vaikutusten esilletuomiseen. Kartanon henkilöstö v Kotikartano tarjosi toimintaympäristön hyvin moninaisille toimijoille. Toimintavuoden aikana Kotikartanolla oli käyntikertaa. Talon käyttö oli hieman vähäisempää kuin edellisenä vuotena. Kurssitoiminta toteutti koulutuksia, ryhmätoimintoja ja leirejä talon ulkopuolella, tämä näkyy kurssitoiminnan talon käytön pienentymisenä. Jäsenjärjestöt käyttivät taloa vähemmän kuin edellisenä vuotena. 5

6 Talon käyttäjät v Kotikartanon yhteisöllisyyden säilyttämisen kannalta maanantaisin kokoontuneet väenpalaverit koettiin erittäin tärkeiksi. Palavereissa käsiteltiin Kartanon arjen asioita, kuultiin asiantuntija-alustuksia, tietoiskuja ajankohtaisista ja yhteisön jäseniä puhuttavista asioista koko väelle tehtyjen toivekartoitusten pohjalta. Kotikartanon työilmapiiriä ja työyhteisön kannustavuutta ja merkitystä työntekijöille kartoitettiin palautekyselyllä. Kyselyn mukaan enemmistöllä vastaajista Kotikartanolla työskentely oli vaikuttanut myönteisesti ihmissuhteisiin ja he kokivat saaneensa tukea työtovereilta ja ohjaajilta. Työyhteisö koettiin pää-sääntöisesti kannustavana ja luottamuksellisena, jossa osallistujat tunsivat tulleensa hyväksytyiksi omana itsenään, omine erityispiirteineen. Vastaajat kokivat, että heidän työtään arvostettiin työ-yhteisössä ja että he olivat saaneet toteuttaa itseään ja omia taitojaan sekä oppineet uusia taitoja. Kyselyllä kartoitettiin myös Kotikartanon sosiaalisen työllistämisen vaikutusta osallistujien elämän hallintaan ja laatuun sekä elintasoon. Vastauksista näkyy Kotikartanon työllistymis- ja valmennusjaksojen myönteiset vaikutukset osallistujien terveyden tilaan ja harrastuksiin. Sen sijaan taloudelliseen tilanteeseen vaikutukset olivat vähäisemmät. 6

7 Kartanon väen koulutus- ja TYHY -toimintaa toteutettiin yhteistyössä pajaohjaajien kanssa siten, että se parantaa tukityöllistyneiden arkielämäntaitoja ja jokaisen omia vahvuuksia, osaamista ja auttaa jatkopolkujen suunnittelussa. TYHY -päiviä järjestettiin kartanon väelle 3 kpl sekä erikseen toimihenkilöille 2 kpl. Vuonna 2010 jatkettiin terveyden edistämiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista ja edelleen kehittämistä koko kartanon väelle. Tässä apuna olivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun terveysalan koulutus sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogin koulutusohjelma opiskelijaharjoitteluiden (10 opiskelijaa) yhteydessä järjestäen terveystietoiskuja 9 kertaa ja terveystreffejä 22 kertaa, asiakaskäyntejä oli yhteensä 100. Kaikille yhdistyksen työntekijöille/ Kartanon väelle tarjottiin mahdollisuus harrastaa liikuntaa eri muodoissa yksi tunti viikossa työaikana. Näillä toiminnoilla annettiin jokaiselle mahdollisuus osallistua tasavertaisesti Kotikartanoyhteisön toimintaan ja sen kehittämiseen. Yhdistyksellä oli päivitetty työterveyshuollon ja työsuojelun suunnitelma. Pajapalaverit Pajaohjaajat pitivät viikoittaisia pajapalavereja omilla pajoillaan, joissa käsiteltiin pajojen työn sisällöllisiä asioita, työelämänpelisääntöjä, tehtävänkuvia ja työaikajärjestelyjä ym. ajankohtaisia asioita. Myös pajoittaista TYHY -toimintaa toteutettiin toimintavuoden aikana. Näillä kokoontumisilla ja tapahtumilla edistettiin pajojen Me -henkeä ja osallistujien sosiaalisia taitoja. Pajaohjaajapalaverit Viikoittaiset pajaohjaajapalaverit ja kaksi kertaa vuoden aikana pidetyt kehittämispäivät toimivat ohjaajille tukena arjen työhön, niissä työstettiin toimintasuunnitelmia ja toimintakäsikirjaa, käsiteltiin toiminnan sisällöllisiä kysymyksiä eri teemojen pohjalta ja arvioitiin toiminnan laatua. Kaikille yhdistyksen toimihenkilöille ja Kriisikeskuksen vapaaehtoisille oli järjestetty työnohjaus. Johtor yhmä Yhdistyksen yleistoiminnan ja projektien tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluivat yhdistyksen budjettivastuulliset henkilöt: yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjatta Heikkilä, koulutus- ja kurssisuunnittelija Kimmo Räty, Kriisikeskuksen johtaja Leila Friis, Helinä -hankkeen työntekijä Tuija Mustonen ja Välittämällä TyöElämään -hankkeen vetäjä Kimmo Vartiainen. Johtoryhmässä ideoitiin uusia yhteistyömuotoja yhdistyksen sisällä eri toimijoiden kesken ja kehitettiin verkosto-yhteistyötä. Johtoryhmä kokoontui 6 kertaa vuoden aikana. Yhdistyksen toimihenkilöt Marjatta Heikkilä Leila Friis Raija Suhonen Mervi Rytkönen Liisa Vauhkonen Toiminnanjohtaja Kriisikeskuksen johtaja Kriisityöntekijä, Kriisikeskus Kriisityöntekijä, Kriisikeskus, alkaen Kriisityöntekijä, Kriisikeskus 7

8 Tuija Mustonen Taimi Immonen-Korhonen Tarja Nenonen Perhetyöntekijä, Helinä -hanke Toimistosihteeri, saakka Toimistosihteeri, alkaen Kimmo Räty Riitta Korhonen Raija Piipponen Jyrki Leppä Petri Sokkanen Terhi Vänskä Anne Komulainen Kimmo Vartiainen Marja Vatjus Henry Pyykönen Koulutus- ja kurssisuunnittelija Ohjaaja/kouluttaja Yksilövalmentaja Pajaohjaaja Pajaohjaaja, alkaen Pajaohjaaja Pajaohjaaja Välittämällä TyöElämään -hanke Välittämällä TyöElämään -hanke, alkaen Välittämällä TyöElämään -hanke, alkaen Henkilöstö ylläpiti ja kehitti ammatillista osaamistaan osallistumalla koulutuksiin sekä työajalla että omaehtoisesti. Kriisikeskuksen ja Helinä -hankkeen työntekijät osallistuvat oman alansa täydentäviin koulu-tuksiin. Yhdistyksen eri toimintojen ohjausr yhmät Kriisikeskuksen ohjausryhmään kuuluivat: Maarit Hamunen Sinikka Kaakkurinniemi Pirkko Jokinen Liisa Vauhkonen Anja Leskinen Kauko Varjonen Sami Arola Marjatta Heikkilä, pj. P-KSSK Suomen Mielenterveysseura P-KSSK Kriisikeskuksen tukihenkilö Joensuun kaupunki Joensuun mielenterveysseura P-K:n aluehälytyskeskus Kotikartanoyhdistys ry Uusina jäseninä ohjausryhmässä aloittivat: Jorma Avila Joensuun poliisilaitos Marjatta Vessonen Joensuun mielenterveyskeskukselta Kari Loimusalo Joensuun Turvakoti tuli Anja Leskisen tilalle Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Välittämällä TyöElämään -hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Satu-Sisko Eloranta Joensuun kaupunki Kristiina Martikainen Joensuun seudun työvoimatoimisto Ritva Rusi Jns seudun työvoiman palvelukeskus Marjatta Heikkilä Kotikartanoyhdistys ry Raimo Ruttonen Kotikartanoyhdistys ry Ossi Tolonen Varamiespalvelu Tuuli Ollila Joensuun kaupunki/aikuissosiaalityö Helinä -hankkeen Tsemppi -tiimi kehitti verkostoyhteistyötä perhetyön näkökulmasta. 8

9 Jäsenet Kirsi Kaikko Maarit Hamunen Aino Hirvonen Marja Moilanen Raija Piipponen Leena Tahvanainen Marjatta Heikkilä Itä-Suomen lääninhallitus P-KSSK Soroppi ry Kasvatus- ja perheneuvola Kotikartanoyhdistys ry Joensuun kaupunki/sosiaalityö Kotikartanoyhdistys ry Tsemppi -tiimi kokoontui kaksi kertaa toiminta vuoden aikana. Yhdistyksen talous ja jäsenistö Yhdistyksen toiminnan rahoittajia ovat RAY, Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan ELY -keskus sekä kunnat. Omantoiminnantuotoilla katetaan osa toiminnasta. Yhdistyksen toiminnan laajentuminen ja takautuvasti tulevat rahoitukset aiheuttavat suuria vaihte-luja kassavirtaan ja jopa maksuvalmiuden vajetta muutaman kerran vuodessa. Palkkatukipalkoissa on kiinni yhdistyksen omaa rahaa n / kk ja hankerahoitus tulee takaperoisesti. Yleistoiminnan osalta tulos oli ylijäämäinen, mutta työtoiminnan tuotto jäi ,35 budjetoitua pienemmäksi. Näin varsinainen toiminta jäi vain 1684 ylijäämäiseksi. Tuotot ja kulut v Vuoden 2010 yhdistyksen koko toiminta oli yhteensä ,85 alijäämäinen. Kriisikeskuksen tilipäätös osoittaa alijäämää. Henkilöstökulut ylittyivät ja muut kulut budjetoidusta. Kävijämääriin sidottu kuntarahoitusosuus jäi budjetoitua pienemmäksi. Omantoiminnan tuotot laskivat edellisestä vuodesta Välittämällä TyöElämään -hankkeen kaupungin avustus oli , lisäystä edelliseen vuoteen oli Hankkeen alijäämää, syntyi, kun ELY -keskus ei hyväksynyt kaikkia toteutuneita kuluja korvauskelpoisiksi (3900 ) ja palvelun myynti ei kattanut kokonaan ei projektirahoituskelpoisia henkilöstökuluja (4 444 ). Yksilöllinen tuki tavoitteena työelämä -palvelua ostettiin odotettua vähemmän samoin kuntout-tavaa työtoimintaa. Toiminta jäi 4 455,38 alijäämäiseksi, kun se v oli ,63 ylijäämäinen. 9

10 Tuotot v Kriisikeskuksen kävijämäärät laskivat hieman, joka vaikutti kuntaosuuksien vähenemiseen ja omantoiminnan tuotot 5000 edellistä vuotta pienemmiksi. Joensuun kaupungin rahoitus kriisikeskukselle pysyi entisenä. Välittämällä TyöElämään -hankkeen kaupungin rahoitus oli lisäystä edelliseen vuoteen oli Koko toiminnan omantoiminnan tuotot olivat edellistä vuotta pienemmät. Tähän vaikuttivat majoitus ja ruokatuottojen pieneneminen talon käytön vähenemisen myötä, kurssitoiminnan omantoiminnan tuottojen väheneminen 6000 edelliseen vuoteen verrattuna. Yksilöllinen tuki tavoitteena työelämä -palvelua ostettiin odotettua vähemmän samoin kuntout-tavaa työtoimintaa ja toiminta jäi tuottoja tuli , kun ne v olivat Tuotto pieneni Kulut v Kriisikeskuksen henkilöstökulut ovat nousseet v. 2010, kun toimihenkilöt tekivät kokoaikaista työpäivää ja heidän lisäkseen käytettiin tuntipalkkaista henkilöä. V osa työntekijöistä teki lyhennettyä työaikaa. Henkilöstökulujen lisäystä ei ollut huomioitu v.2010 budjetissa. Yleistoiminnan puolella tuettomissa palkkakuluissa on mukana palkkatuella palkatuille henkilöille maksettuja tuettomia lisätunteja ja muutaman henkilön 2. vuoden palkkatukien omarahoitukset. 10

11 Yhdistyksen hallitus Yhdistyksellä oli toimintavuonna 43 järjestöjäsentä, joiden edustajista vuosikokous valitsee yhdistyksen hallituksen jäsenet. Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa ja käsitteli 133 toimintavuoden aikana. Jäsenet: Erkki Kanerva (pj) Erkki Asikainen (vpj) Raimo Matikainen Raimo Ruttonen Eija Hiltunen Helena Vuori Sirkka Reko Maila Kinnunen Liisa Karvinen Karjalan Apu ry Joensuun seudun Diabetes ry Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry Soroppi ry Mylly-projektiyhdistys ry Joensuun Kotien Puolesta ry P-K:n aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Joensuun Tilkkukilta ry Joensuun seudun Epilepsiayhdistys ry Varajäsenet: Anne Ilmakari-Hämäläinen Kerttu Puhakka Itäinen tiimi ry Psoriasis yhdistys ry, 2/2010 saakka Yhdistyksen sihteerinä toimi: toiminnanjohtaja Marjatta Heikkilä Rahastonhoitajana: STKL:n talouskonsultti Piia Heikkinen. Yhdistyksen tilintarkastajina toimi: Varsinaisina tilintarkastajina HTM Seppo Åkerlund ja Erkki Mononen. Varatilintarkastajina Liisa Karhu ja Marko Haakana. Toiminnan ar viointi ja kehittäminen Pajaohjaaja palavereissa ja johtoryhmässä arvioitiin toteutunutta toimintaa ja raportoitiin hallitukselle toimintakatsauksina neljä kertaa vuodessa. Toimintaa arvioitiin tapahtumien, kurssien ja koulutusten yhteydessä erilaisilla palautteilla ja kyselyillä. Yhteistyökumppaneiden kanssa käytiin arviointikeskusteluja etenkin työllistymiseen liittyen. Kotikartanon toimintojen vaikuttavuutta yksilöiden hyvinvointiin ja elämän hallintaan kartoitettiin kyselyllä. Helinä -hankkeen ja Välittämällä TyöElämään -hankkeen raportit ja maksatushakemukset tehtiin neljännesvuosittain rahoittajille sekä vuosittaiset selvitykset RAY:lle koko toiminnan osalta. ATK-pohjaiset kartoitus ja raportointi olivat käytössä ja niitä kehitettiin edelleen paremmin tarpeita vastaaviksi. Kriisikeskuksella oli käytössä asiakastyytyväisyyskysely. Kotikartanon työ- ja päivätoiminnan toimihenkilöt osallistuvat Oppimisvaikeudet työelämässä (10 op) 5/2011, Oppimisvaikeudet työelämässä projekti Itä-suomen yliopisto koulutus- ja kehittämispalvelut Aducate, koulutus päättyy 5/

12 Ohjaustaidot työllistymispalveluissa (12 op), TYPKE -hanke, Itäsuomen yliopisto koulutus- ja kehittämispalvelut Aducate, koulutus päättyy 5/2011. Yksilövalmentaja jatkoi opintojaan v aloittamassa kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelmassa, kuntoutuksenohjaaja, Jyväskylä ammattikorkeakoulussa, toteutuspaikka Tampereen ammattikorkeakoulu, tavoitteena valmistua keväällä TYPKE -hankkeelta (Työllistämispalveluiden kehittäminen hanke Pohjois-Karjalassa), saatiin ohjausta ja konsultaatioita Kotikartanoyhdistys ry:n laatukäsikirjan tekemiseen. Laatukäsikirja valmistuu toukokuussa Kotikartanoyhdistys ry:n henkilöstöriskikartoitus tehtiin opinnäytetyönä toimintavuoden aikana. 3 KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINNAN EDISTÄMINEN Kotikartanoyhdistys tarjosi järjestötoimijoille ja yhteistyökumppaneille tiloja ja toimintaym-päristön, majoitusja ruokapalveluja järjestöjen omiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Järjestöjen omiin toimintoihin Kotikartanon tiloissa osallistui 1474 henkilöä toimintavuoden aikana. Järjestöjen vapaaehtoisille tarjottiin räätälöityjä koulutuksia, seminaareja ja virkistystoimintaa. Tukihenkilöitä ja vertaisryhmien ohjaajia koulutettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa heidän tarpeisiinsa. Tukihenkilöiden peruskoulutuksiin osallistui 61 henkilöä ja jatkokoulutuksiin osallistui 36 henkilöä. Vertaisryhmän ohjaajien peruskoulutuksiin osallistui 7 henkilöä. Järjestöille suunnatun koulutus- ja virkistystoiminnan tavoitteena oli järjestöjen oman toiminnan vahvistaminen. Kriisikeskus tuki Joensuussa toimivien järjestöjen johtajien keskinäistä verkostoitumista säännöllisten tapaamisten muodossa, tavoitteena oli tiedonkulun parantuminen sekä keskinäisen tuen ja jaksamisen lisääntyminen. Kotikartanoyhdistys osallistui Maakuntaliiton asettaman järjestöasiain neuvottelukunnan työskentelyyn, kokosi yhteen mielenterveystyötä toteuttavia järjestöjä, jotka yhdessä laativat kannanottoja maakuntaliiton hyvinvointistrategiaan. 12

13 4 JÄRJESTÖLÄHTÖINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ JA KUNTOUTTAVA MIELENTERVEYSTYÖ JA KRIISIAUTTAMINEN Kotikartanon kaikki toiminnat voidaan nähdä terveyttä ja hyvinvointia edistävänä ja huono-osaisuutta ehkäisevänä toimintana. Työllä ja tekemisellä työpajoissa on merkittävä vaikutus ih-misen hyvinvointinsa kokemisessa. Työ- ja erilaiset ryhmätoiminnat antavat kokemuksen kuulu-misesta johonkin yhteisöön ja tekijälleen merkityksellisen tekemisen kautta osallistujat saavat onnistumisen kokemuksia ja luottamus itseen vahvistuu. Kartanon väen koulutus- ja TYHY -toimintaa suunniteltiin yhteistyössä pajaohjaajien kanssa parantamaan tukityöllistyneiden arkielämäntaitoja ja vahvistamaan yhteishenkeä ja keskinäistä tutustumista. Vertaisryhmätoiminnolla mahdollistettiin ryhmäläisten osallisuuden kokemuksia, sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja lievitettiin yksinäisyyttä. Kirjavat -kerho (kuntoutujien vertaisryhmä) kokoontui kerran viikossa, osallistujia oli 15 henkilöä. Syyskaudella aloitti kuntoutujien Hell's Kitchen -ryhmä kokoontumiset joka toinen lauantai, tavoitteena oppia ruuanlaittotaitoja kokkaamalla yhdessä, viettää aikaa yhdessä ja kannustaa osallistujia ulkoiluun ja liikuntaan. Nuotta -kerho (aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen vertaisryhmä) kokoontui joka toinen viikko. Kokoontumisissa kävi vuoden aikana 21 henkilöä. Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa toteutettiin nuorten seikkailuryhmä, jossa seikkaili 5-6 kpl vuotiaita nuoria, joilla on perheessä mielenterveysongelmia. Erityisnuorille järjes-tettiin kaksi kontaktileiriä. Kriisikeskuksen toiminnan pääpaino on ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä ja ongelmien var-haisen vaiheen auttamisessa. Kriisikeskuksen toiminta jakaantuu ammatillisesti ohjattuun vapaa-ehtoistyöhön, ammatilliseen kriisityöhön sekä kriisi- ja traumatyön erityisosaamiseen. Toimintamuotoina ovat puhelinauttaminen, asiakastapaamiset, ryhmätoiminnat sekä koulutus- ja työnohjauspalvelut. Kriisikeskuksen rooli toimijaverkostossa on tarjota palvelua nopeasti ja jousta-vasti asiakkaan kriisitilanteessa sekä tarvittaessa ohjata muiden tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin. Yhteydenottojen määrä oli vuonna 2010 yhteensä 2476 kpl. Yhteydenotoista osa on pari- ja perhe-tapaamisia. Yhteydenottojen syinä olivat edellisistä vuosista poiketen ahdistuneisuus ja toisena pari- ja perhesuhteen ongelmat, menetykset / järkyttävät tapahtumat, mielenterveysongelmat, väkivalta sekä työhön tai opiskeluun liittyvät ongelmat. Kriisikeskuksella toimi Delfins -ryhmä (seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden naisten ryhmä), joka toteutettiin yhteistyössä Delfins ry:n vertaisohjaajan kanssa. Kriisikeskus osallistuu Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelinpäivystyksen toimintaan arki-iltaisin klo

14 5 TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA Kotikartanon sosiaalista työllistämistä sekä kuntoutujien terapeuttista työtoimintaa kehitettiin toimintavuoden aikana yhteistyössä työvoimahallinnon, sosiaali- ja terveyspalvelujen, työllistävien projektien ja järjestöjen sekä oppilaitosten kanssa. Työ- ja päivätoimintaan osallistuneiden henkilöiden taustatietoja Eri toimenpiteet Kotikartanolla v Toimintavuoden aikana Kotikartanon työllistämis- ja ryhmätoimintoihin osallistui yhteensä 378 henkilöä erilaisilla toimenpiteillä. Työhallinnon toimenpiteillä olleet henkilöt tulivat Kotikartanolle Välittämällä TyöElämään -hankkeen Starttijakson kautta. Jakso toteutettiin ryhmävalmennuksena ja sen tavoitteena oli herättää osallistujien motivaatio oman elämänsä suunnitteluun, löytää omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. Ryhmävalmennukseen osallistui yhteensä 75 henkilöä. Ryhmän aikana kartoitettiin osallistujien elämän tilannetta, osaamista, tulevaisuuden suunnitelmia ja tehtiin palvelun tarpeen arviointi. 14

15 Ikäjakauma v Alle 30 v. oli 95 henkilöä, joka osoittaa yhä nuorempien putoamista vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien joukkoon. Sukupuolijakaumassa miehiä oli 240 ja naisia 146 henkilöä. Koulutustaustan selvittäminen oli oleellinen jatkopolkuja suunniteltaessa. Samalla kartoitettiin todellista tarvetta kehittää ammatillisten koulutusten näyttötutkintojen suorittamismallia yhdessä työvoimahallinnon ja oppilaitosten kanssa. Koulutustausta v henkilöllä oli ammatillinen koulutus, mutta suurimmalla osalla se ei enää vastannut tämän päivän työelämän vaatimuksia, koska koulutuksesta oli kulunut pitkä aika ja koulutusta vastaavaa työkokemusta ei ollut. Osa oli saanut koulutuksen työhön, jota ei enää ollut olemassa. Kaupungin tavoitteena oli saada toimenpiteisiin ne henkilöt, joiden ensisijainen toimeentulo oli toimeentulotuki. Pelkän toimeentulotuen varassa olleita ennen Kotikartanon toimenpiteisiin tuloa oli 24 henkilöä ja työmarkkinatuen lisäksi toimeentulotukea sai 101 henkilöä. 15

16 Työllistymiseen ja elämänhallintaan vaikuttavia elämäntilanteita v Työllistymisesteitä kartoittamalla pyrittiin selvittämään toimintaan osallistuvien tuen ja valmennuksen tarvetta. Toiminnan tavoitteena oli, että jokaiselle osallistujalle löytyisi hänelle tarkoituksen mukainen ja oikea-aikainen valmennus/palvelu joko Kotikartanolla tai yhteistyöverkostossa. Huono yleiskunto ja fyysiset sairaudet, osalla hoitamattomat/toteamattomat, tulivat esille 66 toimintoihin tulleella henkilöllä. Liikuntaan ja omasta terveydestä huolehtimiseen panostettiin erilaisilla menetelmillä valmennusjaksojen aikana. Valmennustoimenpiteet jakson aikana v Työ- ja päivätoiminta sisälsi arjesta selviytymisen tukemista, oman elämän hallintaa, työssä työntekijän taitojen harjaannuttamista ja kehittämistä (ammatillisen tutkinnon osien tai tutkinnon suorittaminen), sosiaalisten taitojen kartuttamista sekä asiakkaan olemassa olevien tukipalvelujen ylläpitämistä tai niiden luomista. Asiakas asetti yhdessä ohjaajan kanssa tavoitteet valmennusjaksolle, hänelle laadittiin valmennus/ kuntoutussuunnitelma jonka avulla määriteltiin työtehtävät ja toimenpiteet. Tarvittaessa myös tuettiin 16

17 asiakkaan läheisiä, ohjattiin ja neuvottiin tarvittaviin tukipalveluihin, sekä tarpeen mukaan pyydettiin verkostopalavereihin. Tukityöllistyneiden jatkopolut v Määrällistä vaikuttavuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon osallistujien lähtötilanne. Joidenkin kohdalla elämäntilanteet ovat sellaiset, että vuosi on liian lyhyt aika työllistymisvalmiuksien saavuttamiseksi. Toimenpiteet päättyivät 150 henkilöllä. Heistä 77 henkilölle löytyi jatkopolku, mutta 73 jäi edelleen työttömäksi työnhakijaksi. Eläkeselvittelyyn, työkyvyn arviointiin päätyi 16 henkilöä. Opiskelun aloitti 24 henkilöä ja 23 henkilöä työllistyi. Valmennuksen tuloksia voidaan pitää hyvänä, kun huomioidaan valmentavien lähtökohdat ja elämäntilanteet. Jatkopoluttamista toteutti Välittämällä TyöElämään -hankkeen työntekijät sekä yksilövalmentaja kiinteässä yhteistyössä Kotikartanon ohjaajien kanssa. 17

18 6 VERKOSTOYHTEISTYÖ Kotikartanon pajaohjaajat osallistuivat Alueellisen työpajayhdistyksen ALU-verkoston sekä valtakunnallisen työpajayhdistyksen toimintaan. Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksen kanssa pidettiin vuosittainen työkokous, jossa tarkennettiin ja ideoitiin toimivia yhteistyökäytäntöjä. Erityisammattiopisto Luovin Ura Kompassi -hankkeen ohjausryhmässä oli Raija Piipponen. Hankkeessa kehitettiin ammatillisen koulutuksen suorittaneille työnhakutaitoja, haettiin työpaikkoja ja koulutettiin työnantajia ottamaan vastaan erityisammattikoulutuksen suorittaneita henkilöitä. Työvoimahallinnon koolle kutsumaan Välityömarkkinoiden työryhmään osallistuivat Marjatta Heikkilä ja Kimmo Vartiainen. Työryhmässä kehitettiin eri toimijoiden työllistämispalveluja alueellisista ja paikallisista tarpeista lähtien. Kotikartanoryhditys ry osallistui Perhe verkosto -ryhmän kokoontumisiin. Perheverkosto jatkoi Kaste -hankkeessa syntyneen lasten ja perheiden tukitoiminnan kehittämistä. Kotikartanoyhdistys osallistui Maakuntaliiton asettaman järjestöasiain neuvottelukunnan työskentelyyn. Kutsumalla koolle paikallisia mielenterveys- ja omaisjärjestöjä, Kotikartano oli viemässä heidän ääntään maakunnalliseen suunnitteluun järjestöasian neuvottelukunnan kautta. Toiminnanjohtaja oli Itä-Suomen yliopiston täydennyskoulutuksen Oppimisvaikeudet työelämässä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hankkeessa kehitetään työkaluja oppimisvaikeuksien toteamiseksi työpaikoilla ja malleja, miten työtehtävät voidaan mukauttaa niiden mukaan. Kotikartanoyhdistys osallistui kehittämistyöryhmän työskentelyyn ja toimi yhtenä pilottityö-paikkana. Kotikartanolla oli kokeilu käytössä LEXIA atk ohjelma, jonka avulla oppimisvaikeuksia omaavat henkilöt voivat harjaannuttaa atk-taitojaan ja suorittaa erilaisia tehtäviä. Kotikartanoyhdistys on osallistunut Mania -työryhmään (mielenterveystyötä tekevien järjestöjen yhteistyöryhmä). Ryhmä jatkoi yhteistyötä Paiholan sairaalan kanssa. Kotiutumisvaiheessa oleville potilaille viedään tietoa kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksista ja tukitoiminnoista. Sairaalassa järjestettiin potilaille tapahtuma Mielenterveysviikolla. Kotikartano on osallistunut järjestöjen RÄTINKI-lehden työryhmään. Julkisten sosiaali-, terveys- ja päihdepalvelujen kanssa tehdään asiakasyhteistyötä. Leila Friis on ollut mukana myös Sairaanhoitajaliiton Mielenterveyshoitotyön asiantuntijaverkos-tossa niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla Tuija Mustonen on osallistunut eri järjestöjen väliseen tukihenkilötoiminnan verkostoon. Verkos-toon ovat kuuluneet Joensuun kaupunki, Pelastakaa Lapset ry ja MLL. 18