»Suomi suosta, leipää pöytään?» Työajan pidentämisestä, viennistä ja kapitalismista
|
|
- Eija Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 »Suomi suosta, leipää pöytään?» Työajan pidentämisestä, viennistä ja kapitalismista Saska Heino 1. Saatteeksi Vuoden 2015 keväällä ja kesällä käyty kamppailu työajan pituudesta jäänee suomalaisten mieliin. Se muistuttaa monia varmasti vuonna 1991 käydystä kamppailusta, jossa suuret työnantajajärjestöt, kuten PTK ja TKL koettivat saada SAK:n suostumaan 4,5 %:n palkanalennuksiin. 1 Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) aloittamasta työajan pidennykseen tähtäävästä politiikasta on tätä kirjoitettaessa vasta jonkinlaista ennakkotuntumaa 2, eikä siitä käytävän kamppailun lopputuloksesta ole vähäisintäkään tietoa, mutta siitä huolimatta meidän on mahdollista tarkastella tarjottua politiikkavaihtoehtoa yleisen työajan pidentämistä marxilaista talousoppia vasten ja kysyä, onko siitä suomalaisen kapitalismin elvyttäjäksi. Työajan pidentäminen, olettaen, että se toteutetaan palkkojen säilyessä muuttumattomana, voi hivenen yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että suomalaistyöllisten tuntia ja työpäivää kohden lasketut keskiansiot laskevat tehdyn työajan pidentyessä. Marxilaisittain todettuna taas sitä, että työllisiltä otetaan aiempaa enemmän absoluuttisesti mitattua lisätyötä ja -arvoa. Kysymykseen siitä, onko ehdotetusta saattamaan»suomi kuntoon» 3, pohditaan tarkemmin lyhyen teoreettisen pohdinnan jälkeen. Kun on selvitetty, mitä Marx on todennut työajasta ja sen pidentämisen mahdollisista vaikutuksista, esitetään kokeiluluontoisia laskelmia siitä, miten paljon työaikaa tulisi keskimäärin pidentää Suomessa vuoden 2008 aikaisen työn tuottavuuden ja yritysten kannattavuuden saavuttamiseksi nyt, seitsemää vuotta myöhemmin. 2. Työajasta Marxin mukaan»[t]yövoiman samoin kuin kaiken muun tavaran arvon määrää [sen] tuottamiseen ja siis myös uusintamiseen välttämätön työaika» 4 eli niin sanottu yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Työajasta kuluu näin ollen vääjäämättä ainakin jonkinlainen osa työvoiman eli työntekijöiden työkyvyn uusintamiseksi tarvittavien tavaroiden arvoa vastaavasti. 5 Tämä aika ei kuitenkaan kapitalistisessa tuotannossa voi vastata koko työläisten puurtamaa työaikaa, sillä muutoin työläisiltä työvoimaa ostaville kapitalisteille ei jäisi palkkojen ja muiden työvoimakustannusten maksun jälkeen käteensä kuin ilmaa. Täten välttämättömän tai varsinaisen työajan lisäksi työläisten on käytettävä työvoimaansa sen ylittävällä työajalla, lisätyöajalla. Mitä pitempi osuus kokonaistyöajasta eli vaikkapa yhden työpäivän mitasta on välttämätön työläisen itsensä kannalta, sitä vähäisemmäksi jää kapitalistin saanto ja toisinpäin. Marx olettaa Pääomassa useaan otteeseen, että työläiset saavat työstään työvoimansa arvoa vastaavan korvauksen. Kun tämä otetaan lähtökohdaksi ja tarkastellaan, miten kapitalistien on mahdollista lohkaista 1 Pienteollisuuden (PTK) ja teollisuuden (TKL) keskusliitot, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK). 2 Pekka Ervasti,»Neuvottelulähde: Sipilä ajaa kahden ja puolen viikon lisäystä vuosityöaikaan». YLE Uutiset < / > [haettu ] 3 Keskustan vaalilause vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. 4 Marx 2013 [1867], Ibid., 564. Marx täsmentää tässä esitettyä määrettä toteamalla, että»työvoiman arvon» määrää»[ k]eskimääräiselle työläiselle totunnaisesti välttämättömien elinhyödykkeiden arvo». Näin ollen kyse ei olekaan vain välttämättömästä eloonjäännistä, vaan työvoiman uusintaminen on yhteiskunnallisesti määräytynyt prosessi vapaa-ajan kulutuskohteineen päivineen, joista myös kapitalistit ovat riippuvaisia palautuuhan työläisille maksettu palkka muodossa tai toisessa kapitalisteille nimenomaan kulutuksen kautta, kulutettiin sitten lomamatkoja, elintarvikkeita, asuntolainoja, kiinteistöjä tai ajoneuvoja. 1
2 osa työläistensä työajasta itselleen lisäarvon-, työn- ja tuotteen muodossa, tullaan Marxin mukaan kahtalaisiin johtopäätöksiin. Jos edellytämme, että työvoimasta maksetaan sen täysi arvo, niin meillä on silloin valittavanamme vaihtoehto: kun työn tuotantovoima ja sen voimaperäisyyden normaaliaste ovat tietyt, lisäarvon suhdelukua voidaan korottaa vain työpäivää absoluuttisesti pidentämällä; jos taas toisaalta työpäivän pituus on tietty, lisäarvon suhdelukua voidaan korottaa vain sen osien, välttämättömän työn ja lisätyön, suhteellista suuruutta muuttamalla, mikä taas puolestaan edellyttää muutosta työn tuottavuudessa tai voimaperäisyydessä, jottei palkka alenisi työvoiman arvon alapuolelle. 6 Näin ollen Marx on tullut määritelleeksi tämän kirjoitelman ja aiheen itsensä kannalta kaksi keskeistä avainkäsitettä: (i) absoluuttisen; ja (ii) suhteellisen lisäarvon. Tärkeä väline lisäarvon mittaamiseksi on Marxin mainitsema lisäarvon suhdeluku 7, saks. Mehrwertrate, joka kirjoitetaan kaavaan m '= m. Kaavassa m = lisäarvo eli -tuote ja -työ sekä v = vaihteleva pääoma, tutummin ilmaistuna työläisen tai työläisten työvoimansa vastineeksi saama korvaus, yleensä palkka. Absoluuttisen li- v säarvon käsite avautuu arkikielisemmin, kun sitä käytetään samaa tarkoittavana käsitteenä työpäivän pituudelle. Toisin sanoen, kun lisäarvoa tuotatetaan absoluuttisesti, pidennetään työpäivää yli sen ajanhetken, joka erottaa työläisen kannalta välttämättömän ajan ja määrän työtä hänen kannaltaan ylimääräisestä tai lisätyöstä. Suhteellisen lisäarvon käsitteestä voidaan puolestaan käyttää synonyymina sanaa»työtahti» toisin sanoen, mitä tiivistahtisemmaksi kapitalisti järjestää työpaikallaan tehtävän työn, sitä suurempi suhteellinen osuus tehtävästä työstä kulkeutuu hänelle lisäarvon, -työn, -työajan ja -tuotteen samaa tarkoittavassa muodossa. Mikä sitten tekee lisäarvon tuotannosta tärkeää? Se, että kapitalismi on olennaisesti pääoman eli kapitaalin tuotantoa. Koska vain elävä ihmistyö luo tuotantoprosessissa uutta, siinä käytettävien koneiden, raaka- ja apuaineiden sekä muiden valmisteiden arvon ylittävää arvoa, ovat työläiset tässä yhtälössä vaikkei sitä esimerkiksi taloustieteessä aina tunnustetakaan osatekijä, jota ei käy sivuuttaminen. Lisäarvo m on sellaisenaan myös voiton p lähde eli se toimii voiton suhdeluvun 8 yhtälön p' = m osoittajana nimittäjän ollessa pysyvän pääoman c ja vaihtelevan pääoman v eli C työläisten palkkojen ja muiden korvausten summa C. Tämä on työläisten itsensä kannalta sekä myönteinen että kielteinen asia. Myönteinen, koska se kertoo siitä, etteivät kapitalistit voi suhtautua työvoimaansa myyviin työläisiin tyystin välinpitämättömästi. 9 Kielteinen taas siksi, että työläisten työllistyminen riippuu ylipäätänsä heidän valmiudestaan ja kyvystään työskennellä yli omien tarpeidensa. Marxin mukaan [k]apitalistinen tuotanto ei ole yksinomaan tavaran tuotantoa, vaan se on olennaisesti lisäarvon tuotantoa. Työläinen ei tuota itseään, vaan pääomaa varten. Sen tähden ei enää riitä se, että hän ylipäätään tuottaa. Hänen täytyy tuottaa lisäarvoa. Ainoastaan se työläinen on tuottava, joka tuottaa lisäarvoa kapitalistille eli palvelee pääoman arvonlisäystä. 10 Hieman toisin muotoiltuna, [p]ääoman tuottavuus, vaikka tarkastellaan pelkästään työn muodollista alistamista pääomalle, sisältyy lähinnä lisätyön pakkoon, pakkoon työskennellä yli välittömän tarpeen, pakkoon, joka on kapitalistiselle tuotantotavalle yhteinen aikaisemman tuotantotavan kanssa, mutta jota kapitalistinen tuotantotapa harjoittaa, kehittää tuotannol- 6 Ibid., 458. Kursiivi lisätty. 7 Marx 1980 [1894], 58. Lisäarvon suhdelukua m' voidaan mitata murtolukuna tai prosentuaalisesti. 8 Ibid., Tämä pitää paikkansa ennemmin kokonaistasolla kuin yksittäisten työläisten kohdalla. Niin kauan kuin työvoiman tarjonta ylittää sen kysynnän kuten tilanteissa, joissa vallitsee suurtyöttömyys tai voimallinen työperäinen muuttoliike on tarve yksittäisistä työläisistä huolehtimiseen kapitalistin näkökulmasta hyvin rajallinen. 10 Marx 2013 [1867],
3 le suotuisammalla tavalla. 11 Koska pakkoa»työskennellä yli välittömän tarpeen» edistää pääoman kasautuminen ja tuotannon koneistaminen tuottavuuden nimissä 12, voidaan sivumennen todeta, että [s]ynnyttämällä pääoman kasautumista työväestö tuottaa siis yhä lisääntyvässä määrin niitä välineitä, jotka tekevät suhteellisesti yhä suuremman osan siitä liikaväestöksi. 13 Näin ollen se, miten pitkään ja miten tiivistahtisesti työläiset työskentelevät, määrää heidän ja kapitalistien keskinäisiä voimasuhteitaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Tämän lisäksi se määrää myös sen, kenellä ylipäätänsä on mahdollisuus astua työsuhteeseen kapitalistien kanssa. Pyrkimykset työajan lyhentämiseen palkkaa alentamatta laskevat suhteellisen lisäarvon suhdelukua. Kapitalistien ja heidän etuaan ajavien pyrinnöt työajan pidentämiseksi ja työn tuottavuuden kohottamiseksi ovat vastaavasti toimia, joilla voidaan kasvattaa sekä absoluuttista että suhteellista lisäarvon suhdelukua m'. Sanallisesti esitettyä on mahdollisuuksien mukaan syytä selventää laskuesimerkillä. Seuraava taulukko I esittää, miten lisäarvon suhdeluvun kasvattaminen absoluuttisesti eli työaikaa pidentämällä vaikuttaa paitsi lisäarvon suhdelukuun m' niin myös voiton suhdelukuun p'. Taulukko I. Absoluuttisen lisäarvon suhdeluvun vaikutus voiton suhdelukuun Vuosi c v m m' k' p' ,0% 100,0% 12,5% ,0% 100,0% 25,0% ,0% 100,0% 37,5% ,0% 100,0% 50,0% tunteja tai rahaa m' = m/v k' = c/v p' = m/c Taulukon I esimerkki on äärimmäinen yksinkertaistus. Siinä kokonaistyöaika v + m kaksinkertaistuu vuosien 1 4 välisenä aikana, eikä pysyvän ja vaihtelevan pääoman välisessä suhteessa, niin sanotussa pääoman elimelliselle kokoonpanossa 14 k '= c tapahdu muutoksia. Tällaisenaan taulukko v I onkin otettava vain esimerkkinä, joka osoittaa, mikä merkitys lisäarvon suhdeluvun absoluuttisella kasvattamisella voi olla kapitalistisen tuotannon ja talouden kannalta. Kuten tiedetään, lisäarvoa ei tuoteta vain absoluuttisesti, työaikaa pidentämällä. Näin ollen onkin katsottava toisesta esimerkistä II, miten suhteellisen lisäarvon suhdeluvun kasvu voi vaikuttaa kapitalistisen sijoittaman pääoman tuottavuuteen p'. Taulukko II. Suhteellisen lisäarvon suhdeluvun vaikutus voiton suhdelukuun Vuosi c v m m' k' p' ,0% 100,0% 12,5% ,7% 133,3% 28,6% ,0% 200,0% 50,0% ,0% 400,0% 80,0% tunteja tai rahaa m' = m/v k' = c/v p' = m/c Myös tämän taulukon esimerkki on varsin äärimmäinen. Se olettaa, että työläisten työvoiman arvo tai ainakin siitä maksettava korvaus putoaa neljässä vuodessa neljännekseen alkuperäisestä. Tämä on tehty kuitenkin, kuten taulukossa I osoitettu työajan kaksinkertaistamisen vaikutus, esimerkin it- 11 Marx 1979 [1862 3], Sanalla sanoen siis tarve työskennellä näiden koneiden hankinta-, käyttö- ja korjauskustannusten kattamiseksi! 13 Marx 2013 [1867], 567. Tällä on merkitystä myöhemmin luvussa 5. esitettävän pohdinnon kannalta. 14 Marx 1976 [1894],
4 sensä vuoksi. Todellisuudessa tapahtuvat muutokset ovat harvoin yhtä dramaattisia. Tiedetään, että voiton suhdelukuun p' vaikuttaa kolme tekijää: lisäarvo m, pysyvä pääoma c ja vaihteleva pääoma v, kun pääoman realisointiin liittyviä kysymyksiä ei huomioida. 15 Näin ollen meidän onkin selvyyden vuoksi katsottava vielä kolmatta vaihtoehtoa, taulukkoa III, jossa v:n ja m:n välinen suhde pysyy muuttumattomana, mutta c:n suhde mainittuun kahteen muuttuu. Taulukko III. Pääoman elimellisen kokoonpanon vaikutus voiton suhdelukuun Vuosi c v m m' k' p' ,0% 100,0% 12,5% ,0% 75,0% 14,3% ,0% 50,0% 16,7% ,0% 25,0% 20,0% tunteja tai rahaa m' = m/v k' = c/v p' = m/c Nähdään, että kun lisäarvon suhdeluku m' pysyy muuttumattomana, mutta pääoman elimellinen kokoonpano k' laskee, johtaa se luonnollisesti voiton suhdeluvun kasvuun. Tämä esimerkki ei tämän pienen tutkielman kannalta ole olennainen. Se kuitenkin esittelee kolmannen, vaihtoehtoisen tavan, jolla voiton suhdeluku voi kohota lisäarvon suhdeluvun muuttumatta. Luonnollisestikin tämän työn kiinnostus kiinnittyy kuitenkin kysymykseen siitä, miten voiton suhdeluku muuttuu lisäarvon suhdeluvun muuttuessa. Kun on näin selvitetty, vaikkakin vain lyhyesti, mikä on Marxin mukaan työajan merkitys kapitalistisessa tuotannossa, voidaan pohtia lähemmin sitä, miten ehdotus yleisen työajan pidentämisestä Suomessa tämän kirjoituksen tekohetkellä suhteutuu tässä esitettyyn. 3. Työaika, lisäarvo ja voitto Suomessa Tässä kappaleessa esitettävän tilastoaineiston keräys- ja laskentatapoja on käsitelty tarkemmin toisaalla. Kappaleessa esitettävät aikasarjat on myös näytetty aikaisemmin, eikä niitä näin ollen ole tarvetta käydä läpi tässä esitettyä seikkaperäisemmin. Pelkkien sarjojen esittämistä tärkeämpää onkin pohtia, miten tämän kirjoituksen alussa esitelty pyrkimys työajan pidentämiseen voisi vaikuttaa ja mitä maahan sijoitetun pääoman keskimääräisen tuoton kasvattaminen edellyttäisi. Ennen kuin voidaan kuitenkaan syventyä kysymykseen siitä, miten Suomi voitaisiin»saada kuntoon», on käytävä läpi pääpiirteittäin, miten tilanteeseen, jossa maa olisi»saatava kuntoon» on oikein ylipäätänsä päädytty. Tämä kappale alkaakin lyhyellä lähihistorian läpikäynnillä. Tiedetään, että Suomeen sijoitetun pääoman tuotto, voiton suhdeluku p', kohentui merkittävästi 1990-luvun laman jälkeisinä vuosina oltuaan tätä ennen vuosikymmeniä kestäneessä laskusuunnassa. Taulukko IV näyttää, miten suhdeluvun aritmeettinen keskiarvo vaihteli Suomessa vuosina kymmenen vuoden keskiarvoin verrattuna lisäarvon suhdelukuun ja pääoman elimelliseen kokoonpanoon. Taulukko IV. Voiton suhdeluku Suomessa Vuosi m' = m/v 37,9% 29,9% 23,3% 26,9% 26,2% 30,9% k' = c/v 423,8% 453,8% 457,0% 540,8% 634,8% 596,4% p' = m/c 7,5% 6,4% 4,7% 4,2% 4,0% 6,2% 15 Realisoinnista lisää tuonnempana. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että realisoinnissa on kyse siitä, menevätkö valmistetut tavarat kaupaksi arvostaan, myydäänkö ne yli- vai alihintaan j.n.e. Kysymykseen siitä, onko edellä nähtävä Suomen vaihtotaseen ylijäämän kasvu selitettävissä vietyjen tavaroiden realisointiin liittyvillä tai kasvaneen viennin ja tavaratuotannon kautta saatujen mittakaavaetujen kautta, ei ole näin lyhyessä mitassa mahdollista vastata. 4
5 Taulukosta nähdään hyvin sitä ennen sanallisesti esitetty voiton suhdeluvun p' kohentuma. Samansuuntaisesti voidaan katsoa käyneen myös lisäarvon suhdeluvulle m', joka kasvoi merkittävästi vuosina Pääoman elimellisen kokoonpanon k' voidaan taas nähdä kasvaneen voimallisesti aina 1990-luvun lamavuosiin, jonka jälkeen se on jonkin verran supistunut tätä päivää kohti tultaessa. Tämän osoittaa taulukko V, joka näyttää vuosikymmenittäiset, prosentuaaliset muutokset vuosina Taulukko V. Suhdeluvut Suomessa , muutokset vuosikymmenittäin m' -21,2% -21,9% 15,4% -2,5% 17,8% k' 7,1% 0,7% 18,3% 17,4% -6,1% p' -15,1% -25,3% -11,4% -5,4% 56,3% Tästä taulukosta nähdään varsin selvästi, että vuosien voiton suhdeluvun kohentumaa selittää sekä lisäarvon suhdeluvun kohoaminen että pääoman kokoonpanon supistuminen. Sellaisenaan taulukko ei kuitenkaan näytä annettujen muuttujien painoja voiton suhdeluvun selittämisessä. Tämän tekee taulukko VI, joka näyttää kolmen desimaalin tarkkuudella m':n ja k':n painot p':n selittämisessä sekä kahdessa edellisessä tapahtuneet prosentuaaliset muutokset aiemmin esitetyllä kuuden vuosikymmenen ajanjaksolla. Taulukko VI. Lisäarvon suhdeluvun ja pääoman elimellisen kokoonpanon painot m' (paino) 0,089 0,066 0,051 0,050 0,041 0,052 k' (paino) 0,911 0,934 0,949 0,950 0,959 0,948 m' ( ) -26,4% -22,4% -2,4% -17,0% 25,4% k' ( ) 2,6% 1,6% 0,1% 0,9% -1,1% hde: Tilastokeskus Nähdään, kuten odottaa saattaa, että pääoman elimellisen kokoonpanon paino on ollut yli kymmenkertainen kaikkina tässä esitettyinä vuosikymmeninä p':tä selitettäessä. Muutosta ( ) osoittavat sarakkeet näyttävät lisäarvon suhdeluvun kasvaneen Suomessa 1990-luvun laman jälkeen selvästi pääoman kokoonpanon supistumista merkittävämmin. Näin ollen vaikuttaakin siltä, että voiton suhdeluvun muutosta samaisella ajanjaksolla selittää nimenomaisesti lisäarvon suhdeluvussa m' tapahtunut samansuuntainen muutos. Herääkin kysymys, onko kyseessä ollut absoluuttisen vai suhteellisen lisäarvon suhdeluvun kasvusta. Toisin sanoen siitä, onko lisäarvon suhdelukua Suomessa kohotettu työaikaa pidentämällä vai työtahtia kiristäen. Työaikatilastojen valossa vaikuttaa selvältä, että kyse on ollut nimenomaan jälkimmäisestä eli suhteellisen lisäarvon suhdeluvun kohottamisesta. Tätä osoittaa kuvaaja I, joka näyttää kokonais-, varsinaisen ja lisätyöajan Suomessa vuosina , ajalta, jolta luotettavia työaikatilastoja on saatavilla. Tästä kuvaajasta nähdään selvästi, että varsinaisen työajan suhde lisätyöaikaan muuttui varsin jyrkästi laman jälkeisinä vuosina. Siinä missä varsinaisen työajan osuus kokonaistyöajasta oli vielä vuonna 1990 noin 80,1 % ja lisätyöajan vastaavasti 19,9 %, olivat vastaavat luvut kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2000 jo 55,5 ja 44,5 %. Varsinaisen ja lisätyöajan suhde muuttui näin ollen varsin selvästi. Kuvaaja I esittää aritmeettisella keskiarvolla lasketut työtunnit suomalaista työläistä kohden. Näin ollen se ei ota huomioon koko- ja osa-aikatyöllisten välisiä eroja. 5
6 Kuvaaja I. Kokonais-, varsinainen- ja lisätyöaika Suomessa Tuntia vuodessa (keskiarvo) Vuositunnit Varsinainen työaika Lisätyöaika Lisäarvon suhdeluvun m' kasvu luvuilla ei ole luonnollisestikaan voinut tapahtua kotimaisen kysynnän kasvun avulla, olisihan se merkinnyt suomalaistyöläisten ansioiden kasvua, joka olisi taas kumonnut suhteellisen lisäarvon kasvun. Toisin sanoen kysynnän laman jälkeen tuotetulle lisätuotteelle on täytynyt löytyä Suomen ulkopuolelta, viennin kautta. Tämä on todennettavissa kuvaajasta II, joka näyttää palkkojen ja palkkioiden suhteen kansantuotteen nettoarvonlisäykseen sekä maan vaihtotaseen vuosilta Kuvaaja II. Vaihtotaseen sekä palkkojen palkkioiden suhde arvonlisäykseen ,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% 10,0% 8,0% 6,0% 4,0% 2,0% 0,0% -2,0% -4,0% -6,0% -8,0% Vaihtotase Palkat ja palkkiot Kuvaajan musta käyrä näyttää selvästi, miten palkansaajien palkat ja palkkiot supistuivat suhteessa kansantuotteen vuotuiseen nettoarvonlisäykseen. Tästä ei tule päätellä, että palkat ja palkkiot olisivat supistuneet absoluuttisesti, mitä ei ole Suomessa lähihistoriallisesti tapahtunut kuin 1990-luvun lamassa, vaan että kansantuotteen vuotuinen arvonlisäys on kasvanut niitä nopeammin. Vaihtotasetta kuvaava katkoviivoitettu käyrä osoittaa taas selvästi, että Suomen vienti oli rahassa mitattuna 6
7 suurempaa kuin tuonti niinä samaisina vuosina, jolloin palkkojen ja palkkioiden suhde kansantuotteen nettoarvonlisäykseen on ollut pienin. Toisin sanoen synnytetty suhteellinen lisätuote ja sen arvo ovat saaneet vastineensa ulkomaisessa tai ulkomailta tulleessa valuutassa. Se, mikä Suomessa on tuotettu, on 1990-luvun puolivälistä aina 2010-luvun taitteeseen aiempaa suuremmassa määrin kulutettu toisaalla. Tapahtuneessa on ollut riskinsä se on tehnyt maasta aiempaa riippuvaisemman ulkomaisesta kysynnästä maassa valmistettujen tavaroiden arvon realisoinnissa rahana. Tämä riski kävi kouriintuntuvasti toteen vuosina , kun vienti ja sen tilaa mittaava vaihtotase supistuivat jyrkästi maailmantaloudessa levinneen paniikin seurannaisvaikutuksena. Kun maassa valmistetut, vientiin suunnatut tavarat eivät ole menneet kaupaksi arvostaan, ei niihin tiivistynyttä työaikaa ole voitu korvata täysimittaisesti. Tätä osoittaa myös kuvaaja III, jossa nähdään vaihtotaseessa ja lisäarvon suhdeluvussa tapahtuneet muutokset vuosina Kuvaaja III. Lisäarvon suhdeluku ja vaihtotase Suomessa Lisäarvon suhdeluku 50,0% 45,0% 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% 10,0% 8,0% 6,0% 4,0% 2,0% 0,0% -2,0% -4,0% -6,0% -8,0% Vaihtotase Vaihtotase Lisäarvon suhdeluku Tästä kuvaajasta nähdään oivallisesti, miten lisäarvon suhdeluku ja vaihtotase kasvoivat Suomessa liki yhtäläisesti aina vuoteen Tämän jälkeen on nähtävissä, että lisäarvon suhdeluku laski aavistuksenomaisesti aina vuosiin samalla, kun vaihtotase supistui suhdelukua voimallisemmin. Viimein, vuosina nähdään lisäarvon suhdeluvun m' laskeneen selvästi vuosien tasoa alemmas osoittaen Suomeen sijoitetun pääoman tuoton laskua. Nähdään, että lisäarvon suhdeluvun kasvu taittui Suomessa vuosina Samaisina vuosina myös lisätyöajan suhde varsinaiseen työaikaan ja sen osuus kokonaistyöajasta (lisä- ja varsinaistyöajasta) vakiintui melko lailla vuosiin asti. Sittemmin niin lisäarvo- kuin työaikakin ovat supistuneet kapitalistien kustannuksella, kun palkkataso on samanaikaisesti kohonnut muiden työvoimakustannusten ohella. Tämä nähdään hyvin seuraavalla sivulla esitettävästä kuvaajasta IV. Tiedetään, että mikä tahansa tavaran, josta voidaan käyttää merkkiä w, arvo koostuu tekijöistä c + v + m. Koska c eli pysyvä pääoma koostuu koneista, laitteistoista, tuotantolaitoksista, patenteista, raaka- ja apuaineista ja vastaavista tekijöistä, jotka kapitalistien on ostettava niin sanotusti talon ulkopuolelta, ei niiden maksusta ole vailla maksuhäiriömerkinnän ja luottokelpoisuuden menetystä mahdollista joustaa. Vaihteleva pääoma v, joka on työvoimakustannusten (palkat ja palkkiot + työn sivukulut, kuten TyEL-, Kela- ja SaVa-maksut) summa, on taas vuosina jatkanut kasvuaan. Näin ollen ainoa osatekijä, josta kapitalistien on ollut mahdollista ja siten myös pakko joustaa, on ollut lisäarvo m. Tämä olisi sellaisenaan fait compli ja sillä tyynni kuten sananlasku kuuluu, ellei tämä samainen m kuvaisi sitä arvo- ja rahasummaa, josta kapitalistien on vähennettävä velkansa, katettava sijoituksensa ja maksettava pääomatuloa yritystensä osakkaille sikäli, kun heitä on. Katsotaan sitten jo aiemmin mainittua kuvaajaa IV, joka näyttää v:n ja m:n kehityksen Suomessa 7
8 eli minkäänlaisena suhdelukuna, vaan absoluuttisina summina mitattuna. Kuvaaja IV. Vaihteleva pääoma ja lisäarvo Suomessa Milj. euroa v m Herääkin kysymys, miten paljon suomalaisten työläisten työajan tulisi keskimäärin pidentyä tai heidän työtahtinsa kiristyä, että vuosien kaltaiseen lisäarvon suhdelukuun olisi mahdollista palata? Tätä selvitetään tarkemmin seuraavassa luvussa. 4. Mitä on tehtävä? Ennen kuin voidaan esittää edes jossain määrin yksiselitteisiä lukuja voiton suhdeluvun p' hypoteettisesta kohottamisesta vuosien tasolle, on tehtävä muutamia vakiointeja. Seuraavassa on oletettu, ettei suomalaisten työllisten keskimääräisiin työvoimakustannuksiin kajota. On myös oletettu, ettei pääoman kokoonpano k' muutu. Täten ainoaksi keinoksi lisäarvon suhdeluvun m' kohottamiseksi nähdään työajan pidentäminen absoluuttisesti ja sitä kautta myös suhteellisesti niin, että varsinaisen ja lisätyöajan välinen suhde muuttuu vuosien tasolle, jolloin se oli melko lailla vuosien keskiarvon mukaisissa rajoissa. Lähtötasoksi otetaan vuosi 2013 ja sen lisäarvon suhdeluku (m' = 27,4 %). Tavoitteeksi on asetettu vuosien suhdeluvun keskiarvo (m' = 43,4 %). Vuosina suomalaistyölliset tekivät keskimäärin 955 tuntia varsinaista ja 732 tuntia lisätyötä. Vuonna 2013 työlliset tekivät jo 1217 tuntia varsinaista ja 459 tuntia lisätyötä, mikä on nähty kuvaajasta I. Samalla aikavälillä suomalaistyöllisten keskimääräinen vuosityöaika laski vain aavistuksen, 12 tuntia. Tämän perusteella voidaan suunnilleen sanoa, että karkea 268 tunnin vuosityöajan lisäys, mikä olisi annettujen lisätyöaikojen erotuksen mukainen, riittäisi lisäarvon suhdeluvun m' kohottamiseen tässä annetulle tavoitetasolle. 16 Mikäli suomalaistyöläiset olisivat vuonna 2013 tehneet keskimäärin 727 tuntia lisätyötä kokonaistyöajan ollessa 1949 tuntia vuodessa, olisi lisäarvon suhdeluku ollut tavoitetason mukainen (m' = 43,4 %). Kun suomalaiset tekevät nykyään keskimäärin noin 22 työpäivää kuukaudessa ja vuoden 2013 keskimääräinen kokonaistyöaika oli 1676 tuntia, tarkoittaisi edellä mainittu 268 tunnin pidennys joko keskimääräisen päivätuntimäärän pidentymistä 6,4 tunnista 7,4 tuntiin 17 tai työajan pysyessä muuttumattomana noin 43 lisätyöpäivää vuodessa. Tällöin suomalaiset tekisivät vuodessa 16 0, = 727,4 727, Tätä keskiarvoa selittää osa-aikatyöllisten vaikutus, joka laskee sitä täysipäiväisesti työskentelevien noin 7,5 tunnista yli tunnilla alemmas. Mikäli täysipäiväisten työllisten osuus suomalaistyöllisistä olisi nykyistä korkeampi, olisi myös tässä esitetyn lisäarvon suhdeluvun tavoitetason saavuttaminen (m' = 43,4 %) helpompaa. Työajan pidentämisen työvoiman kysyntää koskevia vaikutuksia on kuitenkin vaikea ennakoida. 8
9 noin 307 työpäivää nykyisten 264 päivän sijaan. Vapaapäivien luku jäisi keskimäärin 58:een nykyisten 101 päivän sijaan. Tässä esitetty ei kuitenkaan riitä vielä varsinaisen voiton suhdeluvun p' tavoitetason saavuttamiseksi. Vuosina voiton suhdeluku oli keskimäärin 6,2 %. Asetetaan näiden vuosien suhdeluku tavoitetasoksemme. Vuonna 2013 suhdeluku oli laskenut 3,7 %:een. Tavoitteellista voiton suhdelukua laskettaessa ongelmaksi muotoutuu, ettei sitä voida laskea vain kahden muuttujan yksinkertaisena erotuksena. Kolmantena tekijänä on huomioitava pysyvän pääoman c kannan kasvu vuosina Vaikeutena voiton suhdeluvun kohottamiseksi tarvittavaa työaikaa laskettaessa on, että c on kantasuure eli mittaa vuosikymmenten saatossa kasautuneen pääoman summaa. Näin ollen meidän onkin laskettava aluksi voiton suhdeluvun avulla, miten monta euroa vastaavan lisäarvosumman keskimääräinen työtunti on tuottanut Suomessa annetulla pysyvän pääoman kannalla vuosina ja Tulokset on esitelty taulukossa VII. Taulukko VII. Keskimääräisen työtunnin tuottama lisäarvo Suomessa Vuosi p' t w = p' t (c + v) w t = t/p' t ~6,2% ~1688 ~ milj. e ~24,5 e ,7% milj. e 16,7 e t = keskimääräinen vuosityöaika, tuntia per vuosi t = tunti w = arvo, mitattuna rahassa per vuosi Nähdään, että vuosia ja 2013 erottaa se, että jälkimmäisenä on keskimääräinen työtunti työtä tuottanut noin 7,8 euroa vähemmän rahassa mitattua lisäarvoa tunnissa kuin ensimmäisinä. Koska pysyvän pääoman kanta on kasvanut vuosista vuoteen 2013 noin 12,2 %:lla, on myös lisäarvon summan m kasvettava samassa suhteessa. Näin ollen, jos voiton suhdeluvun yhtälön p' = m C osoittajan halutaan kasvavan 6,2 %:iin, on m:n kasvettava kaavasta (24,5 e/16,7 e = 1,46) 1,122 = 1,642 saatavan kertoimen mukaisesti. Euromääräisesti tämä tarkoittaisi summaa 16,7 e 1,642 27,5 e tunnissa. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaisi 64,2 %:n lisäystä eli tunneissa mitattuna sitä, että suomalaistyöläisten olisi tehtävä vuoden 2013 noin 459 lisätyötunnin sijaan 754 lisätyötuntia. Tosin sanoen, kokonaistyöajan olisi kasvettava noin 295 tunnilla vuodessa, ei 268 tunnilla, vuosien voiton suhdeluvun (p' = 6,2 %) saavuttamiseksi. 18 Tätä vasten sadan tunnin vuosityöajan lisäys tuntuu toimena jo melko vähäpätöiseltä esitykseltä. Vuosityöaika pitenisi näin ollen noin 1971 tuntiin, joka työpäivän pituuden pysyessä muuttumattomana tarkoittaisi noin 310 työpäivää ja 55:ä vapaapäivää. Mikäli nykyisen työpäivämäärän säilyessä pidennettäisiin sen sijaan työpäivien pituutta, kasvaisivat ne keskimäärin noin 7,5 tuntiin tämä jälleen muistaen, että suomalaistyöllisistä osa on ali- ja osa-aikatyöllistettyjä. 19 Työtuntien lisäyksen jakautumisesta työllisten, vajaatyöllisten ja työttömien kesken on vaikea esittää arvioita. 18 Tämä on mahdollista tarkastaa seuraavasti. Jos halutaan, että vuoden 2013 p' = 6,2 %, voidaan laskea, mikä summa tällä prosenttiluvulla saadaan, kun sillä kerrotaan vuoden 2013 voiton suhdeluvun nimittäjien summa. Havaitaan, että summaksi saadaan keskimääräisillä työtunneilla jaettuna noin 27,5 euroa tunnissa. 19 Paul Jonker-Hoffrénin mukaan nykyään noin % suomalaistyöllisistä tekee osa-aikatyötä (lähde: Jonker- Hoffrénin luento ). Tilastokeskuksen mukaan taas alityöllistetyiksi eli ansiotuloillaan itsensä elättämään kykenemättömiksi lukeutuu noin 3,3 % työikäisistä (15 64-vuotiaat). Ks. Tilastokeskus, Väestön työmarkkinaasema, piilotyöttömät ja alityölliset sukupuolen ja iän mukaan. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. < tym tyti/?tablelist=true> [haettu ] 9
10 5. Lopuksi Mitä esitetyn perusteella tulisi ajatella? Tämän kirjoituksen lähtökohtana on ollut esitys absoluuttisesta työajan pidentämisestä. Kirjoituksessa on katsottu, miten paljon suomalaistyöläisten keskimääräisen työajan tulisi pidentyä»suomen saamiseksi kuntoon», millä on tässä oletettu tarkoitettavan vuosien kaltaisen taloudellisen tilanteen palauttamista. Saatu työajan pidennys, 295 tuntia vuodessa, on aritmeettinen keskiarvo ja sellaisenaan sokea sille, että suomalaistyöläisten keskimääräiset työajat vaihtelevat suoranaisesta vajaatyöllisyydestä aina niin raskaaseen liikatyöhön, että se muodostuu itsessään uhkatekijäksi ihmisen itsensä työkyvylle. Yksipuolinen työajan pidennysesitys ei huomioi useita huomionarvoisia seikkoja. Ensinnäkään se ei huomioi jo mainittua työajan epätasaista jakautumista työikäisten kesken. Toiseksi se ei huomioi sitä, että voiton suhdeluvun eli pääoman tuottavuuden kannalta keskeistä, kasvavissa määrin keskeisempää, on pysyvän pääoman suhde vaihtelevaan eli se, miten pitkälle koneistettua työnteko Suomessa on. Tähän tekijään vaikuttaminen on olennaisesti vaikeampaa kuin teetettävien työtuntien määrään. Kuten marxilaista talousoppia lukeneet tietävät, ei pysyvä pääoma sellaisenaan tuota arvoa. Mitä enemmän sitä on, sitä pitemmän osan työläisten työajasta on mentävä kapitalisteille pysyvän pääoman kasvusta muutoin seuraavan voiton suhdeluvun laskutendenssin kumoamiseksi. Onkin tärkeää muistaa aiheesta käytävän keskustelun yhteydessä, että [v]oiton suhdeluvun laskutendenssi liittyy lisäarvon suhdeluvun kohoamistendenssiin, siis työn riistoasteen kohoamistendenssiin. Näin ollen mikään ei ole sen typerämpää, kuin selittää voiton suhdeluvussa tapahtuva lasku työpalkan kohoamisella, vaikka asianlaita saattaa poikkeuksellisesti olla tällainen. 20 Mitä pitemmälle kapitalismi toisin sanoen kehittyy ja mitä suuremmassa määrin kapitalistien pääomasta on pysyvää pääomaa, sitä vähäisemmäksi käy työvoiman myynnistä saatavien korvausten, kapitalistien kannalta työvoimakustannusten, merkitys. Samanaikaisesti merkitystään kasvattaa kuitenkin se, miten suuri osa kapitalistien työläisillä teettämästä työajasta jakautuu heidän ja heidän palkollistensa kesken. Voiton suhdeluvun laskettua vuodesta 2009 selvästi»kultaisten vuosien» tasoa alemmaksi lienee odotettavissa, että kamppailua työajasta, -ansioista ja -kustannuksista käytäneen vielä vastedeskin. Kysymyksen arvoista liene myös se, missä määrin vientivetoinen kasvupolitiikka on kapitalistisenkaan yhteiskuntajärjestyksen etujen mukaista. Mikäli maan hallitus ja työnantajajärjestöt onnistuvat taivuttamaan palkansaajapuolen joko yksipuoliseen työajan pidentämiseen tai palkkojen alentamiseen, on lopputulos sama: kysyntä lisätyöajalla tai pienemmillä tuntiansioilla valmistettaville tavaroille on löydettävä maan ulkopuolelta. Yhtä kaikki, on kyse vain väliaikaisista menetelmistä voiton suhdeluvun laskutendenssin hillitsemiseksi.»lopulliseksi ratkaisuksi» ei vientivetoisesta tuotannon järjestämisestä millekään maalle yksittäin tai yhdessä ole. 20 Marx 1976 [1894],
11 Lähteet Kirjallisuus Marx Karl, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Edistys, Moskova 1976 [1894]. Ks. myös Progress, Moskova 1980 [1894]. Pääoma. Poliittisen taloustieteen arvostelua. 1. osa. Pääoman tuotantoprosessi. TA-tieto, Helsinki 2013 [1867]. Lisäarvoteorioita. Liitteitä (»Pääoman» 4. osa). Teoksessa Karl Marx Friedrich Engels. Valitut teokset, 6 osaa. Osa 4. Edistys, Moskova 1979 [1862 3], Uutiset Pekka Ervasti,»Neuvottelulähde: Sipilä ajaa kahden ja puolen viikon lisäystä vuosityöaikaan». YLE Uutiset < _ja_puolen viikon_lisaysta_vuosityoaikaan/ > [haettu ] Tilastot Tilastokeskus, Väestön työmarkkina-asema, piilotyöttömät ja alityölliset sukupuolen ja iän mukaan. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. < pxweb/fi/statfin/statfin tym tyti/?tablelist=true> [haettu ] Historiasarjat: Kansantalouden tilinpito Tuotanto- ja tulonmuodostustilit Työllisyys ja työtunnit Bruttokanta, nettokanta, kiintäen [sic] pääoman kuluminen ja poistuma Vaihtotase < kansantalous.html#_vaihtotase> [haettu ] 11
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu
LisätiedotArkijärjen koettelua. Saska Heino
Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai
LisätiedotEnnen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino
Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta
LisätiedotKapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi
SISÄLTÖ Lukijalle Alkusanat 5-6 7-29 KOLMAS KIRJA Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi ENSIMMÄINEN JAKSO ENSIMMÄINEN OSASTO Lisäarvon muuttuminen voitoksi ja lisäarvon suhdeluvun muuttuminen voiton
LisätiedotOikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi. Saska Heino
Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi Saska Heino i. Johdatukseksi Kuten tässä viitekehyksessä julkaistuja kirjoituksia lukeneet tietävät, olen käsitellyt yhtä aihetta ylitse
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotMitä jää käteen tekijälle työn? Laskelmia lisäarvosta ja työntekijän siivusta
1. Aluksi Mitä jää käteen tekijälle työn? Laskelmia lisäarvosta ja työntekijän siivusta Saska Heino Mikä on ollut työntekijöiden tai työläisten keskimääräinen osuus työnsä tuloksista Suomessa? Miten tämä
LisätiedotKasvu, Lewisin piste, tuloerot ja Suomi. Saska Heino
Kasvu, Lewisin piste, tuloerot ja Suomi Saska Heino i. Saatteeksi Minkä vuoksi ansiot ja niiden kansantuoteosuus kohosivat Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Ovatko kasvaneet palkat kutistaneet kapitalistien
Lisätiedot1990-luvun laman edellytyksistä. Saska Heino
1990-luvun laman edellytyksistä Saska Heino i Johdanto 1990-luvun lama oli Suomen talous- ja yhteiskuntahistorian mitassa poikkeuksellisen syvä. Kansantuote supistui kahtena peräkkäisenä vuotena 1991 1992
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotKasvun edellytykset. Saska Heino
Kasvun edellytykset Saska Heino 1. Aluksi Pääoman kasvunopeus asettaa rajan kansantuotteen kasvulle. Mitä nopeammin pääoma kasvaa, sitä nopeammin kasvaa myös mahdollisuus tuotannollisiin sijoituksiin eli
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotTunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä?
Tunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä? Saska Heino Vuoden 2008 jälkeiset maailmantaloudelliset tapahtumat on lähes kaikkialla pyritty ymmärtämään käsitteen kriisi avulla. Sanakirjamaisesti
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotBudjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016
BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotKilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla
LisätiedotVoiton suhdeluku Suomessa 2012 lasku jatkuu. Saska Heino. Aluksi. Käytetyistä kaavoista
Voiton suhdeluku Suomessa 2012 lasku jatkuu Saska Heino Aluksi Karl Marx määrittelee Pääoman kolmannessa osassa voiton suhdeluvun p' tuotteen arvon ylijäämän [suhteeksi] sijoitetun kokonaispääoman arvoon.
LisätiedotKuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa
Onko korkea investointiaste tasoittanut tuloeroja? 10/2015 Saska Heino i. Johdanto 1990-luvun taitteessa alkanutta tuloerojen kasvua on Suomessa tavattu selittää seuraavin sanankääntein: kasvaneet voitot
LisätiedotTyön ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa
Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako
LisätiedotKuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN
Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:
LisätiedotTyö muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA
Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten
LisätiedotTyöllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa
Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotVoiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012. Saska Heino
Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012 Saska Heino i. Johdanto Jos voittoaste laskee enemmän kuin sen koko kasvaa, niin suuremman pääoman bruttovoitto laskee suhteessa pienempään pääomaan,
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
Lisätiedot4 LUKUJONOT JA SUMMAT
Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 0.7.08 4 LUKUJONOT JA SUMMAT ALOITA PERUSTEISTA 45A. Määritetään lukujonon (a n ) kolme ensimmäistä jäsentä ja sadas jäsen a 00 sijoittamalla
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi
1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17
LisätiedotSidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä
Sidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä Saska Heino Mitä on oikeudenmukainen jako? Eivätkö porvarit väitä, että nykyinen jako on oikeudenmukainen? Ja eikö se nykyisen tuotantotavan perusteella
LisätiedotLainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä
Lainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä Saska Heino Tämä kirjoitus jatkaa siitä, mihin edelliset kirjoitukset Marxilaista taloustiedettä visualisoimassa ja Tunteeko marxilainen
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2014
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotLiite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotPellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotTyötulojen osuus tulokakusta pienentynyt
Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
LisätiedotAntti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen
Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset
LisätiedotSUOMINEN YHTYMÄ OYJ TULOSTIEDOTE ESITYS
SUOMINEN YHTYMÄ OYJ TULOSTIEDOTE 1.1. - 31.12.22 ESITYS 5.2.23 Liikevaihdon jakautuma 1-12/22 Joustopakkaukset 72,1 milj. euroa 41,3 % Nauhatuotteet 13,2 milj. euroa 7,5 % 174,8 milj. euroa Kuitukankaat
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2013
Kansantalous 2014 Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2013 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2013 oli 0,6 prosenttia
LisätiedotRatkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2
Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotVuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla
1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.
LisätiedotSatakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotVoiton suhdeluvun vertailua
Saska Heino Voiton suhdeluvun vertailua Teollisuus ja rahoitusmarkkinat vuosina 1976 2010 1. Aluksi [L]iiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä. 1 Marxin mukaan
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 2 Lisää osamurtoja Tutkitaan jälleen rationaalifunktion P(x)/Q(x) integrointia. Aiemmin käsittelimme tapauksen, jossa nimittäjä voidaan esittää muodossa Q(x) = a(x x
LisätiedotSKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi
SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2017
Kansantalous 2018 Tuottavuustutkimukset 2017 Työn tuottavuus kasvoi 2,0 prosenttia vuonna 2017 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotMiten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
LisätiedotSuorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina
Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla
LisätiedotKokonaistyöajassa olevat kansanopistot
Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotTaloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys
Työpoli(ikka 2 2014 Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Esikapitalistinen vaihe Merkantilismi Tavaroiden tuottaminen rahan avulla (T 1 -R-T 2 ) Teollinen kapitalismi: esifordismi ja fordismi
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotTyömarkkinoilla on tilaa kaikille!
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros
Lisätiedotsöverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.
Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotTulonjako ja kasvu onko yhteyttä? Saska Heino
Tulonjako ja kasvu onko yhteyttä? Saska Heino i. Saatteeksi Syksyllä 2008 maailman rahoitusmarkkinoilla puhjenneen ja sittemmin maailmantalouden lamana jatkuneen kriisin aikana on yleistynyt näkemys, jonka
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotTyöaika, palkat ja työvoimakustannukset
Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotMetalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
LisätiedotPuutuoteteollisuuden palkka ja työllisyyskatsaus Aleksi Kuusisto kansainvälinen sihteeri
Puutuoteteollisuuden palkka ja työllisyyskatsaus 13.6.2013 Puutuoteteollisuuden (toal 16*) tuotannon volyymi-indeksin työpäiväkorjattu vuosimuutos, %, 2007/01-2013/04. 30 20 10 0-10 -20-30 -40 2007 2008
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2009
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotMAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.
KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotVoiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia
Voiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia Saska Heino Teoria Marxilainen voiton suhdeluku on käsite, jota ei voida suoraan johtaa kansantalouden tilinpidosta. 1 Yksikään kansantalous ei harjoita
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotKainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
Lisätiedot14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja
Lisätiedota) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on
Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotYlimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot. Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere
Ylimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere 25.10.2018 Taustaa Usein kuultu väite tuloerokeskustelussa tuloerot eivät ole enää kasvaneet
LisätiedotApteekkien kokonaistaloudellinen tilanne
Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä
LisätiedotMarx ilmaisee Pääoman 2. osassa pääoman kiertokulun seuraavan prosessikaavion avulla. Tässä kaaviossa
VEROPOLITIIKKA, PALAUTEVAIKUTUS JA PÄÄOMAN TUOTTO Saska Heino I. JOHDANTO Ajalla ja tapahtumajärjestyksellä on merkitystä, kun puhutaan pääoman tuotosta. Sillä, missä kohtaa pääoman kiertokulkuprosessia
LisätiedotOsavuosikatsaus II/05
Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin
Lisätiedot