YHTEYSTIEDOT SEURATKAA WILMAA SÄÄNNÖLLISESTI! Rimminkankaan koulu/yläkoulu Rimmintie 15, PUDASJÄRVI. Wilman osoite:

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEYSTIEDOT... 2 HALLINTO... 6 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT... 7 JAKSOTUS LUKUVUONNA PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA... 8 RUOKAILU RIMMILLÄ LUKUVUOSI LUKUVUODEN AIKATAULUJA... 9 RIMMIN KOULUTYÖN PAINOTUKSET JA TAVOITTEET Rimmin visio Toiminta-ajatus Rimmin tavoitteet Rimminkankaan koulun järjestyssäännöt RIMMINKANKAAN KOULUN JÄRJESTYSHÄIRIÖIHIN PUUTTUMISEN KÄYTÄNNE LV Opiskelun perusta Kodin ja koulun yhteistyö ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINTI MAAHANMUUTTAJAOPETUS OPPILASHUOLTOTYÖ Erityisopetus Oppilaanohjaus Kouluterveydenhuolto Hammashoito Kyyditys LUOTTAMUSOPPILAAT RIMMINKANKAAN KOULUN TUNTIJAKO MUISTIINPANOJA... 30

2 2 Pudasjärvellä YHTEYSTIEDOT Rimminkankaan koulu/yläkoulu Rimmintie 15, PUDASJÄRVI SEURATKAA WILMAA SÄÄNNÖLLISESTI! Wilman osoite: Koulun puhelimet: Pudasjärven kaupungin vaihde (08) rehtori Eeva Harju vv. vs. rehtori Markku Rajala vs. apulaisrehtori Mari-Anne Terho Rimminkankaan koulun ja lukion yhteinen koulusihteeri Lea Kälkäjä I opettajainhuone II opettajainhuone Opetuskeittiö Tekninen työ Opinto-ohjaaja: Tuula Niskakangas Terveydenhoitaja Irja Luokkanen irja.luokkanen@oulunkaari.com Koulukuraattori Anna Kummala

3 Erityisopettajat: 3 Sami Myllymäki Elisa Pietarila Sari Poropudas Tiina Toikka Kati Raappana Lea Niskala kka Petri Sankala kka Kristiina Sainsalo kka Ruokapalvelupäällikkö: Marja Pitkänen Hilturanta jakelu: Juulianna Pelttari Kiinteistöhuolto Lassila&Tikanoja Esimies Pirjo Polojärvi Siivous Sanna Kehusmaa Kiinteistöhuolto Timo Soronen

4 Rimminkankaan opettajat NIMI OPPIAINE VALVONTALUOKKA PUHELIN Harju Eeva vv. Vs. Rajala Markku rehtori Hukari Sari MU, TT, HY 7C Jaako Antti BI, GE 9E Jyrkkä Ilari LI, TT,AT Kauppinen Toini ÄI 7B Kärkkäinen Nina MA, FY, KE Lantto Kaarina FY, KE Liikanen Kaisa UE Luhtaniemi Stiina EN, RU, SA 7D Moilanen Mari MA, FY, KE 7E Luokkanen Hannu TN 8D Myllymäki Sami erityisopetus Niemelä Päivi EN, RU Niskakangas Tuula oppilaanohjaus Nissi Raija LI, TT Oikarainen Jaana EN, RU 8C Perander Maria ÄI 9A Pietarila Elisa erityisopetus Pohjola Raija MA, FY, KE 8A Poropudas Sari erityisopetus 7-9H Raappana Kati erityisopetus Raappana Mikko LI, TT Ruottinen Riika nivellysopettaja Silvan Heidi Pesu Suo-Yrjö Päivi ÄI, UE 9B Sälevä Mika KU 9D Terho Mari-Anne MA, FY, KE, vs.apulaisrehtori Timonen Elina HY Timonen Mika HY 8E Toikka Tiina erityisopetus 7-9K Toivanen Eeva TS, HY 9C Valkola Jaana Valo Virranmäki Pia RU, EN Väyrynen Anne KO, TT 7A

5 LUOKAT, OPPILASMÄÄRÄT JA VALVOJAT LUOKKA TY PO YHT. VALVOJA 7A Anne Väyrynen 7B Toini Kauppinen 7C Sari Hukari 7D Stiina Luhtaniemi 7E S Mari Moilanen 7H Sari Poropudas 7K Tiina Toikka 7L Elisa Pietarila YHT A Raija Pohjola 8B Maria Sippala 8C Jaana Oikarainen 8D Hannu Luokkanen 8E S Mika Timonen 8H Sari Poropudas 8K Tiina Toikka 8L Elisa Pietarila YHT A Maria Perander 9B S Päivi Suo-Yrjö 9C Eeva Toivanen 9D Mika Sälevä 9E Antti Jaako 9H Sari Poropudas 9K Tiina Toikka 9L Elisa Pietarila YHT Tyttöjä 131 Poikia 160 OPPILAAT YHTEENSÄ 291 VALO Jaana Valkola PESU Heidi Silvan

6 6 Hallinto Juha Holappa, opetus- ja sivistysjohtaja p Irja Timonen, osastosihteeri p Tuula Haverinen, kurssi- ja osastosihteeri p Hyvinvointivaliokunta Keskeiset tehtävät Kuntalaisten ja eri väestöryhmien hyvinvointitarpeiden ennakointi ja suunnittelu Kuntalaisten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen Kuntalais- ja asiakastyytyväisyyden seuranta ja edistäminen Oman toimialueensa tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden ennakointi Jäsenet Hämäläinen Henrik Honkanen-Rönkkö Sari Haataja Auri Hiltula Hannu Komulainen Erja Niemitalo Pekka Ollila Alpo Pohjanvesi Päivi Putula Heikki Ruokangas Mauno Vainio Taina Timonen Tomi Riekki Vesa Parkkisenniemi Hilkka Holappa Juha Haverinen Tuula Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Kaupunginjohtaja Kh:n puheenjohtaja Kh:n edustaja Opetus- ja sivistysjohtaja Sihteeri

7 Lukuvuoden työ- ja loma-ajat 7 LUKUVUODEN TYÖAIKA * koulu alkaa to * kevätlukukausi alkaa ke * syysloma vko 43 (ma su ) * talviloma vko 10 (ma su ) * syyslukukausi päättyy la * pääsiäisloma pe ma * joululoma alkaa su * Vappu pe * syys- ja kevätlukukauden koulutyö alkaa klo 9.00 * helatorstai to * kevätlukukausi päättyy la Syyslukukausi yhteensä 93 Kevätlukukausi yhteensä 95 KOKO LUKUVUOSI YHTEENSÄ 188 työpäivää Jaksotus lukuvuonna I jakso II jakso III jakso IV jakso V jakso pv 37 pv 38 pv 37 pv 38 pv yht. 188 pv

8 8 Päivittäinen työaika Koulun päivittäinen työaika lv Tunti Oppitunti Välitunti Ruokailu (päiv.av.+75min) (10min) Ruoka ryhmä (50min) (25min) (5min) 2. ryhmä (75min) Välipala ryhmä (75min) (10min) ryhmä (75min) (15min) (75min) 1. ryhmä: 9.luokat ja 8CD 2. ryhmä 8AB ja 7. luokat 3. Ruokailu Rimmillä lukuvuosi Lukio ryhmä yläkoulu (9.LK, 8CDL) ryhmä yläkoulu (7.LK, 8AB) yläkoulun 2. ryhmän välipala yläkoulun 1. ruokailun välipala lukion välipala

9 9 Lukuvuoden aikatauluja TET 9.lk vko 42 CE vko 44 ABD vko 3 ABD vko 4 CE 8.lk vko 14 ABC vko 15 DE Vanhempainillat: 7.lk 8.lk 9.lk 9.9. klo seurakuntatalo marraskuun alussa tammikuussa Valokuvaus USE -päivät B A D C E Eteenpäin - messut 9.lk to Avoimet ovet OSAO Pudasjärvi 9.lk OSAO Taivalkoski halukkaat HUOM!

10 Koulu alkaa lomien jälkeen työjärjestyksen mukaisesti. 10 KOULUN KÄYTÄNTÖ ON, ETTÄ KÄNNYKÖITÄ EI PIDETÄ ESILLÄ JA NE OVAT ÄÄNETTÖMÄLLÄ OPPITUNTIEN AIKANA. PÄÄLLYSVAATTEET NAULAKKOON = TAKIT, KEN- GÄT JA LAKIT RIISUTAAN POIS TUNTIEN ALUSSA. Poissaolot Luvan poissaoloon anoo huoltaja oppilaan välityksellä kirjallisesti tai puhelimitse. Luvan voi myöntää - aineen opettaja 1 h - luokanvalvoja 1-3 pv - rehtori 4 pv - Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan lapsensa poissaolosta välittömästi luokanvalvojalle joko soittamalla, sähköpostilla tai Wilman kautta saamillaan tunnuksilla. Poissaolojen selvitys tapahtuu pääsääntöisesti Wilmassa. (Ellei huoltajalla ei ole netin käyttömahdollisuutta. Huoltaja merkitsee poissaolon ja syyn Rimmin uutisten muistiinpanoja - sivulle ja allekirjoittaa sen. Oppilas toimittaa tiedon luokanvalvojalleen.)

11 Poissaolojen seuranta Wilmassa Kirjautuessasi Wilmaan tulet etusivulle. Etusivulla näkyvät välittömästi mahdollisesti saapuneet viestit ja lapsen poissaolot. Valitse selvittämättömät poissaolot. Voit myös kirjoittaa pikaviestin, jossa kerrot lapsen olevan sairas. 2. Viemällä hiiren poissaolon kohdalle näet mahdollisen lisäselvityksen. Voit kirjoittaa poissaolon syyn tarkennus-kohtaan. Valitse tämän jälkeen tallenna selvitys. 3. Voit tarkastella lapsesi poissaoloja. Huomaa värien merkitykset ja poissaolojen huomautukset. 4. Kun olet selvittänyt poissaolot ne katoavat poissaolojen selvitysosasta ja viemällä hiiri poissaolon näet että milloin se on selvitetty. Työjärjestyksen poikkeukset Kouluaikaa on työjärjestyksen mukainen aika sekä tilaisuudet, jotka liittyvät välittömästi lukujärjestykseen tai ovat yleisesti sovittuja. Koulunkäyntiin välittömästi liittyviä tilaisuuksia ovat koulun järjestämät tunnit ja tilaisuudet koulualueen ulkopuolella kouluaikana sekä koulun järjestämät tilaisuudet kouluajan ulkopuolella, kun niistä on yleisesti sovittu. Koulun järjestämiä tilaisuuksia ovat esim. urheilukilpailut, hiihto- ja marjaretket, opintoretket, leirikoulut, työelämään tutustuminen sekä erilaiset tutustumiskäynnit. Työvuoden aikana on päiviä, jolloin työjärjestys poikkeaa tavanomaisesta esim. konserttien vuoksi. Jos oppilas on estynyt tällaiseen toimintaan, hän sopii tilaisuutta korvaavaa rinnakkaista ohjelmaa rehtorin kanssa kansliassa viimeistään tilaisuutta edeltävänä päivänä.

12 Oppivelvollisuuden laiminlyönti 12 Perusopetuslain 35 :n mukaan Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. - Vanhempien velvollisuus on huolehtia siitä, että lapsi käy säännöllisesti koulua, ellei oppivelvollisuutta suoriteta muulla tavalla. - Mikäli on syytä epäillä, että oppilas on koulusta poissa ilman syytä, tulee asiasta keskustella oppilaan huoltajan kanssa ja kehottaa heitä huolehtimaan säännöllisestä koulunkäynnistä. - keskustelut ja ilmoitukset kotiin kirjataan oppilaan oppilaskorttiin Perusopetuslain 45 :n mukaan, jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon. - Jos on syytä epäillä, että vanhemmat antavat lapsensa olla poissa koulusta, ilman lupaa tulee tilanteeseen puuttua; Rimmin käytäntö on seuraava: 1. Luokanvalvoja seuraa viikoittain oppilaiden poissaoloja ja huolehtii, että poissaolot selvitetään heti - jos selvitystä ei tule, niin luokanvalvoja ottaa heti yhteyttä kotiin 2. Kun oppilaalla on 30 poissaolotuntia - oppilas ohjataan kuraattorille ja terveydenhoitajalle - asia viedään oppilashuoltoryhmään - keskustelut huoltajan kanssa ja seuraamuksista tiedottaminen ( asioiden kirjaaminen esim. oppilaskorttiin) - tarvittaessa kuraattori ja terveydenhoitaja käyvät kotikäynnin ( kokoonpano voi vaihdella tilanteen mukaan) - tarvittaessa voidaan kotiin toimittaa kirjallisesti tilanne koulunkäynnistä ja tehdyistä tukitoimista 3. Jos tilanne ei muutu, niin koulusta tehdään lastensuojeluilmoitus - Lastensuojelun sosiaalityöntekijät tekevät tarvittaessa kotikäynnin ja selvittävät onko lastensuojelullisiin toimenpiteisiin tarvetta 4. Jos näistä toimenpiteistä ei ole apua ja on riittävä näyttö huoltajien laiminlyönnistä valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, voi asian ottaa esille esimerkiksi lautakunnassa.

13 Rimmin koulutyön painotukset ja tavoitteet 13 Rimmin visio Rimmi on "Meidän koulu", jossa kaikkien on hyvä olla ja jota oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta muistavat vielä vuosien jälkeen arvostaen. Toiminta-ajatus TOIMINTA-AJATUS RIMMILTÄ PUDASJÄRVEN NUORILLE ELÄMÄN EVÄÄT! OPETUS- JA KASVATUSTYÖN A. PERUSTA humanistinen ihmiskäsitys nykyaikainen oppimiskäsitys B. PÄÄMÄÄRÄT oppijan sosiaalistuminen persoonallisuuden kehittyminen tiedot ja taidot

14 Rimmin tavoitteet Rimmistä pyrimme luomaan viihtyisän työympäristön, jossa vallitsee me-henki ja oppilasmyönteinen ilmapiiri. Koulu on turvallinen ja siellä on hyvä järjestys. Henkilökunnan ja opetuksen kehittämiseen kiinnitämme jatkuvasti huomiota - Rimmi on avoin ja uusia tuulia vastaanottava. Pyrimme luomaan hyvät yhteydet koteihin ja muihin sidosryhmiin. Vanhemmat osallistuvat koulun toimintaan ja tukevat koulun pyrkimyksiä. Rimmillä osataan tehdä rakentavaa yhteistyötä kaikkien kesken. 14 Hyvät tavat, työn arvostus, oma-aloitteisuus, vastuullisuus, kansainvälisyys, tasaarvo, syrjäytymisen ehkäisy, erilaisuuden hyväksyminen ja sääntöjen noudattaminen ovat yhteisiä tavoitteitamme. Tärkeitä asioita meille ovat myös kotiseutukasvatus, luonto ja vastuu ympäristöstä sekä yrittäjyysasenne. Tieto- ja viestintätekniikan vastuullinen hyväksikäyttö on osa päivittäistä työskentelyämme. Jokainen rimmiläinen vaikuttaa työpaikkamme ilmapiiriin ja on koulun edustaja. Rimminkankaan koulun järjestyssäännöt 1. JÄTÄN MOPON, SKOOTTERIN JA LUKITUN PYÖRÄN NIILLE VARATUILLE PAIKOILLE. EN AJA NIILLÄ KOULUALUEELLA KOULUPÄIVÄN AIKANA. 2. KUUNTELEN HILJAA PÄIVÄNAVAUKSETJA KUULUTUKSET. 3. EN VAARANNA OMAA TAI TOISTEN TURVALLISUUTTA. 4. EN AIHEUTA TOISILLE TERVEYSHAITTOJA MILLÄÄN TAVALLA. 5. JOS RIKON KOULUN OMAISUUTTA, ILMOITAN SIITÄ VÄLITTÖMÄSTI OPETTAJALLE TAI KANSLIAAN. OLEN VELVOLLINEN KORVAAMAAN KOULUN OMAISUUDELLE AIHEUTTAMANI VAHINGON. 6. ILMOITAN OPETTAJALLE TAI KANSLIAAN HUOMATESSANI JOTAIN ERITYISTÄ: ILKIVALTAA, KIUSAAMISTA TMS. 7. KIELENKÄYTTÖNI JA KÄYTÖKSENI MUITA KOHTAAN ON ASIALLISTA. 8. KÄYTTÄYDYN MALLIKKAASTI LIIKKUESSANI KOULUALUEEN ULKOPUOLELLA JA MATKUSTAESSANI KOULULAISKULJETUKSESSA. ANNAN ITSESTÄNI JA RIMMILÄISISTÄ HYVÄN VAIKUTELMAN. 10. EN TUPAKOI ENKÄ KÄYTÄ PÄIHTEITÄ KOULUAIKANA. Ruokailu 1. JÄTÄN TAKIN JA PÄÄHINEEN NAULAKKOON TULLESSANI RUOKAILUUN. EN JÄTÄ ARVOESINEITÄ TAI RAHAA NAULAKOSSA OLEVIEN TAKKIEN JA LAUKKUJEN TASKUIHIN. KOULU EI VASTAA KADONNEISTA TAVAROISTA. 2. RUOKAILEN AINA OMALLA VUOROLLANI. 3. ETENEN RUOKAJONOSSA RYNTÄÄMÄTTÄ JA ETUILEMATTA. 4. ANNOSTELEN RUOAN TARPEITTENI MUKAAN.

15 5. NOUDATAN HYVIÄ RUOKAILUTAPOJA JA SÄILYTÄN RUOKARAUHAN. 6. RUOKAILTUANI JÄTÄN PAIKKANI SIISTIKSI JA NOSTAN JAKKARAN PAIKOILLEEN. 7. PALAUTAN RUOKAILUVÄLINEET, RUOANJÄTTEET JA PAPERIT NIILLE VARATUILLE PAIKOILLE. 15 Välipala 1. EN MENE LAKKI PÄÄSSÄ RUOKALAAN. 2. ISTUN RUOKALASSA VAIN OIKEANPUOLEISTEN PÖYTIEN ÄÄRESSÄ. 3. SYÖN VAIN RUOKALASSA ENKÄ OTA SIELTÄ MUKAANI MITÄÄN SYÖTÄVÄÄ TAI JUOTAVAA. MUUTOIN SAMAT RUOKAILUA KOSKEVAT SÄÄNNÖT KUIN EDELLÄ. Poissaolot 1. SELVITÄN POISSAOLONI VÄLITTÖMÄSTI. 2. ASIOINNIT KESKUSTASSA PYRIN HOITAMAAN KOULUAJAN ULKOPUOLELLA. 3. JOS JOUDUN ASIOIMAAN KESKUSTASSA KOULUAIKANA, HUOLTAJANI ON PYYTÄNYT SIIHEN LUVAN ETUKÄTEEN. LUVAN ANTAA OPPITUNNIN PITÄJÄ TAI LUOKANVALVOJA. Opetustilanteet 1. TULEN TUNNILLE AJOISSA. 2. JOS MYÖHÄSTYN, PYYDÄN ANTEEKSI JA SELITÄN MYÖHÄSTYMISENI SYYN. 3. LUOKKAAN TULLESSANI JÄTÄN TAKIN JA PÄÄHINEET NAULAKKOON JA MENEN RAUHALLISESTI OMALLE PAIKALLENI ODOTTAMAAN OPETUKSEN ALKAMISTA. 4. KULJETAN KAIKKI TYÖVÄLINEET MUKANANI JA OTAN NE ESILLE HETI TUNNIN ALUSSA. 5. LIIKUNTATUNNILLE HUOLEHDIN MUKAANI TARVITTAVAT VARUSTEET JA SOPIVAN VAATETUKSEN. 6. EN HÄIRITSE OMALLA KÄYTTÄYTYMISELLÄNI OPPITUNTITYÖSKENTELYÄ. 7. EN OTA ESILLE KÄNNYKKÄÄ TAI MUITA ELEKTRONISIA LAITTEITA. KÄNNYKÄN PIDÄN ÄÄNETTÖMÄNÄ. 8. SYÖN JA JUON OPPITUNNIN AIKANA VAIN OPETTAJAN LUVALLA. 9. PYRIN ASIOIMAAN VESSASSA VÄLITUNTIEN AIKANA. 10. PAKKAAN TYÖVÄLINEET KOULULAUKKUUNI VASTA OPETTAJAN ANNETTUA LU- VAN. 11. NOUSEN PAIKALTANI JA POISTUN LUOKASTA OPETTAJAN PÄÄTETTYÄ OPPITUNNIN. KOKEESSA OLEN KOKO TUNNIN. 12. LUOKASTA LÄHTIESSÄNI JÄTÄN PAIKKANI SIISTIKSI JA PANEN PULPETTINI JA TUOLINI OIKEILLE PAIKOILLEEN.

16 16 Välitunnit 1. VIETÄN VÄLITUNNIT ULKONA KOULUALUEELLA. 2. EN OLESKELE PORTAIKOISSA ENKÄ TUULIKAAPEISSA. VARMISTAN ESTEETTÖMÄN LIIKKUMISEN MYÖS OVIEN EDUSTOILLA JA KÄYTÄVILLÄ. 3. EN AVAA YLÄKERRAN HÄTÄULOSKÄYNTIOVIA MUULLOIN KUIN HÄTÄTILANTEISSA. 4. LAITAN ROSKAT JA KARAMELLIPAPERIT ROSKAKORIIN. 5. PIDÄN KÄYTÄVÄN SEINÄT JA KAIKKI YHTEISET TILAT SIISTEINÄ. RIMMINKANKAAN KOULUN JÄRJESTYSHÄIRIÖIHIN PUUT- TUMISEN KÄYTÄNNE LV Yleistä: Kasvatuskeskustelu eli KaKe on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen toimintatavan jälki-istunnolle. Toiminnan tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulun häiriökäyttäytymistä. Kasvatuskeskustelujen kautta otetaan huomioon kunkin oppilaan yksilöllisyys ja tasavertainen ihmisarvo. Jälki-istunto on pelkkä rangaistussuoritus, mutta kasvatuskeskustelussa opettaja keskustelee oppilaan kanssa kahden kesken tapahtuneesta, eikä pidä oppilasta parempana tai huonompana ihmisenä. Kasvatuskeskustelussa oppilaan käyttäytymistä tai tapaa toimia pyritään ohjaamaan ja hänen on itse mietittävä rikkomuksen seuraukset. Samalla opetetaan vastuullisuutta ja otetaan vanhemmat mukaan yhteisiin kasvatusasioihin. Siinä avataan kasvun rajoja keskustelun kautta, jolloin oppilalle tulee tunne, että hänestä huolehditaan, häntä kuunnellaan ja asiat otetaan vakavasti. Tällöin oppilas joutuu myös välittömästi pohtimaan mitä teki, miksi ja miten korjata tilannetta lisäämällä oppilaan vastuuntuntoa. Keskustelujen dokumentoinneista tulee huolehtia (lv), joko vapaamuotoisesti tai erillisen lomakepohjan mukaisesti. Myös ko. tapahtuneen seurannasta tulee myös huolehtia. KAKETUS: Ensisijainen tarkoitus on välitön puuttuminen oppilaan rikkomuksiin, keskustelu rikkomuksista ja tapojen muuttamisesta. Kaketuksen aloittaa se hlö, joka ongelman ensimmäisenä huomaa. Sen jälkeen asia siirtyy lv:lle, joka tiedottaa muita sidosryhmiä. Kake- keskusteluja käydään oppilaan kanssa, mutta tätä menettelyä ei käytetä vakavimmissa rikkomuksissa, kuten koulukiusaamisessa, fyysisessä vahingoittamisessa jne. Tälläiset tapahtumat käsitellään ohr:ssä ja menetellään sen päätöksen mukaisesti. Tyypillisiä kasvatuskeskustelu -asioita ovat: koulun alueelta poistuminen myöhästely / luvaton poissaolo oppitunneilta tupakointi toistuva oppituntien häirintä / koulutehtävien toistuva laiminlyönti

17 epäasiallinen kielenkäyttö / käytös muu sääntöjen rikkominen 17 Mikäli käytyjä kasvatuskeskusteluja on käyty tapauskohtaisesti riittävästi niin sitten otetaan rangaistuksena jälki-istunto käyttöön. LÄHTÖKOHDAT koulualueelta ei saa koulupäivän aikana ilman lupaa poistua koulualueella ei saa koulupäivän aikana tupakoida kouluaikana ja koulun tilaisuuksissa ei saa tupakoida VALVONTA Koulualueeseen kuuluu Rimminkankaan koulun lisäksi Rimpelän ja luhtitalon välinen alue ja luhtitalon ympäristö on valvottua koulualuetta. Hilturannassa koko piha-alue eli kaikkien rakennusten myös saunan ympäristö ja pysäköintialue on valvottua koulualuetta. oppilaille ja huoltajille tehdään selväksi, että koulu on vastuussa vain koulun alueella tapahtuvasta toiminnasta valvoo vain koulun aluetta

18 Opiskelun perusta 18 TIEDOT JA TAIDOT SOSIAALISUUS PERSOONALLISUUDEN EHEYTYMINEN Tiedot ja taidot: oppija on aktiivinen, vastuuntuntoinen ja tavoitteellinen tiedon etsijä, joka osaa käsitellä tietoa ja arvioida oppimaansa. Sosiaalisuus: oppija on yhteistyökykyinen ja osaa ottaa huomioon myös toiset sekä ympäristön. Persoonallisuuden eheytyminen: oppijasta tulee vastuuntuntoinen, rehellinen, oma-aloitteinen, luova ja vahvan itsetunnon omaava henkilö. Opettaja on oppimisen ohjaaja, opetuksen välittäjä, suunnittelija, tutkija ja arvioija, joka valitsee kuhunkin oppimistilanteeseen parhaiten sopivat opetustavat. Oppimisympäristön luomme oppimista tukevaksi, pyrimme käyttämään monipuolisia ja oppijakeskeisiä työtapoja. Yhteistyötä teemme koulun sisällä, kotien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tuemme oppilaskunnan toimintaa. Oppimista eheytämme jaksotuksen ja aihekokonaisuuksien avulla. Opettajat, oppijat ja muu henkilökunta arvioivat säännöllisesti koulun tilaa, oppimista sekä työskentelyä. Kaikki tuntevat koulun tavoitteet ja ovat sitoutuneet niihin.

19 Kodin ja koulun yhteistyö 19 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ KEINOT TIEDOTTAMINEN VANHEMPAINILLAT AVOIMET OVET WILMA VASTAANOTTOAJAT LEIRIKOULUT YMS YHTEYDENPITO KOULUAJAN ULKOPUOLELLA RIMMIN UUTISET

20 Arviointi 20 PERUSOPETUSASETUS 852/ luku Oppilaan arviointi 10 Arviointi opintojen aikana Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvioida yhdessä. Edellä 2 momentissa tarkoitettu arvio annetaan numeroin tai sanallisesti. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä sekä 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Sanallista arviota voidaan käyttää, jollei opetushallitus toisin määrää: arvioinnissa 1 7 vuosiluokalla; valinnaisena aineena opetettavan aineen tai aineryhmän arvioinnissa; perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden arvioinnissa; niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on, suomen ja ruotsin kieltä lukuun ottamatta, muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, päättöarviointia lukuun ottamatta; sekä aina numeroarvostelun lisäksi. 11 Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja tai taitoja osoittavan numeron taikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaalle, jonka suoritus on hylätty, tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut 1 momentissa tarkoitettuja eri aineiden opintoja hyväksytysti tai jos sitä on oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi pidettävä tarkoituksenmukaisena.

21 21 Opetushallitus voi määrätä, milloin suorituksen hylkääminen jossakin aineessa ei aiheuta vuosiluokalle jäämistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opetussuunnitelmassa määrätään opintokokonaisuuksista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen asianomaisessa aineessa. Oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Yhdeksännellä vuosiluokalla oppilas luetaan asianomaisen vuosiluokan oppilaaksi niin kauan kuin oppilas saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta. Mahdollisuudesta suorittaa opinnoissa etenemisen esteenä oleva opintokokonaisuus erillisessä kokeessa sekä vuosiluokalle jäämisestä yleisen koulumenestyksen vuoksi on voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. 12 Päättöarviointi, erotodistus ja todistus yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittamisesta Perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle annetaan päättötodistus. Kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta eroavalle oppilaalle annetaan erotodistus. Perusopetuslain 46 :n 2 momentissa tarkoitetun yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta. Päättö- ja erotodistukseen sekä perusopetuslain 46 :n 2 momentissa tarkoitetulle oppilaalle annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 10 :ssä säädetään. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei kuitenkaan merkitä. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2- tai B2 kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä hyväksytty. 13 Arvioinnin suorittaja ja tieto arviointiperusteista Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Käyttäytymisen arvioi oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Oppilaalla ja tämän huoltajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.

22 Arvioinnin perusta 22 Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arviointikeskustelut Luokanvalvoja kutsuu oppilaan huoltajineen lukuvuoden aikana ainakin yhden kerran oppilasarviointikeskusteluun. Keskustelu voidaan järjestää myös kyläkoululla tai oppilaan kotona. Ainekohtainen tavoitearviointi Tavoitteet asetetaan ainekohtaisesti ainakin kerran vuodessa ensimmäisen kurssin alussa ja itsearviointi lukuvuoden viimeisen kurssin päätteeksi. Lisäksi lukuvuoden aikana itsearviointia voidaan suorittaa opettajan harkinnan mukaan. Numerolliset tavoitteet voidaan asettaa myös jokaisen kurssin alussa ja arvioida toteutuminen kurssin päätteeksi. Lomake jää arvioinnin jälkeen oppilaalle. Kurssiarvosanat 3.ja 6. jakson jälkeen oppilas saa todistuksen kaikkien suoritettujen kurssien arvosanoista. Jokaisesta kurssista oppilas saa erillisen arvioinnin. 6. jakson jälkeen arvioidaan myös käyttäytyminen Mikäli oppilas on saamassa hylätyn arvosanan, on huoltajaa ja oppilasta informoitava, millä keinoilla oppilas voi saada hyväksytyn arvosanan. Kurssin arvosanaan voivat vaikuttaa myös erilaiset näyttötavat (esimerkiksi tuntiaktiivisuuden arvioiminen, suulliset kokeet, oppilastyöt, projektit) Oppilas voi uusia hylätyn kurssiarvosanan lukuvuoden aikana sopimuksen mukaan. Hylätyn kokeen uusimisesta sovitaan opettajan kanssa.

23 23 Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on perusopetuksen päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän mukaiset tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosanojen määräytymisen periaatteista ei enää päätetä paikallisessa opetussuunnitelmassa vaan sitä varten ovat sitovat valtakunnalliset ohjeet. Kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin on määritelty valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit. Kriteerit suuntaavat arviointia ja määrittelevät tieto- ja taitotason, joka oppilaan tulee keskimäärin saavuttaa saadakseen todistusarvosanan kahdeksan (8). Kriteerien tehtävänä on lisätä päättöarvosanojen vertailukelpoisuutta. Päättöarvioinnin periaatteet Päättöarviointi perustuu näyttöön siitä osaamisesta, jota oppilaalla on suhteessa opetussuunnitelmassa (tai HOJKS:issa) asetettuihin tavoitteisiin perusopetuksen päättyessä. Siksi on aivan oleellista, että oppilaalle taataan monipuolisesti ja riittävästi mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan, jotta opettaja voi sitä arvioida. Päättöarvosanan muodostaminen Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Perusteissa viitataan siis oppilaan osaamiseen 8. ja 9. luokalla, ei näiden luokkien arvosanoihin. Päättöarvosanaa ei voida muodostaa eri vuosiluokkien arvosanoista jonkin matemaattisen kaavan mukaan, kuten monissa kouluissa on aiemmin menetelty. Perusopetuksen päättövaiheessa on siis periaatteessa nähtävissä ja arvioitavana kaikki se osaaminen, jota oppilaalle on kertynyt ja jota hän eritavoin osoittaa, oli se sitten peräisin mistä oppimisen vaiheesta tahansa. Päättöarvosanan muodostamista ei kuitenkaan ole syytä sitoa edellisten vuosien arvosanoihin. Oleellista on, mitä oppilas koulun päättyessä osaa, ei se, minkä tasoista hänen osaamisensa on ollut joitakin vuosia aiemmin oppimisprosessin varhaisemmassa vaiheessa. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan.

24 Maahanmuuttajaopetus 24 Valmistava opetus Valmistavan opetuksen ryhmässä eli VALO-luokassa opiskelevat maahanmuuttajaoppilaat, jotka ovat juuri maahan tulleita. Rimminkankaan koululla valmistavassa opetuksessa opiskelevat yläkouluikäiset nuoret. Valmistavan vaiheen opetuksen tavoitteena on suomen kielen alkeiden oppimisen lisäksi edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet peruskouluopetukseen siirtymistä varten. Valmistavan opetuksen jälkeen Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät yleisopetuksen ryhmiin. Tällöin he saavat suomi toisena kielenä opetusta ja tukea myös muiden oppiaineiden opiskelussa. Peruskoulua suorittavat Peruskoulua suorittavien ryhmässä eli PESU-luokassa opiskelevat juuri peruskouluiän ylittäneet maahanmuuttajanuoret suorittaen peruskouluopintoja.

25 Oppilashuoltotyö 25 uusi tulossa Erityisopetus Uuden erityisopetuksen strategian mukaisesti oppilaalla on mahdollista saada yläkoulussa lähikouluperiaatteen mukaista opetusta, jolloin jo 6.luokan niveltämisvaiheessa oppilaan opetus tarvittaessa suunnitellaan ja järjestetään yksilöllisesti. Oppilaan tarvitsema tuki pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja suuntaamaan siihen tarkoituksenmukainen tuki. Yleisen tuen muotoja kuten eriyttämistä, tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta sekä avustajatoimintaa pyritään tehostamaan kaikille oppilaille kuuluvina tukitoimina. Osa-aikainen erityisopetus tukee oppilasta yksittäisissä aineissa joko tilapäisesti tai tarvittaessa koko yläkoulun ajan. Opetus pyritään järjestämään oppilaan persoonaa ja oppimistyyliä tukevaksi. Pääsääntöisesti osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan suoriutumista yleisopetuksessa samanaikaisopetuksen kautta. Oppilaalla on mahdollista saada tarvittaessa myös tehostettua tukea. Tehostettu tuki tarkoittaa ennaltaehkäisevien yleisten tukitoimenpiteiden tehostamista määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestämistä tarvittaessa pienemmässä ryhmässä. Tuen muotoina se käsittää eriyttämisen, tukiopetuksen, samanaikaisopetuksen eri muodot ja tehostetusti säännöllisen osa-aikaisen erityisopetuksen tuen. Erityisessä tuessa oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti omien oppimisedellytysten mukaan. Oppilaan opetusjärjestelyiden onnistumista seurataan kokoajan ja niihin tehdään muutoksia tarvittaessa. Erityinen tuki yksittäisessä oppiaineessa voidaan järjestää osa-aikaisen erityisopetuksen tuella tai integroidusti pienryhmässä oman henkilökohtaisen opinto-ohjelman mukaan. Erityisluokanopettaja toimii luokanvalvojana, jolloin hän huolehtii oppilaan opetusjärjestelyistä yhdessä aineenopettajien kanssa. Pienryhmässä oppilasmäärä on enintään kymmenen. Oppilashuoltoryhmä on tarvittaessa mukana oppilaan opintojen tukemisessa ja tarvittaessa opiskelun suunnittelussa. Kaikki oppilaan opetukseen liittyvät järjestelyt tehdään aina yhteistyössä oppilaan ja vanhempien kanssa. Rimmillä on kolme erityisluokanopettajien pienryhmää ja kaksi erityisopettajaa toimii osa-aikaisessa erityisopetuksessa.

26 Oppilaanohjaus 26 Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 oppilaanohjaus muodostuu henkilökohtaisesta ohjauksesta, pienryhmäohjauksesta, oppilaanohjauksen luokkatunneista sekä työelämään tutustumisesta. Jokaisella oppilaalla on oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen. Rimminkankaan koulussa oppilaanohjaaja pyrkii haastattelemaan kaikki 7. luokkalaiset syyslukukauden aikana. Kaikkien 9. luokkalaisten toivotaan käyvän keskustelemassa jatko-opintosuunnitelmistaan opon kanssa ainakin kerran lukuvuoden aikana. Halutessaan oppilas voi tulla keskustelemaan suunnitelmistaan myös yhdessä huoltajansa kanssa. Oppilas varaa ajan henkilökohtaiseen ohjaukseen itselleen sopivana aikana (9-15). Aika varataan merkitsemällä oppilaanohjaajan työhuoneen ovessa (Rimmintie 13 A 4) olevaan viikkokohtaiseen lukujärjestykseen oma nimi ja luokka. Oppilaan on pyydettävä ennen ohjaukseen saapumista kyseisen oppitunnin opettajalta lupa tunnilta poissaoloon! Henkilökohtaisen ohjauksen aiheita voivat olla erilaiset elämänhallintaan liittyvät asiat, opintoihin tai jatko-opintoihin liittyvät kysymykset sekä ammatinvalinnanohjaus. Pienryhmässä voidaan käsitellä kaikille ohjaukseen osallistuville yhteisiä asioita kuten lukion ainevalintoja. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhoitaja on Irja Luokkanen. Puh tai Terveydenhoitaja on koululla (Rimmintie 13 B 9) joka päivä klo 8-16 Koulukuraattori eli koulun sosiaalityöntekijä on Anna Kummala. (Puh ) Hän on tavattavissa Rimmillä pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin sekä muina aikoina erikseen sovittuna. Puhelimitse kuraattorin tavoittaa joka arkipäivä klo Kouluterveydenhoitaja ja kuraattori toimivat usein työparina. He osallistuvat 7. luokan Uskalla sanoa ei leireille pitämällä oppitunteja ja olemalla mukana leirien vanhempainilloissa. Kaikille 8. luokille pidetään seurusteluun ja ehkäisyyn liittyvät oppitunnit. Tarvittaessa kaikilla luokka-asteilla pidetään kiusaamisen ehkäisyyn liittyvät oppitunnit. Rimminkankaan koululla kiusaamiset hoidetaan sovittelulla. Sovittelijoina toimivat aina kuraattori ja terveydenhoitaja. Terveydenhoitaja ja kuraattori osallistuvat oppilashuoltoryhmän toimintaan. Kuraattori ja terveydenhoitaja tekevät myös kotikäyntejä esimerkiksi runsaiden poissaolojen selvittämiseksi. Terveydenhoitaja ja kuraattori toimivat yhteistyössä useiden eri viranomaistahojen kanssa.

27 27 Kaikki oppilaat käyvät joka vuosi terveydenhoitajan tarkastuksessa. 8-luokan oppilailla on laaja-alainen terveystarkastus, johon sisältyy myös lääkärintarkastus. Lääkärintarkastukseen kutsutaan huoltaja/huoltajat mukaan (valtioneuvoston asetus koskien terveystarkastuksia kouluterv.huollossa alkaen). Terveydenhoitaja ja kuraattori toivovat, että vanhemmat ottavat heihin herkästi yhteyttä lastensa asioissa. Vanhemmuus on ilo nauti siitä, elä tässä hetkessä, mutta varaudu myös tulevaisuuteen. Lapsella on oikeus olla lapsi ja lupa kasvaa aikuiseksi. Sekä lapsi että aikuinen ymmärtävät päivä päivältä, vuosi vuodelta enemmän itsestään ja toisistaan. Aikuisuuteen mennään lapsen askelin, vanhempaa kädestä kiinni pitäen. Hammashoito Kaikki oppilaat pyritään saamaan säännölliseen hammashoitoon. Oppilaalle varataan aika vastaanotolle ja hänellä on lähete luokanvalvojaltaan. Joka oppilaalla on mahdollisuus saada yksilöllistä hammasvalistusta. Särkyvastaanotto on ma - to klo ja pe klo Kyyditys Peruskoululain ja koulutuslautakunnan päätöksen perusteella peruskoulujen koulukuljetukset järjestetään luokkalaisille yli 5 km matkalle ja luokkalaisille yli 3 km matkalle. A. Perussäännöstä poiketen huoltajat voivat anoa lapselleen koulutuslautakunnalta poikkeavaa kuljetusta 1. koulumatkan vaativuuden ja rasittavuuden perusteella: anomuksen liitteeksi huoltajan on hankittava lääkärintodistus kuljetusta vaativan lapsen osalta 2. tien vaarallisuuden perusteella: koulutoimisto hankkii tarvittavat poliisipiirin ja tielaitoksen lausunnot B. Erittäin poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi huoltaja voi anoa lapsensa kuljettamiseen saattoavustusta (ves:n mukainen korvaus).

28 Luottamusoppilaat 28 Kaikille luokille valitaan vuosittain luottamusoppilaat. Luottamusoppilaat hoitavat luokan yhteisiä asioita ja huolehtivat tiedonkulusta. Oppilaskunta Oppilaskunta on peruskoulun yläasteella lakisääteinen. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki yläasteen oppilaat. Jäsenmaksua ei peritä, ja mukaan tulo on vapaaehtoista. Sääntöjen mukaan oppilaskunnan tehtävänä on ohjata oppilaita keskinäiseen yhteistyöhön sekä pyrkiä parantamaan oppilaiden, muun henkilökunnan ja kodin yhteistyötä. Toinen tärkeä tehtävä on toimia innolla koulun ja sen alueen siisteyden, viihtyvyyden ja turvallisuuden hyväksi. Oppilaskunnan toimintaan osallistuminen on erinomaista yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja yhteistoiminnan harjoittelua. Oppilaskunnan toimintaa johtaa oppilaskunnan hallitus ja hallituksen päätöksiä toteuttavat eri tarkoituksia varten perustetut toimikunnat. Perinteisesti Rimmin oppilaskunta on järjestänyt juhlia, konsertteja ja liikuntatapahtumia yhteistyössä tukioppilaiden kanssa (esim. pikkujoulukonsertti, ystävänpäiväjuhla, ysien juhla ja laskiaisrieha), kerännyt rahaa hyväntekeväisyyteen (nälkäpäiväkeräys ja taksvärkkipäivä), organisoinut koulupaitojen tilauksen, tehnyt juttuja paikallislehteen ja toimittanut myös omaa Jorinat -lehteämme. Oppilaskunta pitää säännöllisesti myös päivänavauksia ja järjestää musiikkivälitunteja. Oppilaskunta pitää Batukka-kioskiaRimmin oppilaskunnan toiminta on ollut todella aktiivista. Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton organisoimaa toimintaa, jonka tavoitteena on oppilaiden innostaminen ja valmentaminen itsensä ja ihmissuhteiden kehittämiseen kouluyhteisön parhaaksi. Tukioppilaat ja oppilaskunta toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tavoitteena on: 1. Oppilaiden vastuuntunnon ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 2. Nuorten positiivisen kasvun tukeminen 3. Yhteistyön lisääminen nuorten ja aikuisten välillä Koulumme on mukana Liikkuva koulu-hankkeessa ja KiVA-koulussa sekä toteutamme KEKE-teemaa.

29 29 Rimminkankaan koulun tuntijako VUOSILUOKAT KAIKILLE YHTEISET AINEET YHTEENSÄ Äidinkieli Englanti Ruotsi Matematiikka Biologia, maantieto Fysiikka, kemia Uskonto, elämänkatsomusoppi Historia, yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvaamataito Kotitalous 3 3 Tekstiilityö 3 3 Tekninen työ 3 3 Liikunta Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 AT/näppäily 0,5 0,5 Luokan yhteinen tunti 0,5 0,5 Terveystieto 0,5 1,5 1 3 Yhteensä VALINNAISAINEET YHTEENSÄ

30 MUISTIINPANOJA 30 (Poissaolot tähän, jos Wilmaan ei pääse.)