Raportti kultatutkimuksista Sodankylän Kukkaroselän alueella vuosina Eelis Pulkkinen ja Heikki Salmirinne

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen yksikkö M19/3724/2008/10/ Rovaniemi Raportti kultatutkimuksista Sodankylän Kukkaroselän alueella vuosina Eelis Pulkkinen ja Heikki Salmirinne

2 M19/3724/2008/10/32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Eelis Pulkkinen, eelis.pulkkinen@gtk.fi Heikki Salmirine, heikki.salmirinne@gtk.fi Raportin laji M19 Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Raportti kultatutkimuksista Sodankylän Kukkaroselän alueella vuosina Tiivistelmä Kukkaroselän tutkimusalue sijaitsee kartta-alueella , n. 16 km pohjoisluoteeseen valtatie 4:ltä Porttipahdan altaan sillan kohdalta. Kohteeseen tulee Vuotsosta maastoautolla ajettava metsäautotiestöä pitkin matkaa n. 30 km. Tutkimukset aloitettiin alueellisen geokemiallisen kartoituksen osoittamien kulta- ja kuparianomalioiden alkuperän selvittämiseksi. Toimenpiteet koostuvat kallioperäkartoituksesta, geokemiallisesta näytteenotosta, geofysikaalisista mittauksista, tutkimuskairauksesta (9 reikää/412 m) ja tutkimuskaivannoista tehdyistä havainnoista. Kairaukset ja tutkimuskaivannot tehtiin geokemian ja geofysiikan tulkinnan osoittamiin malmipotentiaalisiin kohteisiin Porttipahdan tekoaltaan rannassa. Tulokset osoittivat Kukkaroselän kallioperässä olevan kvartsiittia, kiilleliusketta, amfiboliittia, SW-NE-suuntaisen diabaasijuonen, tiilenpunaisen karbonaattijuonen sekä granitoidijuoniston. Kairausja kaivukohteissa amfiboliitti on kalimetasomatoosiin läpeensä muuttamaa ja siinä on sekä graniitti- että kvartsijuonia. Muuttuneiden kivien kairauksessa oli runsas sydänhukka. R308:ssa välillä on amfiboliitissa muuttumista osoittaen % Mg ja % K sekä % Ni, ppm Cu, 3 35 Mo ja 13 ppm Ag. Samassa reiässä on välillä ppm Cu, 415 Zn, 40 Mo, 11 ppm Ag ja 3.8 ppb Au. Metallianomalioiden alkuperä on biotiittiutuneissä granitoidi- ja kvartsijuonia sisältävässä amfiboliiteissä sekä diabaasijuoneen liittyvässä karbonaattijuonistossa. Kaikkiaan kairattiin 9 reikää yhteensä 412 m ja 5 tutkimuskaivantoa. GTK lopetti kultatutkimukset Kukkaroselkien alueella, koska metallipitoisuudet jäivät pieniksi. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Malminetsintä, geokemiallinen kartoitus, geofysikaaliset mittaukset, tutkimuskairaus, diabaasi, granitoidi, kalimetasomatoosi,kulta, kupari, molybdeeni, hopea Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lapin lääni, Sodankylä, Kukkaroselkä Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M19/3724/2008/10/32 Kokonaissivumäärä 21 Kieli suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Pohjois-Suomen yksikkö, va 501 Allekirjoitus/nimen selvennys Eelis Pulkkinen Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Heikki Salmirinne

3 M19/3724/2008/10/32 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Eelis Pulkkinen, eelis.pulkkinen@gtk.fi Heikki Salmirinne, heikki.salmirinne@gtk.fi Type of report M19 Commissioned by Geological Survey Of Finland Title of report Gold exploration in the Kukkaroselät area in the years , Sodankylä, Finnish Lapland Abstract Kukkaroselät locates 16 km to northwest from the bridge of the Porttipahta reservoir at the highway 4. The distance to the Kukkaroselkä target via a timber hauling route is ca. 35 km. Gold and copper anomalies of the regional geochemical mapping inspired starting gold exploration in the area. Detailed till geochemical and ground geophysical surveys geological mapping preceded drilling and trenching. Nine holes were drilled in total 412 m. The results showed that the local bedrock is composed of quartzite, mica schist, amphibolite, a SW-NE-directed diabase dyke, a pink carbonate vein and granitoid and quartz veins. Amphibolite is pervasively altered by potassium metasomatism and consequently the rocks were highly weathered. That caused a technical problem in drilling and a great core loss. An example of the result is the DH308. It contains from to m % Mg and % K and further % Ni, ppm Cu, 3 35 Mo and 13 ppm Ag and from to ppm Cu, 415 Zn, 40 Mo, 11 ppm Ag and 3.8 ppb Au. The source of the metal anomalies is obviously the quartz and granitoid vein of the highly altered amphibolite and in the carbonate veins of the diabase dyke. GTK finished exploration in the Kukkaroselkä area, because the metal concentrations were too low. Keywords Ore exploration, geochemical mapping, geophysical measurements, potassium alteration, diabase, granitoid, gold, copper, nickel, molybdenum and silver Geographical area Finland, Lapland province, Sodankylä, Kukkaroselkä Map sheet Other information Report serial M19 Archive code M19/3724/2008/10/32 Total pages 21 Language Finnish Price Confidentiality Public Unit and section Northern Finland Office Bedrock geology and resources Signature/name Eelis Pulkkinen Project code Signature/name Heikki Salmirinne

4 M19/3724/2008/10/32 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja vastuuhenkilöt Tutkimusalueen sijainti Aikaisemmat tutkimukset 5 2 ALUEEN GEOLOGIA Maaperä Kallioperä 5 3 SUORITETUT TUTKIMUKSET Kohteelliset geokemialliset tutkimukset Geofysikaaliset mittaukset Kairaukset Tutkimuskaivannot 17 4 TULOKSET 18 5 TUTKIMUSSUOSITUKSET 20 KIRJALLISUUSLUETTELO

5 M19/3724/2008/10/ JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja vastuuhenkilöt GTK:n Pohjois-Suomen kultatutkimushanke aloitti kultatutkimukset Sodankylän Kukkaroselässä v Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, löytyykö alueellisen geokemian osoittamille kulta- ja kuparianomalioille vastetta kallioperässä (Kuvat 1a ja b). Geologi Eelis Pulkkinen vastasi tutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Kentällä kairauksen valvonnassa ja kairasydänten käsittelyssä avusti tutkimusassistentti Vilho Mäntynen. Maastogeofysiikan mittaukset suunnitteli geofyysikko Teuvo Pernu ja aineiston käsittelystä tähän raporttiin vastasi geofyysikko Heikki Salmirinne. Kuva 1a. Alueellisen geokemiallisen kartoituksen Au-anomaliat Kukkaroselän alueella (Salminen 1995). Suurimman symbolin alaraja on 10 ppb. Taustakuvana on matalalentomagneettinen kartta, jossa näkyy alueen kallioperän diagonaalirakenne. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 1a. Anomalous Au concetrations of the regional geochemical mapping in the Kukkaroselkä exploration area (Salminen 1995). The lower limit of the biggest symbol is 10 ppb Au. Background image is an airborne magnetic map, which illustrates the diagonal structure of the local bedrock. (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08).

6 M19/3724/2008/10/32 2 Kuva 1b. Alueellisen geokemiallisen kartoituksen Cu-anomaliat Kukkaroselän alueella (Salminen 1995). Suurimman symboli alaraja on 500 ppm. Taustakuvana on matalalentomagneettinen kartta, jossa näkyy alueen kallioperän diagonaalirakenne. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 1b. Anomalous Cu concetrations of the regional geochemical mapping in the Kukkaroselkä exploration area (Salminen 1995). The lower limit of the biggest symbol is 500 ppm Cu. Background image is an airborne magnetic map, which illustrates the diagonal structure of the local bedrock (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08).

7 M19/3724/2008/10/32 3 Kuva 1c. Alueellisen geokemiallisen kartoituksen uraanianomaliat Kukkaroselän alueella (Salminen 1995). Suurimman symbolin alaraja on 380 ppm. Taustakuvana on radiometrisen matalalentomittauksen uraanisäteilykartta, jossa näkyy alueen kallioperän NW-SW-suuntaisiin rakenteisiin liittyvät uraanipitoiset graniittijuonistot (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 1c. Anomalous U concentrations of the regional geochemical mapping in the Kukkaroselkä exploration area (Salminen 1995). The lower limit of the biggest symbol is 380 ppm Cu. Background image is an airborne radiometric map, which illustrates locations of the uranium bearing granite veins associated with the NW-SE-orientated structures of the local bedrock (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08).

8 M19/3724/2008/10/ Tutkimusalueen sijainti Kukkaroselän tutkimuskohde sijaitsee kartta-alueella , Porttipahdan pohjoisrannalla olevassa niemessä (Kuva 2). Koko alueen nimi on Suoselkä ja sinne pääsee maastoautolla Mäkärän tien kautta. Kohde on linnuntietä 16 km:n päässä 4-tiestä länteen, mutta metsäteitä pitkin matkaa kertyy 35 km. Kuva 2. Kukkaroselän tutkimusalueen sijainti Porttipahdan tekoaltaan pohjoispuolella 16 km luoteeseen valtatie 4:ltä. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 2. The exploration target Kukkaroselkä locates on the northern side of the Porttipahta reservoir 16 km to northwest from the highway 4. (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08).

9 M19/3724/2008/10/ Aikaisemmat tutkimukset Kukkaroselän alueelta on tehty alueellinen moreenin geokemia (Salminen ) ja geofysikaaliset lentomittaukset (GTK). 2 ALUEEN GEOLOGIA 2.1 Maaperä Maaperä koostuu moreenista. Sen paksuus Kukkaroselän alueella on kairausten mukaan 1 3 m. Moreenin ja kovan kallioperän välissä on kivilajista riippuen joko sepeliksi hajonnut tai kemiallisesti rapautunut 2 20 metrin paksuinen kerros. 2.2 Kallioperä Tutkimusalueen kallioperä koostuu mafisista vulkaniiteista, diabaasista, kvartsiitista sekä kvartsi-, granitoidi- ja karbonaattijuonistoista. Aerogeofysiikan perusteella alueen kallioperässä on sekä kaakko-luode että lounas-koillinen suuntaisia rakenteita (Kuva 1a, b ja c), jotka on alueen kallioperäkartalle tulkittu siirroksina (Kuva 3.)

10 M19/3724/2008/10/32 Kuva 3. Kukkaroselän alueen kivilajit (Lehtonen et al., 1988). (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 3. Lithology of the Kukkaroselkä exploration target (Lehtonen et al., 1988). (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08). 6

11 M19/3724/2008/10/ SUORITETUT TUTKIMUKSET 3.1 Kohteelliset geokemialliset tutkimukset Kukkaroselän alueelta oli otettu moreeninäytteet metrin syvyydestä mineraalimaan pinnasta lukien 100 m x 100m verkolla. Näytteiden fraktiosta <0.06 mm analysoitiin ICP-AESmenetelmällä 32 alkuainetta ja kultapitoisuus 5 gramman alkupunnituksella GAAS-menetelmällä (Kuvat 4a - 4f). Kuva 4a. Kohteellisen moreenigeokemian kultapitoisuus. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 4a. Gold concentrations of the detailed till geochemistry. (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08).

12 M19/3724/2008/10/32 8 Kuva 4b. Kohteellisen moreenigeokemian kuparipitoisuus. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 4b. Copper concentrations of the detailed till geochemistry. (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08).

13 M19/3724/2008/10/32 9 Kuva 4c. Kohteellisen moreenigeokemian arseenipitoisuus. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 4c. Arsenic concentrations of the detailed till geochemistry. (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08).

14 M19/3724/2008/10/32 10 Kuva 4d. Kohteellisen moreenigeokemian hopeapitoisuus. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 4d. Silver concentrations of the detailed till geochemistry. (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08).

15 M19/3724/2008/10/32 11 Kuva 4e. Kohteellisen moreenigeokemian lyijypitoisuus. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 4e. Lead concentrations of the detailed till geochemistry. (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08).

16 M19/3724/2008/10/32 12 Kuva 4f. Kohteellisen moreenigeokemian molybdeenipitoisuus. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 4f. Molybdenum concentrations of the detailed till geochemistry. (Basemap National Land Survey of Finland, Licence 13/MYY/08). 3.2 Geofysikaaliset mittaukset Keväällä 1999 Kukkaroselän alueella tehtiin tunnusteluluonteisesti magneettinen ja sähkömagneettinen VLF-R mittaus 500 metrin linjavälillä ja 20 metrin pistevälillä. Seuraavana vuonna

17 M19/3724/2008/10/32 13 mittaukset täydennettiin tekemällä systemaattinen mittaus 100 metrin linjavälillä noin 5 km 2 suuruisella alueella. Pienemmässä mittakaavassa aeromagneettisessa aineistossa havaittavat kaakko-luode ja lounaskoillinen suuntaiset toisiaan risteävät rakenteet tulevat hyvin esille myös magneettisessa maastomittauksessa (Kuva 5a). Suurimmat yksittäiset anomaliapiikit (n nt) liittyvät kaakkoluode suuntaisiin anomaliajaksoihin. Keskimääräiset anomaliat ovat pienempiä, suuruudeltaan noin nt. Anomalioiden aiheuttajaksi voidaan niiden suuruuden perusteella pääasiassa tulkita magneettikiisu tai vähäinen magnetiittipirote. Sähkömagneettisen VLF-R mittauksen perusteella alueen kallioperä on suhteellisen resistiivistä. Hyviä johteita ei mittausten perusteella alueella kallioperässä ole. Mitattu näennäinen ominaisvastus heijastelee pitkälti alueen maaperän kosteusvaihteluita. Vain suoalueilla sekä Porttipahdan altaan lahdessa näennäinen ominaisvastus putoaa alle 1000 Ωm:n. Kuivemmilla alueilla ominaisvastus on yleensä muutamia tuhansia Ωm (Kuva 5b). Vaihekulma on yleensä hyvin alhainen, noin astetta. Reikien R308-R311 kohdalla kuitenkin on kairauksessa havaitusta rapautumasta ja mahdollisesta hiertosaumasta aiheutuva heikko sähköinen anomalia. Samantyyppinen heikko rapauman ja/tai hiertorakenteen aiheuttamaksi tulkittavissa oleva kaakko-luode suuntainen anomalia on havaittavissa näistä rei istä noin 0.5 km koilliseen. VLF-R mittausten tulokset on esitetty kuvissa 5b ja 5c.

18 M19/3724/2008/10/32 14 Kuva 5a. Magneettinen kartta Kukkaroselän tutkimusalueelta. Kuvaan on merkitty myös kairauspisteet. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 5a. Ground magnetic map in the Kukkaroselän exploration target. Drill hole locations with ID number are plotted also. (Basemap National Land Survey of Finland, license 13/MYY/08).

19 M19/3724/2008/10/32 15 Kuva 5b. Sähkömagneettinen kartta Kukkaroselän tutkimusalueelta; VLF-R mittauksen näennäinen ominaisvastus. Kuvaan on merkitty myös kairauspisteet. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 5b. Electromagnetic map in the Kukkaroselkä exploration target; Apparent resistivity of VLF-R survey. Drill hole locations with ID number are plotted also. (Basemap National Land Survey of Finland, license 13/MYY/08.)

20 M19/3724/2008/10/32 16 Kuva 5c. Sähkömagneettinen kartta Kukkaroselän tutkimusalueelta; VLF-R mittauksen vaihekulma. Kuvaan on merkitty myös kairauspisteet. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/08). Fig. 5c. Electromagnetic map in the Kukkaroselkä exploration target; In phase componenty of VLF-R survey. Drill hole locations with ID number are plotted also. (Basemap National Land Survey of Finland, license 13/MYY/08).

21 M19/3724/2008/10/ Kairaukset Kohteeseen kairattiin GTK:n Poka-kalustolla 9 reikää yhteensä 412 m. 3.4 Tutkimuskaivannot Kesällä 2007 kaivettiin Kukkaroselän keskiosaan viisi tutkimuskuoppaa. Maapeite on vain m, joten kaikilla montuilla päästiin kallioon. Rannassa olevan montun kivilaji on lähes muuttumatonta amfiboliittia. Itään päin amfiboliitin biotiittiuminen kasvaa ja siihen tulee kvartsi- ja graniittijuonistoa (Kuva 6). Moreenin kupari- ja kulta-anomalioden alkuperä on todennäköisesti tässä kohdassa. Kuva 6. Biotiittiutunut ja kvartsijuoniston lävistämä amfiboliitti (Kuva E. Pulkkinen 2007). Fig. 6. Highly altered amphibolite with quartz veins (Photo E. Pulkkinen 2007).

22 M19/3724/2008/10/ TULOKSET Kohteellisen moreenigeokemian tulokset osoittavat Kukkaroselän olevan potentiaalisen kullan, hopean ja kuparin suhteen Kairaukset osoittivat kalloperä olevan pitkälle rapautunutta. Sydänhukka on esim. reiässä R m 70.2 metrin matkalla, jolloin biotiittiutuneestä, karkearakeisesta amfibolikivestä tuli näytteeksi vain pieniä muruja karkearakeista amfibolia ja kvartsia Reiässä R308 on 7.25 m sydänhukkaa, mutta näytteeksi on tullut rikki- ja kuparikiisupirotteista, mustaa, karkearakeista amfibolikiveä. Kairaus alkaa tummanharmaasta, biotiitiutuneesta amfibolikivestä ja sitä jatkuu syvyydelle Sitten seuraa musta, biotiittirikas, sydänhukkainen hiertosauma syvyydelle Tämän jälkeen biotiittiutunut amfibolikivi jatkuu syvyydelle Syvyydelle on hapanta tuffia, joka on harmaata, massamaista, hienorakeista, kvartsista, maasälvästä ja biotiitista koostuvaa kiveä. Reikä päättyy kvartsiittiin, jonka yläkontaktissa on metrin matkalla tiilenpunaista karbonaattia (Kuva 6a, b, ja c). Kuva 6a. Kalium- ja magnesiumpitoisuudet R308:ssa. Kalipitoisuuden kasvaminen osoittaa metasomaattista muuttumista. Fig. 6a. Potassium and magnesium concentrations in the Dh R308. Rising of the potash concentration indicates a metasomatic alteration.

23 M19/3724/2008/10/32 19 Kuva 6b. R308 nikkeli- ja kuparipitoisuuksien nousu sijoittuu amfiboliitin muuttuneeseen osaan. Fig. 6b. Dh R308 rise in the Ni and Cu concentrations are associated with the altered amphibolite. Kuva 6c. R308 Mo- ja Ag-anomaliat muuttuneessa amfiboliiitissa ja happamessa tuffissa. Fig 6c. Dh R308 rise of the Mo and Ag concentrations associated with the altered amphibolite and felsic tuff.

24 M19/3724/2008/10/32 20 Analyysitulokset osoittavat R308:ssa olevan (ks. Taulukko 1) välillä : % K, % Mg, ppm Cr, % Ni, ppm Cu, 3 35 ppm Mo ja13 ppm Ag sekä välillä: ppm Cu, 416 ppm Zn, 40 ppm Mo, 11 ppm Ag ja 3.8 ppb Au. Samassa reiässä on syvyydellä m on heikon rikki- ja kuparikiisupirotteen yhteydessä peukalonkynnen kokoinen molybdeenihohdesuomu. Reiän yläosassa välillä on ppm Cr, % K ja % Mg, % Ni, ppm Cu, ppm Co, ppm Ba, 3 35 ppm Mo, max. 13 ppm Ag, ppm B, ppm Th ja ppm S. Muissa rei issä on yleensä arkoosikvartsiitin ja gabroksi tai amfiboliitiksi nimetyn kivilajin vaihtelua. Kvartsiitissa on yleisesti hematiittipirote ja satunnaisesti rikkikiisua. Emäksinen kivilajiyksikkö on myös paikoin kiisuuntunut. Molempien kiisuuntumien yhteydessä on ppm Cu ja pieniä määriä molybdeeniä. Kairauksessa tapahtuneen sydänhukan takia ei moreenin antamille malmiviitteille saatu ratkaisua. Jos Kukkaroselän läheisyydessä tehdään tulevaisuudessa malmitutkimuksia, olisi perusteltua kairata R509 uudelleen. Taulukko 1. Metallipitoisuudet reiässä R308. Table 1. Metal concentrations in DH R308. Drillhole from to m Ag [ppm] Cu [ppm] Mo Zn [ppm] Au [ppb] S [%] R TUTKIMUSSUOSITUKSET Reiät R308 ja R309 olisi kairattava uudelleen aloittamalla kovemmasta kivestä alkaen, jotta kulta- ja kuparianomalioita tuottanut kivi saataisiin näytteeksi. Kairaus olisi tehtävä vähintään T70- kalustolla käyttäen rapautumaa sitovaa kemikaalia. KIRJALLISUUSLUETTELO Salminen, R (ed.). Alueellinen geokemiallinen kartoitus Suomessa vuosina Summary: Regional Geochemical Mapping in Finland in Report of Investigation. Geological Survey of Finland. 47 s. Lehtonen, M., Airo, M-L., Eilu, P., Hanski, E., Kortelainen, V., Lanne, E., Manninen, T., Rastas, P., Räsänen, J. ja Virransalo, P Kittilän vihreäkivialueen geologia.lapin vulkaniittiprojektin raportti. Summary: The stratigraphy, petrology and geochemistry of the Kittilä greenstone area, northern Finland. A Report of the Lapland Volcanite Project. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti s.

25 M19/3724/2008/10/32 21 LIITTYY AINEISTO Tutkimuksessa kerätty aineisto on tallennettu GTK:n tietokantoihin tai tiedostoihin. 1. Kairaukset Reikänro x y z suunta kaade syvyys an.til.nro M52/3724/00/R M52/3724/00/R M52/3724/00/R M52/3724/01/R ei anal. M52/3724/01/R M52/3724/01/R M52/3724/01R M52/3724/01/R ei anal. M52/3724/01/R Moreenin geokemia Analyysitilaus nro (210 näytettä) 3. Maastogeofysiikka Geosoft XYZ datatiedostot 99MG372407D_1.xyz (1999, magneettinen mittaus) 99VR372407D_1.xyz (1999, VLF-R, GBR 16.0 khz) 99VR372407D_2.xyz (1999, VLF-R, DHO khz) 99VR372407D_3.xyz (1999, VLF-R, JXZ 16.4 khz) 00mg372407D_1.xyz (2000, magneettinen mittaus) 00vr372407D_1_1.xyz (2000, VLF-R, DHO khz) 00vr372407D_2_1.xyz (2000, VLF-R, GBR 16.0 khz)