Valtuusto rakentaa uutta kaupunkistrategiaa

Transkriptio

1 Porvoon kaupunginvaltuuston työpaja Valtuusto rakentaa uutta kaupunkistrategiaa 1. Taustamuistion tarkoitus Porvoon kaupunki on käynnistänyt uuden kaupunkistrategian laatimisen. Kaupunkistrategia kuvaa kaupungin toiminnan ja talouden kehittämisen keskeisimmät suuntaviivat vuosina Strategia on joukko valintoja, joilla turvataan kaupungin menestyminen ja toimintakyky. Siihen ei kirjata kaikkea sitä mitä kaupunki tekee, vaan ne asiat, jotka nousevat strategiakaudella kaikista tärkeimmiksi kaupungin menestymisen kannalta. Siksi strategia ei voi olla koskaan tasapuolinen. Tähän muistioon on koottu tausta-aineistoa valtuuston ensimmäistä strategiatyöpajaa varten. Materiaali on tarkoitettu perehtymisaineistoksi. Sen keskeisimpiä kohtia käsitellään valtuustotyöpajassa. Varsinaiset strategiset valinnat tekee valtuusto kevään 2013 aikana. Uusi strategia hyväksytään valtuustossa elokuussa Strategian valmistelusta vastaa Porvoon kaupungin johtoryhmä apunaan asiantuntijoista kootut teemaryhmät sekä projektiryhmä. Kaupunkilaisten näkemyksiä Porvoon tulevaisuudesta on kerätty tulevaisuuskyselyllä helmi-maaliskuussa kaupungin internetsivulla. Kaupunkilaiset ja sidosryhmät osallistuvat strategian valmisteluun jatkossa myös vaikuttajaraadeissa. Kaupunkistrategian laadintaprosessi sekä tietoa strategian valmistelusta on koottu kaupungin internetpalveluun: 2. Talouden reunaehdot valtuustokaudelle Porvoon kaupungin asiantuntijaryhmä on koonnut valtuustotyöpajaa varten tietoa taloudellisista reunaehdoista tulevalla strategiakaudella. Taloudellisista reunaehdoista on koottu erillinen muistio, jonka sisältörunko näkyy alla. 1. Yleinen taloustilanne ja rahoitus 1.1. Suhdanne-ennuste 1.2. Valtionosuudet 1.3. Verotulot 1.4. Korkotaso 1.5. Talouden tasapaino ja vuosikate 2. Ikärakennekustannukset 2.1. Ikärakenteen muutokset 2.2. Lasten päivähoito 2.3. Perusopetus 1

2 2.4. Lukio- ja 2. asteen koulutus 2.5. Vanhuspalvelut 2.6. Vammaispalvelut 2.7. Muu sosiaalitoimi 3. Uudet lakisääteiset tehtävät 3.1. Vanhuspalvelulaki 3.2. HUS, apotti 3.3. Nuorisotakuu 4. Investoinnit 4.1. Uudet hankkeet 4.2. Korjausvelka 4.3. Myytävät kohteet 5. Kuntarakennemuutokset 5.1. Vaihtoehdot 3. Hyvinvointi strategian keskiössä tulevalla strategiakaudella Porvoon kaupunki suuntautuu uuteen strategiakauteen hyvinvoinnin näkökulmasta (kuva 1). Tämä tarkoittaa, että kaupunki kehittyy sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävällä ja tasapainoisella tavalla. Kuva 1. Kaupunkistrategian kivijalat Porvoon strategiamalli (kuva 2) nojautuu kunnan perustehtävään, joka on määritelty kuntalaissa. Kunnan perustehtävinä on kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen ja kestävän kehityksen edistäminen alueellaan. Kunnan tehtäviin kuuluvat kuntalain mukaan myös elinkeinopolitiikka ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Visio on valtuuston asettama tavoitetila, eli yhdessä valittu suunta. Strategia rakennetaan niin, että kolmesta hyvinvoinnin näkökulmasta valitaan keskeisimmät hyvinvointia lisäävät päämäärät sekä niiden toteutumista kuvaavat indikaattorit. Se, millaisin toimenpitein päämäärät saavutetaan strategiakaudella, on ensisijaisesti kaupunginhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijaorganisaation vastuulla. 2

3 Kuva 2. Kaupunkistrategian rakenne Kussakin näkökulmassa kuntalaisen, yritysten ja ympäristön hyvinvoinnissa tarkastellaan sellaisia teemoja ja kysymyksiä jotka ovat Porvoon tulevaisuuden ja menestymisen kannalta kriittisimpiä. Nämä voivat olla keskeisimpiä hyvinvoinnin haasteita, asioita, jotka Porvoossa ovat koko valtakuntaa huonommalla tolalla tai ovat kehittymässä strategiakaudella huolestuttavaan suuntaan ja näin heikentävät olennaisesti kaupungin, sen asukkaiden, yritysten sekä ympäristön hyvinvointia. Toisaalta on tärkeää tunnistaa niitä mahdollisuuksia jotka Porvoolle avautuvat ja joiden pohjalta se voi rakentaa menestyvää tulevaisuutta. Ketteryyden avulla Porvoo voi tarttua näihin mahdollisuuksiin ja kääntää ne voitokseen. Näin Porvoo voi tällä strategialla tehdä omaa tulevaisuuttaan. 4. Kaupungin perustehtävä ja visio 2020 Strategityössä määritellään kaupungin perustehtävä ja tulevaisuudenvisio. Valtuusto linjaa ja ohjaa perustehtävän ja vision rakentamista strategityöpajassa. Perustehtävä on kiteytetty tulkinta kaupungin olemassaolon oikeutuksesta, toiminnan tarkoituksesta sekä asemasta ja roolista osana laajempaa kokonaisuutta. Perustehtävä lähtee kuntalaissa (1 ) määritellystä kunnan toiminnan tarkoituksesta: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Laki korostaa vastuunottoa hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä, sitä että kaupunki sitoutuu tuottamaan todennettavaa hyötyä asukkailleen, sidosryhmilleen ja ympäristölleen. Kuvassa 3 on malli sille, miten Porvoon kaupungin perustehtävä voitaisiin tulkita. 3

4 Kuva 3. Malli kaupungin perustehtäväksi ja sen tulkinnaksi Visio on yhteisesti valittu tavoitteellinen kuva tulevaisuudesta, jota kohti kaupunkia halutaan kehittää. Se on valittu suunta, jota kohti strategia vie. Sen on oltava riittävän kunnianhimoinen, parempi kuin nykytila, mutta ei kuitenkaan mahdoton saavuttaa. Visio on tahtotila, joka on kiteytetty yhteen lauseeseen. Vision yhteistä ymmärrettävyyttä ja tulkintaa voidaan tehostaa purkamalla tai avaamalla sen sisältö. Kuvassa 4 on malli sille, kuinka kaupungin visio voitaisiin rakentaa. Kuva 4. Malli kaupungin visiolle ja sen tulkinnalle 4

5 5. Kaupungin hyvinvoinnin kannalta kriittisimmät kehitysilmiöt, joiden suuntaan tulisi strategiakaudella puuttua Porvoon strategian lähtökohtina ovat siis hyvinvoinnin kannalta kovimmat tai huolestuttavimmat ongelmat, joita Porvoolla on edessään uuden strategiakauden kynnyksellä. Näitä ongelmia on tunnistettu kolmessa kaupungin henkilöstöstä kootussa poikkihallinnollisessa asiantuntijaryhmässä, jotka ovat kokoontuneet tammi-helmikuun aikana. Teemaryhmien kokoonpano löytyy internetistä: Alle on koottu teemaryhmien ehdotukset valtuustolle niistä haastavimmista ilmiöistä, joiden suuntaa tällä strategialla tulisi muuttaa. 5.1 Kuntalaisten hyvinvointi ja osallisuus Kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden käsite on pohjimmiltaan subjektiivinen, se rakentuu ulkoisista hyvinvoinnin edellytyksistä ja ihmisen omasta kokemuksesta. Hyvinvointi kuvataan yleisesti terveyden ja sosiaalisten osatekijöiden summaksi. Hyvinvointi on tila, joka syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaan saannoksena. Hyvinvointi koostuu ihmisten itsenäisestä, turvallisesta, terveellisestä ja sosiaalista elämästä, viihtymisestä omassa asuin- ja toimintaympäristössään sekä mahdollisuudesta mielekkääseen tekemiseen ja itsensä toteuttamiseen. Hyvinvointi merkitsee ihmisille osittain eri asioita elämänkaaren eri vaiheissa, mutta kaikille ikäryhmille löytyy kuitenkin yhteisiä hyvinvoinnin tekijöitä. Tästä syystä on luontevaa jakaa kuntalaisten hyvinvoinnin kokonaisuus ikäryhmittäin. Kokonaisuus jaettiin neljään osakokonaisuuteen: lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet, nuoret ja nuoret aikuiset, työikäiset sekä ikääntyneet. Kuntalaisten hyvinvoinnin kriittisiä kehityskulkuja on kuvattu kansallisten muutossuuntien valossa, porvoolaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointivajeiden tilaa kuvaavien indikaattoreiden perusteella sekä asiantuntijoille marraskuussa 2012 tehdyn hyvinvointivaikutusten kyselyn tulosten pohjalta. Näiden lisäksi on pyritty löytämään heikompien signaalien antamaa tietoa hyvinvoinnin kriittisistä kehityskuluista teemaryhmän keskusteluissa sekä ryhmän jäsenten tekemillä selvityksillä. Tiedon tuottamiseen ja keräämiseen on osallistunut teemaryhmän jäsenten välityksellä asiantuntijoita kaikilta toimialoilta. Asiantuntijoiden teemaryhmä näkee, että strategiassa tulisi ottaa kantaa viiteen kriittiseen ilmiöön tai kehityskulkuun, jotka selkeimmin uhkaavat Porvoossa kuntalaisten hyvinvoinnin toteutumista vuonna 2017: lapsiperheiden tuen tarve lisääntyy nuorten syrjäytyminen hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen (eriarvoistuminen) epäterveellisten elämäntapojen lisääntyminen osallisuuden väheneminen (passivoituminen) 5

6 Lapsiperheiden tuen tarve lisääntyy Miten tuen tarpeen lisääntyminen näkyy lapsiperheiden arjessa? Tuen tarvetta voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Perhetyön asiakasperheitä vuoden aikana - Lasten pienituloisuusaste - Toimeentulotukea saaneet, osuus lapsiperheistä - Ahtaasti asuvat, osuus lapsiperheistä - Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 17-vuotiaista - Huostaanotetut, osuus 0 17-vuotiaista - Perheneuvolan asiakkaana vuoden aikana - Erityistä tukea saaneita - perusopetuksessa - varhaiskasvatuksessa Lapsiperheiden tuen tarve lisääntyy erityisesti perhe-elämän taitekohdissa, kuten lapsen syntymän tai perheenjäsenen sairastumisen aikana tai perheitä kohtaavissa äkillisissä ongelmissa. Ennalta ehkäisevä näkökulma on oltava suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähestymistapa lapsiperheidenkin hyvinvoinnin kehittämisessä. Mm. päivähoidon ja koulun antama tuki, vanhempainryhmät, lastenhoitoapu sekä perhetyö ovat tärkeitä lapsiperheiden arjen tuen muotoja. Perhetyön tavoite on, että perheet saavat tukea arkeensa ja akuutteihinkin tilanteisiin jo ennen lastensuojelun asiakkuutta. Eri perhetyönmuotojen asiakkaana oli 214 lapsiperhettä vuonna 2012 ja perheneuvolalla oli asiakkaita yli 551. Ennaltaehkäisevillä työmuodoilla pyritään siihen, että lastensuojeluun tulevat yhteydenotot eivät kasvaisi, muiden erityispalveluiden käyttö vähenisi ja jonotusajat palveluihin lyhenisivät. Erityisesti on nostettava esille ne lapsiperheet, jotka kipuilevat taloudellisten ongelmien kanssa. Taloudelliset huolet vaivaavat niin pienituloisia köyhyysriskin alla eläviä kuin ylisuuriin asuntolainoihin sitoutuneita perheitä. Perheen taloudellinen tasapainottelu ja vanhempien kokema huoli vaikuttaa lapsiin. Köyhien lapsiperheiden määrä on kaikkiaan kasvanut ja yksinhuoltajaperheissä pienituloisten määrä on suuri. Erityisen haastavaa arki on juuri perheissä, joissa perheen arjesta vastaamassa on vain yksi aikuinen. Toimeentulotukea on saanut porvoolaisista lapsiperheistä 6,7 prosenttia. Iso osa pikkulapsiperheistä myös asuu ahtaasti. Yhteydenotot lastensuojeluilmoitusten, lastensuojeluhakemusten ja lastensuojelutarpeen selvityspyyntöjen muodoissa ovat Porvoossa hieman laskeneet, mutta työn määrä asiakasperheissä lisääntynyt. Huolestuttavana ilmiönä lastensuojelussa on noussut esiin kasvava huoli vauvojen huolenpidosta. Lastensuojelutyön painopistettä on muutettu avopainotteisemmaksi, ja samalla on vähennetty ostopalveluiden käyttöä sekä kustannuksia. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä on 5,4 prosenttia porvoolaislapsista. Perhetyötä lisäämällä on pystytty rajoittamaan lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen hankintaa. Myös lastensuojelun avopalvelujen sijoituksia sekä laitossijoituksia on pystytty lyhentämään ja vähentämään. Tämä 6

7 kehityssuunta on tärkeä niin inhimillisestä kuin kustannustenkin näkökulmasta. Seuraavassa esimerkkinä laskelma lastensuojelun asiakkaan kustannuksista Porvoossa: Lapsi avopalvelun asiakkaana: noin 40 euroa/tunti, 4 tuntia/viikko = 640 euroa/kk Lapsi huostaanotettuna: euroa/vrk euroa/ kk sijaisperhe 1415 ammatillinen perhekoti laitossijoitus laitossijoitus, erityisyksikkö Nuorten syrjäytyminen Miten nuorten syrjäytymiskehitys näkyy heidän arjessaan? Syrjäytymistä voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Terveystottumukset, osuus peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - Koettu terveydentila keskinkertainen tai huono - Tupakoi päivittäin - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran - Kiusaamisen vastaiseen tiimiin ohjautuneet perusopetuksessa/lukuvuosi - Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat - Vieraskieliset oppilaat - Jatkokoulutukseen hyväksyttyjen osuus (peruskoulun päättäneet) - Koulutustakuun ulkopuolelle jääneet - Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus vuotiaista - Nuorisotyöttömät vuotiaista - Nuoria toimeentuloasiakkaina vuotiasta - Poliisilaitoksen sosiaaliohjaajan asiakkaina Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Koko maassa kyselyyn vastaa noin nuorta. Porvoossa kouluterveyskyselystä (2010) nousevat kriittisinä kehityskulkuina esille nuorten (8. ja 9. luokkalaisten) tupakointi, alkoholin käyttö sekä koettu terveydentila. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista 19 prosenttia kokee terveydentilansa huonoksi. 18 prosenttia oppilasta tupakoi päivittäin ja tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 19 prosenttia. Nämä ovat hieman korkeampia lukuja (noin 3 prosenttia) kuin maassa keskimäärin. Laittomia huumeita on ainakin kerran kokeillut 9 prosenttia tästä ikäluokasta, joka on saman verran kuin koko maassa keskimäärin. 7

8 Lasten ja nuorten lisääntyneet psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat näkyvät oppilaitoksissa mm. oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, poissaoloina ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmina. Tätä ilmiötä kuvaavia indikaattoreja ovat mm. oppilaille annetut avustaja-, psykologi- ja kuraattoripalvelut henkilötyövuosina sekä tilastokeskuksen vuosittain keräämät tiedot erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lukumäärästä. Saatavilla on myös mm. tiedot vieraskielisten oppilaiden lukumäärästä. KiVa Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. KiVa Koulu -ohjelman käyttäjiksi on Suomessa rekisteröitynyt noin 2500 koulua. Tämä vastaa noin 90 prosenttia Suomen perusopetuksesta vastaavista kouluista. Porvoossa kaikki koulut osallistuvat KiVa Koulu -ohjelmaan. Koulutuspalveluiden vuotuiseen laaturaporttiin kerätään mm. koulujen KiVa-työryhmään ohjautuneet kiusaamistapaukset. Lukuvuonna KiVa-työryhmät käsittelivät 123 kiusaamistapausta. Opintojen keskeyttämiseen on viime aikoina kiinnitetty aikaisempaa suurempaa huomiota ja keskeyttämisvaarassa olevien nuorten tukemista on tehostettu. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen keskeyttäminen ja opintojen venyminen on tavallisempaa kuin lukiokoulutuksessa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna prosenttia. He siis eivät opiskele tai heillä ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Alhainen koulutustaso on tutkimusten mukaan osoittautunut yhdeksi merkittäväksi työttömyyden syyksi. Kouluttamattomien työttömyysaika on myös selkeästi pidempi kuin koulutetuilla nuorilla. Nuorten työttömyysprosentti on n.11 prosenttia. Porvoossa on ( ) yhteensä noin 250 työtöntä vuotiasta työnhakijaa. Nuorille on tällä hetkellä erittäin vaikea löytää työpaikkoja, joten sijoitukset ovat usein lyhytaikaisia työkokeilu- tai työpajapaikkoja. Nuorisotyöttömyys ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmat ovat lisänneet huomattavasti aikuissosiaalityön palvelujen kysyntää. Kaikista toimeentulotukiasiakkaista vuonna 2012 oli 26 prosenttia alle 25-vuotiaita ja uusista asiakkaista 52 prosenttia alle 30-vuotiaita. Yhteensä 570 nuorta sai toimeentulotukea. Erityisesti nuorten lisääntyvä avuttomuus, puutteelliset asumistaidot ja elämäntavat, asunnottomuus ja velkaantuminen näkyvät suurena tuen tarpeena. Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu astui voimaan Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tulee tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpajatai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuu on osa yhteiskuntatakuuta. Sen mukaan taataan jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Keväällä 2011 porvoolaisten koulujen 9. luokkalaisista 93,7 prosenttia pääsi jatkokoulutukseen. Koulutustakuun ulkopuolelle jäi 44 nuorta. Nuorten rikollisuus vaikuttaa vahvasti syrjäytymisen riskiin. Rikoskierteeseen joutuvan nuoren motivaatio suunnitella omaa tulevaisuutta on heikko ja oireilu vaikuttaa vahvasti opiskeluun ja asumiseen. Ammatillinen tuki ja ohjaus oikeassa vaiheessa voi auttaa ennaltaehkäisemään ja katkaisemaan haitallisen elämänsuunnan. Lisäksi se vaikuttaa positiivisesti niin nuoren omaan elämään kuin nuoren lähipiirin suhteisiin. Tästä työstä kertovat Porvoon poliisilaitoksella toimivan sosiaali- ja perhepalveluiden sosiaaliohjaajan asiakasmäärät. Vuonna 2012 asiakkaana oli 321 nuorta. 8

9 Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen (eriarvoistuminen) Miten eriarvoistuminen näkyy kuntalaisten arjessa? Eriarvoistumista voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Huoltosuhde (taloudellinen) - Sairastavuus - Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaina - Kuntouttavassa työtoiminnassa/kk - Alueelliset erot työttömien osuudessa - Vuokra asuntojen saatavuus - asunnon hakijoita jonossa - erittäin kiireellisesti asunnon saaneet Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet. Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Lisäksi eroja ilmenee myös alueellisesti ja sukupuolten välillä. Terveyserojen kasvu on huolestuttavaa sekä eettisesti että taloudellisesti, sillä inhimillisen kärsimyksen lisäksi terveyserojen kasvu lisää sairastavuutta, työkyvyttömyyttä ja lyhentää työuria. Porvoolaisten terveydentila on parempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2011 ikävakioitu sairastavuusindeksi oli 88, eli 12 pistettä alempi kuin koko maassa. Vähemmän koulutetut, alempiin tuloluokkiin kuuluvat ja matalammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät sairastavat enemmän, kärsivät useammin alentuneesta toimintakyvystä ja kuolevat nuorempina kuin pidemmälle koulutetut, ylempiin tuloluokkiin kuuluvat ja korkeammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät. Terveyserot tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Sanotaan, että 20 prosenttia väestöstä kuluttaa 80 prosenttia palveluiden voimavaroista (THL). Porvoon osalta tarkempia tietoja terveys- ja hyvinvointieroista tullaan saamaan Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen kautta (ATH). Heikoimmassa asemassa ovat työttömät, joten työllistämistoimet ja palvelujen tarjoaminen tälle ryhmälle ovat erityisen tärkeitä. Porvoossa oli vuonna 2012 työvoiman palvelukeskuksen asiakkaina 410 henkilöä ja kuukausittain kuntouttavan työtoiminnan piirissä noin 150 henkilöä. Porvoon suuret alueelliset erot näkyvät työttömyysluvuissa. Työttömyys vaihtelee alueittain aina täystyöllisyydestä 23 prosentin alueelliseen työttömyysasteeseen. Asumisen suhteen eriarvoisuus näkyy siinä, että Porvoossa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saaminen on hankalaa. Vuokraasuntoihin jonotti vuoden 2012 lopussa 697 hakijaa. Vuokra-asunnonsaaneista kiireellisesti asunnon saaneita vuoden aikana oli 28 prosenttia. Kiireellisessä tilanteessa olevien osuus asunnon saaneista osoittaa, miten on onnistuttu asuttamaan hankalassa tilanteessa olevia, esimerkiksi asunnottomuusuhan alla olevia. Epäterveellisten elämäntapojen lisääntyminen Miten epäterveellinen elämäntapa näkyy kuntalaisen arjessa? Epäterveellisiä elämäntapoja voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Alkoholia liikaa käyttävien osuus - Liikuntaa säännöllisesti harrastavien osuus 9

10 - Koettu terveydentila keskinkertainen tai huono - Ylipainoisten osuus - Aktiivisesti osallistuvien osuus - Ikääntyneet/säännöllisen kotihoidon asiakkaista - liikkuu itsenäisesti kodin ulkopuolella - ravitsemusriskissä - Pyöräilyn kulkutapaosuus - Kävelyn kulkutapaosuus Arjen hyvinvointia ja elintapoja parhaiten kuvaavien indikaattoreiden tiedot ovat pääosin peräisin alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH). Tällä hetkellä saatavilla on Itä- Uudenmaan ennakkotulokset (Porvoo, Loviisa, Askola ja Sipoo). Lopulliset ATH-tulokset julkistetaan maaliskuussa Alkoholia liikaa käyttävien osuus perustuu siihen, kuinka usein ja kuinka paljon vastaajat ilmoittavat kuluttavansa alkoholijuomia. Itäisellä Uudellamaalla vajaa neljäsosa aikuisväestöstä kuuluu liikakäyttäjiin. Vaikka tämä on huomattavasti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (31,3 %), ovat alkoholin aiheuttamat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat merkittävät myös Porvoossa. Säännöllisesti liikuntaa harrastavien osuus perustuu henkilön omaan näkemykseen liikuntatottumuksistaan. Vastausvaihtoehdon harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia, tai pallopelejä useita tunteja viikossa rastittivat 22 prosenttia itäuusmaalaista. Noin kolme neljästä harrastaa kuntoliikuntaa siis vähäisessä määrin tai ei ollenkaan. Vastaajien oma subjektiivisesti koettu terveydentila mitataan viisiportaisella asteikolla. Reilu kolmannes itäuusmaalaisista vastaajista (34,7 %) kuvasi terveydentilansa keskitasoiseksi, melko huonoksi tai huonoksi. Ylipainoisten osuus lasketaan vastaajien ilmoittamien pituus- ja painolukujen perusteella. BMIpainoindeksi on yleisimmin käytetty menetelmä lihavuuden asteen määrittämiseksi. 30 pisteen raja on kansainvälisesti hyväksytty raja-arvo lihavuudelle. Tämän rajan ylittää 20 prosenttia itäuusmaalaisista. Lihavien osuus Suomessa on jatkuvasti kasvanut ja lihavuuden merkitys kansanterveysongelmana korostunut. Osallisuus mitataan aktiivisesti kerhoihin, järjestöihin ja yhdistyksiin osallistuvien henkilöiden prosentuaalisella osuudella koko vastaajajoukosta. ATH:n mukaan Itä-Uudellamaalla reilu kolmannes (35 %) vastaajista kuuluu tähän joukkoon, mikä on korkeampi luku kuin koko maassa (31 %). Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Kuntoliikuntaa säännöllisesti harrastavien suomalaisten joukko on kasvanut tasaisesti mutta työmatkakävelijöiden ja -pyöräilijöiden määrä on vähentynyt. Arkiliikunta on kuitenkin terveydelle, toimintakyvylle ja mielenterveydelle tärkeintä ja myös useimmille tehokkain tapa lisätä askeleita, lihasten käyttöä ja energiankulutusta. Puolen tunnin reipas kävely tai pyöräily päivässä riittää ylläpitämään terveyttä. Lapsille, nuorille ja työikäisille työ- ja koulumatkakävely tai -pyöräily on luonteva tapa lisätä päivittäistä liikkumista. Arkiliikunta on liikennettä ja liikuntaa yhtä aikaa: jokapäiväisten menojen kulkemista jalan tai pyöräillen. Vuonna 2007 tehdyn henkilöliikennetutkimuksen mukaan porvoolaiset tekivät matkoistaan 10

11 noin 34 prosenttia jalan tai pyörällä. Kävelyn osuus kaikista matkoista on 23,6 prosenttia ja pyöräilyn 10,4 prosenttia. Kaikkien säännöllisen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden toimintakyvystä kerätään tietoa Raivertailutietokannan toimikykymittareilla. Säännöllisen kotihoidon piirissä on vuosittain noin 20 prosenttia Porvoon ikääntyneestä väestöstä. Nämä toimintakykytiedot siis koskevat jo säännöllisen ulkopuolisen avun varassa olevaa ikääntyneiden ryhmää. Huomionarvoista on, että tästäkin ryhmästä edelleen 43 prosenttia pystyy liikkumaan itsenäisesti kodin ulkopuolella. Ajatellen ikäihmisten arjen hyvinvointia, heille kohdennetuilla terveyttä ja hyvinvointia edistävillä kodin ulkopuolisilla aktiviteeteilla ja palveluilla on suuri merkitys. Ikääntyneiden elämän mielekkyyden kannalta on erityisen tärkeää, että mahdollisuus yhteisöön osallistumiseen säilyy. Omatoiminen liikkuminen pitää ikääntyvän ihmisen pitempään terveenä ja vähentää laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Ikääntyneen ihmisen hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Lisäksi hyvä ravitsemustila nopeuttaa sairauksista toipumista ja pienentää terveydenhuollon kustannuksia. Myös kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Ikääntyneiden ravitsemukseen liittyvät ongelmat ovat toisenlaisia kuin nuorempien. Ravinnonsaanti ja ravitsemustila usein heikkenevät sairauksien ja iän myötä. Ravitsemusongelmien riski on suurin yli 80-vuotiailla. Heillä keskeisenä ongelmana on liian vähäinen energiansaanti ja laihtuminen pikemminkin kuin ylipaino, joka taas on muun väestön merkittävä terveysriski. Vuoden 2012 aikana kaikille 75 vuotta täyttäneille porvoolaisille henkilöille (N=3275) on lähetetty kirjekysely heidän toimintakykynsä ja ravitsemuksensa kartoittamiseksi. Kirjekyselyn vastauksien perusteella lihaskadon tai vajaaravitsemuksen riskissä oleville henkilöille tehdään lihaskunnon mittauksia. Tutkimuksesta saadaan tuloksia alkaen maaliskuussa Osallisuuden väheneminen (passivoituminen) Miten näkyy kuntalaisen arjessa? Osallistumista voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa - Aktiivisesti osallistuvien osuus - Ikääntyneiden kokemus yksinäisyydestä - kotihoidon asiakkaita Osallisuus tarkoittaa yhteisöön osallistumista ja siinä osallisena olemista. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska se luo mielekästä merkitystä elämään. Osallisuuden kääntöpuoli on sosiaalinen syrjäytyminen. Osallisuus sisältää myös oikeuden saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista, toimenpiteistä ja niiden perusteluista, toisin sanoen osallisuutta omaan elämään, palveluihin ja elinympäristöön. Osallisuutta on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa. Osallistuminen itseä koskevaan päätöksentekoon ei noussut kriittiseksi kehityskuluksi, sillä kaikki yksilöä koskevat kasvatus-, opetus-, hoito- ym. suunnitelmat tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kriittisiksi kehityskuluiksi tai ilmiöiksi tunnistettiin koetun yksinäisyyden lisääntyminen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistuvien määrän lasku (edustuksellisen demokratian kriisi). 11

12 Tietoa koetusta yksinäisyydestä kerätään kouluterveyskyselyssä, asiakastyytyväisyyskyselyissä sekä vanhuspalveluiden toimintakykymittareissa. Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa näyttäisi olevan vielä parannettavaa. Yläluokkalaisista ja ammattiin opiskelevista lähes puolet ja lukiolaisista kolmasosa ei tiennyt, miten vaikuttaa oman koulun asioihin. Yläkouluilla, lukioilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla on omat oppilaskuntansa, nuorisovaltuusto on toiminut vuodesta 1999 alkaen ja valtakunnallinen nuorten Aloitekanava on ollut käytössä jo usean vuoden. Näiden kanavien ja sosiaalisen median käyttöä nuorten vaikuttamiskanavana tulee edelleen kehittää ja vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksista on tiedotettava nuorille aikaisempaa tehokkaammin. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta tullaan saamaan vielä tarkempaa tietoa aktiivisesti osallistuvien määrästä. Vaalien äänestysprosentit kertovat äänestysaktiivisuudesta. Työllisten määrä kertoo työikäisten osallisuudesta yhteiskunnan kehittämiseen oman työnsä kautta ja mahdollisuuksista yhteisöllisyyteen. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkuudet ja aktivointiaste kertovat työstä työttömien osallisuuden lisäämiseksi. Ikääntyneiden yksinäisyyden kokemuksesta saadaan myös tietoa Rai-arviointimittarin kautta. Yksinäisyyden kokemus voi kertoa osaltaan vähäisestä osallisuudesta ympäröivään yhteiskuntaan. 5.2 Yritysten ja yhteisöjen hyvinvointi ja kilpailukyky Yritysten hyvinvoinnilla ja kilpailukyvyllä tarkoitetaan sitä, että yrityksillä menee hyvin, eli yritysten toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi yrityksillä on sekä halu että kyky sekä mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja työllistää. Monella yrityksellä toiminta on vakaata ja yritys on taloudellisesti kannattava, mutta halu kasvaa ja kehittyä puutuu. Tämä hyvinvointialue jaetaan seuraaviin osakokonaisuuksiin: infrastruktuuriin, työvoimaan, palveluihin sekä toimintaympäristöön. Asiantuntijoiden teemaryhmä näkee, että strategiassa tulisi ottaa kantaa kriittisiin ilmiöihin tai kehityskulkuihin: Työllisen työvoiman osuuden pienentyminen Työpaikkamäärän vähentyminen / kasvun hidastuminen suhteessa muuhun kehitykseen Yritysten kyky uudistua ja kehittyä heikkenee, elinkeinorakenne yksipuolistuu Työllisen työvoiman osuuden pienentyminen Miten näkyy ja vaikuttaa yrityksen liiketoimintaympäristössä? Asiaa voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti) - Väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäisten määrä yhtä työikäistä kohti) - Työllinen työvoima, määrä - Työikäinen väestö vuotiaista - Muu, kuin edellä mainittu väestö - Yhteisöveron määrä 12

13 Huoltosuhteen heikkeneminen koettiin teemaryhmässä huolestuttavaksi. Työllisen työvoiman, taikka ylipäänsä työikäisen väestön osuuden pienentyminen suhteessa muuhun väestöön aiheuttaa monenlaisia negatiivisia heijastusvaikutuksia kuten verotulojen vähenemistä. Ennalta ehkäisevien ja muiden kunnallisten palvelujen tarve kasvaa, mikä rasittaa kunnan taloutta. Kunnan heikko taloudellinen tilanne johtaa verotuksen kiristämiseen, mikä heijastuu kulutuskysynnän hidastumiseen, tämä vuorostaan vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin heikkenemiseen, sekä alueen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden vähentymiseen. Tämä kehityskulku voi tosin myös luoda jotain myönteistä, esimerkiksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy hoiva-alalle. Työpaikkamäärän vähentyminen / kasvun hidastuminen suhteessa muuhun kehitykseen Miten näkyy ja vaikuttaa yrityksen liiketoimintaympäristössä? Asiaa voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Työpaikkojen määrä - Avoimien työpaikkojen määrä - Puuttuvat kannanotot maakuntakaavassa - Matkailijoiden määrä Työpaikkamäärän vähentyminen ja kasvun hidastuminen suhteessa muuhun kehitykseen on selkeä uhkakuva yritystoiminnalle Porvoossa. Tämä tarkoittaa mm. työvoiman saatavuuden huononemista. Aluekehityksessä Porvoo uhkaa jäädä syrjään pääkaupunkiseutuun nähden. Tämä on osittain jo toteutunut ratalinjausten ja kaupan suuryksiköiden jäädessä pois maakuntakaavasta. Matkailun mahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen koetaan potentiaalisena uhkana. Myös mahdolliset hukkainvestoinnit rasittavat taloutta. Yritysten kyky uudistua ja kehittyä heikkenee, elinkeinorakenne yksipuolistuu Miten näkyy ja vaikuttaa yrityksen liiketoimintaympäristössä? Asiaa voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Ostovoiman kohdistuminen - Toimitilojen ja tonttien kysyntä - Rahallinen panos kehittämistarkoituksiin Yritysten kyky uudistua ja kehittyä heikkenee ja elinkeinorakenne yksipuolistuu edelleen. Tämän vuoksi ostovoiman nähdään valuvan pääkaupunkiseudulle. Kiinnostavuus sijoituspaikkana nähdään heikkenevän. Lisäksi yrityksillä on liian pienet tai vähentyvät kehittämispanostukset yritystoimintaan. 13

14 5.3 Ympäristön hyvinvointi Ympäristön hyvinvoinnilla kokonaisuutena tarkoitetaan sitä, että luonnon monimuotoisuus säilyy samalla, kun rakennettu ympäristö tarjoaa mahdollisuuden arkiliikuntaan sekä turvalliseen ja viihtyisään asumiseen. Energian ja materiaalien kulutus on lisäksi tehokasta ja ympäristön kuormitus on kohtuullista. Asiantuntijoiden teemaryhmä näkee, että strategiassa tulisi ottaa kantaa kriittisiin ilmiöihin tai kehityskulkuihin: Palveluiden ja asutuksen pirstaloituminen Porvoon vihreän ilmeen vaarantuminen Asuinympäristön muuttuminen Resurssitehokkuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen Palveluiden ja asutuksen pirstaloituminen Miten näkyy tai todentuu käytännössä? Asiaa voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Yksityisautoilun kasvu (asiointimatkat Porvoosta pääkaupunkiseudulle) - Bussipysäkkien läheisyys ja vuorovälit - Asiointimatkoihin käytetty aika Porvoossa ei ole ratkaistu suurten kauppaliikkeiden sijaintikysymyksiä, mutta tarpeita ratkaisuille kuitenkin on. Porvoosta asioidaan pääkaupunkiseudulla sen sijaan, että riittävän houkuttelevat kaupan palvelut löytyisivät oman kunnan alueelta. On tärkeää, että julkinen ja kevyt liikenne on järjestetty siten, että muutkin kuin henkilöautoa käyttävät saavuttavat palvelut kohtuullisesti. Lähipalveluita tulee olla saatavilla myös asutuskeskittymien ja taajamien lähettyvillä. Tällä tuetaan paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä ja luodaan uusia työpaikkoja. Lisäksi kehityssuunta parantaa ikääntyvän väestön mahdollisuuksia asua pidempään kotonaan. Ilman aktiivista ja kokonaisuuden huomioon ottavaa päätöksentekoa palveluiden ja asutuksen sijoittumiseen liittyvät ratkaisut pirstaloituvat ja haluttu tavoitetila jää saavuttamatta. Porvoon vihreän ilmeen vaarantuminen Miten näkyy tai todentuu käytännössä? Asiaa voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Luonnontilaisten alueiden pinta-alan väheneminen, kasvullisen pinta-alan määrä - Suojelun piirissä oleva maa- ja vesipinta-ala - Ekologisten käytävien katkeaminen (myös vapaa kulku jokirantoja myöten) Porvoon perinteinen ilme on vehreä ja merellinen. Vesistöt, metsät ja rakennetut viheralueet tarjoavat ihmisten henkiselle hyvinvoinnille tärkeitä asioita. Virkistyskäyttöön sopivat metsät ja vapaat vesistöalueet luovat mahdollisuuden luonnossa liikkumiseen, kalastukseen ja marjastamiseen sekä monipuolisesta maisemasta nauttimiseen. Turvaamalla ekologisten käytävien säilyminen eläimet ja 14

15 kasvit voivat levittäytyä ja luonnon monimuotoisuus säilyy. Metsät ja suot toimivat hiilinieluina ja mahdollistavat monipuolisen eliöstön. Vihreä Porvoo houkuttelee asukkaita. Hyvälaatuinen pohjavesi on asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta välttämätöntä. Asuinympäristön muuttuminen Miten näkyy tai todentuu käytännössä? Asiaa voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Erillisten kävely- ja pyöräteiden pituus - Keskustan kävelyalueen laajuus - Joukkoliikenteen käyttöaste - Katoksellisten pyöräpaikkojen määrä keskustassa ja työpaikoilla - Melualueiden laajuus - Ilman laatu (ulko- ja sisäilma), hiukkaspitoisuus, homevaurioiden määrä Rakennetun ympäristön tulisi luoda edellytykset viihtyisälle, terveelliselle, turvalliselle asumiselle ja kulkemiselle. Sekä palvelujen käyttäminen että työ- ja koulumatkojen taittaminen tulisi olla mahdollista ilman yksityisauton käyttämistä. Omaehtoiseen liikkumiseen pitäisi olla hyvät mahdollisuudet myös ikääntyvällä väestöllä. Pyöräilyn edistämisessä hyvien säilytyspaikkojen ja toimivien pyöräilyteiden merkitys on suuri. Joukkoliikenteen käytön lisääminen edellyttää riittävää määrä liityntäpysäköintipaikkoja. Pysäköintijärjestelyillä ja autottomilla alueilla voidaan vaikuttaa keskusta-alueiden houkuttelevuuteen, mikä voi vilkastuttaa palveluiden käyttämistä ja turismia. Autoilun väheneminen parantaa keskusta-alueen ilmanlaatua. Kaupungin omasta rakennuskannasta huolehtiminen on tärkeää. Normaalin kunnossapitotoiminnan lisäksi homevaurioiden korjaukset olisi suoritettava huolella, jotta vältytään mittavilta taloudellisilta ja terveydellisiltä seurauksilta. Resurssitehokkuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen Miten näkyy tai todentuu käytännössä? Asiaa voi kuvata seuraavilla indikaattoreilla: - Uusiutuvilla materiaaleilla tuotetun kaukolämmön ja sähkön osuus - Kaukolämmityksen osuus - Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste - Ravinnepäästöt Itämereen - Ilman kunnollista jätevedenkäsittelyä olevien kiinteistöjen määrä Energiatehokkuuden lisäksi resurssitehokkuus käsittää materiaalien käytön tehokkuuden. Energiatehokkuus tarkoittaa, että energiaa käytetään säästäväisesti ja että energiaa tuotetaan mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavilla energialähteillä. Silloin energian tuotannon päästöt ovat myös alhaiset. Energiatehokkuutta ovat myös paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttäminen. Tällä vähennetään kuljetuksista aiheutuvia kustannuksia ja päästöjä. Näin luodaan lisäksi työpaikkoja Porvooseen, mikä edelleen vähentää työpaikkaliikennettä muualle. 15

16 Kaupunkirakenteella vaikutetaan liikenteen energiankulutukseen ja parhaimmillaan ilmapäästöt saadaan laskuun. Materiaalitehokkuudessa ensisijaista on jätteen synnyn ehkäisy, seuraavaksi jätteen hyödyntäminen materiaalina, sitten energiana ja vasta viimeisenä on sen sijoittaminen kaatopaikalle. Porvoolla on mahdollisuus vaikuttaa kotitalousjätteiden ja julkisen toiminnan jätteiden hyödyntämiseen sekä puhtaiden maa-aineisten käsittelyyn ja sijoittamiseen. Tehokas jätevedenkäsittely mahdollistaa ravinteiden uudelleenkäytön hallitusti. Alhaiset ravinnepäästöt vesistöön ja ravinteiden kierrättäminen kasvien käyttöön ovat materiaalitehokkuuden mittareita vesihuollossa. 16