Vuoden kaupunkilehti -kilpailu 2012

Transkriptio

1 Vuoden kaupunkilehti -kilpailu 2012 Tuomaristo - Arto Henriksson, Loviisan Sanomien toimitusjohtaja-päätoimittaja - Touko Hujanen, freelancer-valokuvaaja - Pasi Kivioja, toimituksellisista asioista vastaava johtaja, Sanomalehtien Liitto - Jari Väliverronen, tutkija, Tampereen yliopisto 1. Uusi Rovaniemi Lehti näyttää ammattimaiselta ja houkuttelevalta, taso ei notkahda eikä tule yhtään kaoottista aukeamaa vastaan. Sisällön rytmitys on hyvä, ja lehti sisältää selkeitä, erillisiä osioita. Kaikki on hyvin konseptoitu, ja siinä konseptissa myös pysytään. Kilpailun ainoa lehti, joka kestää kriittisen tarkastelun alusta loppuun. Vaikka sisältää paljon sälää, ei näytä sälältä. Toimitus osaa käyttää tehokkaasti niitä aineksia, jotka sillä on. Aukeama mielipiteitä on paljon. Kolumnisti Setasta kertoo uskalluksesta. Huutomerkkien viljelyä voisi hillitä. 2. Raahelainen Lehti sisältää ilahduttavasti täysin paikallista aineistoa, ja lukijamateriaaliakin on hyödynnetty. Paikallisten seurojen ja järjestöjen oman tuotannon määrä kertoo siitä, että lehti kokoaan hyvin omaa yhteisöään. Sisältöä ja lukemista on todella runsaasti. Lehden eteen on tehty valtavasti töitä. Jonkinlainen konsepti on olemassa mutta sitä ei ehkä saada näkyviin. Huutomerkkien käyttöä voisi hillitä. 3. Vartti Etelä-Karjala Lehden ulkoasu on hyvin konseptoitu. Varmaa rutiinityötä ison talon resursseilla. Plussaa siitä, että kaikki sisältö on paikallista. Detaljikuvaa käytetään rohkeasti koko sivun ainoana elementtinä. Vuorovaikutus lukijan kanssa näissä tarkastelluissa numeroissa oli vähäistä, mutta pääjuttu oli tehty lukijan vihjeestä (asiasta kertova vinjetti jutussa). Yllättävän vähän käytetään faktalaatikoita väripohjilla. Lukukokemus hieman hyytyy loppua kohden.

2 Kunniamaininta: Meri-Lapin Helmi Tuomaristo halusi erikseen kiittää Meri-Lapin Helmen erittäin vahvaa vuorovaikutusta lukijan kanssa, mistä voivat muutkin ottaa esimerkkiä. Yleisön mukaanotto onnistuu pienelläkin toimituksella.

3 Vuoden kaupunkilehtijuttu kilpailu Tuomaristo: - Hannu Hyttinen, toimittaja ja tietokirjailija - Marjo Latvanen, toimittaja, Vartti Kouvola (viime vuoden juttukisan voittaja) 1. Satu Koho: LAINAA VAIN, LAINAA VAIN (Forum 24) Juttu on rohkaiseva kertomus poikkeuksellinen rohkeasta naisesta. Satu Kohon haastattelema Minna Kuha puhuu nimellään ja kuvallaan aiheesta, josta useimmat muut vaikenevat: hänen poikansa vietiin äidiltään lastenkotiin ja sieltä sijaisperheeseen. Minna on elänyt arkeaan ilman poikaansa jo vuosikymmenen. Juttu kertoo koruttomasti ne syyt, joiden perusteella Minna Kuha päätti luovuttaa lapsensa turvalliseen perheeseen. Tästä edetään siihen, miten Kuha on pitänyt yhteyttä lapseensa ja tämän sijaisperheeseen. Jutun rohkaiseva viesti on, että biologinen äiti ei välttämättä menetä äitiyttään, vaikka lapsi asuisikin sijaisperheessä. Nyt lapsi on ollut jopa yökylässä äidillään, kun äidin voimavarat ja terveys ovat tämän sallineet. On hienoa, että toimittaja on löytänyt juttuun haastateltavaksi äidin, joka on tilanteensa kanssa sinut. Juttua lukiessa lukijalla on koko ajan hyvin luonteva olo. Kirjoittaja käsittelee hankalaa aihetta taitavasti kaiken paisuttelun ja päivittelyn välttäen. Hän ymmärtää äidin vaikean ratkaisun ja asettuu itsekin äitinä tämän rinnalle: kunhan lapsi vain pysyisi terveenä ja olisi onnellinen. 2. Tiina Nousiainen: KUMMITUS ELÄÄ LAVASTEISSA (Lounais-Lappi) Tiina Nousiaisen juttu tutustuttaa lukijat Kemin kaupunginteatterin kummitukseen, joka onkin oikeastaan teatterin suojeluspyhimys. Edesmenneen vahtimestarin Aarne Matikan henki tuntuu leyhyttelevän teatterissa edelleen. Reportaasinomainen juttu esittelee hyvin originellin takavuosien teatterityöntekijän, jota teatterin nykyinenkin väki kunnioittaa. Juttu toteuttaa hienosti paikallisen lehden erästä tärkeää tehtävää - luo jollekin paikalle tai tilalle historiallista perspektiiviä. Jutun lukenut katsoja kenties jopa tuntee teatterin omakseen paremmin kuin ennen. Vetävää tekstiä tukee kiehtova kuvitus. Juttu on erittäin onnistunut kokonaisuus, jonka luettuaan taatusti muistaa pitkään, millainen mies oli vahtimestari Matikka.

4 3. Taina Nuutinen: PÖSÖ EI JÄTÄ VÄLILLE IKINÄ (Meri-Lapin Helmi) Mies ja kulkupeli ei ole ainutlaatuinen juttuidea, mutta Taina Nuutinen on löytänyt juttuaan varten erityisen parin: Aarne Anttila on ajanut Peugeotillaan peräti puoli vuosisataa. Lämminhenkisen, oivallisesti kirjoitetun jutun myötä lukijoille käy tutuksi tämä kaksikko, johon paikkakuntalaiset ovat epäilemättä kiinnittäneet huomiota. Juttuun liittyy traaginen sivujuoni: mies ja auto katosivat jäljettömiin muutama viikko jutun julkaisemisen jälkeen. Jutun yhteydessä julkaistu kuva on auttanut miehen ja auton etsinnöissä, jotka ovat kuitenkin toistaiseksi olleet tuloksettomia. Kaksikko on ollut kateissa yli vuoden.

5 Vuoden kaupunkilehtikuva kilpailu Tuomari: freelancer-valokuvaaja, Vuoden Lehtikuvaaja 2011 Touko Hujanen 1. Kari Mankonen, Porin Sanomat : Porin Ässien huoltajat Voittajakuva erottuu muista kuvista rohkeudellaan ja oivalluksellaan. Kuvassa kiinnostava perspektiivi yhdistyy yllättävään aiheeseen. Jääkiekkojoukkuetta katsotaan pesukoneen sisältä. Oivallus on tehokas ja toimii hyvin yhteen jutun kanssa. Tekninen toteutus on ammattimainen ja kuvaa on käytetty hyvin ja rohkeasti myös taitossa. 2. Anna Haapavaara, Koti-Kajaani : Nuoret kalamiehet Kyseessä on harvinaislaatuinen lehtikuva, jossa on aito tai ainakin aidonoloinen tilanne. Kuvan henkilöiden kasvoilta välittyy kiinnostava ja ilmeikäs tilanne. Kyseessä on ainutlaatuinen jotakin on tapahtumassa -hetki. Kuva on humaani, se ei aliarvioi kuvattavia. Kuva menee rohkeasti poikien kalareissun hetkelliseen ytimeen. Kuva tarjoaa paljon katseltavaa. 3. Annemari Kelhä, Meri-Lapin Helmi : Tässä kodissa aika pysähtyy Dynaaminen ja visuaalisesti voimakas kuva. Hyödyntää tehokkaasti teknisiä peruskeinoja: vastavaloa ja laajakulmaa. Kuvan tunnelman kruunaa kuvan henkilön aito läsnäolo.