Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet. Vuosikertomus

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Vuosikertomus 2002

2 rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin Vuosikertomus 2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOS 1

3 Sisältö Tutkimusjohtajan katsaus 3 Metlan tutkimustoiminta 4 Puuvaranto ja kasvu nousussa Pohjois-Suomessa 6 Onnistunutta metsänuudistamista 7 Metsänkasvatusta monesta näkökulmasta 8 Soiden ojitus lisännyt metsänkasvua merkittävästi 9 Tavoitteena uuden sukupolven suunnittelujärjestelmä 10 Uusia uria kotimaiselle puulle ja puunkäytölle 12 Julkinen tuki metsätaloudelle vähentynyt 13 Metsänkäsittely vaikuttaa metsien hiilivaroihin 14 Metlan tutkimusmetsät 16 Metsätietoa maailmalle julkaisuissa ja tiedotteissa 17 Tutkimus ja käytäntö hyödyttävät toisiaan 18 Kansainvälisen toiminnan strategia käytännön tasolle 18 Vuoden varrelta 20 Metlan tutkimuskeskukset ja -asemat 22 Rahoitus ja henkilöstö 23 Organisaatio 24 Toimitus: Metlan Viestintä Taitto: Metla/Raili Voipio Valokuvat: Metlan kuva-arkisto: s. 5, 6 Metla/Erkki Oksanen: s.7 (yläkuva), s.8 (yläkuva), s.16, s.19, s.20 Metla/Risto Sarvas: s. 7 (alakuva) Metla/Reino Saarnio: s. 8 (alakuva) Seppo Kaunisto: s. 9 Markku Siitonen s. 11 Erkki Verkasalo: s. 12 Hannu Kalaja s. 13 Jaakko Napola: s. 21 (yläkuva) Jouko Lehto: s. 21 (alakuva) 2

4 Metlan 84. toimintavuosi osoitti laitoksen tutkimusten ja niihin perustuvan tietotuotannon vahvistaneen edelleen asemaansa niin metsä- ja ympäristösektorin tietohuollossa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossakin. Kestävään kehitykseen tähtäävät ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset kysymykset ovat olleet globaalisti tärkeä keskusteluaihe, jossa on pystytty hyödyntämään Metlassa vuosikymmenien aikana kerättyä ja analysoitua tutkimustietoa. Metsien monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen, hiilinieluihin ja metsien suojeluun liittyvissä prosesseissa ja neuvotteluissa tarvitaan jatkuvasti tutkittua tietoa. Metlan tutkijat osallistuvat aktiivisesti kansainvälisten sopimusten ja neuvotteluiden valmisteluihin. Kansalliset ajankohtaiset tietotarpeet liittyvät muun muassa Kansallisen Metsäohjelman, alueellisten metsäohjelmien sekä Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman (METSO) jatkotyöhön ja toteutukseen. Metla on osallistunut työhön hyödyntämällä olemassaolevaa tutkimustietoa ja pitkäaikaisia kokeita, sekä käynnistämällä uusia tutkimushankkeita. Vuoden 2002 alussa käynnistyi uusi laaja tutkimusohjelma Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki. Metlan viranomaistehtävät, kuten valtakunnan metsien inventointi, metsätilastointi ja metsien tilan seurantajärjestelmät ovat kansainvälisesti tunnettuja ja tunnustettuja. Suomen metsien terveydentilan seurantajärjestelmä arvioitiin kertomusvuonna maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Se todettiin hyvin onnistuneeksi ja asetettuja tavoitteita vastaavaksi. Tutkimusjohtajan katsaus kansainvälinen neuvottelukunta (Scientific Advisory Board, SAB). Syksyllä 2002 ensimmäistä kertaa kokoontunut SAB tukee Metlan jo ennestään vahvaa kansainvälistä verkottumista ja yhteistyötä. Tutkimustoiminnan jatkuva seuranta ja evaluoinnit kuuluvat osana tutkimuksen laatujärjestelmään. Uusien tutkimushankkeiden hyväksymiseen liittyvän evaluoinnin sekä toiminnan vuosiseurannan lisäksi järjestetään väli- ja loppuevaluointeja. Vuonna 2002 järjestettiin tutkimusohjelman Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset välievaluointi. Viestintä, tietopalvelut ja vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa ovat tärkeitä toimintoja tutkimustiedon vaikuttavuuden ja tutkimuksen suuntaamisen kannalta. Yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa tiivistettiin; esimerkiksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa allekirjoitettiin lokakuussa yhteistyön puitesopimus. Kertomusvuonna tutkimustietoa välitettiin käytäntöön ennätyksellisen aktiivisesti julkaisuissa ja artikkeleissa, tiedotteissa, Internetpalveluissa, seminaareissa, retkeilyillä ja erilaisissa tapahtumissa. Tieteen ja käytännön vuorovaikutus on ollut aktiivista myös yhteistyöryhmissä, tutkimusohjelmien ohjausryhmissä ja neuvottelukunnissa. Metsäsektorin tietohuolto on jatkossakin Metlan tutkimustoiminnan kehittämisen ja suuntaamisen avaintehtäviä. Siinä onnistuminen vaatii korkeatasoista, luotettavaa, puolueetonta ja riippumatonta tieteellistä tutkimusta,. Tieteellisen tason turvaamisen ja tutkimuksen strategisen suuntaamisen avaintoimijoita ovat tieteenaloistaan vastaavat professorit ja muut asiantuntijat, laitoksen johtokunta sekä uutena elimenä Metlan 3

5 Tutkimus on Metlan ydintoiminto, jota muut toiminnan osa-alueet, kuten tutkimusmetsäja laboratoriopalvelut tukevat. Tutkimustietoa saatetaan tiedon tarvitsijoiden käyttöön tutkimusjulkaisuissa, käytännönläheisissä julkaisuissa ja artikkeleissa sekä asiantuntija- ja tietopalveluissa. Valtaosa tutkimusaiheista syntyy tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen strategisten painoalojen määrittämisessä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa käytävät tulosneuvottelut ovat tärkeitä. Tämän hetken ajankohtaisia teemoja ovat Kansallisen metsäohjelman (KMO) tietotarpeet, Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmaa palveleva metsien monimuotoisuuden tutkimusohjelma (MOSSE) sekä ilmaston muutokseen liittyvä hiilitutkimus. Lähes 150 tutkimushanketta Tutkimus on Metlassa järjestetty ongelmakeskeisiksi tutkimushankkeiksi, joita on lähes 150. Ajankohtaisimmista aiheista on koottu tutkimusohjelmia, joita oli vuonna 2002 käynnissä kahdeksan. Tutkimushankkeiden ja -ohjelmien tutkimusaiheet arvioidaan jo suunnitteluvaiheessa tutkimuksen asiantuntijaryhmässä, johon kuuluvat Metlan professorit. Ryhmä käyttää apunaan laitoksen omia sekä tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita METLAN TUTKIMUS- TOIMINTA Työohjelmaan hyväksyttyjä tutkimushankkeita arvioidaan vuosittain ja hankkeissa saavutetuista tuloksista tiedotetaan Metlan verkkosivuilla. Vuonna 2002 järjestettiin Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset -tutkimusohjelman välievaluointi. Joensuun tutkimuskeskuksesta johdettava uusi tutkimusohjelma Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki käynnistyi. Ohjelma pyrkii tieteellisten tavoitteidensa ohella tukemaan Itä-Suomen taloudellista kehitystä. Metla 85 vuotta Metsäntutkimuslaitos perustettiin vuonna 1917 ja toiminta käynnistyi vuonna Aluksi vain kaksi professoria Vuonna 1918 laitoksessa työskenteli ainoastaan kaksi professoria, toinen metsänhoidon ja toinen metsänarvioimisen tieteenalalla. Professorien määrä lisääntyi tasaisesti 1970-luvulle saakka, jolloin määräksi vakiintui kolmetoista. 4

6 Tieteellinen neuvottelukunta tukee verkottumista Metsäntutkimuslaitoksen tieteellinen neuvottelukunta, kansainvälisistä tieteen asiantuntijoista koostuva Scientific Advisory Board (SAB) kokoontui ensimmäistä kertaa lokakuussa Ryhmän tehtävänä on tukea kotimaista asiantuntijaryhmää tutkimuksen strategisessa suuntaamisessa sekä auttaa Metlaa verkottumaan ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Metlan vuosi vuodelta vilkastuvasta kansainvälisestä toiminnasta kerrotaan tarkemmin sivulla 18. Professorit tieteenalojen kehittäjinä Vuoden 2002 lopussa Metlassa työskenteli 18 professoria, joista kuusi maakunnallisissa yksiköissä. Vuoden aikana täytettiin kaksi uutta professorin virkaa: yrityksen taloustieteenprofessori ja kansainvälisen metsätalouden professori aloittivat työnsä Joensuun tutkimuskeskuksessa. Jälkimmäinen virka on yhteinen Joensuun yliopiston kanssa. Kuluneena vuonna päätettiin myös perustaa luontomatkailun professorin virka Rovaniemen lle yhteistyössä Lapin yliopiston ja Metsähallituksen kanssa. Tutkimusrahoituksen jakautuminen aihepiireihin 2002 Metsäekosysteemi Metsän uudistaminen ja kasvatus Metsien inventointi ja metsäsuunnittelu Metsänjalostus 6,29 Metsien terveys Puuntutkimus ja puunkorjuu Metsägenetiikka 4,86 Metsätalouden ympäristövaikutukset 4,64 Metsien monimuotoisuus ja monikäyttö 7,28 Metsäpolitiikka ja kansainväliset asiat 3,89 Metsätilastot ja tietojärjestelmät 4,28 Metsätalouden kannattavuus ja työllisyys 3,34 Metsämaa 4,13 Metsäteollisuus 1,95 9,37 9,76 9,1 14,82 16, % 1920 Professorit toimivat osastojen ja tutkimussuuntien päällikköinä 1990-luvun alkuun saakka, jolloin osastot lakkautettiin ja siirryttiin nykyiseen hankeorganisaatioon. Uudessa organisaatiossa professorit saivat johtaakseen tutkimusohjelmia tai suuria tutkimushankkeita. Vuonna 2000 professorien määrä alkoi jälleen kasvaa. 5 Kuvassa on professori Olli Heikinheimo, joka toimi metsänhoidon professorina ja laitoksen johtajana vuosina

7 Valtakunnan metsien inventoinnin tutkimusohjelma (VMI) huolehtii Suomen metsävarojen inventoinneista sekä metsien tilan seurannasta ja kehittää metsien inventoinnin menetelmiä. Inventoinnit palvelevat myös luonnon monimuotoisuuden seurantaa ja tuottavat tietoa YK:n ilmastosopimukselle Suomen metsien merkityksestä kasvihuonekaasujen nieluina. Valtakunnan metsien yhdeksäs inventointi (VMI9) on edennyt Pohjois-Suomeen ja maastomittaukset valmistunevat vuonna 2003; eteläisen Suomen VMI9- tulokset on jo julkaistu. Pohjois- Suomen alustavien tietojen mukaan sekä puuston tilavuus että vuotuinen kasvu ovat lisääntyneet. Metsissä on kuitenkin runsaasti toimenpiderästejä: yli-ikäisiä ja kasvunsa lopettaneita metsiä tulisi uudistaa Pohjois-Suomessa hehtaaria ja koko maassa hehtaaria. Ensiharvennuksia pitäisi tehdä koko maassa 3,1 miljoonaa hehtaaria ja ojitettuja soita tai kankaita tulisi kunnostusojittaa 1,5 miljoonaa hehtaaria Toinen valtakunnan metsien arviointi tehtiin vuosina Inventoinnin johtaja, Suomen Akatemian jäsen, professori Yrjö Ilvessalo kirjoitti: Metsät kasvavat, puut siirtyvät läpimittaluokasta toiseen, metsiä hakataan, ja uusia nousee tilalle, metsien hoitoa tehostetaan ja soita ojitetaan metsän kasvun parantamiseksi, metsiä raivataan viljelymaiksi, laitumiksi, tontti- ja tie- VMI PUUSTON RUNKOTILAVUUS Puuvaranto ja kasvu nousussa Pohjois-Suomessa Monilähdeinventoinnin kartat helpottavat puunhankintaa Satelliittikuva-avusteisella monilähdeinventointimenetelmällä voidaan tuottaa muun muassa kunnittaisia metsävaratilastoja sekä numeerisia metsävarakarttoja. Kartat helpottavat yhtiöiden puunhankintaa, ja niitä käytetään myös tutkimustarkoituksiin esimerkiksi metsien alue-ekologisissa tutkimuksissa. VMI9:n maastotietoon perustuvia teemakarttoja on olemassa Etelä-Suomesta, VMI8:aan perustuvia karttoja koko maasta. Kansainvälistä yhteistyötä Inventointimenetelmiä kehitetään jatkuvasti sekä Metlan omalla että ulkopuolisella rahoituksella. VMI-tutkimusohjelma on aktiivisesti mukana maailman metsien inventoinnissa, pohjoismaisessa inventointien harmonisointityössä sekä Euroopan inventointiyksiköiden yhteistyöverkoston perustamisessa. Koealan mittausta VMI2:ssa v alueiksi, aukeita maita metsitetään, puulaji vaihdetaan toiseks ja metsät, niin kuin kaikki muutkin vanhenevat. Kaikesta tästä aiheutuu muutoksia metsiin ja niiden tilaan m 3 /ha m 3 /ha m 3 /ha m 3 /ha > 200 m 3 /ha Rakennettu maa Vesi Pelto Pilvi Suomen metsien puuston runkotilavuus satelliittikuva-avusteisen monilähdeinventoinnin mukaan. Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin tiedot ovat vuosilta ja muun Suomen vuosilta VMI Valtakunnan metsien inventointi tutkimusohjelma Mitenkä nopeita ja suuria näiden muutosten ja toimenpiteiden vaikutukset ovat, siitä ei ole käsitystä, ennen kuin valtakunnan metsien arviointi suoritetaan toisen kerran. Puuvarannoksi mitattiin VMI2:ssa koko silloisen Suomen alueella 1607 milj. m 3. Nykyisen Suomen alueelle laskettu puuston tilavuus oli VMI2:n mittauksissa 1411 milj. m 3, kun se VMI:n uusimpien mittausten ( ) mukaan on 2023 milj. m 3.

8 Metlan metsänuudistamistutkimus on viimeisten viiden vuoden aikana keskittynyt Etelä-Suomen metsien uudistamisen tutkimusohjelmaan. Vuoden 2002 lopussa päättyneen tutkimusohjelman yhdeksässä hankkeessa selvitettiin eri toimijoiden metsänuudistamisen tavoitteita, onnistumisen kriteerejä ja tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi kehitettiin erilaisia lähestymistapoja, menetelmiä ja päätöksenteon välineitä entistä parempien uudistamistulosten saavuttamiseksi. EMU Etelä-Suomen metsien uudistaminen tutkimusohjelma EMU Onnistunutta metsänuudistamista Tutkimusohjelman loppuraporttiin on koottu tuloksia niin luontaisen taimettumisen ekologiasta, sekataimikoiden kasvattamisesta kuin paakkutaimien istutusajankohdistakin. Loppuraportti sisältää uutta tietoa myös metsänomistajien uudistamiskäyttäytymisestä sekä säästöpuiden vaikutuksista taimikoiden kehitykseen ja uudistamisalan maiseman laatuun. Ohjelman tuloksista on aiemmin koottu Onnistunut metsänuudistaminen kirja, joka ilmestyi vuonna Käytännön organisaatioiden kannalta tärkeä saavutus on yksityismetsien laadunseurantamenetelmä, joka kehitettiin yhteistyössä metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. Seurantamenetelmän avulla voidaan vertailla metsänuudistamistapoja sekä niiden tuloksia metsänhoitoyhdistysten ja toimihenkilöalueiden kesken. Eteläisimmän Suomen kannalta tärkeitä ovat myös tulokset tyvilahon saastuttamien kuusikoiden uudistamisesta. Erityisesti reheville paikoille, joilla nisäkästuhoriski on suuri, ei voida istuttaa koivua. Tällaiset kohteet voidaan uudistaa istuttamalla kuusia. Sen sijaan olemassa olevaa alikasvosta (kuva vasemmalla) ei kannata hyödyntää, vaikka se näyttäisikin elinvoimaiselta. Taimien juurissa saattaa jo olla juurikääpätartunta, joka alkaa vaikuttaa taimien kehitykseen myöhemmällä iällä Sotavuosien takia metsäntutkimus oli 1940-luvulla vähäistä, mutta vuosikymmenen lopulla alkoivat muun muassa Risto Sarvaksen siemensatotutkimukset. Yksi tutkimuspaikoista oli Ilmalan koivikko Helsingissä (kuva vasemmalla). Sarvas toimi Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoidon professorina vuosina

9 Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset -tutkimusohjelmassa tuotetaan tietoa erilaisten metsänkasvatusmenetelmien vaikutuksista puuston rakenteeseen ja kehitykseen, metsänkasvatuksen kannattavuuteen ja metsän monimuotoisuuteen. Ohjelman kymmenessä hankkeessa metsänkasvatusta tarkastellaan kasvu- ja tuotostutkimuksen, metsäekologian ja metsäekonomian näkökulmista. Yksi tärkeimmistä tutkimusaiheista on monimuotoisuutta korostava metsänkäsittely sekä sen vaikutukset metsään ja metsätalouden harjoittamiseen. MOT Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset tutkimusohjelma Metsänkasvatusta monesta näkökulmasta MOT Tutkimuksen perustana ovat laajat maastomittaukset. Niiden avulla kerätään tietoa eri tavoin ja eri ajankohtina toteutettujen harvennusten vaikutuksista, uudistusaloille jätettävien säästöpuiden merkityksestä, sekametsien ja kaksijaksoisten metsien kehityksestä sekä metsänhoitotoimien viivästymisen vaikutuksista. Mittausaineistoa kerätään myös kokonaan käsittelemättömistä luonnonmetsistä. Tutkimustieto pyritään muokkaamaan mahdollisimman käyttökelpoiseen muotoon. Uudet tieteelliset tutkimustulokset yhdistetään aiempaan tutkimustietoon yleistajuisessa, metsänkäsittelyn perusteita ja menetelmiä kuvaavassa kirjassa sekä MOTTI-ohjelmistossa, josta kehitetään käytännön apuväline metsikön kasvatuksen päätöksenteon tueksi. Ohjelmiston avulla voidaan vertailla erilaisten metsikön käsittelyjen ja kasvatusketjujen vaikutusta puuston kehitykseen, metsänkasvatuksen kannattavuuteen ja metsän monimuotoisuuteen. Valmistuttuaan ohjelmisto liitetään Metlan Metinfo-palveluun Internetiin Säästöpuut ja niiden vaikutukset metsänkasvatukseen ja metsän monimuotoisuuteen on yksi MOT-tutkimusohjelman keskeisiä tutkimuskohteita. Vuonna 1948 annettu harsintajulkilausuma tuomitsi metsissämme siihen asti yleisesti sovelletun määrämittaharsinnan. Tilalle tarjottiin E. K. Kalelan ideoimaa luonnonmukaista metsien käsittelyä : puuston kasvattamista metsiköinä niin, että taloudellisesti arvokkaimman puuston osan kehitys turvataan koko kasvatuksen ajan. Käytännössä tämä tarkoitti alaharvennusta luvulla julkaistiin ensimmäiset laajoihin mittausaineistoihin perustuvat tutkimukset harvennuksen puuntuotannollisesta merkityksestä. Tutkimus loi pohjaa metsänkäsittelylle, joka vallitsi aina luvulle saakka. 8

10 Soiden ojitus lisännyt metsänkasvua merkittävästi Valtakunnan metsien inventointien (VMI) mukaan suometsien kasvu on lisääntynyt inventoinnista toiseen. VMI8:n ( ) mukaan soiden ojitus on lisännyt metsien vuotuista kasvua yli 10 miljoonalla kuutiometrillä 1950 luvun alun jälkeen. Suometsien jatkuvan hyvän kehityksen turvaamiseksi ja suopuustojen käytön lisäämiseksi Metlassa aloitettiin vuonna 1999 viisivuotinen tutkimusohjelma Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö. Ohjelma on jo tähän mennessä tuottanut paljon uutta tietoa suometsien kasvatuksesta: n Puun korjuu soilta on hankalampaa kuin kivennäismailta. Kyse on kuitenkin enemmän töiden järjestelystä kuin soille sopivan kaluston puutteesta. n Kuusen teknisessä laadussa ei ole eroja suometsien ja kangasmetsien kesken. Soilla kasvavissa männiköissä on sen sijaan teknisiä vikoja jonkin verran enemmän kuin kankailla kasvavissa. n Turvemaiden ravinnevaroista on tekeillä valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) pysyviin koealoihin perustuva selvitys. Ohjelmassa on myös kerätty lisää tietoa lannoituksen vaikutuksesta tuotokseen sekä kehitetty uusia suopuustojen ravinnetilan arviointimenetelmiä ja vesistöystävällisiä fosforilannoitteita. Biotiitti on osoittautunut pitkävaikutteiseksi kaliumlannoitteeksi. Yli 80 vuotta sitten ojitettu männikkö varputurvekankaalla Vilppulan Jaakkoinsuolla. SUO Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä käyttö tutkimusohjelma n Turpeen typpipitoisuuden ja ilman lämpösumman vaikutusta puuston typpitalouteen ja edelleen suopuustojen kasvuedellytyksiin sekä eri toimenpiteiden kohdevalintaan on selvitetty. n Kunnostusojitus vaikuttaa puuston kasvuun tutkimusten mukaan suhteellisesti enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. n Ohjelmassa on laadittu suometsien kehitysmalleja ja kasvatusohjelmia, joihin on kytketty mukaan myös ravinnetalouden, metsänparannustöiden, puunkorjuuteknologian ja puutavaralajijakaumien vaikutukset. Mallien avulla tehdään myös valtakunnallisia kehitysennusteita ja arvioidaan hakkuumahdollisuuksia luvulla suontutkimus eli voimakasta nousukautta. Tutkimuksella oli samalla kiinteä yhteys käytäntöön. Soiden ojituksen koneellistaminen eteni sekä aura- että kaivuriojituksena. Ojitusmäärät saavuttivat huippunsa, lähes ha vuodessa, vuosikymmenen lopulla. 9 Myös suometsien ravinnetalouden tutkimus ja sen myötä lannoitustoiminta lisääntyivät voimakkaasti 1960-luvulla. Enimmillään suometsiä lannoitettiin yli hehtaaria vuodessa.

11 Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma perustettiin Metlaan vuonna 1999 metsätalouden suunnittelun menetelmä- ja tuotekehityksen turvaamiseksi. Ohjelmalla on kaksi päätavoitetta: uuden sukupolven suunnittelujärjestelmä sekä alueellisten ja valtakunnallisten metsäohjelmien valmisteluprosessin, metsälaskelmien ja vaikutusanalyysien kehittäminen. MTS Tavoitteena uuden sukupolven suunnittelujärjestelmä Metlassa jo lähes 30 vuoden ajan kehitetty MELA tietokoneohjelmisto on osoittautunut käyttökelpoiseksi välineeksi sekä suuralueiden että yksittäisten metsätilojen suunnittelussa. MELA ohjelmistoa on käytetty mm. Kansallisen metsäohjelman valmistelussa. Metsäkeskukset käyttävät sitä tilakohtaisissa metsälaskelmissa. Tutkimusohjelman aikana eri tieteenalojen tutkimustuloksia on tuotteistettu käytännön metsätalouden tarpeisiin jo kolmessa eri MELA-versiossa. Lisäksi on panostettu MELA-ohjelmiston tekniseen uudistamiseen avoimeksi tietojärjestelmäksi. Puun käytön ja metsien muiden käyttömuotojen yhteensovittamisesta on tullut metsätaloudelle jatkuva haaste. Tutkimusohjelmassa on tehty laskelmia alueellisten metsäohjelmien ja valtakunnallisten metsien suojeluohjelmien valmistelun tueksi. Kustannustehokas monimuotoisuuden suojelu edellyttää kuitenkin myös paikallistason tietoa eri suojelukeinojen seurauksista. Tutkimusohjelmassa kehitetäänkin paikkatietojen nykyistä joustavampaa yhdistämistä MELA-laskelmiin Metsäteollisuuden puun kysynnän ja puustamaksukyvyn huomioon ottamiseksi on tarkoitus täydentää MELA-ohjelmiston puun ominaisuuksia ja puutavaralajien arvosuhteita kuvaavia malleja. Uudistettu ohjelmisto otetaan käyttöön vuonna 2005 tehtävissä valtakunnallisissa laskelmissa, joilla tuotetaan tietoa Suomen puu- ja kuituvaroista esimerkiksi teollisuuden puunkäyttöpäätöksiä varten. Paine vähentää metsätalouden suunnittelun kustannuksia on koventunut. Tutkimusohjelmassa tarkastellaan erityisesti ns. jatkuvaan suunnitteluun sopivien ajantasaistusmenetelmien luotettavuutta ja teknistä käyttökelpoisuutta. Lisäksi selvitetään, miten suunnitteluprosessin ja -järjestelmien kehittämisessä voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon käyttäjien tarpeet. MTS Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma Tietokone tulee suunnittelun avuksi Pekka Kilkki käynnisti 1970-luvun alussa tietokone-avusteisen metsätalouden suunnittelun ja sen tutkimuksen Suomessa. Siihen aikaan suunnittelulaskelmia tehtiin reikäkorteilla ohjattavalla UNIVAC 1108-keskustietokoneella, jonka laskentakapasiteetti oli ehkä noin tuhannesosa verrattuna nykyisiin mikroihin. Alun perin Metlan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä alkanut kehitystyö on johtanut mm. MELA-ohjelmiston ja sen käytännön sovellusten syntymiseen, metsäsuunnittelun professuurien perustamiseen Joensuun yliopistoon ja Metlaan sekä Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelman käynnistämiseen.

12 MTS Esimerkki MELA ohjelmiston käytöstä Metlan tutkimusmetsien suunnittelun tavoitteena on tutkimusmahdollisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen. Suunnitteluprosessin tueksi MELA ohjelmistolla tehdään useita vaihtoehtoisia laskelmia, joissa otetaan huomioon eri käyttömuotojen metsien käsittelylle asettamat tarpeet. m³ Valittu toimintaohjelma Peruslaskelma Hakkuumahto Minimi vuosi Parkanon tutkimusalueen puuston määrän kehitys eri metsienkäsittelyvaihtoehdoilla Parkanon tutkimusalueen Alkkian toimintapiiri Kuvassa DCT päätelaite ja nuori tohtori Pekka Kilkki, joka toimi Metlan metsäninventoinnin professorina

13 Vuonna 2002 käynnistetyn Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki tutkimusohjelman keskeiset teemat liittyvät kotimaisen puun menekin turvaamiseen, puunkäytön monipuolistamiseen ja erikoistamiseen sekä metsäteollisuustuotteiden tulevan kysynnän arviointiin. Ohjelma vastaa Kansallisen metsäohjelman (KMO), metsäteollisuuden tavoiteohjelmien sekä valtioneuvoston osaamiskeskusohjelman tietotarpeisiin. Uusia uria PMK kotimaiselle puulle ja puun käytölle Tavoitteiden määrittelyssä kiinnitetään huomiota ennen kaikkea puutuotealan ja pk-sektorin tietohuollon turvaamiseen, puuvarojen hyödyntämiseen, puuhuollon ja puutuotemarkkinoiden vuorovaikutukseen sekä eri toimijoiden verkottumiseen ja yhteistyöhön. Tietoa puuraaka-aineen vaihtoehtoisista käyttömahdollisuuksista voidaan hyödyntää kehitettäessä puunkäytön ja puukaupan toimintaedellytyksiä, puun laatukasvatusta ja yritysten valmistusprosesseja, tuotteita ja niiden markkinointia. Tutkimustiedon avulla puunkäyttäjien toivotaan myös voivan jatkossa kasvattaa liikevaihtoa ja kohentaa kannattavuutta Ohjelman puutieteelliset tutkimukset painottuvat mäntyyn ja koivuun, erityisesti pienpuuhun. Tutkimusaiheita ovat puutuoteteollisuuden kannalta tärkeät männyn laatutekijät, lehtipuun käytön monipuolistaminen sekä puutuoteteollisuuden uusien jalosteiden ominaisuudet ja tuotteistamisen mahdollisuudet. Puun osto- ja myyntipäätösten tueksi tutkitaan miten leimikon arvo vaihtelee käytettäessä puuta eri tarkoituksiin. Tärkeitä aiheita ovat myös puun kilpailuetujen hyödyntäminen puutuotemarkkinoilla, puutavaran kuoriutuminen ja tekninen laatu hakkuukonekorjuussa sekä puutavaran määrän ja laadun uudet mittausmenetelmät. Valtakunnallisen, verkostomuotoisen Puutuotealan osaamiskeskuksen Puunkäytön laajaalaistaminen -hankkeessa kehitetään alan yhteistyöverkkoa sekä hoidetaan osaamisen siirtoa ja laaja-alaisten, useiden puutuotealan toimijoiden yhteisprojektien suunnittelua ja käynnistämistä. Puunkäytön PMK mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki tutkimusohjelma Metsäteollisuudessa, puunkäytössä ja tätä kautta metsätaloudessa tapahtui paljon käytännön muutoksia 1980-luvulla. Metsähakkeen käyttö puuenergian lähteenä ja kuituraaka-aineena lisääntyi. Uudet puutavaralajit, koko- ja osapuu, tulivat käyttöön. Ensiharvennuspuun menekki alkoi kuitenkin vaikeutua. Viljelymänniköiden (kuva) ja koivikoiden laadusta tunnettiin huolta. Koneellinen puunkorjuu lisääntyi voimakkaasti, puun- 12 toimitusketjut nopeutuivat ja puuraaka-aineen laatukysymykset korostuivat teollisuudessa. Puutavaran mittausta rationalisoitiin nopeasti, ja käyttöön otettiin muun muassa hakkuukone- ja metsurimittaus. Metsäsektorin ajankohtaiset kysymykset ohjasivat myös puutieteen, puumarkkinatieteen ja metsäteknologian tutkimusta.

14 JUK Julkinen tuki metsätaloudelle vähentynyt Vuoden 2002 lopussa päättyneessä viisivuotisessa Julkinen tuki ja kilpailu tutkimusohjelmassa tutkittiin julkista tukea metsäpolitiikan välineenä Euroopan eri maissa, metsien julkishyödykkeiden tuotannon ohjauskeinoja ja metsäalalla vallitsevan kilpailun tehokkuutta. Lisäksi selvitettiin metsä- ja puualan pk-sektorin menestystekijöitä Suomessa ja Euroopassa. JUK Julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla tutkimusohjelma kinen panostus vastaa likimain Kansallisen metsäohjelman tavoitteita. Monissa Euroopan maissa julkinen tuki metsätaloudelle on yhä huomattavaa, mutta tilanne vaihtelee maittain. Tukisäännösten ja verotuksen vertailu maiden välillä on osoittautunut vaikeaksi. Euroopassa tulisikin panostaa metsätalouden tukien ja rajoitusten selkiyttämiseen ja lisätä puolueettomaan tutkimukseen perustuvia evaluointeja. Metsätalouden julkisten tukien rinnalle on noussut kysymys metsien niin sanottujen julkishyödykkeiden, kuten luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen, tuotannon taloudellisesta tukemisesta yksityismetsissä. Valtaosa kansalaisista kannattaa täyden korvauksen maksamista suojelusta koituvista tulonmenetyksistä ja kustannuksista. Kilpailu Metsäteollisuustuotteiden kotimarkkinoilla aitoja kilpailuympäristöjä on syntynyt vasta Julkinen tuki Vielä viime vuosikymmenen alussa noin puolet yksityismetsien puuntuotannon kokonaisinvestoinneista rahoitettiin julkisilla metsänparannusavustuksilla ja -lainoilla. Julkinen panostus on kuitenkin vähentynyt, ja tällä hetkellä omistajan oman rahoituksen ja työn osuus on jo yli 70 prosenttia investoinneista. Nykyinen, noin 60 miljoonan euron julluvulla, mutta vientiyritysten on jo kauan pitänyt tottua kansainväliseen kilpailuun, jota valtiovalta on pyrkinyt helpottamaan devalvoinneilla. Kilpailua metsäteollisuustuotteiden, lähinnä sahatavaran ja sanomalehtipaperin, vientimarkkinoilla on tutkittu tarkastelemalla vientihintojen yhtenäisyyttä eri maissa ja valuuttakurssin vaikutusta hinnoitteluun. Tulosten perusteella kilpailu on täydellisempää paperin kuin sahatavaran viennissä, jossa vientiyritysten kansainvälistyminen onkin vielä alussa. Metsä- ja puualan pk-yritykset Puutuoteteollisuus loi 1990-luvun lopulla yhteensä noin uutta työpaikkaa. Työpaikkoja syntyi erityisesti yritysten kasvaessa pienistä keskikokoisiksi ja toisaalta keskikokoisista suuremmiksi. Eniten työpaikkoja syntyi puutaloteollisuuden pienissä, rakennuspuusepänteollisuuden pienissä ja keskisuurissa sekä huonekaluteollisuuden keskisuurissa yrityksissä luvulla puukaupassa luovuttiin hintasuositussopimuksista, alueellisista hintaneuvotteluista ja yrityskohtaisista neuvotteluista. Koko puukaupan neuvottelujärjestelmä romuttui vuosikymmenen lopulla. 13 Yrittäjien välisen hintayhteistyön kieltäminen ja muut muutokset puunkorjuussa ja autokuljetuksessa pakottivat osan yrittäjistä jättämään alan ja osan muuttamaan toimintatapojaan pysyäkseen kilpailukykyisenä.

15 Suomen metsien hiilivarat niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät tutkimusohjelma vastaa YK:n ympäristösopimuksen ja Kioton pöytäkirjan tiedontarpeisiin metsien kasvihuonekaasutaseista. Muutokset kasvihuonekaasutaseissa ja erityisesti hiilitaseessa on arvioitava luotettavasti ja metsänkäsittelyn vaikutukset niihin on pyrittävä ennakoimaan. Myös sopimusten taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista tarvitaan tietoa. Metsänkäsittely HMS vaikuttaa metsien hiilivaroihin Tutkimusohjelmassa n tuotetaan tietoa hiilen ja muiden kasvihuonekaasujen määristä ja niiden muutoksista kangas- ja turv la mittausten ja aineistojen avulla, Metaanipäästö, mg m -2 vrk Metaanipäästö Häiriintymätön, märkä sararäme Pohjavesipinta Selvästi kuivunut sararäme Pohjavesipinnan syvyys, cm Metaani (CH 4 ) on hiilidioksidin jälkeen toiseksi tärkein kasvihuonekaasu, jota luonnossa pääsee ilmakehään mm. boreaalisen vyöhykkeen soilta. Metaanipäästöjen riippuvuutta ympäristötekijöistä selvitetään mm. Rovaniemen Suonukkasuolla, jossa pohjavedenotto viereisestä harjusta on saanut aikaan keskeltä märän sararämeen vaihettumisen pinnastaan kuivahtaneeksi turvekankaaksi helmi huhti kesä elo loka joulu 2002 Havainnot vuodelta 2002 osoittavat, pohjavesipinnan vähäinenkin, mutta riittävän pitkäkestoinen lasku vähentää metaanipäästöjä. 14

16 n etsitään mallintamalla eri ilmiöiden välisiä riippuvuuksia ja kehitetään menetelmiä, joilla voidaan analysoida metsänkäsittelyn vaikutuksia metsien hiilivarastoihin, Puuston hiilivaroja arvioidaan inventointitiedoista saadun runkopuun määrän perusteella. Biomassayhtälöillä on johdettu biomassan määrä puuston eri osissa suhteessa runkopuun määrään eriikäisissä metsissä. Suhteen avulla voidaan määrittää puuston kokonaisbiomassa ja hiilimäärä. 30 % 20 % 10 % 0 % Osuus kokonaisbiomassasta Oksat Juuret Neulaset Puuston ikä, vuotta n tutkitaan ilmastosopimuksen ja hiilinielujen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Hiilinielun vaikutus hyvinvointiin v Nielu Suomi ei Ruotsi kyllä EU Kanada Japani Uusi-Seelanti -1,2-0,9-0,6-0,3 0 0,3 % Päästö: Hiilen vapautuminen ilmakehään, esim. palamisen yhteydessä. Nielu: Hiilen sitoutuminen varastoon, esim. kasveihin niiden kasvaessa. Merkittävimmät hiilen varastot ovat metsien maaperä ja soiden turve. Ilmastosopimuksen toteuttamisen kansantaloudellisia ja sektorikohtaisia vaikutuksia on arvioitu globaalilla mallilla. Osa päästövähennyksestä voidaan korvata Kioton pöytäkirjan mukaisilla metsien hiilensidonnasta saatavilla nieluhyvityksillä. Suomessa nielut pienentävät vain vähän päästörajoitteesta aiheutuvaa hyvinvointitappiota. Uusi-Seelanti hyötyy nieluista eniten. Myös Ruotsissa, Kanadassa ja Japanissa kustannukset alenevat merkittävästi. Nieluhyvitykset tasoittavat Kioton tavoitteiden eri maille aiheuttamaa taloudellista taakkaa vain osittain. 15 HMS Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät tutkimusohjelma

17 Vuonna 2002 toiminta Metlan tutkimusmetsissä keskittyi entistä enemmän Metlan päätehtävään eli tutkimukseen. Metlan tutkimusmetsäverkko supistui vuoden alussa, kun noin hehtaaria luonnonsuojelualueita siirtyi Metsähallitukselle. Metlan hallintaan jäi lähes hehtaaria maa- ja vesialueita, joiden valmiuksia palvella kenttäkoetoimintaa ja tutkimustiedonvälitystä parannettiin vuoden aikana monella tavalla. METLAN TUTKIMUS- METSÄT Yhteistyösopimukset mahdollistavat tutkimustoiminnan jatkumisen Vuosikymmeniä jatkunut tutkimus- ja koetoiminta jatkuu edelleen myös Metsähallitukselle siirtyneillä alueilla: yhteistyösopimus Metsähallituksen kanssa ajantasaistettiin ja sovittiin lisämaajärjestelyistä tutkimusedellytysten parantamiseksi Joensuun, Suonenjoen ja Vantaan toiminta-alueilla. Palveluja ja henkilöstökoulutusta tutkimustoiminnan tueksi Tutkimusmetsien hoidon- ja käytön suunnitteluohje ajantasaistettiin. Kolin kansallispuistolle valmistui hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille Suunnitelma sovittaa yhteen luonnonsuojelun, luonto- ja kulttuurimatkailun sekä tutkimuksen tavoitteet ja kehittämistoiveet. Luonnonvaratietojen inventointi saatiin valmiiksi viidellä alueella. Tutkimusmetsien luonnonvaratietojen ja koerekisterin tietojen käyttöä helpottamaan valmistui uusi työkalu, Jousi-tietoselain, jonka avulla metsistä ja kokeista saadaan kätevästi tietoa tutkimusta ja metsien hoitoa varten. Kenttäkoetoiminnan ja tutkimustiedonvälityksen parantamiseen tähtäsivät myös mittava henkilökunnan kenttäkoetoiminnan laatukoulutus ja havaintokohteiden kehittämiseksi järjestetty erillinen teemapäivä. Tutkimustiedon välitystä, viestintää ja suhdetoimintaa Tutkimusmetsät otettiin mukaan Metlan viestinnän kehittämiseen, metsien tutkimustiedonvälitykselle tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Viestintähanke teki selvityksen metsien viestinnästä ja sen kehittämistarpeista. Selvityksen tulosten pohjalta käynnistettiin kehittämis- ja yhteistyöprojekteja. Myös tutkimusalueiden palveluverkostoja täydennettiin ja palveluiden laatuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Esittelymateriaaleista tuotettiin runsaasti kieliversioita, ja tutkimusmetsien www-sivustoja kehitettiin. Tutkimusmetsissä järjestettiin kymmeniä sidosryhmäretkeilyjä ja koulutustapahtumia yhteistyökumppaneille. Metsiä ja niiden palveluita esiteltiin myös useissa tapahtumissa eri puolilla maata. METLAN Metsistä TUTKIMUS- METSÄT uutta voimaa tutkimustoiminnan palvelemiseen 16

18 JULKAISU- Metsätietoa maailmalletoiminta julkaisuissa ja tiedotteissa Metla julkaisee yhteistyössä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa kahta tieteellistä julkaisusarjaa, Metsätieteen aikakauskirjaa ja Silva Fennicaa. Metsätieteen aikakauskirjan teemoina olivat vuonna 2002 muun muassa metsänuudistamisen laatu, bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa, metsäsuunnittelun tietohuolto sekä suopuustojen laatu ja ominaisuudet. Näitä sekä muita ajankohtaisia aiheita käsiteltiin 15 alkuperäisessä tutkimusartikkelissa, lukuisissa katsauksissa ja tiedonannoissa sekä Tieteen tori- ja Puheenvuoropalstan kirjoituksissa. Metsävaraterikoisnumerossa esiteltiin Suomen suometsien kehitystä valtakunnan metsien inventoinnin aineistojen perusteella. Silva Fennica -sarjassa ilmestyi neljä nidettä, joissa julkaistiin lähes viidenkymmenen tutkimusartikkelin lisäksi katsauksia, raportteja ja puheenvuoroja. Artikkelit käsittelivät monipuolisesti metsä- ja ympäristötalouden osa-alueita. Mukana oli myös kaksi teemanumeroa: yksi niteistä keskittyi optimoinnin mahdollisuuksiin kasviekologisessa tutkimuksessa, toinen boreaalisten metsien häiriödynamiikkaan. Metlan tiedonantoja -sarja sisältää pääasiassa esitutkimuksia, tutkimusten väli- ja loppuraportteja sekä ajankohtaisia, käytäntöä palvelevia tutkimustuloksia. Sarjassa ilmestyi 57 nimikettä vuonna Metlan vuosittain julkaisemat Metsätilastollinen vuosikirja ja Metsäsektorin suhdannekatsaus ilmestyivät totuttuun tapaan syksyllä. Erityisesti suhdannekatsaus herätti laajaa keskustelua ja mielenkiintoa. Metsäntutkimus Metlan asiakaslehti ilmestyi neljästi. Lehti kertoo ajankohtaisista tutkimuksista, tutkimustuloksista ja muista metsäntutkimuksen uutisista. Metlan tutkijoiden työn tuloksia julkaistaan myös useissa muissa julkaisusarjoissa, erillisjulkaisuissa sekä sanoma- ja aikakauslehdissä. Esimerkiksi vuonna 2002 julkaistiin yli 200 Metlan tutkijoiden referoitua tutkimusartikkelia eri sarjoissa ja julkaisuissa. Väitöskirjoja valmistui 15. Tarkempia tietoja kaikista julkaisuista ja useat julkaisut kokonaisuudessaan pdfmuodossa löydät Internet-sivuiltamme Tutkimushankkeisiin liittyvät julkaisut sekä tutkijoiden julkaisut on lueteltu näiden kotisivuilla, esim. Uusia tutkimustuloksia esiteltiin myös tiedotteissa ja ennusteissa, joita lähetettiin säännöllisesti tiedotusvälineille ja sidosryhmille. Tiedotteet ja tiedotehaku: 17

19 Tutkimus ja käytäntö hyödyttävät toisiaan KOTI- MAINEN YHTEIS- TOIMINTA Metsäntutkimuslaitoksen verkottuminen toisten tutkimusorganisaatioiden, tutkimustiedon välittäjien ja myös tiedon käyttäjien kanssa on tärkeää: metsäluonnon ja metsätalouden kannalta olennaiset tutkimusaiheet löydetään yhteistyöllä. Verkottuminen on usein välttämätöntä myös tutkimuksen rahoituksen hankkimiseksi. Yhteisiä professorin virkoja Metla osallistuu useisiin yhteistutkimuksiin eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Uudempi yhteistyömuoto ovat yhteiset professorin virat. Kuluneen vuoden aikana avoimeksi julistettiin Oulun yliopiston kanssa yhteinen metsien uudistumisen ekologian professorin virka sekä Lapin yliopiston ja Metsähallituksen kanssa yhteinen luontomatkailun professorin virka. Lisäksi sovittiin yksityismetsätalouden professuurin perustamisesta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Sidosryhmät osallistuvat Metlan kehittämiseen Yhteistyötä metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa tiivistettiin solmimalla lokakuussa organisaatioiden välinen yhteistyön puitesopimus. Yhteistyön tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa tutkimustiedon saattamista metsätalouden toimijoiden käyttöön. Metlan edustajia osallistuu myös lukuisten yhteistyöryhmien toimintaan. Yhteistyötä on tehty niin tutkimusorganisaatioiden kuten Säteilyturvakeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kuin käytännön organisaatioidenkin, esimerkiksi metsä- ja ympäristökeskusten, Metsähallituksen, MTK:n ja metsäteollisuusyritysten kanssa. Metlan sidosryhmät osallistuivat laitoksen toiminnan kehittämiseen tutkimusasemien ja tutkimuskeskusten hoitokunnissa sekä tutkimusohjelmien ja hankkeiden ohjaus- ja tukiryhmissä. Metlalla on koetoimintaa paitsi omissa metsissä, myös metsä- ja maatalousoppilaitosten, metsäteollisuusyritysten, Metsähallituksen ja yksityisten metsänomistajien metsissä. Metlan kansainvälisen toiminnan strategiaa alettiin toteuttaa käytännön tasolla. Ulkomaisista asiantuntijoista koostuva Metlan kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta Scientific Advisory Board kokoontui ensimmäistä kertaa. 18 KANSAIN- VÄLINEN YHTEIS- TOIMINTA Kansainvälisen toiminnan strategia käytännön tasolle

20 Kiinnostus EU-hankkeisiin suurta Vuosi 2002 merkitsi EU:n tutkimuksen osalta valmistautumista uuteen, kuudenteen puiteohjelmaan. Metlan tutkijat olivat mukana kaikkiaan 33 aie-ehdotuksessa (Expression of Interest), niistä neljässä koordinaattorina. Metlassa oli lisäksi edelleen käynnissä useita viidennen puiteohjelman hankkeita, metsien terveydentilan seurantaan liittyviä ns. viranomaishankkeita, sekä hankkeita, joita tuetaan EU:n eri rahastoista. Metlan tutkijat olivat aktiivisesti mukana myös tutkimuksen verkostoitumista edistävässä COST-ohjelmassa. Scientific Advisory Board Kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva Metlan tieteellinen neuvottelukunta, Scientific Advisory Board (SAB), kokoontui ensimmäisen kerran lokakuussa Tämä, jo Metlan kansainvälisen evaluointiryhmän 1998 suosittelema uusi elin merkitsi tärkeää avausta myös Metlan kansainvälisen strategian kannalta. SABin jäsenet ovat Ruotsista, Saksasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä. Metlan tutkijat avustamaan metsäpolitiikan päätöksenteossa Metla käynnisti tutkijoistaan koostuvan asiantuntijaverkoston luomisen maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Asiantuntijat avustavat ministeriötä muun muassa kansainvälisiin metsäpolitiikan prosesseihin liittyvässä päätöksenteossa. Kansainvälisten asiain yhdyshenkilöt Metlan tutkimuskeskuksiin ja -asemille nimettiin yhdyshenkilöt edistämään tiedonkulkua kansainvälisissä asioissa. Harjoittelija- ja asiantuntijavaihto helpoksi Metlan tutkijoiden työskentelyä ulkomailla ja ulkomaisten tutkijoiden ja harjoittelijoiden työskentelyä Metlassa pyritään edistämään. Tätä tarkoitusta varten käytiin pitkän tähtäyksen neuvotteluja Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen, CIMOn kanssa. Metlalla vankka jalansija IUFROssa Metlan professori Risto Seppälä päätti toisen toimintavuotensa Maailman metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton IUFROn presidenttinä. Metlan tutkijoiden osuus on edelleen merkittävä myös mm. IUFROn divisioonissa ja hankkeissa. Lisäksi Metlalla on runsaasti yhteyksiä ja yhteistyötä muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n, EU:n, FAOn ja Euroopan metsäinstituutin EFIn kanssa. KANSAIN- VÄLINEN YHTEIS- TOIMINTA Metsäninventoinnin asiantuntijat kokoontuivat Kotkassa heinäkuussa. Kotkassa kokoontui jo neljättä kertaa FAOn koollekutsuma kansainvälinen metsäninventoinnin asiantuntijakokous, jonka järjestelyistä vastasi, kuten edellisilläkin kerroilla, Metla. Tämä osoittaa, että Metlan metsäninventoinnin asiantuntemusta arvostetaan maailmalla. 19

21 VUODEN VARRELTA Suhdannekatsauksen arviointi valmistui Metlan vuosittain julkaiseman Metsäsektorin suhdannekatsauksen arvionti valmistui kesäkuussa. Arvioinnin mukaan katsaus tuottaa muita ennusteita monipuolisemman kuvan metsätalouden ja -teollisuuden ajankohtaisista kysymyksistä. Arvioitsijat, professori Pekka Ilmakunnas Helsingin kauppakorkeakoulusta ja ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankista pitivät katsauksen tärkeimpänä tavoitteena tuottaa tietoa metsäsektorin suhdanteista ja vähentää siten markkinaosapuolten epävarmuutta. Metsien terveydentilan seuranta sai kiitosta Metlan koordinoima Suomen metsien terveydentilan seuranta todettiin maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa arvioinnissa kansainvälisesti korkeatasoiseksi. Suomalainen seurantajärjestelmä on osa eurooppalaista metsien terveydentilan seurantaohjelmaa (ICP Forests), ja EFIn johtaman arviontipaneelin mukaan Metlan tutkijat ovat onnistuneet saavuttamaan ne tavoitteet, joita ohjelmalle on kansallisesti ja kansainvälisesti asetettu. Suomen metsien terveys on todettu vuosittaisissa raporteissa vakaaksi. Puutavaranmittaus siirtyi Metlan valvontaan Puutavaranmittauksen viranomais- ja valvontatehtävät siirtyivät elokuun alussa puutavaranmittauslain muutoksen myötä maa- ja metsätalousministeriöltä Metlalle. Samalla myös viralliset mittaajat siirtyivät Metlan palkkalistoille. Puutavaranmittauksen viranomais- ja valvontatehtävät hoidetaan Vantaan tutkimuskeskuksessa, jossa tehdään myös mittausmenetelmiin ja -laitteisiin liittyvää tutkimusta. 20 Risto Seppälästä Moskovan Metsäyliopiston kunniatohtori Professori Risto Seppälä sai syyskuussa Moskovan valtiollisen metsäyliopiston kunniatohtorin arvonimen tunnustuksena aktiivisesta toiminnasta metsäalan kansainvälisissä järjestöissä sekä metsäsektoria koskevaa kansainvälistä tutkimusta edistäneestä tutkimustoiminnasta. Moskovan valtiollinen metsäyliopisto on yksi maailman suurimmista metsäalan yliopistoista. Seppälä on viides kunniatohtori yliopiston historiassa. Uutta metsägenetiikan ja metsänjalostuksen tutkimuksessa Metsägenetiikan alalla aloitettiin vuonna 2002 kansainvälinen projekti metsäpuiden ympäristöön sopeutumiseen vaikuttavien geenien tunnistamiseksi. Metsäpuiden geenivarojen suojelussa tehtiin paljon kansainvälistä yhteistyötä Euroopan metsien geenivarojen ohjelman (EUFORGEN) yhteydessä. Yhteistyö geenivarojen suojelussa on käynnistymässä myös Pohjoismaiden metsätalouden siemen- ja taimineuvoston (NSFP) kanssa. Jalostustutkimus esitteli neljässä vuonna 2002 valmistuneessa väitöskirjassa menetelmiä, joiden

22 Kuusen koeviljelyksiä on viime vuosina perustettu lähinnä pluspuiden jälkeläisten testaamiseksi. avulla voidaan laatia tehokkaampia jalostusohjelmia, tehostaa jalostuksen kenttäkoetoimintaan sitoutuneiden resurssien käyttöä, parantaa siemenviljelysten toimivuutta ja kehittää puun lahonkestävyyden jalostusta. Metsänjalostuksen pitkän aikavälin toiminnan perustaksi valmisteltiin Metsänjalostus ohjelmaa. Käytännön metsänjalostuksessa toiminta keskittyi jälkeläiskokeiden mittaukseen sekä koetulosten perusteella tehtävään jatkojalostuksen pää- ja ydinjoukkojen muodostamiseen ja uusien siemenviljelysten suunnitteluun. Männyn jalostuksessa valmistui kaksi laajaa, eteläisimpien jalostusvyöhykkeiden ydinaineistojen uudistamiseen tähtäävää risteytyssarjaa. Uusia jälkeläiskokeita perustettiin lähinnä kuusella 1990-luvulla valittujen pluspuuaineistojen testaamiseksi. Valtakunnallisen siemenviljelysohjelman toteutus jatkui Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, metsäkeskusten ja Forelia Oy:n kanssa. Vuonna 2002 istutettiin kolme uutta siemenviljelystä, joihin Metla toimitti vartteet. Tieto metsistä, tutkimuksesta ja Metlasta helposti saataville Metlan tuottama tieto ja asiantuntemus palvelevat niin metsäja ympäristöalan toimijoita, opiskelijoita, metsänomistajia kuin kaikkia metsistä kiinnostuneita. Viestintää ja tietopalveluita kehitetään jatkuvasti yhteistyössä tiedon käyttäjien ja alan muiden toimijoiden kanssa. Viestintä kuuluu osana jokaisen tutkimushankkeen suunnitteluun ja seurantaan; vuonna 2002 kehitettiin mm. hankkeiden vuosittaista tulosraportointia Internetissä. Yhteistyötä metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa tiivistettiin solmimalla puitesopimus sekä osallistumalla projekteihin, joilla pyritään parantamaan metsäkeskusten ja muiden alan toimijoiden tiedonsaantia. Julkaisujen, seminaarien, asiantuntijapalveluiden ja tiedotteiden rinnalla Internet-palvelut ovat yhä tärkeämpi tiedonvälityskanava. Metlan Internet-palveluita täydennettiin vuoden aikana ruotsinkielisellä sivukokonaisuudella. Myös Metinfo Metsätietopalveluiden kehittäminen jatkui: maa- ja metsätalousministeriön kanssa yhteistyössä tehtiin uusi Puutavaranmittaustietopaketti, joka sisältää muun muassa voimassaolevia mittaussäädöksiä ja -ohjeita. Metinfo Tilastopalvelun käytettävyyttä parannettiin ja hakumahdollisuuksia monipuolistettiin, samalla palvelun ulkoasu uudistui. Muita palveluita täydennettiin ja kehitettiin käyttäjäpalautteen pohjalta. VUODEN VARRELTA 21

23 Metla on noin tuhannen henkilön asiantuntijaorganisaatio, jolla on kaksi tutkimuskeskusta ja seitsemän a eri puolilla Suomea sekä lähes koko maan kattava tutkimusmetsäverkko. Tutkimuskeskuksia ja -asemia kehitetään niiden painoalojen mukaisesti. Joensuun tutkimuskeskusta vahvistetaan Suomen hallituksen vuonna 2000 tekemään periaatelinjauksen mukaisesti. Vuoden 2002 alussa Metla ja Senaatti- TUTKIMUS- KESKUKSET JA -ASEMAT kiinteistöt järjestivät tutkimuskeskuksen uuden toimitilan suunnittelusta kutsukilpailun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Sarc Oy. Suomen suurimman puurakenteisen toimistotalon rakennustyöt alkavat keväällä 2003, ja talon valmistuu vuoden 2004 lopulla. Vantaan tutkimuskeskus Toiminta-ajatus: Tutkimuskeskus tuottaa perustietoa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä metsien käytöstä. Tutkimuskeskus kantaa Metlassa päävastuun valtakunnallisesta metsäpolitiikan päätöksentekijöiden ja metsäsektorin sidosryhmien palvelemisesta. - Tutkijat 127 va + 47 ma - muu henkilöstö 194 Joensuun tutkimuskeskus Toiminta-ajatus: Tutkimuskeskus edistää metsiin ja metsien tuotteisiin perustuvaa talous- ja yritystoimintaa tutkimuksen keinoin erityisesti Itä- Suomessa. - Tutkijat 31 va + 20 ma - muu henkilöstö 42 - työllistetyt 10 Kolarin Toiminta-ajatus: Kolarin edistää metsänrajametsien hoitoa ja kestävää käyttöä sekä luonnon eri käyttömuotojen yhteensovittamista tutkimuksen keinoin. - Tutkijat 2 va + 2 ma - muu henkilöstö 25 - työllistetyt 37 Muhoksen Toiminta-ajatus: Tutkimusasemalla tutkitaan metsien uudistamisen ekologiaa ja metsäympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia sekä kehitetään Pohjanmaan-Kainuun alueelle sopivia metsänhoidon menetelmiä. - Tutkijat 9 va + 1 ma - muu henkilöstö 45 - työllistetyt 30 Punkaharjun Toiminta-ajatus: Punkaharjun tekee metsägeneettistä tutkimusta erityisesti biotekniikan ja kestävyysjalostuksen alueella sekä soveltaa tutkimustuloksia käytännön metsänjalostuksen tarpeisiin. - Tutkijat 8 va + 6 ma - muu henkilöstö 32 Rovaniemen Toiminta-ajatus: Rovaniemen tutkii pohjoiseen soveltuvia metsänhoidon menetelmiä ja metsäluontoa sekä sen arvoja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi. - tutkijat 22 va + 7 ma - muu henkilöstö 69 - työllistetyt 44 Kannuksen Toiminta-ajatus: Kannuksen tutkii metsäenergiaan ja maaseudun alueelliseen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. - Tutkijat 4 va + 5 ma - muu henkilöstö 30 - työllistetyt 1 Parkanon Toiminta-ajatus: Parkanon tuottaa tutkimustietoa metsien terveydentilasta sekä metsätalouden perusteista erityisesti turv la. - Tutkijat 8 va + 4 ma - muu henkilöstö 37 - työllistetyt 10 va = vakinaiset, ma = määräaikaiset, yksiköiden yhteystiedot: 22 Suonenjoen Toiminta-ajatus: Suonenjoen rakentaa viljelymetsätalouden tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. - Tutkijat 10 va + 12 ma - muu henkilöstö 40

24 RAHOITUS JA HENKILÖSTÖ Metlan saama suora budjettirahoitus kasvoi 1,1 milj. euroa vuodesta 2001, mikä johtui pääosin vuoden 2000 tulopoliittisen kokonaisratkaisun vaikutuksista. Tuotto- ja kululaskelman mukaan toiminnan tuotot olivat yhteensä 8,3 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Metlan menot vuonna 2002 olivat kaikkiaan 49,1 miljoonaa euroa. Menoihin sisältyvät edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat ja käytetty ulkopuolinen rahoitus. Tulosyksiköiden suhteelliset osuudet kustannuksista pysyivät ennallaan. Henkilötyövuosien kokonaismäärä säilyi samana kuin edellisenä vuotena. Suurimmat rakenteelliset muutokset olivat Vantaan ja Rovaniemen yksiköiden henkilöstön väheneminen ja Joensuun tutkimuskeskuksen henkilöstön lisäys. Henkilöstörakennetta kehitettiin tutkijapainotteisemmaksi. Vuoden alussa siirrettiin pääosa Metlan hallinnassa olleista luonnonsuojelualueista Metsähallitukselle. Samassa yhteydessä siirtyi Metsähallitukselle vajaat kaksikymmentä työntekijää sekä heidän palkkoihinsa ja alueiden hoitoon tarvittava rahoitus. Puutavaranmittauslain mukaiset tehtävät siirrettiin puolestaan maa- ja metsätalousministeriöstä Metlalle, ja tehtäviä hoitavat kolme henkilöä siirtyivät ministeriöstä Metlan palvelukseen. Henkilötyövuosikertymä 2002 Vakinaiset 691 htv Määräaikaiset 222 htv Työllistetyt 85 htv Yhteensä 998 htv 335 Suonenjoen 6,0% Rovaniemen 12,0% Punkaharjun 4,0% Parkanon 5,0 % Muhoksen 6,0 % Kolarin 4,0 % 23 Henkilöstön määrä tehtävittäin Kannuksen 3,0 % Kokonaisrahoitus lähteittäin Ministeriöiden rahoitus 14,20 % 5 Huolto Joensuun 9,0 % Ulkopuolinen rahoitus 2,80 % Suora budjettirahoitus 83 % Laboratorio ATK Asiantuntijat Tulosyksiköiden johto Tutkimusta avustavat Toimistohenkilöstö Tekniset Tutkijat Keskusjohto Kustannukset toimintayksiköittäin Pääkaupunkiseutu 51,0 %

25 ORGANISAATIO Johtoryhmä Ylijohtaja Eljas Pohtila pj. Hallintojohtaja Tero Oksa Tutkimusjohtaja Kari Mielikäinen Erikoistutkija Erkki Ahti Tutkija Jari Varjo Ylimetsänhoitaja Risto Savolainen Kehityspäällikkö Ritva Hankala Tutkija Pekka Ripatti Johtokunta Osastopäällikkö Timo Kekkonen, KTM, pj. Maatalousneuvos Mirja Suurnäkki, MMM, vpj. Tutkimuspäällikkö Juha Hakkarainen, MTK Professori Marja Järvelä, Jyväskylän yliopisto Tutkimusjohtaja Ilkka Kartovaara, Stora Enso Oyj Ylijohtaja Eljas Pohtila, Metla Metsätalousinsinööri Ilpo Puputti, Metla Johtaja Leena Saviranta, Uudenmaan ympäristökeskus Yhteystiedot Metsäntutkimuslaitos, Unioninkatu 40 A, Helsinki Puhelin , sähköposti kotisivu 24

26 Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin