Kanerva-KASTE-hankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Hospital District of Northern Savo No 74 / 2011 TARTUTTIINKO TERVEYTEEN? Toiminnallisesti yhteinen erityisvastuualue vuonna 2012 Kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-erityisvastuualueella Kanerva-KASTE-hankkeen loppuraportti Heimo Lajunen, Eeva Häkkinen, Mervi Lehmusaho, Anu Mutka, Ulla Ojuva, Timo Renfors, Arja Väänänen, Jouni Airola, Sirpa Moilanen, Reetta Mustonen, Milja Ojala, Mirja Pääkkönen, Hilkka Tirkkonen, Pekka Mäntyselkä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kanerva-KASTE-hanke Kuopio 2011

2

3

4

5

6 ESIPUHE Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (KYS-erva) päätettiin kesäkuussa 2008 toteuttaa kansansairauksien ehkäisyä ja varhaista hoito tukeva hanke. Hankkeelle myönnettiin valtionavustusta Sosiaali- ja terveysministeriön KAS- TE-ohjelmasta. Johtavana ajatuksen oli yhtenäistää terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyyn liittyviä rakenteita ja toimintamalleja sekä luoda jatkuvuutta ja tukea koko alueen terveyden edistämisen työlle. Näin syntyi Kanerva- KASTE. Itä- ja Keski-Suomen alueella on saatu kansainvälisesti tunnustettuja erinomaisia tuloksia aiempien vuosien ja vuosikymmenten laajoissa kansansairauksien ennaltaehkäisyn hankkeissa. Yhtenä keskeisenä esimerkkinä viimeaikaisemmasta työstä on Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeen toimeenpanohanke (D2Dhanke), joka toimi tällä alueella Keski-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä v. 2003/ Kanerva-KASTE on luonut jatkuvuutta kehittämistyölle. Kanerva-KASTEessa haluttiin katsoa myös tulevaisuuteen. Hanke on tuonut merkittävän panoksensa KYS-erva-alueen terveyden edistämisen strategiaan. Samoin se on kehittänyt työkaluja kuntien käyttöön tukemaan uuden terveydenhuoltolain tavoitteita. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia on parannettu uudenlaisia tiedonjakelukanavia tukemalla ja kehittämällä. Hankkeessa haluttiin kysyä: Voidaanko viesti sanoa toisella, uudella tavalla? Tavoitteet asetettiin hankkeessa alun perin vuoteen Työ jatkuu Kanerva2 - hankkeessa. Kanervassa halutaan syventää etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmaa kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen sekä luoda heidän käyttöönsä uusia työkaluja. Ennaltaehkäisyn perusajatukset halutaan toisaalta viedä koko väestön arkeen päivittäin luontevasti käytettäviksi. Ennaltaehkäisyä ei haluta eikä voida ulkoistaa. Heimo Lajunen, erikoislääkäri Kanerva-KASTE -hankkeen hankejohtaja Pekka Mäntyselkä, vs. ylilääkäri Kanerva-KASTE -hankeen yhdyshenkilö Jorma Penttinen, johtajaylilääkäri KYS, Kanerva-KASTE -hankkeen vastuuhenkilö

7

8

9

10

11 3 uksiin ja hyvinvoinnin huomioon ottamista päätöksenteossa. Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirit sitoutuivat tavoittelemaan toiminnallisesti yhtenäistä erityisvastuualuetta kroonisten kansansairauksien ehkäisyssä, varhaisessa toteamisessa ja hoidossa. Kuva 1. Kanerva-KASTE-hankkeen yhteinen aloitustilaisuus 4/2009 Kuopiossa. (Kuva Marja Aira).

12

13

14

15 7 Hankkeen etenemisestä tiedotettiin myös sairaanhoitopiirien sisäisten tiedotuskanavien, kuten viikkotiedotteiden ja henkilöstölehtien artikkelien avulla. Hankkeen ulkoisesta tiedottamisesta huolehdittiin aktiivisesti antamalla haastatteluja eri tahoille. Etenkin paikallislehdissä kirjoitetut artikkelit toivat hankkeelle hyvää paikallista näkyvyyttä. Hanke käytti lisäksi ulkopuolista tiedottajaa, joka työsti lehdistötiedotteita ajankohtaisista asioista ja auttoi niiden levittämisessä hankealueen mediaan. Kuva 2. Kanerva-KASTEen Tiedote 5/ 2010 etusivu.

16

17

18

19

20 12 tapahtuva lyhyt neuvonta/asiaan puuttuminen, jonka avulla pyritään tukemaan asiakasta Elintapamuutoksessa jo silloin, kun siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua isompia haittoja. Kuva 3. Kansantautien ehkäisyn taulu Siilisetissä. (Kuva Mirja Pääkkönen). Aikaisemmin mini-interventiota on käytetty satunnaisesti lähinnä alkoholin käytöstä ja tupakoinnista kysymiseen terveydenhuollon asiakaskäynneillä. Uutena ajatuksena oli pyrkiä järjestelmällisyyteen ja laajentaa mini-interventioita ravitsemukseen, liikuntaan, masennukseen sekä yleisesti elämänhallintaan (ks. kuva 3). Näin voidaan tarjota interventiota, johon asiakkaan voimavarat sillä hetkellä riittävät. Mini-interventiolähtöistä ajattelutapaa pyrittiin laajentamaan järjestelmälliseksi osaksi arkityötä. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakaskontakteissa löytyy lukuisia tilanteita lähteä toteuttamaan pienimuotoista puuttumista. Miniinterventiota suositellaan vaihtoehtoiseksi työvälineeksi silloin, kun asiakkaan tilanteen tai resurssien vuoksi ei ole mahdollista lähteä laajempaan interventioon

21

22

23

24 16 Kuopiossa ja Jyväskylässä punnittiin näyttävästi kuorma-auton lavoilla koko jalkapallo- ja jääkiekko-otteluiden yleisöt (n henkilöä) ja jaettiin terveysreseptejä. Näin aloitettiin Terve Stadion -toiminta Suomessa. Suosituiksi osoittautuivat myös etenkin Pohjois-Karjalassa järjestetyt Terveysiltamat, joissa oli tietoiskumaisen liikunta-, ravitsemus- ja lääkäriluennon lisäksi myös kulttuuriohjelmaa. Eri tapahtumissa annettiin mahdollisuus monenlaisten testien tekemiseen ja ohjeistettiin omahoidon tueksi suunnatusta Hyvinvointipolku.fi - portaalista. Yleisölle suunnatuissa tapahtumissa toimittiin pääosin laajassa yhteistyössä alueen ammattilaisten sekä kolmannen sektorin kanssa. Kuvat 4-6. Tartu terveyteen! -tempauksissa syyskuussa 2009 Kuopiossa: Otteluyleisö punnittiin lavavaaoilla ja haastettiin täyttämään oma terveysresepti. (Kuvat M. Lehmusaho).

25

26

27 19 Kuva 4. Kanerva-KASTEen tuottaman hyvinvointiportaalin etusivu. Kuva 7. Kanerva-KASTEen tuottaman hyvinvointiportaalin etusivu. Portaalista on tiedotettu (mainostettu) maakuntalehdissä ja niiden verkkolehdissä. Lisäksi on painatettu runsaasti Post it -tarralappuja asianmukaisin mainostekstein. Näitä on jaettu mm. Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa sekä monien koulutusten ja tapahtumien yhteydessä.

28 20 Kuvat 8-9. Hyvinvointiportaalin avajaiset toukokuussa 2010 Jyväskylässä ja Kuopiossa. Kuvat Hanketta ja hyvinvointipolkua on pidetty esillä eri yhteyksissä, tässä hanke mukana KYS-liikkuu -tapahtumassa ja Keski-Suomen keskussairaalan ruokasalissa. (Kuvat H. Lajunen). Keskisuomalaisen Viisaankivi.fi -sivuston Terveyspuntari-verkkopalvelun hyväksi todetut ominaisuudet sovittiin liitettäväksi Hyvinvointipolku-portaalin hyvinvointikansioon. Työ tehtiin syksyn 2010 aikana. Hyvinvointipolku.fi-portaaliin on tilattu myös Duodecim Terveyskirjaston uusia palveluita, mm. sähköinen terveystarkastus ja uutisosio. Hanke on mukana väestön päätöksenteon tuki ominaisuuksien kehitystyössä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen Osahankkeen yhdeksi päämääräksi määriteltiin Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli, jossa on sovittu toimintaperiaatteista, kuten johtamisesta, koordinoinnista ja vastuista paikallisesti, seudullisesti ja erityisvastuualueella. Tähän tavoitteeseen pyrittiin kehittämällä aktiivisesti terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja. Koko hankkeen hengen mukai-

29

30

31

32

33 25 Kuvat Hyvinvointia edistäen -seminaaripäivä Kuopiossa (Kuvat M. Lehmusaho). Kuvat SVD-koulutustilaisuus Joroisissa 1/2010. (Kuvat M. Lehmusaho).

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44 36 määräisesti tavoitteen mukaiselle tasolle, vaikka toimintoja käynnistettiinkin menestyksekkäästi monilla sektoreilla. Työ saa kuitenkin jatkoaikansa jo Kanerva2- hankkeessa ajalla Ennaltaehkäisytyö siis jatkuu. Varmasti tehtävää jää myös Kanerva2:n jälkeiselle ajalle. Oivallus Hyvä on tiedonjyvä, sisältö ja henki lisääntyvä. Jos itse sen keksii, löytää ja ottaantuu, kyllä kansanterveys tätä kautta petraantuu. - Heimo Lajunen Kuva 18. Kanervan kukintaa. (Kuva Marja Aira).

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56 Liite 4 7(7) Hankkeen päämääränä mainittu keskeisten kansansairauksien, erityisesti tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien, ilmaantuvuuden väheneminen oli mahdoton tavoite lyhyelle hankekaudelle, vain edellytyksiä ilmaantuvuuden vähenemiseen pitkällä aikavälillä on voitu luoda. Hankkeessa toimenpiteiden kohdistaminen nimenomaan perusterveydenhuoltoon on ollut onnistunut ratkaisu ajatellen edellytysten luontia. Hankkeen kautta on saatu tarvittuja konkreettisia apuvälineitä terveyskeskusten perustason ehkäisytyöhön. Lyhyen hankeajan vuoksi ne eivät ole kuitenkaan levinneet kattavasti koko alueella. Ylipaino ja lihavuus ovat yleisiä suomalaisessa aikuisväestössä. Vuonna % miehistä ja 42 % naisista oli ylipainoisia (BMI>25 kg/m2) (Helakorpi ym. 2010). Ylipaino on ilmeisesti terveydenhuollon vastaanottotyössä usein toissijainen vaiva tai vastaanottokäynnin syy. Näillä potilailla on usein muutakin hoidettavaa ja päädiagnoosi ohjaa työtä ja sitä, minkä hoitopolun mukaan edetään. Kanerva-KASTE-hankkeen lähtötilannekartoituksessa lihavuuden hoitopolku tunnettiin alueilla huonosti. Lihavuuden hoitopolun tunnettuuden ja suositeltujen käytäntöjen lisäämiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Toisaalta paikallisesti on järkevää tehdä yhteistyötä korkean riskin asiakkaiden hoitopoluissa erityisesti ryhmäohjausten osalta silloin kun keskeinen tavoite on elintapaohjaus ja elintapamuutokset. Kuvat 1-2. Hilkka Tirkkonen (vas.) ja Mervi Lehmusaho saivat tunnustuspalkinnon abstraktistaan Dehko päivillä Siilisetin posterilla Mirja Pääkkönen (oik.). Lähteet: Helakorpi S, Laitalainen E, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys kevät THL raportti 7/2010. Huttunen E. Diabeteksen (tyypin 2 diabetes) ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen malli Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Kuopion yliopistollinen sairaala (moniste), Sisätautien klinikka, valmistellut Erja Huttunen 5/2009. Lehmusaho M, Moilanen L, Niskanen L (toim.). Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke (Dehkon 2Dhanke) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä v Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja No 69/2009. Suomen Diabetesliitto ry. Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Projektisuunnitelma Dehkon 2D-hanke (D2D). Tampere Luku 10, s ja s Valtimoterveydeksi! - Terveyden edistämisen käsikirja. Valtimoterveyttä kaikille projekti Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suomen Lääkärilehti 2007; 62:

57

58

59

60

61 Korkean diabetes- ja sydän- ja verisuonitautiriskin henkilön hoitopolku perusterveydenhuollossa Liite 6 alle 7 pistettä sairastumisriski pieni 1/100 sairastuu 10v kuluessa ei toimenpiteitä Asiakas täyttää diabetesriskitestin +liitekysymykset (tupakka+vanh.infarkti) 7-14 pistettä sairastumisriski kohonnut 1/6 sairastuu 10 v kuluessa lyhyt ohjaus(tk-av/sh) /itsehoitopiste Tunnetko diabeteksen? lehti tms kirjallinen ohje Terveysresepti ohjaus terveystietotuvan /itsehoitopisteen käyttöön 15 pistettä tai enemmän Aiemmin todettu riski sairastumisriski suuri 1/3 sairastuu 10v kuluessa sydäninfarkti tai muu valtimotapahtuma raskausdiabetes kohonnut paastosokeri/ heikentynyt sokerinsieto tai aiemmin FINRISKIssä yli 10% sv-sairastumisriski / SCOREssa yli 5% sv-kuoleman riski lähete sokerirasituskokeeseen + plasman rasva-arvot (jos yli 1-3 v vanhat) 2h sokerirasitus, fp-kol, fp-hdl-kol, fp-ldl-kol, fp-trigly ajanvaraus hoitajavastaanotolle, (Terveysvalintojen kartoituslomake etukäteen täytettäväksi) Sokerirasituskoe 0 ja 2t Raja-arvot (plasma laskimo) normaali sokerisieto (NGT) fp-gluk 6 2t 7,7 kohonnut paastosokeri (IFG) fp-gluk 6,1-6,9 2t < 7,8 heikentynyt sokerinsieto (IGT) fp-gluk < 7,0 2t 7,8-11 Diabetes (DM) fp-gluk 7,0 2t > 11,1 1. käynti min (th/sh/tth/muu hoitaja) tarkistetaan riskitestien tulokset (FINRISKI, diabetesriski) kerrotaan asiakkaalle alustava tilanne/laboratoriotulokset suoritetaan mittaukset/kysely (BMI, vyötärö, RR, liikunta, ravitsemus, tupakka, alkoholi) yhtenäinen kirjaaminen muutosvaiheen arviointi sovitaan jatko-ohjauksesta ja seurantakäynneistä varataan tarvittaessa lääkärin vo IFG / IGT DM tai SVtaudin epäily NGT, korkea riski IFG /IGT ei SVtautia DM tai SVtauti Lääkäri / hoitajalääkärikonsultaatio Dg:n varmistus, kokonaisriskiarvion mukaiset hoidot Diab.hoitopolku SV-potilaan hoitopolut DM tai SV-tauti Jatko-ohjaus/interventio yksilöohjaus (omatoiminen elintapojen muuttaminen) ryhmäohjaus : PPP, Tulppa, MBO, tupakkavierotusryhmät muu interventio (terveysliikunta, liikuntaresepti, ravitsemusohjaus) interventioon sitoutumattomat Jatkoseuranta yksilöllisesti (sairaanhoitaja/diabeteshoitaja/aluehoitaja/lääkäri) IFG/IGT potilaiden seuranta 6-12 kk välein ja sokerirasituskoe 1-3 v välein/ harkinnan mukaan NGT potilaiden ja korkean sv-riskin potilaiden seuranta vuosittain ja sokerirasituskoe 2-5 v välein/ harkinnan mukaan mittaukset + kirjaaminen (BMI, vyötärön ympärys, RR, tupakka, motivoituminen)

62

63

64

65 Liite 8 3(5) Hankkeen aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin projektityöntekijät tekivät 15 erilaista esitettä, joissa kerrotaan tt-pisteissä asioiville elintapamuutoksista. Pohjois-Karjalan toimijoiden hankkeessa luomia (lasten, nuorten ja aikuisten) Terveysreseptejä jaettiin kaikkiin tt-pisteisiin sekä myös laaja-alaisesti muille yhteistyökumppaneille. Elintapaohjausta tukevat kansiot laajoine materiaaleineen on tehty Etelä-Savon toimijoiden toimesta ja kansiot ovat käytössä erityisesti Etelä-Savon ttpisteissä. Hankkeen aikana tehtiin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tt-pisteisiin asiakaspalautekyselyt, joiden keskeiset tulokset on esitelty erillisessä raportissa (ks. linkit liitteestä 17). Itsehoitopistetoiminta on kirjoitettu hyväksi käytännöksi hyvien käytänteiden käytännepankkiin. Lisäksi päivitettiin itsehoitopisteiden vastuu- ja yhteyshenkilöstötiedot. Kuva 1. Hyvinvointipisteet Siilinjärvellä (vas.) ja Mikkelissä (oik.). (Kuvat M. Lehmusaho ja E. Häkkinen) Johtopäätökset Uusien terveystietotupien perustaminen ja yhteistyön tekeminen oli helpointa niillä paikkakunnilla, joissa oli selkeä tilaus terveyspisteelle ja paikalliset yhteistyökumppanit (terveydenhuollon ammattilaiset, kansalaistoimijat, oppilaitokset ym.) valmiita sitoutumaan jo alusta pitäen terveystietotupien kehittämisyhteistyöhön. Järkevin toimintatapa terveyspisteiden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi jo hankeaikana olisi ollut kuntapäättäjien mukaanotto ja sitouttaminen terveystietotupien perustamiseen sekä paikalliseen kehittämisprosessiin. Hankekoordinaattoreiden mahdollisuutta tehdä yhteistyötä päättäjätahon kanssa vaikeutti selkeästi se, että joidenkin sairaanhoitopiirien kunnissa ei ollut lainkaan kuntien omia terveydenedistämisen työryhmiä tai muita kunnan terveydenedistämistyötä koordinoivia tahoja. Myös tiukka hankeaikataulu vaikeutti laaja-alaisempaa yhteistyötä. Niissä hankealueen sairaanhoitopiirien kunnissa, joissa terveydenedistämisen johtamisen rakenteet olivat vasta alkutekijöissään, olisi terveystietotupien perustamista voitu perustellusti lykätä siihen vaiheeseen, kun kunnassa on toimiva paikallista terveydenedistämistyötä koordinoiva taho. Tällöin olisi voitu kuulla kunnan terveydenedistämisen työryhmän tai vastaavan näkemystä terveystietotupien perustamisen tarpeesta sekä järkevyydestä kuhunkin kuntaan ja kunnan toimijoiden sitoutumishalukkuudesta tämänkaltaisen väestötason terveydenedistämistyön tekemiseen hankkeen päättymisen jälkeen. Koordinaattorin yhteistyö kuntiin päin jäi näissä kunnissa yhteydenottoihin tai niiden yrityksiin yksittäiseen kuntapäättäjään tai virkamieheen, jonka kannanoton varaan jäi arvio terveyspisteiden tarpeellisuudesta kunnan näkökulmasta. Hankekoordinaattorien keskinäistä yhteistyötä terveystietotupien perustamistyössä hankaloitti mm. se, että hankekoordinaattorit aloittivat työnsä eri aikaan ja osalla hankekoordinaattoreista oli painopistealueena myös hankkeen muiden osa-alueiden eteenpäinvieminen alueellaan. Myös terveystietotupien perustamisen aikataulu hankesuunnitelmassa oli erilainen eri alueilla ja joissakin sairaanhoitopiireissä alkuperäisestä terveystietotupien perustamisaikataulusta poikettiin. Pohjois- Savon alueen kolmesta koordinaattorista kaksi tekivät hanketyötä vain osa-aikaisesti. Osittain näistä syistä perustamisvaiheen yhteistyö jäi vähäiseksi ja mm. hankekoordinaattoreiden yhteisiä suunnittelupalavereja erikseen tästä aiheesta ei pidetty. Aiemmissa hankkeissa tehdyn työn hyö-

66

67

68

69 Liite 9 2(2) Kontrollitapaamiseen saapui 9 ryhmäläistä. Mittaukset osoittivat, että ryhmäläisten (n=8) yhteispaino oli vähentynyt kaikkiaan 25,8 kg ja keskimääräinen painonpudotus oli 2,9 kg. Vyötärönympärys oli kutistunut yhteensä 24 cm (n=7) ja keskimäärin vyötäröjen ympärysmitat olivat lyhentyneet 2,7 cm. Suurin yksittäinen painonpudotus koko ryhmän aikana oli 10,7 kg ja muutos vyötärönympäryksessä -14 cm. Vaikka ryhmäläisten painotulokset olivatkin rohkaisevia, ei painon aleneminen näkynyt laboratoriotuloksissa. Ryhmäläisten sekä kolesteroli- (n=7) että sokeriarvot (n=6) olivat jopa hiukan nousseet verrattuna maaliskuussa saatuihin tuloksiin. Johtopäätökset Kerätyn palautteen mukaan ryhmä motivoi elintapamuutoksiin ja antoi tietoa ja tukea näihin muutoksiin. Moni toivoi ryhmän olevan pidempikestoisen. Toteuttajien näkökulmasta tämä on kestoltaan sopiva ryhmä toteutettavaksi esim. asukastuvissa tai niiden terveyspisteisiin liitettynä ja muutaman kerran vuodessa vedettynä. Vetäjätahon organisointi vaatii kuitenkin paikallista suunnittelua mm. siitä, kuka tällaisesta toiminnasta vastaa. Jatkossa ryhmää voisivat ohjata esimerkiksi koulutetut vertaisohjaajat. Toimenpidesuositukset Ryhmämallia voidaan käyttää ja toteuttaa vapaasti. Kuva 1. Elintapariskit puntarissa -iltapäivä asukastuvalla 2/2010. (Kuva M. Lehmusaho).

70

71 Liite 10 2(2) vään alkumittauksiin osallistuneet 321 henkilöä ja syksyn loppumittauksiin osallistuneet 216 henkilöä. Vaalijalan alkumittauksiin osallistui 178 osallistujaa, loppumittauksia ei ehditty suorittaa ennen Kanerva-KASTE-hankkeen päättymistä. Toimenpidesuositukset Varaa mittauksiin riittävästi resursseja. Mittauksia toteuttamassa on hyvä olla useampi henkilö, jolloin tarvittaessa on mahdollisuus käydä yksilökohtaista keskustelua materiaalin ja mittausten herättämistä ajatuksista. Aloita toimintamallin toteuttamisen suunnittelu varhaisessa vaiheessa. Ennen toteutusta on hyvä selvittää työnantajan näkökulma mittauksiin, liikuntatuokioihin ja olympialaisiin käytettävästä työajasta ja viedä asia tarvittaessa esimerkiksi YT-toimikuntaan. Ota huomioon työvuorosuunnitteluprosessin aikataulut. Kiinnitä huomiota ennakkomarkkinointiin ja toteutuksen aikana tapahtuvaan viestintään. Toteutuksen aikatauluista, tiloista, ajanvaraamisesta, yhteystiedoista yms. asioista kannattaa tiedottaa riittävän laajasti, selkeästi ja ajoissa. Liikunnan lisäksi on hyvä olla esillä muita teemoja ja järjestää liikuntatuokioiden oheen elintapoihin läheisesti liittyvien muiden teemojen (esim. ravitsemus, uni ja lepo) käsittelyä mahdollisimman konkreettisella tavalla. Toimintamallia voidaan käyttää ja toteuttaa vapaasti. Kuva 1. Haasta itsesi kuntoon kampanja toteutettiin näyttävästi Etelä- ja Itä-Savossa.

72

73 Liite 11 2(8) nitteluun sekä kuntakertomukseen ja tarkastuskertomukseen. (Kuntien hyvinvointijohtamisen menetelmiä ja työvälineitä, Ideakortti 1/2005, Stakes) Strategisen terveys- ja hyvinvointijohtamisen tilan kuvaamiseksi ja keskustelun herättämiseksi selvitettiin rakenteita, prosesseja ja kehittämisen haasteita sekä kunta- että sairaanhoitopiiritasolla. Koko hankealueen kuntien virkamiesjohdolle suunnattiin Kuntien strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen -kysely, johon vastasi 74 prosenttia hankealueen kunnista. Kyselyn tulokset osoittivat, että strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen on järjestetty kunnissa monin eri tavoin. Koska johtamiselle ei ole olemassa mitään yleisestä kultaista standardia, joka kertoisi yksiselitteisesti, mikä on paras tapa hoitaa asiat, on tilannetta tulkittava johtamisen ja koordinoinnin kautta. Eräiden keskeisten johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoindikaattoreiden kautta tarkasteltuna johtamisessa ja koordinoinnissa vallitsee suuri kirjavuus. Kyllä vastanneiden kuntien osuus kysyttäessä Onko kunnassa : Terveyden edistämisen johtoryhmä 38 % Terveyden edistämisen koordinaattori 21 % Hyvinvointikertomus 26 % Valtuuston hyväksymät indikaattorit 24 % Pienellä osalla kunnista oli suunnitelmia kysyttyjen asioiden edistämiseksi, mutta suuri osa kunnista ei ollut suunnittelemassa näitä asioita (kuvio 1). Kaikkiaan 58 kunnan kohdalla näistä neljästä indikaattorista tuli 29 erilaista kombinaatiota, mikä on kaukana yhtenäisestä toimintamallista. Kuvio 1. Terveyden edistämisen johtaminen ja koordinointi kunnissa. Kuntien johtoryhmät ja terveyden-/hyvinvoinnin edistämisen koordinaattorit ovat kunnissa ja kuntayhtymissä keskeisessä asemassa väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa ja toiminnan suunnittelussa. Hyvinvointikertomus ja valtuuston kannanotto seurattaviin väestöterveys- ja hyvinvointi-indikaattoreihin sitoo strategiseen johtamiseen poliittisen päätöksenteon. Tässä mielessä voidaan tavoitteeksi asettaa yhtenäistyminen em. indikaattoreissa. Linkit kyselylomakkeeseen ja raporttiin: Sairaanhoitopiireille suunnatun kyselyn tulosten mukaan sairaanhoitopiirien kohdalla oli eroja siinä, millaisia terveyden edistämisen rakenteita ja resursseja niissä oli olemassa. Terveyden edistämisen johtoryhmä oli kahdessa sairaanhoitopiirissä ja yhdessä se oli suunnitteilla. Sekä johtoryhmien että terveyden edistämisen suunnittelijoiden tehtävänä oli suunnitella, kehittää ja koordinoida terveyden edistämistyötä omassa organisaatios-

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83 Liite 13 KYS-ERVA-ALUEEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN STRATEGIA Hankkeessa on tuotettu rakennemallit ja suositukset sairaanhoitopiiri-, alue- ja kuntatasolle. Suunnittelu on perustunut yhteistyöhön KYS-erva-alueen terveyden edistämisen toimikunnan kanssa ja erityisvastuualueen terveyden edistämisen strategiaan. Strategiassa otetaan kantaa kahteen kokonaisuuteen ja niiden väliseen suhteeseen: (1) Terveyden edistäminen KYS-ervan organisaatiossa ja (2) Sairaanhoitopiirien rooli ja tehtävät terveyden edistämisen tukemisessa maakunnissa ja kunnissa. Alla on kuvattu esitykset terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyn organisoitumisesta (kuva 1.) ja sairaanhoitopiirien roolista ja tehtävistä (taulukko 1.) terveyden edistämisen tukemisessa maakunnissa ja kunnissa. KYS-erva-johtoryhmä KYS-erva KYS, PTH-yksikkö, KYS-ervan koordinoivana yhteisyksikkönä (TE-koordinaattoreilla vahvistettuna) Terveydenedistämistoimikunta Yhteissuunnittelu Yhteiset toimintapolitiikat Yhdessä sovittu työnjako Yhteisyksiköt Sairaanhoitopiirit x 5 Johtajaylilääkäri PTH/TE-yksikkö (TE-koordinaattorilla vahvistettuna) Terveyden edistämisen ja suurten kansansairauksien prevention moniammatillinen työryhmä Kunnat/kuntayhtymät Terveyden ja hyvinvoinnin työryhmä KYS-erva: Terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyn organisoituminen Kuva 1. Terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyn organisoituminen KYServa-alueella. Taulukko 1. Sairaanhoitopiirien rooli ja tehtävät terveyden edistämisen tukemisessa maakunnissa ja kunnissa Sairaanhoitopiirit ovat kuntien kanssa yhteistyössä mm. hyvinvointisuunnitelmien laatimisessa ja väestön hyvinvointitiedon tuottamisessa terveyden ja hyvinvoinnin strategisessa johtamisessa poikkihallinnollisen ja kuntarajat ylittävän yhteistyön edistämisessä terveysvaikutusten ennakkoarvioinnissa terveyttä tukevien toimintamallien kehittämisessä, levittämisessä ja käyttöönotossa koulutuksen järjestämisessä

84 Liite 14 TEHO-kysymyskortti TEHO tietää miten kuntasi voi - tiedätkö sinä? Mikä on tilanne kunnassasi seuraavien asioiden osalta? Anna arvioisi ja tarkista tilanne TEHOlla. Lue lisää TEHOsta ja Alkoholijuomien myynti 100 % alko-holiksi muutettuna asukasta Päivittäin tupakoivia luokkalaista Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaista Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaista Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä arvios i Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 75 vuotta täyttäneistä * Merkitse arviosi tilanteesta kirjaimin: P - oman kuntasi tilanne on parempi H - oman kuntasi tilanne on huonompi E - kunnan ja koko maan tilanteiden välillä ei litraa % % % % % arviosi tilantees-ta koko maahan verrattuna* TEHOn tieto TEHO TEHO-työväline antaa uuden tavan hakea ja raportoida terveys- ja hyvinvointitietoa. TEHO käyttää tällä hetkellä SOTKAnet -indikaattoripankin tietoja. Järjestelmään voidaan liittää myös muita tietokantoja. TEHOn avulla saat nopeasti: tiedot halutuilta vuosilta ja alueilta vertailutiedot alueiden välillä tiedot trendeistä tiedot ja trendit myös liukuvina keskiarvoina muutosten ja vertailujen arvottamisen tietojen PDF-muotoisen raportin grafiikat raportteihin ja esityksiin Raportoinnissa voit käyttää väri ja merkkisymboliikkaa tiedon tiivistämisessä. TEHO it ki j t Indikaattori eli Osoitin On tilastollinen tunnusluku, joka kuvaa ilmiön tilaa ja muutoksia tiivistetysti, yleensä yhdellä luvulla ilmaistuna. Indikaattorien antaman tiedon avulla voidaan asettaa terveys ja hyvinvointitavoitteita ja arvioida toiminnan vaikutuksia. Voit käyttää TEHOn indikaattoritietoa: suunnitteluun päätöksentekoon seurantaan raportointiin Yhteystietoja Timo Renfors TEHO työvälineenä terveys ja hyvinvointijohtamisessa timo.renfors@kansanterveys.info, Ulla Ojuva Terveyden edistämisen rakenteet ja

85 Liite 15 TEHO väestön terveys- ja hyvinvointiosoitin Tehon levinneisyyskartta Missä mm. otettu käyttöön. Käyttäjiä voi olla useita samassa organisaatiossa. Kaupunki/kunta Sairaanhoitopiiri Maakuntaliitto Sosiaalialan osaamiskeskus Terveydenhuollon kuntayhtymä Aluehallintovirasto Ammattikorkeakoulu Ammattiopisto Muita tahoja (mm.) Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntaliitto Kuopion/Itä-Suomen yliopisto Terveyden edistämisen keskus Nuorisotutkimusseura

86 Liite 16 1(2) KANERVA-KASTE-HANKKEEN TIEDOTTEET Kanerva-KASTE-hanke on julkaissut viisi tiedotetta. Ohessa lyhyt kuvaus tiedotteiden keskeisistä sisällöistä ja linkit pdf-muodossa oleviin tiedotteisiin. Tiedote Kanerva-KASTE-pähkinänkuoressa KASTE-ohjelman tavoitteet ja ohjelman seurannan tavoiteosoittimet D2D-sydänohjelman ja toimintamallin levittäminen Väestöterveysindikaattorit Työvälineitä elintapojen arviointiin ja puheeksi ottamiseen, Tautispesifejä arviointivälineitä Tiedote Uuttakin ennaltaehkäisyn saralla Kanerva-Kaste Etelä-Savossa: Hyvis palvelukokonaisuus, Terveyteen tarttumista ministi Kokemuksia terveyden edistämisen yhteistyörakenteista Itä-Savossa Terveystietotuvat kaikkien ulottuville Mini-interventio työterveyshuollon apuvälineeksi Terveysresepti ja muutosvaiheet Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen kokonaisriskin arviointi Terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreita nopeasti ja havainnollisesti Kanerva-KASTE Pohjois-Savossa: D2D-toimintamalli, Koulutustarjontaa Tiedote Terve Stadion toiminta käynnistyi Kanerva-KASTE tutkii rakenteita ja prosesseja Kanerva-KASTE Etelä-Savossa: Päätöksille kunnon perusta, Koulutukset ja tapahtumat Kanerva-KASTE Itä-Savossa: Päättäjien istuntokunto-kiertue, Koulujen terveyden teemapäivät, Koulutukset ja tapahtumat Kanerva-KASTE-portaalin kehittämistyö käynnissä Masennuksen ja alkoholin käytön ehkäisy Terveystietotuvat Keski-Suomessa Kanerva-KASTE Pohjois-Karjalassa: Terveys on tieto- ja taitolaji - svd-koulutus kiinnostaa, Svd-koulutuspalaute, TEHO väestön terveys- ja hyvinvointiosoitin, Hyvät käytännöt käyttöön Kanerva-KASTE Pohjois-Savossa: Valtimotautien ehkäisy ja hoito terveyskeskuksissa, Terveystietotupatoiminta on käynnistynyt, Koulutukset ja tapahtumat Tiedote Osallisuutta Hyvinvointia ja terveyttä Laatua ja vaikuttavuutta Pikku-uutisia: Hyvinvointipolku on auki, läskillä lukutaitoa, TEHO päivittyy ja jalkautuu Kanerva-KASTE Etelä-Savossa: Tartu terveyteen haastekampanja, Valtuutetun istuntokunto, TEHO ja TEA, kevään koulutukset ja tapahtumat Elämästä virtaa, Miesten huoltopäivä, Omahoitopisteen avajaiset Kanerva-KASTE Itä-Savossa: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen prosessi hyvinvointikertomus, työväline näkyväksi tekemiseen, Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamisen perusoletuksia, Tapahtumia ja kampanjoita Kanerva-KASTE Keski-Suomessa: Hyvinvointipolku portaali kansalaiselle ja ammattilaiselle, Terveysuutisia Suomesta Tupakkalaki, AVTK-tutkimus 2009 Kanerva-KASTE Pohjois-Karjalassa: Tutkittua tietoa Kunnan strategnen terveys- ja hyvinvointijohtaminen, Terveyden edistäminen ja diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisy perusterveyden-huollossa ja Itsehoitopisteiden toiminta Kanerva-KASTE Pohjois-Savossa: Hyvinvointia edistäen -alueseminaari, KASTE-maakuntaseminaari, Läskillä lukutaitoa, Liikkuva terveyspiste, Kanerva-Kaste hanke Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskuksessa

87 Liite 16 2(2) Tiedote Kanervasta Kanerva 2:een Pikku-uutisia: Laaja terveystietotupaverkosto saanee seuraa terveyskioskista/-kioskeista, Maakunnallinen TE työryhmä Pohjois-Savoon, Toinen miljoona liimalappua jakoon Jouluksi, D2Dsydän toimintamalli tullut tutuksi, Interventioita, preventiota ja hoitoketjuja, Sähköinen hyvinvointikertomus ja TEHO nosteessa ja Me teimme ja teemme sen kanssanne Terveystietotuvat mahdollisuus itsehoitoon Terveystietotuvat pähkinänkuoressa Hyvinvointipolku.fi tunnistamisen ja omahoidon tukena D2D-sydän-toimintamallit ja niiden levittäminen Mini-interventiot, sekundaaripreventio ja hoitoketjut uutta näkökulmaa käytännön työhön Strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen: Terveyden edistämisen rattaat, Miten rakenteet, toimintatavat ja työvälineet liittyvät kuntien strategiseen terveys- ja hyvinvointijohtamiseen?, Kuntien strateginen terveys ja hyvinvointijohtaminen kysely kuvaa tilannetta KYS-ervaalueella, Hyvinvointikertomus polkuna, Miten polku voisi edetä kunnassa? Kuva 1. Kanerva-KASTE Tiedote 4/ 2010 etusivu.

88 Liite 17 1(2) KANERVA-KASTE-HANKKEEN TUOTOKSIA Raportit Raportti 1. Välipalatarjonta Pohjois-Karjalan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa keväällä 2009, Linda Keronen (2009) Kysely lähetettiin yhteensä 52 koululle: 26 yläkoululle, 17 lukiolle ja 9 ammatilliselle oppilaitokselle. Kyselyssä kartoitettiin välipala-automaattien määrää ja niiden välipalatarjontaa, kouluissa toimivien kahvioiden ja kioskien määrään, niiden välipalatarjontaa ja aukioloa. Raportissa vertaillaan välipalatarjontaa suhteessa kouluruokailusuosituksiin. Raportti 2. Kunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen - Kysely KYS-erva-alueen kuntien johtoryhmille, Timo Renfors (2010) KYS-erva-alueen kuntien johtoryhmille lähetetty kysely, jossa kartoitettiin terveys- ja hyvinvointijohtamisen rakenteita ja prosesseja. Näihin kuuluvat mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmät ja koordinaattorit, hyvinvointikertomus, väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat indikaattorit, niiden käyttö ja käytön haasteet, väestönterveyden ja hyvinvoinnin seurannat vastuiden määrittely ja esteet strategisessa terveys- ja hyvinvointityössä. Raportti 3. Itsehoitopisteiden toiminnan kartoitus Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä, Sirpa Moilanen (2010) Asiakaspalautekysely 39 itsehoitopisteessä. Kyselyssä selvitettiin mitä palveluja kävijä käytti, pyydettiin arviota itsehoitopisteestä yleensä ja kävijän saamasta hyödystä. Palaute pyydettiin myös henkilökohtaisen ohjauksen tarpeesta, pisteen materiaaleista ja pisteen kehittämisestä Raportti 4. Terveyden edistäminen ja diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisy perusterveydenhuollossa, hankkeen työryhmä (2010) KYS-erva-alueen kuntien perusterveydenhuollolle suunnattu kysely, jossa selvitettiin erityisesti diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä työtä. Kartoituksessa selvitettiin terveyden edistämisen työryhmien toimintaa, hoitopolkuja, testien ja laskurien käyttöä ja kirjaamiskäytäntöjä ja ryhmätoimintaa. Raportissa on vertailtu D2D-kuntien tilannetta muihin kuntiin ja SVDtoiminnan nykyhetken profiili hankealueen kunnista. Raportti 5. Maakuntakuvat, hankkeen työryhmä (2010) Maakuntakuviin on koottu KYS-erva-alueelta maakunta- ja seutukuntatasolla tietoa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta eräistä kuntaresursseita ja kuntaprosesseista, SVD-työhön liittyvistä toimintamalleista ja työvälineistä ja esimerkkejä väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. Mukana on myös THL:n TEA-viisari seutukunnittain. Maakuntakuvan avulla paitsi kuvataan väestön terveyttä ja hyvinvointia, myös herätetään keskustelua johtamisesta ja koordinoinnista. Raportti 6. Pohjois-Savon terveyspisteiden asiakaspalaute, Reetta Mustonen, Milja Ojala & Mervi Lehmusaho (2010) Asiakaspalautekysely 15 itsehoitopisteessä. Kyselyssä selvitettiin mitä palveluja kävijä käytti, pyydettiin arviota itsehoitopisteestä yleensä ja kävijän saamasta hyödystä. Selvitettiin myös mitkä asiat ja materiaalit herättivät mielenkiintoa ja kävijöiden kehittämisehdotuksia. Raportti 7. Sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet -kysely, Ulla Ojuva, Mervi Lehmusaho & Timo Renfors (2010) Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreille ja hallintoylihoitajille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen johtamista, työryhmiä ja niiden henkilöiden tehtäviä, joille terveyden edistäminen on vastuutettu. Lisäksi kysyttiin käytössä olevista resursseista ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittämishaasteista.

89 Liite 17 2(2) Terveyden edistämisen työvälineet Hyvinvointiselonteon käsikirja, Timo Renfors & Anttipekka Renfors (2009) Kuvaus hyvinvointiselonteon (hyvinvointikertomuksen) tuloskorttimuotoisesta rakenteesta selonteon tekemisen vaiheista. Käsikirjassa tarkastellaan miten eri näkökulmat, kriittiset menestystekijät ja kriteerit sijoittuvat vision ja strategian ympärille ja miten tuloskorttia voidaan lukea kahteen suuntaan. Käsikirjassa tutkitaan indikaattorien välisiä suhteita ja pahoinvointibarometriä. Motivoiva haastattelu ja elintapamuutokset, Timo Renfors (2009) Motivoiva haastattelu on tapa olla vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Vuorovaikutuksessa asiakkaalle tai potilaalle avautuu mahdollisuus tutustua omiin voimavaroihinsa ja rakentaa tasavertaista suhdetta ammattihenkilöön. Työvälinekortissa avataan Kanerva-KASTEhankkeen koulutuksissa käytetyn opetuspaketin perusasioita elintapamuutosten näkökulmasta. Muutosvaiheet ja eteneminen vaiheesta toiseen, Timo Renfors (2009) Esittelee elintapamuutoksen eri vaiheet muutosvaihemalliin perustuen. Käsitellään lyhyesti muutosvaiheen tunnistaminen ja toimintatapoja, joilla voidaan tukea siirtymistä muutosvaiheesta toiseen Indikaattorit, Timo Renfors (2009) Perustietoa indikaattoreista: niiden määrittelystä, hyvien indikaattorien ominaisuuksista, terveysja hyvinvointi-indikaattorien luokitteluista, indikaattoreista terveys- ja hyvinvointiprosessissa ja indikaattorien tietolähteistä. Tietolähteiden osalta työvälinettä päivitetään vuosittain. TEHO väestön terveys- ja hyvinvointiosoitin. Ohjeet työvälineen käyttöön. Anttipekka Renfors & Timo Renfors (2009) TEHO-työväline on uusi tapa hakea ja raportoida rekistereissä olevaa terveys- ja hyvinvointitietoa. Se on vapaasti käytettävissä eri tarkoituksiin mm. suunnittelussa, päätöksenteossa, seurannassa ja raportoinnissa. Käsikirja opastaa työvälineeseen rekisteröitymisessä ja työvälineen käytössä. Sydän- ja verisuonitapahtuman kokonaisriskin arviointi - FINRISKI-laskuri, Hilkka Tirkkonen (2009) Opastaa KTL:n (nyk. THL) kehittämän FINRISKI-laskurin käyttöön. Laskurin avulla voidaan arvioida entisiä menetelmiä tarkempiin suomalaisten riski sairastua sydän- ja aivoinfarktiin. Laskuri on vapaasti kaikkien käytettävissä.

90

91

92 Liite 19 1(2) KANERVA-KASTE-HANKKEEN ITSEARVIOINTI Yhteenveto Timo Renfors Kanerva-KASTE-hankkeen loppuvaiheessa sovittiin, että hankkeen sisäiset ryhmät (ohjausryhmä, johtoryhmä ja hanketyöntekijät) tekevät itsearvioinnin, joka antaa kuvan ryhmien verkostomaisen toiminnan eräiden osa-alueiden toteutumisesta. Arvioinnissa käytettiin Järvi-hankkeessa kehitettyä Verkostojen osaaminen ja toimintakykyarviointilomaketta, jota muokattiin Kanerva-KASTE-hankkeen arviointitarvetta varten. Arvioinnin avulla saadaan kuva siitä, miten ryhmissä on toteutunut: Tehtävän tuntemus ja motivaatio Yhteistyö ja vuorovaikutus Asiakas- ja kohderyhmätuntemus Näiden lisäksi arvioitiin myös: Hankkeen johtoa ja taloushallintoa Arviointi toteutettiin sähköpostiteitse lähetetyllä sähköisellä lomakkeella lokamarraskuussa Lomake koostui neljästä osa-alueesta ja niiden sisältämistä väittämistä. Väittämiä arvioitiin neliportaisella asteikolla: 1 täysin eri mieltä 2 melko eri mieltä 3 melko samaa mieltä 4 täysin samaa mieltä Arviointiin vastasi ohjausryhmästä neljä, johtoryhmästä viisi ja hanketyöntekijöistä kolmetoista. Väittämien keskiarvot vaihtelevat osa-aluittain ja niiden sisällä. Vaihtelua on myös vastaajaryhmien välillä. Oheisessa kuviossa on väittämien keskiarvot sijoitettu vastausvaihtoehtojen arvojanalle 1-4. Kuvioissa ääripäät on kuvattu symbolein: peukalo alas viittaa erimieltä olemiseen ja peukalo ylös samaa mieltä olemiseen. Tehtävän tuntemus ja motivaatio Tiedän mitä tavoitteita ryhmän toiminnalla on Tiedän ryhmän tehtävät Tiedän mitä minulta ryhmässä odotetaan Ryhmä on onnistunut tehtävässä, jota varten se on olemassa Koen olevani tärkeä osa ryhmää Ohjausryhmä Johtoryhmä Koordinaattorit

93 Liite 19 2(2) Yhteistyö ja vuorovaikutus Tuon omaa osaamista/tietoa/kokemusta ryhmän käyttöön Hyödynnän ryhmässä olevien osaamista/tietoa/kokemusta Tulen ymmärretyksi ryhmässä Koen olevani tasavertainen Osallistun yhteisesti sovittuihin tapaamisiin Olen aktiivinen ryhmän jäsen Noudatan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä Ryhmässä ei esiinny häiritsevää kilpailua Ohjausryhmä Johtoryhmä Koordinaattorit Asiakas-/kohderyhmätuntemus Tiedän asiakkaat/kohderyhmät Tiedän asiakkaiden/kohderyhmien tarpeet Tiedän miten asiakkaat/kohderyhmät tavoitetaan Osaan vaikuttaa asiakkaisiin/kohderyhmiin Ohjausryhmä Johtoryhmä Koordinaattorit Hankejohto ja hankkeen taloushallinto Johtaminen on edistänyt hyvin tavoitteiden toteutumista Olen saanut tarvitsemaani tukea omaan työhöni Tasapuolisuus hankealueisiin nähden on toteutunut hyvin Tasapuolisuus osahankkeisiin nähden on toteutunut hyvin Tiedottaminen on ollut riittävää Talousseuranta ja siitä tiedottaminen on toteutunut hyvin Ohjausryhmä Johtoryhmä Koordinaattorit

94 LIITE 20 1(11) KOULUTUKSET V KOULUTUKSEN AJANKOHTA KOULUTUKSEN NIMI / (sisältö) KOULUTUKSEN PAIKKAKUNTA OSALLISTUJAT (LKM, JOS TIEDOSSA) Pohjois-Savo Pekka Mäntyselkä / Heimo Lajunen / Mervi Lehmusaho / Reetta Mustonen / Milja Ojala /Mirja Pääkkönen Hankkeen esittely, KY/KYS:n yleislääketiet.yksikön kouluttajakoulutus Kuopio Hankkeen esittely KYS:n lääkäreille Kuopio Hankkeen esittely, TERVE KUOPIO -työryhmän kokous Kuopio Järjestöjen aluetyön työkokous: Toiminnallisesti yhteinen erva-alue ja Kanerva-Kaste Kuopio n Pohjois-Savon väestön riskitekijät - KASTE -hanke: Iisalmi Koordinaattorikokous: hankkeen järjestäytyminen ja käynnistäminen Kuopio Pohjois-Karjalan diabetesprojektista KanErva-Kasteeseen Joensuu Osana KYS:n sisäinen/ aluell. koulutus: diabeteksen varhainen tunnistaminen Kuopio n Hyvinvointia lautaselta, Omenavatsaa -minullako? Kuopio n Hanke KYS:n osastolla "Terve Aikuinen 45+" -osastolla Kuopio n Koordinaattorikokous: alueellisia hankealustuksia Kuopio Hankkeen arviointi, johdanto, koordinaattorikokous Kuopio Tartu terveyteen -talkoot ja Kanerva-Kaste-hanke - tietodotustilaisuus Kuopio Hankkeen esittely Pohjois-Savon liitossa Kuopio Hankkeen etenemisen esittely KYS:n lääkäreille Kuopio Kanerva-Kaste & Tartu terveyteen; Kuopion valtuustoseminaarissa Kuopio D2D-hankkeesta Kanerva-Kasteeseen Mikkelin diabetestyöryhmän kokouksessa Mikkeli D2D-hankkeen jalanjäljillä Savonlinna Näyttelyllä mukana "Savuton Savo ja lukuvuoden avaus" Kuopion jäähallilla Kuopio Hanke-esittely, Lihavuuden hoitoportaat käytäntöön, toimivia ryhmämalleja Iisalmi KYS ja järjestöyhteistyö-työryhmän kokous: Kanerva-hankkeesta ja mahdollisuuksista Kuopio Urheiluyleisö mukaan "Tartu terveyteen" -talkoisiin, KuPS-otteluyhteistyö Kuopio Urheiluyleisö mukaan "Tartu terveyteen" -talkoisiin, KalPa-otteluyhteistyö Kuopio Itä-Suomen lääketiedetapahtuma: hanke näyttelyssä ja luentokokonaisuudessa Kuopio n Irti tupakasta -seminaari (hankkeen osuus merkittävä) Kuopio Hankkeesta, mini-interventioista ja motivoivahaastattelu - Siiliset lääkäreitä ja hoitajia Kuopio Hanke-esittely, Lihavuuden hoitoportaat käytäntöön, toimivia ryhmämalleja Suonenjoki Hanke-esittely, Lihavuuden hoitoportaat käytäntöön, toimivia ryhmämalleja Siilinjärvi Tunnetko riskisi? Miten voit itse vaikuttaa riskitekijöihin? diabetes-teema Kuopio Terveellinen, edullinen ruokakori, Petonen Kuopio Tunnetko riskisi? Miten voit itse vaikuttaa riskitekijöihin? diabetes-teema Kuopio Sydän-ja verisuonisairaudet, SDV-riskin arviointi, D2D-Sydän peli Joroinen 20

95 TEHO-indikaattorityövälineen käyttöesittely ja Kanervasta Kuopio Motivoiva haastattelu ja mini-interventiot Kuopiossa & Kanerva-KASTE Kuopio n Diabeteksen varhainen tunnistaminen ja kokemukset Kuopio n Siiliset:Alkoh.ong.-hoitopolut,yhteisneuvottelu vast.otot+sos.t.+mt-yksikkö Siilinjärvi. n Motivoiva haastattelu ja mini-interventiot Kuopiossa & Kanerva-KASTE Kuopio n Ylä-Savon SOTE-alueen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin työryhmän Iisalmi Kanerva-KASTE Pohjois-Savossa ja SVD-riskit Kaavi n Siiliset:SVD:Kutsujärjestelmä ja riskitestit, yhteisneuvottelu vast.otot Siilinjärvi n KYS, Kuopio ja järjestöjen yhteistyö -seminaari Kuopio n Hyvinvointia edistäen - P-S alueellinen seminaaripäivä Kuopio Siiliset:TT-tuvan ja Terveyskortin kehitt.yhteistyö,pilottiryhmä+tk+ohjaajat Siilinjärvi Leppävirran TE-työryhmän kokouksessa Kanerva-edustus Leppävirta Siiliset:SVD:Mini-interventiot ja ryhmäohjaukset, yhteisneuvottelu vast.otot Siilinjärvi n Ole aktiivinen läpi elämän -hankkeesta Kuopio Nykytilanne asukastuvilla ja ajatukset toiminnan kehittämisestä Kuopio PSSHP:n kuntakierrokset Varkaudessa ja Iisalmessa Varkaus, Iisalmi PSSHP:n kuntakierrosvierailut Siiliset-kuntakokouksessa ja Kuopiossa Siilinjärvi, Kuopio Millaisen tiedon varassa johdat? - yhteistyö I-S AVI Kuopio Kuopion TeLiRa-työryhmä - Terve Kuopio-teemapäivä Kuopio Motivoiva haastattelu ja mini-interventiot muutoksen tukena Kuopio Maakunnallinen KASTE-alueseminaari Kuopio Kuopio KYS-piirin alueellinen diabeteskoulutus Siilinjärvi Paikallispalaveri Iisalmessa terveyspisteiden perustamiseen liittyen Iisalmi TeLiRa-työryhmässä tiedotusteema; sosiaalinen media, hyvinvointipolku Kuopio Ole aktiivinen läpi elämän ja Terve Kuopio-seminaari Kuopio Hankearvioinnin koulutuspäivä, HKI, THL koollekutsuja Terveyspisteiden kehittäminen ja hoitokartat Ylä-Savossa Iisalmi Linjanvetoa-seminaari Mikkelissä, mm. hyvinvointipolku ja omahoitopisteet Mikkeli TeLiRa-työryhmä, teemana hyvät käytännöt ja seudullisuus: Kuopio Itä- ja Keski-Suomen alueellinen syysseminaari, Kanervalla näyttely Kuopio n Itä-Suomen lääketiedepäivät, Kanerva-Kasteella näyttely Kuopio n Vanhustenviikon avaustapahtuma ja terveyspisteyhteistyö Siilinjärvi Hankeviestintä-työpaja, THL, Kaste-perusterveydenhuollon hankkeet Helsinki Tartu terveyteen - TE:n strategisen johtamisen tilaisuus P-S kuntien edustajille Siilinjärvi Kaste-hankkeiden arviointityöpajapäivä, THL Helsinki Hyvinvointipolku, erva-alueen kuntoutus-ylilääkärit ja -suunnittelijat KYS n Hankkeen sis. arviointitilaisuus ja johtoryhmän kokous Kuopio n Kansansairauksien ehkäisyn hyvät käytännöt -työpaja ja raportointia käytännöistä Kuopio n Rasvan laadulla on väliä, terveystupaesittely Siilinjärvi 29 LIITE 20 2(11)

96 Kipinää elintapamuutoksiin -ensitietopäivä Kuopio Hanke-esittely, Syö hyvin, voi hyvin Pielavesi Terveelliset ruokavalinnat (Tartu Terveyteen -elintaparyhmä) Kuopio Hanke-esittely, ryhmätoiminta Pohjois-Savossa, VLCD Pielavesi Painonhallinnan psykologiaa / kauppakierros (Tartu Terveyteen -ryhmä) Kuopio Hanke-esittely, Terveyttä edistävä ruokavalio, dm-ruokavalio Kuopio Tartu terveyteen -teemapäivä, asiakastupa Katiska, Särkiniemi Kuopio Tartu terveyteen -teemapäivä, Petonen Kuopio Elämän- ja painonhallintaa (Tartu Terveyteen -ryhmä) Petonen Kuopio Tartu terveyteen -teematuokio, Länsi-Puijon -asukastupa Kuopio Tartu terveyteen -teematuokio, Koillis-Tuuli -asukastupa Kuopio Tartu Terveyteen -ryhmän seurantatapaaminen Kuopio Tartu terveyteen -teematuokio terveyspiste Lapinlahti Tutustu hyvinvointipolkuun -esittely Lapinlahti Terveyspisteiden aktivointimahdollisuudet/ Sos.- ja terveysjärjestöjen aluetyön kokous Kuopio Tartu Terveyteen -ryhmän seurantatapaaminen Kuopio Terveystietotupatoiminnan esittely Leppävirta Terveystietotupatoiminnan esittely Varkaus Terveystietotupatoiminnan esittely Varkaus Terveystietotupatoiminnan esittely Leppävirta Motivoivan haastattelun koulutus Leppävirta Hanke-esittely ja ravitsemusluento Varkaus Hanke-esittely ja t-piste Leppävirta Hanke-esittely ja ravitsemusluento Varkaus SVD-koulutus Leppävirta Te-materiaali ja hanke-esittely Leppävirta SVD-koulutus Varkaus SVD- ja Motivoiva haastattelu Suonenjoki Kanerva-Kaste ständi alueellisessa diabeteshoitajan koulutuksessa Varkaus LIITE 20 3(11)

97 Keski-Suomi Sirpa Sundgren / Anneli Kuusinen / Anu Mutka / Jouni Airola Hankekoordinaattoreiden seminaari, luottamushenkilöt + lehdistö Kuopio Yhteistyökokous ja hanke-esittely Vaajakosken työterveyshuollossa Vaajakoski koordinaattorikokous Jyväskylä kuntayhteistyötä, hoitokartan esittely Kannonkoski hoitokartan ja hankkeen esittely Karstula hoitokartan ja hankkeen esittely Kyyjärvi Jyp-HIFK -jääkiekkopelin yleisöpunnitus Jyväskylä JJK-VPS -jalkapallopelin yleisöpunnitus Jyväskylä Sydänpotilaan hoitoketju Äänekoski Hoitokarttamallin esittely Vaajakoski Hoitokarttamallin esittely Äänekoski Hyvinvointia ja terveyttä etsimässä Mikkeli n Meiltä se onnistuu!-masennuksen hyvä hoitokäytäntö Jyväskylä n Selätä kaamos- tapahtuma Media mielenterveyttä edistävänä tekijänä Jyväskylä n Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Mikkeli n Mieli 2010-Kansalliset mielenterveyspäivät Kuopio n Kaste- hankeen maakunnallinen seminaari Jyväskylä n Kuopion alueen maakunnallinen Kaste- koulutus Kuopio n Suomen sydänfysioterapeuttien koulutuspäivä Jyväskylä n Valtakunnallinen depressiofoorumi Jyväskylä n Terveydenedistämistä teoriassa ja käytännössä maakunnan ammattilaisille Jyväskylä n Masennuksen hyvä hoitokäytäntö- koulutus työterveyshuollon henkilöstölle Tampere n MASA-hoitokartan esittely ja varhaistunnistuskoulutus Keski-Suomen tk Äänekoski n MASA-hoitokartan esittely Keski-Suomen psykiatreille Jyväskylä n MASA-hoitokartan esittely Keski-Suomen sairaanhoitopiirin TE-yhdyshenkilöille Jyväskylä n MASA-hoitokartan esittely Keski-Suomen depressiohoitajille Jyväskylä MASA-hoitokartan ja Hyvinvointiportaalin esittely Säynätsalon tk Jyväskylä MASA-hoitokartan esittely Keski-Suomen tk Jyväskylä n Mielen hyvinvoinnin tukemisesta potilasjärjestöjen edustajille Jyväskylä n Mielen hallinta ja mielen hyvinvointiasiat elämäntaparyhmäläisille Tikkakoski n Arjessa jaksamisen tukeminen omaishoitajille Toivakka n Kunnon kuskit- tapahtuma Jyväskylä n , Koherenssikyselyn taustat käyttö työttömien terveystarkastuksissa Jyväskylä n Masennuksen ja alkoholiriippuvuuden varhaistunnistaminen. Äänekoski Valtimotautien hoitokartta ammattilaisen työvälineenä - käyttöönottokoulutus. Laukaa 25 LIITE 20 4(11)