IPCC 5. Ilmastonmuutoksen hillintä

Transkriptio

1 IPCC 5. arviointiraportti OSARAPORTTI 3 Ilmastonmuutoksen hillintä

2 Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen arviointiraportin kolmas osaraportti esittelee ilmastonmuutoksen hillintää koskevia tieteellisiä tuloksia. Erityisesti raportti keskittyy neljännen arviointiraportin jälkeen julkaistuihin tuloksiin. Raportissa käsitellään tieteellisten tulosten merkitystä politiikan kannalta ottamatta kuitenkaan kantaa siihen, millaisia päätöksiä hallitusten tulisi tehdä. Raportti ei pyri antamaan poliittisia suosituksia vaan arvioi käytössä olevia ohjauskeinoja ja niiden vaikutuksia. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 20

3 Päästöt alueittain Maailman hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet huomattavasti vuoden 1850 jälkeen. FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN JA SEMENTINTUOTANNNON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, GT VUODESSA Gt KUMULATIIVINEN Gt KUMULATIIVINEN LÄHI-ITÄ JA AFRIKKA LATINALAINEN AMERIKKA AASIA SIIRTYMÄTALOUDET OECD 1990 OECD 1990 SIIRTYMÄTALOUDET AASIA LATINALAINEN AMERIKKA LÄHI-ITÄ JA AFRIKKA Gt = miljardia tonnia OECD = Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö on kehittyneiden markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestö. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 21

4 Päästöt alueittain miljardia tonnia hiilidioksidia Historiallisesti OECD maat ovat aiheuttaneet suurimman osan maailman hiilidioksidipäästöistä. Muut maat, erityisesti Aasiassa, ovat kasvattaneet päästöjään viime vuosina. Ilman uusia päästövähennystoimia tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan. Henkilöä kohti laskettujen päästöjen ennustetaan kuitenkin pysyvän korkeampina OECD-maissa kuin OECD:n ulkopuolisissa maissa vuoteen 2100 asti OECD-MAIDEN JA OECD:N ULKOPUOLISTEN MAIDEN TOTEUTUNEET HIILIDIOKSIDIN KOKONAISPÄÄSTÖT JA ARVIO TULEVISTA PÄÄSTÖISTÄ tonnia hiilidioksidia henkilöä kohti vuodessa OECD:n ulkopuoliset maat ARVIO OECD-MAIDEN JA OECD:N ULKOPUOLISTEN MAIDEN TULEVISTA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖISTÄ HENKILÖÄ KOHTI OECD- maat OECD:n ulkopuoliset maat 20 OECD- maat OECD:n ulkopuoliset maat OECD-maat Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 22

5 Päästöt toimialoittain Maailman kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet melkein kaikilla toimialoilla. TOIMIALAKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAAILMASSA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT (Gt CO 2 -ekv./vuosi) Gt 23 % 8 % 11,5 % 19,5 % 38 Gt 50.1 Gt 34,5 % 14 % 6,5 % 18 % 24 % ENERGIA LIIKENNE RAKENNUKSET TEOLLISUUS MAA- JA METSÄTALOUS SEKÄ MUU MAANKÄYTTÖ 34 % 0 4 % 2 % JÄTE Muista sektoreista poiketen maa- ja metsätaloudesta sekä maankäytön muutoksesta peräisin olevien päästöjen osuus on laskenut. Yhä useammat maat ovat ottaneet käyttöön metsiä suojelevia toimia, ja toisaalta viljelykasvien satotasojen paraneminen vähentää tarvetta muuttaa metsiä viljelymaaksi. Gt = miljardia tonnia, CO 2 -ekv. = hiilidioksidiekvivalentti Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 23

6 PÄÄSTÖT TOIMIALOITTAIN Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain Suomessa ja maailmassa. MAAILMA 2010 Kokonaispäästöt: 50,1 miljardia tonnia SUOMI 2010 Kokonaispäästöt: 74,3 miljoonaa tonnia 8 % 34,5 % ENERGIA AFOLU 24 % 57 % ENERGIA AFOLU * TEOLLISUUS 11 % RAKENNUKSET 6 % TEOLLISUUS LIIKENNE RAKENNUKSET LIIKENNE 21 % 18 % 14 % 6,5 % Energiasektorin päästöjä Suomessa kasvattaa energiaintensiivinen teollisuus sekä lämmityksen tarve. * AFOLU = Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö Suomessa maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin poistumat ilmakehästä ovat suuremmat kuin päästöt ilmakehään. Tämän hiilinielun suuruus oli vuonna 2010 noin 21,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö. Suomen lukuarvojen lähde: Tilastokeskus 24

7 Nykyiset vähennyslupaukset MAAILMANLAAJUISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT (miljardia tonnia hiilidioksidiekvivalenttia) CANCUNIN PÄÄSTÖVÄHENNYSLUPAUKSET VUOTEEN 2020 MENNESSÄ RCP8.5 3,7 C (2,6 4,8 C) RCP6.0 2,2 C (1,4 3,1 C) RCP4.5 1,8 C (1,1 2,6 C) RCP2.6 1,0 C (0,3 1,7 C) RCP-KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT (REPRESENTATIVE CONCENTRATION PATHWAYS) kuvaavat tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen määriä olettaen eritasoisia päästöjen vähennystoimia, rajoittamattomista päästöistä tiukkaan päästöpolitiikkaan: RCP8.5 Kasvava pitoisuustaso n ppm hiilidioksiekvivalenttia vuonna 2100 RCP6.0 Pitoisuuden vakautuminen n. 850 ppm vuoden 2100 jälkeen RCP4.5 Vakautuminen tasolle 650 ppm vuoden 2100 jälkeen RCP2.6 Pitoisuuden nousu n. 490 ppm hiilidioksiekvivalenttia ennen vuotta 2100 ja sen jälkeen lasku tasolle 450 ppm vuoteen 2100 mennessä ppm = tilavuuden miljoonasosaa Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 25

8 Päästöjen vähennysmahdollisuudet Eri sektorien kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2050 suhteessa nykyhetkeen matalan päästötason skenaarioiden mukaan VUODEN 2010 PÄÄSTÖTASO KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT = NOLLA SÄHKÖNTUOTANTO MAANKÄYTTÖ RAKENNUKSET TEOLLISUS LIIKENNE MUUT KASVIHUONEKAASUT MEDIAANI Päästövähennysmahdollisuudet ovat erilaiset eri sektoreilla. Joillakin sektoreilla vähentäminen on halvempaa. Tutkimusten mukaan pitkällä tähtäimellä päästöjen vähentäminen on vaikeinta liikennesektorilla. Tiukkoihin päästörajoituksiin pääseminen edellyttää kuitenkin toimia kaikilla sektoreilla. Muista kasvihuonekaasuista kuin hiilidioksidi tärkeimpiä ovat metaani (CH 4 ) ja dityppioksiduuli (N 2 O). Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 26

9 Energiantuotanto Ennustettu hiilidioksidipäästöjen kasvu maailmassa vuoteen 2050 mennessä ilman päästövähennystoimia Energiantuotanto aiheuttaa suurimman osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin osa sektorin päästöjen kasvusta aiheutuu energian- ja erityisesti hiilenkulutuksen kasvusta. Sähköntuotannon riippuvuuden vähentäminen fossiilisista polttoaineista on edellytys kustannustehokkaalle päästöjen vähentämiselle. Uusiutuvat energiateknologiat ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina, ja niiden hinta on laskenut. Monet niistä tarvitsevat kuitenkin edelleen suoraa tai epäsuoraa tukea markkinaosuuksien kasvattamiseksi. Siksi tarvitaan lisää ohjauskeinoja niiden käyttöönoton edistämiseksi ja tehostamiseksi. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 27

10 Energiantuotanto ERI TEKNOLOGIOIDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA KUSTANNUKSET HILLINTÄTOIMIA ENERGIASEKTORILLA PÄÄSTÖT kivihiili Energiantuotannossa on paljon erilaisia keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Päästöjen vähentäminen ja vakauttaminen alhaiselle tasolle vaatii perustavanlaatuisia muutoksia energiantuotantojärjestelmään. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla CCS*-teknologian yhdistäminen fossiilisten polttoaineiden käyttöön vesivoima maalämpö ydinvoima tuulivoima biomassa* CCS yhdistettynä hiilivoimaan** aaltoenergia aurinkopaneelit Metaanivuotojen esto, talteenotto ja käsittely *Biomassa edustaa viljeltyjä energiakasveja sekä viljan tähteitä ** CCS = hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (happipolttomenetelmällä) KUSTANNUKSET Uusiutuvien energiateknologioiden käyttöönotolla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää huomattavasti. Uusiutuvien energiateknologioiden fossiilisia polttoaineita korkeammat kustannukset hidastavat kuitenkin niiden laajamittaista käyttöönottoa. Jotkut teknologiat, kuten vesivoima ja maalämpö, ovat jo kustannuksiltaan lähellä fossiilisia polttoaineita, kun taas osa teknologioista on vielä kalliimpia. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ydinvoimalla *CCS (Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) tarkoittaa teknologiaa, jossa hiilidioksidi erotellaan voimalaitoksen päästöistä ja varastoidaan esimerkiksi maan- tai merenalaisiin varastoihin. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 28

11 Rakennussektori Ennustettu hiilidioksidipäästöjen kasvu maailmassa 2050 mennessä ilman päästövähennystoimia Rakennussektori kulututti maailmanlaajuisesti 34 prosenttia energian loppukäytöstä ja aiheutti 8,8 miljardia tonnia hiilidioksidipäästöjä vuonna Nykykehityksellä sektorin energiankulutuksen on ennustettu lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä ja päästöjen kasvavan prosenttia. Energiankulutuksen kasvu johtuu elintason noususta, kaupungistumisesta ja asumisen varustelutason kehityksestä. Sektorin päästöjen vähentämistä hidastaa rakennusten ja niihin liittyvän infrastruktuurin pitkäikäisyys. Uusissa rakennuksissa keskeinen päästöjen vähennyskeino on matala-/nollaenergiarakentaminen. Vanhoissa rakennuksissa korjausrakentamisella on saavutettu prosentin vähennyksiä energiankulutuksessa. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 29

12 Rakennussektori RAKENNUSSEKTORIN ENERGIANKULUTUKSEN KEHITYS ALUEITTAIN Ennustettu kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vuoteen 2050 mennessä ilman päästövähennystoimia, eksaljouleina HILLINTÄTOIMIA RAKENNUSSEKTORILLA Keskeinen keino vähentää uudisrakentamisen energiankulutusta on nolla- tai matalaenergiarakentaminen. Vanhoissa rakennuksissa energiatehokkuutta parantavat korjaustoimet ovat avain energiankulutuksen vähentämiseen. Jäähdytys-/lämmitysenergiankulutuksessa on korjausrakentamisella saavutettu jopa prosentin säästöjä. AASIA 70.9 OECD 56.8 AASIA 53.5 Nykyiset hillintätoimet Polttoaineiden vaihtaminen vähempipäästöisiin. Uusiutuvaan energiaan perustuvat energiaratkaisut Viherkatot OECD 47.2 AASIA 39.2 OECD 41.7 Tehokkaat hillintätoimet MAF 32.4 MAF 15.8 REF 14.1 LAM 5.0 MAF 24.5 REF 18.1 REF 11.5 LAM 11.0 LAM 8.8 Korjaustoimet olemassa olevissa rakennuksista esim. passiivinen aurinkoenergia (aurinkoenergian hyödyntäminen rakenteellisin ratkaisuin) Jäähdyttävät, esim. valkoiseksi maalatut katot Tehokkaammat kodinkoneet ja muut laitteet 2010 ARVIOITU PÄÄSTÖMÄÄRÄ 2050 OECD 90 LAM MAF REF AASIA OECD OECD90 = maat, jotka kuuluivat OECD:hen vuonna 1990 MAF = Lähi-Itä ja Afrikka LAM = Latinalainen Amerikka REF = Siirtymätaloudet Energiankulutusta pienentävät muutokset käyttäytymisessä esim. lämmityksen säätäminen pienemmälle Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 30

13 Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö Ennustettu lasku hiilidioksidipäästöissä maailmassa vuoteen 2050 mennessä ilman päästöjen vähennystoimia Maailmanlaajuisesti maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö -sektorin päästöjen ennustetaan laskevan alle puoleen vuoteen 2050 mennessä. Päästöjen lasku johtuu teknologian kehityksestä sekä maatalousmaan pinta-alan kasvun hidastumisesta, joka taas on seurausta väestönkasvun hidastumisesta. Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö -sektori on merkittävä osa ilmastonmuutoksen hillintäskenaarioita. Bioenergian laajamittainen käyttö tai kasvillisuuden hiilinielujen kasvattaminen ovat esimerkkejä sektorin päästöjen vähennyskeinoista. Näillä toimilla on kuitenkin mahdollisia haitallisia vaikutuksia esimerkiksi ruuantuotantoon ja luonnon monimuotoisuuteen, mikä tulee myös huomioida. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 31

14 Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö TALOUDELLISESTI KANNATTAVAT HILLINTÄTOIMET MAA- JA METSÄTALOUS SEKÄ MUU MAANKÄYTTÖ -SEKTORILLA VUONNA 2030, sekä niihin liittyvä päästövähennyspotentiaali. Oletettu hiilen hinta: 50 dollaria hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohti ESIMERKKEJÄ HILLINTÄKEINOISTA MAA- JA METSÄTALOUS SEKÄ MUU MAANKÄYTTÖ -SEKTORILLA OECD90 MAF REF AASIA Metsänhoito: Kiertoaikojen (aika, joka kuluu metsän istutuksesta päätehakkuuseen) pidentäminen, lannoitus ja puun tehokkaampi käyttö. Metsäkadon vähentäminen: Esim. metsien suojelualueet, metsäpalojen ja tuholaisten torjuminen, kaskiviljelyn vähentäminen. MILJARDIA TONNIA HILIDIOKSIDIEKVIVALENTTIA VUODESSA VUONNA ,0 1,5 1,0 0,5 0 OECD90 REF LAM MAF AASIA LAM Metsänhoito, Metsäkadon vähentäminen, Metsitys Kotieläimet Pilaantuneiden / huonontuneiden maiden ennallistaminen, Viljeltyjen maiden ennallistaminen Laidunnusmaat Riisin viljely Viljelymaat OECD90 Metsitys: Metsien istuttaminen maatalousmaille. Kotieläimet: Tuottavampien rotujen kehittäminen jalostuksen avulla, lannan varastoinnin kehittäminen. Pilaantuneiden/ huonontuneiden maiden ennallistaminen: maan ennallistaminen esimerkiksi metsittämällä tai ravinnetasoa parantamalla. Viljeltyjen eloperäisten maiden ennallistaminen: Päästöjen vähentäminen paremmalla maaperän hoidolla, esimerkiksi viljelemällä nurmikasveja. Riisin viljely: Vedenkäytön hallinta ja tehostaminen, typpilannoitteen määrän, laadun ja ajoituksen hallinta. Viljelymaat: Typen käytön tehostaminen, lannoitteiden käyttö satotasojen parantamiseksi, maanmuokkauksen vähentäminen. Elintavat Ruokaketjun hävikin pienentäminen, muutokset ihmisten ruokavalioissa, muutokset puun ja puutuotteiden kysynnässä. OECD90 = maat, jotka kuuluivat OECD:hen vuonna 1990 MAF = Lähi-Itä ja Afrikka LAM = Latinalainen Amerikka REF = Siirtymätaloudet Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 32

15 Liikennesektori Matkustajaliikenteen määrä 2050 Tavaraliikenteen määrä 2050 Ennusteiden mukaan matkustajaliikenteen määrä maailmassa kasvaa lähes kolminkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä ja tavarankuljetus kaksinkertaiseksi. Ilman päästövähennystoimia hiilidioksidipäästöjen ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Lyhyellä aikavälillä liikenteen energiankulutusta on mahdollista vähentää prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa päästöjä ei pyritä vähentämään, ottamalla käyttöön energiatehokkaampaa moottori- ja ajoneuvotekniikkaa. Pidemmällä aikavälillä voidaan vastaavasti saavuttaa prosenttia vähennyksiä tiiviimmän kaupunkirakenteen, julkisen liikenteen parantamisen ja kevyttä liikennettä tukevan kaupunkisuunnittelun avulla. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 33

16 Liikennesektori LIIKENTEEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN KASVU HILLINTÄTOIMIA LIIKENNESEKTORILLA Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan maailmanlaajuisesti kasvavan vähemmän kuin liikennemäärien, koska ajoneuvojen polttoaineen kulutus ja vaihtoehtoisten energialähteiden osuus kasvaa. Vähempipäästöiset energialähteet: esim. sähkö, vety, biopolttoaineet, paineistettu maakaasu PROSENTUAALINEN HILLIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN KASVU VUODESTA % 100% VUODEN 2010 PÄÄSTÖTASO -100% Liikenteen energia-intensiteetin lasku: Polttoainetehokkaat moottorit ja kehittyneemmät ajoneuvot Kevyempien materiaalien kehittäminen Infrastruktuurin parantaminen: Tiiviimpi kaupunkirakenne ja parampi kaupunki-infrastruktuuri Yksityisautoilun korvaaminen julkisella liikenteellä Max Nykyiset hillintätoimet 75% Tehokkaat hillintätoimet Mediaani 25% Min Elintapojen muutokset: Kuljettujen matkojen vähentäminen tai matkustamisen välttäminen kokonaan (esim. etätyön yleistyminen, autoilun korvaaminen pyöräilyllä) Suurempi matkustajamäärä kulkuneuvoa kohden (esim. kimppakyydit) Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 34

17 Teollisuussektori Ennustettu hiilidioksidipäästöjen kasvu vuoteen 2050 mennessä ilman päästövähennystoimia Toimialan energiaintensiteettiä (energiankulutus tuotantoa kohti) on mahdollista vähentää jopa 25 prosenttia nykytasosta lisäämällä parhaan käyttökelpoisen teknologian käyttöä erityisesti maissa, joissa sitä ei vielä käytetä sekä vähemmän energiaa kuluttavilla toimialoilla. Uutta teknologiaa kehittämällä arvioidaan voitavan saavuttaa jopa 20 prosentin lisävähennyksiä. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 35

18 teollisuussektori ILMAN LISÄVÄHENNYKSIÄ TEOLLISUUDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT LÄHES KAKSINKERTAISTUVAT VUOTEEN 2050 MENNESSÄ HILLINTÄTOIMIA TEOLLISUUSSEKTORILLA SUORAT JA EPÄSUORAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 200 % 100 % % -200 % Max 75 % 25 % Min mediaani Nykyiset hillintätoimet Tehokkaat hillintätoimet Energiatehokkuutta lisäämällä voidaan teollisuuden energiankäyttöä vähentää 40 %. -40 % Siirtymällä vähäpäästöisiin energiamuotoihin voidaan teollisuuden käyttämän energian kasvihuonekaasupäästöjä vähentää 90 %. -90 % Tuotannon ja tuotteiden energiatehokkuuden parantaminen Siirtyminen vähäpäästöisempiin energianlähteisiin Uusien energiantuotantoteknologioiden esim. CCS ( hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) käyttöönotto Materiaalien käytön tehostaminen Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähentäminen Tuotekehitys Jätteiden uudelleenkäyttö, kierrätys ja energiakäyttö Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 36

19 Hillintäkustannukset NOIN KOLME PROSENTTIA MAAILMAN BRUTTOKANSANTUOTTEESTA TARVITTAISIIN ESTÄMÄÄN ILMASTOA LÄMPENEMÄSTÄ YLI KAHTA ASTETTA VUOTEEN 2100 MENNESSÄ. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 37

20 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen ilmastopolitiikan ohjauskeinoja ja mekanismeja TAVOITTEITA KOSKEVA YHTEISTYÖ 2 astetta, pitkän aikavälin tavoite Ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen tavoite Lupaa ja vertaile Kööpenhaminan / Cancunin päästövähennyslupaukset Kioton tavoitteet Rajaveron sopeutukset Monenkeskeiset ryhmät Harmonisoidut hiiliverot Muu kasvihuonekaasupäästöjen sääntely Vihreä Ilmastorahasto Kahdenväliset rahoituksen/teknologian siirrot Ilmastosopimuksen/Kioton /Kööpenhaminan tavoitteiden kasvihuonekaasujen mittaamis-, raportointi- ja todentamissäännöt Politiikkatoimien väljä koordinointi Kioton joustomekanismit Hyvitysten sertifiointijärjestelmät Tutkimus- ja kehitysteknologiaa koskeva yhteistyö KEINOJA KOSKEVA YHTEISTYÖ Kansallisten/alueellisten päästökauppajärjestelmien yhdistäminen Sijoittajien aloitteet Maailmanlaajuinen hiilivero HAJAUTETTU TOIMIVALTA KESKITETTY TOIMIVALTA NYKYISET TOIMET EHDOTETUT TOIMET Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, jonka ratkaiseminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö ilmastonmuutoksen hillinnässä on monipuolistunut viime vuosina. Ilmastonmuutoskysymysten käsittely on viime aikoina laajentunut YK:n ilmastosopimuksen ulkopuolelle, mutta sopimus on silti edelleen tärkein toimielin. Perustuu IPCC:n 5. arviointiraportin WG3-osaraportin tietoihin. VTT & ympäristöministeriö 38