INFORMAATIOMUOTOILU MAINOSKUVANA
|
|
- Jaana Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opinnäytetyö (AMK) Elokuvan ja television ko Mainonnan suunnittelu 2015 Tiia Koskela INFORMAATIOMUOTOILU MAINOSKUVANA
2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Elokuvan ja television ko Mainonnan suunnittelu Ohjaaja: Erkki Mikkola Tiia Koskela INFORMAATIOMUOTOILU MAINOSKUVANA Opinnäytetyö käsittelee informaatiomuotoilun käyttöä mainoskuvana. Informaatiomuotoilulla tarkoitetaan ajattelutapaa, jolla tieto muotoillaan ymmärrettäväksi. Työn tavoitteena oli selvittää, sopiiko informaatiomuotoilu mainoskuviin ja voiko tällöin hyödyntää visuaalisen retoriikan keinoja. Opinnäytetyö pohtii myös informaatiomuotoilun vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia mainoskuvissa. Aineisto on kerätty informaatiomuotoilun ja mainonnan asiantuntijoiden julkaisuista ja luennoista, sillä suoraa teoriaa informaatiomuotoilun hyödyntämisestä mainoskuvissa ei ollut saatavilla. Tietoa saatiin myös havainnoimalla, tutkimalla retorisen analyysin avulla esimerkkikuvan retoriikkaa ja käyttämällä SWOT -analyysia. Tutkimus etenee käsitteiden määrittelystä tarkastelun kohteen retoriseen analyysiin. Lopuksi kootaan SWOT -analyysi tuloksista ja pohditaan aiheen soveltamista mainonnan suunnittelijan näkökulmasta ja jatkokehittämismahdollisuuksia. Tutkielman perusteella informaatiomuotoilu sopii mainoskuviin, kunhan se täyttää tietyt kriteerit. Informaatiomuotoiltu mainoskuva voi myös käyttää visuaalisen retoriikan keinoja, jolloin mainos on vaikuttavampi. ASIASANAT: Informaatiomuotoilu, informaatiografiikka, visualisointi, mainonta, mainoskuva, retoriikka
3 BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Film and media degree programme Advertising design Instructor: Erkki Mikkola Tiia Koskela INFORMATION DESIGN AS AN ADVERTISING IMAGE This thesis examines the use of information design as an advertising image. Information design stands for a way of thinking that can be used to format information into an understandable form. Goal of the thesis was to investigate whether information design has utility in advertising images, and in such case, can means of visual rhetoric be utilized. The thesis also discusses the strengths, weaknesses, risks and opportunities in advertising images. Materials used have been collected from publications and lectures of the experts of information design and advertising, since a straightforward theory regarding utilization of information design in advertising images was not available. Additional information was acquired through observation, study of an example image through rhetorical analysis, and through the use of SWOT-analysis. The study moves from defining the concepts into the rhetorical analysis of the examined subject. Lastly, a SWOT-analysis is compiled from the results, application of the subject is considered from the point of view of an advertising designer, and opportunities for further development are discussed. Based on the results of the study, information design is applicable to advertising images, assuming it meets certain criteria. An advertising image utilizing information design can also use the means of visual rhetoric, making the advertisement more convincing. KEYWORDS: Information design, infographics, visualization, advertising, advertising image, rhetoric
4 SISÄLTÖ KÄYTETTY SANASTO 6 1 JOHDANTO Tutkimusaihe Aineisto Opinnäytetyön rakenne 9 2 TEOREETTINEN TAUSTA Keskeisiä käsitteitä Data, informaatio ja tieto Informaatiomuotoilu Informaatiografiikka Visualisointi Kuvitus Mainonta Mainoskuva 16 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Visuaalinen retoriikka Retorinen analyysi 18 4 ANALYYSI Kuvan analyysi Johtopäätökset SWOT-analyysi 24 5 YHTEENVETO Arviointi Jatkokehittäminen 29 LÄHTEET 31
5 LIITTEET Liite 1. Liitteen otsikko. KUVAT Kuva 1. Ei informaatiografiikkaa, vaan kuvitus. 14 Kuva 2. Kuinka pitkälle Rautatientorilta ehtii 10 minuutissa ruuhka-aikana (Koponen 2012). 21 Kuva 3. Mainos katukuvassa (Koponen 2012). 22 KUVIOT Kuvio 1. Mikä tekee informaatiomuotoilusta hyvää (McCandless 2009). 13 Kuvio 2. Facebook-käyttäjien erotilastot kalenterivuoden mukaan (McCandless 2010). 15 Kuvio 3. Visualization wheelin avulla osoitetaan, mitä ominaisuuksia arvioitava visualisointi korostaa (Mukaillen Cairo 2013). 27
6 KÄYTETTY SANASTO Data Dramaturginen kolmio Informaatio Informaatiografiikka Informaatiomuotoilu Kuvitus Mainonta Mainoskuva Retorinen analyysi SWOT -analyysi Tieto Datan käsitteellä viitataan todellisuudesta jäsennettyyn havaintotallenteeseen. Data on jalostamatonta aineistomassaa (Niiniluoto 1989, 27-30). Määrittelee elementit, joiden välillä kuvattu tilanne tapahtuu. Dramaturgisen kolmion osapuolet ovat ethos, pathos ja logos. Käyttämällä näitä kolmea elementtiä vastaanottaja kokee viestin kiinnostavana ja vetoavana. (Brennan & Binney 2009, 141.) Informaatiossa datalle on annettu merkityksellinen muoto viestijän toimesta, esimerkiksi käyttäen kuvaa, tekstiä tai muita keinoja. Datana ollut aineisto jalostetaan informaatioksi tai siitä valitaan tiettyjä sisältöjä (Niiniluoto 1989, 27-30). Informaatiografiikka tai infografiikka on tietoa välittävä grafiikka, jolla pyritään kertomaan jotain, mitä grafiikan tekijät jo tietävät (Koponen 2014). Informaatiomuotoilu on yleiskäsite tiedon muotoilulle helposti ymmärrettäväksi (Koponen 2014). Kuvituksella pyritään visuaalisesti valaisemaan, tukemaan tai tulkitsemaan tekstiä, sisältöä tai muuta kontekstia (Koponen 2014). Mainonta on maksettua ajatusten, tuotteiden tai palveluiden viestintää, joka ei perustu henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja jolla on tunnistettavissa oleva lähettäjä (Kotler ym. 2005, 719). Mainoskuvalla tarkoitetaan mainonnan visuaalista ilmenemistä eri medioissa ja eri teknologioiden avustamina. Yhä useammin mainoskuvat luovat mielikuvia ennemmin kuin esittelevät tuotetta, sen ominaisuuksia tai käyttöä. Mainoskuvissa tuote tai palvelu voidaan esitellä täsmällisesti ja yksiulotteisesti kuvana todellisuudesta tai epäsuorasti toisen välineen tai ilmaisukeinon kautta. (Cheong 2004, 171.) Retorisen analyysin kautta voidaan löytää mainoksen viestimis- ja suostuttelukeinot (Bergström 2008, 163). Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, johon kirjataan analysoidun asian vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Analyysia voidaan käyttää oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. (Wikipedia 2015.) Tieto on data-aineistosta tuotettu tulkittavissa oleva lopputulos (Niiniluoto 1989, 27).
7 Visuaalinen retoriikka Visualisointi Visuaalinen retoriikka on viestinnän väline, joka pyrkii luomaan vaikutuksen katsojaan visuaalisuuden keinoin. (Karvonen 1999, 259.) Visualisointi on väline, jolla paljastetaan tietoa datasta, eli näytetään enemmän kuin mitä jo tiedetään. Datasta saadaan tällöin parempi ymmärrys, omaksutaan tieto ja löydetään oivalluksia. Visualisointi perustuu ei-visuaaliseen dataan, josta tuotetaan kuva, joka on luettava ja tunnistettava. (Koponen 2014.)
8 8 1 JOHDANTO Seuraavissa luvuissa käsittelen tarkemmin aihevalintaani, aineistoa ja opinnäytetyön rakennetta. Kerron tarkemmin työni tärkeimmistä lähteistä ja perustelen retorisen analyysin tarkastelun kohteen valintaa. 1.1 Tutkimusaihe Nähdessäni informaatiomuotoilija David McCandlessin TED-luennon The beauty of data visualization (McCandless, 2010), olin hyvin vaikuttunut kuinka kiinnostavaa ja viihdyttävää informaatiomuotoilu voikaan olla. Youtubessa on katsottu yli 16 miljoonaa kertaa videota Wealth Inequality in America (2012), joka osoittaa informaatiografiikan keinoin Yhdysvaltojen varallisuuden jakautumisen huimat erot, joita on vaikea ymmärtää pelkästään numerotietona. Helsingin Sanomat julkaisee yhä useammin infografiikkaa artikkeliensa yhteydessä, vuosikertomuksista on tullut miellyttävämpiä lukea ahkeran tiedon visualisoinnin jälkeen ja Aalto-yliopistossa on tarjolla informaatiomuotoilun maisterikurssi. Informaatiomuotoilu on siis nouseva ja perusteltu trendi, mutta miksi sitä ei näe kuluttajille suunnatuissa mainoksissa? Opinnäytetyöni käsittelee informaatiomuotoilun käyttöä mainoskuvana. Sopiiko informaatiomuotoilu mainoskuviin? Voiko informaatiomuotoilu mainoskuvissa hyödyntää retorisen vetoamisen keinoja? Mitkä ovat informaatiomuotoilun vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet mainoskuvissa? En halunnut rajata aihetta liian tiukasti käsittelemään esimerkiksi vain informaatiomuotoilua sanomalehdissä, vaan jätin tilaa mainonnan suunnittelijoille hyödyntää opinnäytetyötäni inspiraation lähteenä moniin muihinkin kanaviin. Työssäni painotan keskeisten käsitteiden hallintaa, jotta tulevaisuuden informaatiomuotoilun hyödyntäjät ymmärtävät etenkin mikä on informaatiomuotoilun ja kuvituksen ero. Informaatiomuotoilu ja kuvitus vastaavat erilaisiin viestinnällisiin päämääriin, mutta etenkin informaatiografiikan ja visualisoinnin tiedostettu ja oikeaoppinen tekeminen tuo esille niistä saatavan suurimman hyödyn.
9 9 1.2 Aineisto Työssäni selitän informaatiomuotoilun käsitteiden eroavaisuudet ja osoitan esimerkkikuvaa analysoimalla informaatiomuotoilun vaikuttavuuden retoriikan näkökulmasta. Visuaalisen retoriikan valitsin tutkimusmenetelmäksi siksi, että retoriikka on voimakas suostuttelun keino, ja sitä ei tulisi aliarvioida. Huomioimalla retoriset keinot, voivat mainonnan suunnittelijat viedä näitä periaatteita tietoisesti pidemmälle ja miettiä informaatiomuotoilun laajempaa hyödyntämistä myös täysin uudenlaisissa yhteyksissä. Opinnäytetyössä käytin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Hankin tietoa lukemalla tutkimusaineistoa, joka koostuu informaatiomuotoilun ja mainonnan asiantuntijoiden tuottamasta kirjallisesta materiaalista, luennoista ja tapausesimerkeistä. Pääasialliset lähteet informaatiomuotoiluun on Alberto Cairon, David McCandlessin ja Juuso Koposen julkaisut. Etenkin kuviot ovat McCandlessin käsialaa, joita olen tukenut omilla kuvituksillani. Retorinen analyysini pohjautuu Bo Bergströmin kirjaan Essentials of Visual Communication (2008). Analysoitava esimerkkikuva on Juuso Koposen ja hänen yhteistyökumppaneidensa käsialaa. Kuluttajille suunnattuja informaatiomuotoilua hyödyntäviä mainoksia ei juurikaan vielä ole, joten ratkaisin materiaalin puutteen keskittymällä yhden tapausesimerkin tarkasteluun. Otannan ollessa noin pieni, ei voida vetää suuria linjoja ja päätelmiä, mutta esimerkki tulee käsittää suuntaa-antavana näytteenä kuinka tulkita informaatiomuotoilua hyödyntävää kuvaa monipuolisemmin. 1.3 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyö etenee käsitteiden määrittelystä tutkimusmenetelmän esittelyyn. Tämän jälkeen käsittelen yhden esimerkkikuvan retorisen analyysin avulla. Tarkastelen tuloksista kokoamalla SWOT -analyysin informaatiomuotoilun käytöstä mainoskuvana. Lopuksi pohdin ja arvioin saavuttiko työ asetetut tavoitteet,
10 10 ovatko tulokset luotettavia, olivatko käytetyt menetelmät sopivia ja kuinka aihetta voisi tulevaisuudessa jatkokäsitellä.
11 11 2 TEOREETTINEN TAUSTA Pyrin seuraavissa luvuissa avaamaan opinnäytetyöni keskeiset käsitteet, etenkin informaatiomuotoiluun liittyvät. Tiedostamalla mitä informaatiomuotoilu on ja mitä se ei ole, ymmärtää paremmin mistä tässä kaikessa on kyse, ja mitkä ovat mahdollisuudet ja mitkä rajoitteet informaatiomuotoilun hyödyntämisessä. Käyn läpi lyhyesti myös mainonnan ja mainoskuvan määrittelyt. 2.1 Keskeisiä käsitteitä Informaatiomuotoilu voidaan jakaa karkeasti informaatiografiikkaan ja visualisointiin. Nämä kaksi käsitettä sekoitetaan usein toisiinsa, mutta eroja kuitenkin löytyy. Pyrin seuraavissa luvuissa avaamaan opinnäytetyöni keskeiset käsitteet, etenkin informaatiomuotoiluun liittyvät Data, informaatio ja tieto Datan käsitteellä viitataan todellisuudesta jäsennettyyn havaintotallenteeseen. Data on jalostamatonta aineistomassaa (Niiniluoto 1989, 27-30). Informaatiossa datalle on annettu merkityksellinen muoto viestijän toimesta, esimerkiksi käyttäen kuvaa, tekstiä tai muita keinoja. Datana ollut aineisto jalostetaan informaatioksi tai siitä valitaan tiettyjä sisältöjä (Niiniluoto 1989, 27-30). Tieto on informaatiosta seuraava askel, eli data-aineistosta tuotettu tulkittavissa oleva lopputulos (Niiniluoto 1989, 27). Tiedon syvä ymmärtäminen syntyy, kun käyttäjä yhdistää tiedon aikaisempiin kokemuksiinsa ja kykenee hyödyntämään tietoa tulevissa tilanteissa.
12 Informaatiomuotoilu Informaatiomuotoilu tarkoittaa yleiskäsitettä, ajattelutapaa, jolla tieto muotoillaan helposti ymmärrettäväksi, selkeäksi, innovaatioita ja oivalluksia tarjoavaksi. Yleensä käsitteellä viitataan tiedon visuaalisen esitystavan muotoiluun, mutta se voi tarkoittaa myös tekstin esittelyä tai muuta vastaavaa. Informaatiomuotoilu ei tarkoita informaation koristelemista muotoilun avulla, vaan informaation muotoilua ymmärrettäväksi. (Koponen 2014.) Informaatiomuotoilija David McCandless määrittelee hyvän informaatiomuotoilun koostuvan rehellisyydestä, kiinnostavuudesta, muodosta ja toimivuudesta (Kuvio 1). Esimerkiksi hyödyllinen, relevantti ja virheetön sisältö ilman houkuttelevaa ilmettä on rumaa, eikä tällöin voi saavuttaa informaatiomuotoilun kaikkia hyötyjä. Huomioimalla informaatiomuotoilun eri ulottuvuudet, voi tietoisesti suunnata ja arvioida tekemistä laadukkaampaa ja toimivampaa muotoilua kohti.
13 13 Kuvio 1. Mikä tekee informaatiomuotoilusta hyvää (McCandless 2009) Informaatiografiikka Informaatiografiikka tai infografiikka on tietoa välittävä grafiikka, jolla pyritään kertomaan jotain, mitä grafiikan tekijät jo tietävät. Esitysasu pyritään muotoilemaan mahdollisimman selkeäksi, jotta tieto saadaan kerrottua helposti muille. Infografiikka on parhaimmillaan silloin, kun halutaan välittää joku konkreettinen tieto. Infografiikka voi olla numerotiedon lisäksi myös laadullisemman tiedon kuvaamista, esimerkiksi hierarkioiden tai tilallista sijaintia. (Koponen 2014.) Yksi tärkeimmistä Informaatiografiikan tehtävistä on asettaa asiat kontekstiin. Tällöin suurikokoiset numerot näyttävästi muotoillun tekstin seassa eivät ole
14 14 infografiikkaa, vaan jonkinlaista kuvitusta (Kuva 1.). Infografiikka tuo aina itsessään uutta tietoa. (Garvin 2013.) Kuva 1. Ei informaatiografiikkaa, vaan kuvitus.
15 Visualisointi Visualisointia ja infografiikkaa käytetään usein synonyymeinä toisilleen, mutta erojakin löytyy. Visualisointi on väline, jolla paljastetaan tietoa datasta, eli näytetään enemmän kuin mitä jo tiedetään. Datasta saadaan tällöin parempi ymmärrys, omaksutaan tieto ja löydetään oivalluksia. Visualisointi perustuu eivisuaaliseen dataan, josta tuotetaan kuva, joka on luettava ja tunnistettava. Visualisoinnin tekijä ei tiedä mitä datasta paljastuu kun se visualisoidaan. (Koponen 2014.) David McCandless ja Lee Byron hyödynsivät visualisointia tutkiessaan milloin ihmiset eroavat Facebook -päivityksiensä perusteella (Kuvio 3). Visualisoimalla kerätyn datan, he huomasivat ihmisten kertovan eroistaan etenkin keväällä ja talvella ennen lomia, sekä viikonpäivistä erityisesti maanantaisin. Visualisointi toi datasta esiin kiinnostavaa tietoa, jota olisi ollut vaikea tai jopa mahdoton löytää muilla keinoilla. (McCandless 2010.) Kuvio 2. Facebook-käyttäjien erotilastot kalenterivuoden mukaan (McCandless 2010).
16 Kuvitus Kuvituksella pyritään visuaalisesti valaisemaan, tukemaan tai tulkitsemaan tekstiä, sisältöä tai muuta kontekstia. Kuvitus vastaa moniin viestinnällisiin päämääriin, kuten houkutteluun ja tunnetilojen, arvojen ja muiden vaikeasti käsitteellistettävien asioiden ilmaisuun. (Koponen 2014.) Kuvituksessa tyyli on vapaa, ja halutun viestin informaation määrän hallinta ja persoonallinen ilmaisu on helpompaa kuin esimerkiksi valokuvalla. 2.2 Mainonta Perinteisesti mainonta ollaan määritelty olevan maksettua ajatusten, tuotteiden tai palveluiden viestintää, joka ei perustu henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja jolla on tunnistettavissa oleva lähettäjä (Kotler ym. 2005, 719). Tämän lisäksi mainonta on toimintaa, jolla edistetään yritysten pyrkimyksiä, esimerkiksi tuotteen tai palvelun myyntiä (Malmelin 2003, 31). Mainontaa voi kuvailla myös tavoitteelliseksi tiedottamiseksi, jolla pyritään välittämään myönteisiä mielikuvia ja informaatiota palveluista ja yrityksistä Mainoskuva Mainoskuvalla tarkoitetaan mainonnan visuaalista ilmenemistä eri medioissa ja eri teknologioiden avustamina. Yhä useammin mainoskuvat luovat mielikuvia ennemmin kuin esittelevät tuotetta, sen ominaisuuksia tai käyttöä. Mainoskuvissa tuote tai palvelu voidaan esitellä täsmällisesti ja yksiulotteisesti kuvana todellisuudesta tai epäsuorasti toisen välineen tai ilmaisukeinon kautta. (Cheong 2004, 171.) Visuaalisen viestin vaikuttavuus luodaan käyttämällä esimerkiksi tiettyä näkökulmaa, kuvitustyyliä tai sommittelua. Mainoksen tärkeimmiksi elementeiksi voidaan määrittää kärki, eli visuaalisesti eniten huomiota herättävä elementti ja
17 17 tunnusmerkki tai logo. Mainoskuvissa myös sommittelu, sanallinen viesti ja lisätiedot ovat tärkeitä (Cheong 2004, ).
18 18 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Tarkastelen informaatiomuotoilua mainoskuvana retorisen analyysin näkökulmasta ja pyrin löytämään kuvan visuaalisen retoriikan keinot. Määrittelen mitä tarkoittaa visuaalinen retoriikka ja retorinen analyysi. Listaan myös kysymyksiä, joita käytän myöhemmin esimerkkikuvan analysoinnissa. 3.1 Visuaalinen retoriikka Retoriikka on viestinnän väline, jolla pyritään luomaan vaikutus vastaanottajiin. Retorinen viestintätapahtuma koostuu kahdesta osasta: viestin luomisesta ja sen vastaanottamisesta. Retoriikka on vakuuttamisen, suostuttelun, argumentaation ja perustelemisen taitoa. Klassinen retoriikka käsitteli enimmäkseen esiintymistä ja kaunopuheisuutta, mutta erilaisten viestimien yleistyessä retoriikan käsitettä on laajennettu tarkoittamaan taitoa puhutella yleisöä minkä tahansa esittämisen keinoin, muun muassa visuaalisesti. (Karvonen 1999, 259.) Visuaalista retoriikkaa hyödyntävä mainoskuva on tarkoituksellinen tuotos, jossa jokainen elementti pyrkii kommunikoimaan yleisön kanssa. Kuva itsessään kykenee luomaan ajatuksia, mutta mainoskuvissa pyritään visuaalisen retoriikan avulla johdattamaan vastaanottajan mainoksen käsittely ja päättely sellaiseen suuntaan, että se lopulta johtaa toimintaan. (McQuarrie & Mick 2003, 197.) 3.2 Retorinen analyysi Retorisen analyysin kautta voidaan löytää mainoksen viestimis- ja suostuttelukeinot (Bergström 2008, 163). Kuvien suostuttelevuus toimii edelleen jo senkin takia, ettei katsoja osaa kovinkaan hyvin eritellä retorisia keinoja ja miten ne toimivat. Käyttämällä retorista analyysia pyrin selvittämään, miten ja mitä valitsemani esimerkkivisualisointi (Kuvat 2-3) kertoo vastaanottajille. Analysoimalla kuvan tuon esille informaatiomuotoilun vaikuttavuutta mainonnassa.
19 19 Retorisen analyysin kohdalla puhutaan myös viestinnällisestä kolmiosta. Viestinnällisen kolmion muodostavat ethos, pathos ja logos. Ethos on viestin lähettäjä, pathos yleisö ja logos kuvaa sitä todellisuutta, jossa viestintä tapahtuu. Nämä elementit yhdistyvät mainoskuvassa. Painotuksesta riippuen, viesti voi olla ilmaisuvoimainen, suostutteleva tai taiteellinen. (Killingsworth 2005, 251.) Dramaturgisessa kolmiossa ethos kuvaa vihollista, pathos uhria ja logos sankaria. Näiden elementtien muodostaman vuorovaikutuksen tarkoitus on luoda vastaanottajalle mielikuva, että kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu. Katsoja halutaan saada suopeaksi mainosta kohtaan retoristen vetoomusten avulla. Vastaanottajan halutaan kokevan viesti kiinnostavana. Jos mainoksessa käytetään vain kahta osapuolta, mainos tuntuu katsojasta liian yksinkertaiselta. (Brennan & Binney 2009, 141.) Retorisessa analyysissa käytän Bergströmin kirjasta (2008) poimittuja kysymyksiä: 1. Miten mainos rakentuu visuaalisesti? 2. Kenelle mainos on suunnattu? 3. Kuka on viestin lähettäjä eli mainostaja? 4. Mikä on mainoksen sisältämän viestin tarkoitus ja mikä on mainoksessa käytetty retorisen vetoamisen laji (tunteet, järki vai auktoriteetti)? 5. Miten dramaturgisen kolmion osapuolet (vainoaja, uhri ja sankari) ilmenevät mainoksessa?
20 20 4 ANALYYSI Informaatiomuotoilua ei juurikaan tällä hetkellä hyödynnetä mainoskuvissa. Tästä syystä johtuen laajan tutkimusaineiston analysoinnin sijaan nostan esille yhden mainoskuvan (Kuva 4-5) esimerkiksi. Helsingin designpääkaupunkivuoden 2011 aikana toteutettiin kolme viikkoa kestänyt kampanja, joka pyrki tekemään tunnetuksi Helsingin kaupungin avointa dataa ja tiedon visualisointia. Kampanjaan kuului 8 julistetta, joissa kuvattiin esimerkiksi Mitä vieraita kieliä Helsingissä puhutaan, Mitä tietokirjoja kaupunki lukee ja Millä Suomi kulkee. Aineisto on painettua, ja perustuu aineettomaan ja abstraktiin palveluun. (Koponen 2012.)
21 21 Kuva 2. Kuinka pitkälle Rautatientorilta ehtii 10 minuutissa ruuhka-aikana (Koponen 2012).
22 22 Kuva 3. Mainos katukuvassa (Koponen 2012). 4.1 Kuvan analyysi Rakenne: Kuvassa on harmaasävyinen Helsingin kartta, jonka päälle on kontrastiksi eri väreillä merkitty etäisyys rautatientorilta kaikkiin ilmansuuntiin eri kulkuneuvoilla. Kuvassa on symbolit autoista, pyöristä ja kävelijästä sekä selittäviä tekstejä. Kohdeyleisö: Mainos on suunnattu tiedon visualisoinnista kiinnostuneille, avoimen datan hyödyntäjille ja ylipäätään uteliaalle kaupunkiympäristössä kulkijalle. Viestin lähettäjä: Mainos kuuluu Helsingin designpääkaupunkivuoteen liittyvään kampanjaan, jossa mainostettiin avointa dataa ja kehotettiin visualisoimaan taulukot ja tilastot helpommin ymmärrettäviksi. Avointa dataa voivat kansalaiset ja yritykset käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.
23 23 Lähteet visualisointiin on haettu Reittioppaasta ja Kaupunkisuunnitteluviraston Liikenteen sujuvuus Helsingissä vuonna 2011 raportista. Tarkoitus: Mainoksessa datan visualisointi osoittaa esimerkiksi kuinka nopea pyöräilijä pääsee Helsingissä kaikkein kauimmaksi ydinkeskustasta, vaikka oletuksena nopeimman kulkuneuvon ajattelisi olevan auto. Visualisointi pyrkii näyttämään, miten avointa dataa hyödyntämällä voi oppia uutta, löytää merkityksiä, helpottaa arkea ja innovoida. Mainos vetoaa rationaaliseen ajatteluun, kuinka olemassa oleva data vain odottaa hyödyntäjäänsä. Avoin julkinen data hyödyttää yhteiskunnallista hyvää, kun julkissektori, kansalaiset, verkkopalveluiden kehittäjät ja muut datan käyttäjät hyödyntävät informaatiota siellä missä sitä tarvitaan ja synnyttävät mahdollisesti yllättäviäkin innovaatioita. Dramaturginen kolmio: Viestin vainoaja on informaation puute ja tietämättömyys. Kiireisessä arjessa aikaa ei ole tuhlattavaksi, ja liikkuminen paikasta toiseen halutaan tehdä nopeasti ja suurimmalla hyödyllä. Uhrina on tietämätön ihminen, jolla ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta hyödyntää avointa dataa arkeaan helpottavalla tavalla. Pelastajaksi muodostuu avoin data, jota taitavasti hyödyntämällä elämänlaatu paranee niin itsellä kuin muillakin. 4.2 Johtopäätökset Informaatiomuotoilu mainoksissa voi hyödyntää retorisen vetoamisen keinoja, tässä tapauksessa järkisyitä. Esimerkissä visuaalisen kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii päättelykykyä ja yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Mainoksessa havainnollistetaan todenmukaisesti ja helposti ymmärrettävästi palvelun mahdollinen soveltamistapa. Jättämällä kartan yksityiskohdat minimiin, fokusoidaan viestiä ja etäisyyksien vertailu on helpompaa. Mainos on sävyltään neutraali ja lähes oppikirjamainen, eikä kuvaa voi tulkita kovin monella eri tavalla. Tämä antaa mahdollisuuden kiinnittää poikkeuksellistenkin kohderyhmien huomio ja saada heidät ottamaan tarjottu tieto suopeammin vastaan. Rationaalisuudella vetoamisen tehokkuus perustuu oletukseen siitä, että katsoja hyödyntää informaation käsittelymalleja tehden loogisia päätöksiä annetun in-
24 24 formaation perusteella. Tarkoituksena on saada vastaanottaja luottamaan mainoksen väitteisiin tai järkevyyteen. Järkisyihin vetoaminen on osoitettu olevan tunteisiin vetoamista tehokkaampi vaikuttamisen keino, koska niistä pidetään yleisesti enemmän ja ne muuttavat todennäköisemmin ihmisen toimintaa. (Albers-Miller & Stafford 1999, ) 4.3 SWOT-analyysi SWOT analyysi on Albert Humphrey kehittämä laadullinen tutkimus, jota käytetään ongelmien tunnistamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Analyysi tehdään sijoittamalla nelikenttään vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. SWOT analyysia käytän koosteena osoittamaan informaatiomuotoilun potentiaalia. Analyysi selkeyttää informaatiomuotoilun määritelmää, ja antaa tilaa oivalluksille ja innovaatioille. (Wikipedia 2015.) Informaatiomuotoilu mainoskuvana Vahvuudet: - erottuvuus - rationaalisuus - uskottavuus - datan käyttö - nopea tiedonvälitys - tiedon määrä - asiantuntijuus - jakaminen - moneen mediaan sopiva - helpottaa tiedon ymmärtämistä Heikkoudet: - yksipuolisuus - ei-emotionaalinen
25 25 - rajallisuus Mahdollisuudet: - uuden tiedon paljastaminen - mainonnan suunnittelijan luovuus - nouseva trendi - vaikeasti tavoitettavat kohderyhmät - tietoisuuden lisääminen - tarinan kerronta - ainutlaatuiset oivallukset - kansainvälisyys - kilpailukeino - personointi - yhteiskunnallinen mainonta - monialaisuus Uhat: - vastuu faktisen tiedon levittämisestä - kuluttajan rajallinen tiedonkäsittelykapasiteetti - kuluttajan epävarmuus eri vaihtoehdoista ja niiden seurauksista - datan harhaanjohtava jalostaminen - monimutkaisuus, visuaaliset palapelit - vaatii uutta osaamista
26 26 5 YHTEENVETO Määrittelin tutkimuskysymyksekseni sopiiko informaatiomuotoilu mainoskuviin ja voiko tällöin hyödyntää visuaalisen retoriikan keinoja. Analysoin myös informaatiomuotoilua SWOT-analyysin avulla. Opinnäytetyöni tavoite on mielestäni saavutettu. Informaatiomuotoilu sopii mainoskuviin, kunhan se täyttää tietyt kriteerit. Esitysmuoto tulee valita sisällön ehdoilla. Sisältö tarvitsee aitoa ja faktisesti oikeaa dataa, joka muotoillaan luovan kuvituksen avulla parhaalla mahdollisella tavalla tietoa välittäväksi. Lisää vaikuttavuutta mainoskuvaan saadaan visuaalisen retoriikan periaatteilla. Mainonnan ollessa yrityksen tai palvelun tavoitteellista tiedottamista, tulee myös informaatiomuotoillun mainoskuvan tukea asetettuja tavoitteita ja pysyä linjassa muun markkinoinnin kanssa. Kun informaatiomuotoiltu mainoskuva on luotu edellä mainituilla tavoilla, se on relevanttia kohderyhmälle ja sijoitettu oikeisiin kanaviin oikeaan aikaan budjetin sallimissa rajoissa, en näe syitä miksi mainos ei olisi onnistunut. Informaatiomuotoilu vaatii taitoa kerätä, analysoida ja jalostaa dataa, mutta se ei tarkoita, etteikö informaatiomuotoilun kuuluisi olla muidenkin ammattiryhmien ja alojen hyödynnettävissä kuin insinöörien. Tietoa on valtavan paljon, eikä voida olettaa, että kaikki ovat kaikesta kiinnostuneita ja että kaikilla olisi aikaa keskittyä monimutkaisiinkin kokonaisuuksiin. Käyttäjäystävällisyys, yksinkertaisuus ja nopeasti omaksuttava sisältö vetoaa vastaanottajiin, ja tieto pääsee näin leviämään suuremmalle yleisölle. Alberto Cairo on kehittänyt Visualization wheel kuviomallin (Kuvio 4), jolla arvioidaan infografiikan ja visualisoinnin erilaisia tehtäviä. Cairon käyttämät asteikot ovat abstrakti-esittävä, funktionaalinenkoristeellinen, tiheys-keveys, moniulotteisuus-yksiulotteisuus, ainutlaatuisuustuttuus ja olennainen-epäolennainen. Oranssi alue kuvaa tieteellistä ilmaisua, vaaleanpunainen alue taas taiteellisempaa julkaisua. Kuviomalli osoittaa, kuinka monipuolisesti informaatiografiikkaa ja visualisointeja voi hyödyntää. (Cairo 2013, )
27 27 Kuvio 3. Visualization wheelin avulla osoitetaan, mitä ominaisuuksia arvioitava visualisointi korostaa (Mukaillen Cairo 2013). Aikaisempiin opinnäytetöihin nähden työni ei käsitellyt ollenkaan kognitiivisia ja esteettisiä periaatteita, eikä viestinnällisten periaatteiden kohdalla semiotiikkaa. Näihin ratkaisuihin päädyin siksi, että koen näiden aiheiden olevan jo erittäin hyvin käsitelty muissa julkaisuissa, eikä niiden käsittely tässä yhteydessä olisi ollut suurta lisäarvoa tuovaa. Retorinen analyysi on taas uusi näkökulma informaatiomuotoiluun, ja ylipäätään mainonnan yhdistäminen tietoa välittävään grafiikkaan. Voisi ajatella, että neutraali tieto ja kuluttajia kosiskeleva suostutteleva mainonta eivät sovi yhteen, ja
28 28 pahimmillaan veisi uskottavuuden tieteelliseltä informaatiomuotoilulta. Itse näen tämän kuitenkin win-win -tilanteena. Suomessa mainonta on säädeltyä, eikä virheellistä tietoa levittävää mainontaa sallita. Lisäksi ihmiset ovat älykkäitä ja haastavat välittömästi totuutena annetun tiedon, joten laadukkaan ja pätevän informaatiomuotoilun tuottaminen sekä julkaiseminen on ehdoton edellytys onnistumiselle mainonnassa. Tällöin tiedeyhteisö ei kärsi väärin tehdystä informaatiomuotoilusta, vaikka se olisikin pinnallisempaa ja yksiulotteisempaa. Mainostaville tahoille on hyötyä käyttää keräämäänsä dataa ja jakaa faktatietoja rationaalisesti järkevälle yleisölle. Vastaanottajat taas saavat helposti omaksuttavaa sisältöä, joka viihdyttää, lisää ymmärrystä ja jonka järkisyihin vetoaminen johtaa todennäköisimmin myönteiseen suhtautumiseen viestin lähettäjää kohtaan, ja lopulta johdattaa aktiiviseen toimintaan. 5.1 Arviointi Opinnäytetyöni rooli muihin opinnäytetöihin nähden oli olla pelinavaaja. Aihetta ei olla käsitelty ainakaan Suomessa juuri ollenkaan. Lähteitä löytyi lähinnä informaatiomuotoilun ja mainonnan kentiltä, muttei näitä molempia yhdistettyinä. Monet päätelmäni jouduin siis tekemään kahden toisistaan irrallaan olevan maailman keskeltä, ilman täsmälähteitä. Tähän liittyen esimerkkimainosten löytäminen oli lähes mahdotonta, joten analysoitava aineisto oli hyvin pieni. Lopulta päädyin käsittelemään yhtä mainosta esimerkkinä. Laajemman aineiston käsittelystä irti saatu tieto olisi ollut parempaa koska siitä olisi voinut vetää luotettavampia johtopäätöksiä. Visuaalisen retoriikan näkökulma toi omia haasteitaan, koska kaikista mainoksista ei löydy ollenkaan visuaalisen retoriikan keinoja. Koin kuitenkin sen hyvänä perusteluna miksi informaatiomuotoilu mainoskuvana voi olla aivan yhtä vetoavaa ja tuloksellista kuin muutkin mainonnan keinot. Opinnäytetyön kirjoittaminen on ollut haastava ja raskas prosessi. Otsikot, sisällysluettelot ja tutkimuskysymyksetkin ovat vaihtuneet lukuisia kertoja ja työ on pitänyt aloittaa uudelleen eri näkökulmasta. Pelkästään informaatiomuotoiluun
29 29 perehtyminen ja sen ymmärtäminen vei huomattavasti aikaa. Tarkkailin esimerkiksi vuoden ajan ympäristöäni etsien informaatiomuotoilua, jota voisin hyödyntää työssäni. Tarkkailuaikanani informaatiomuotoilu lisääntyi lähinnä journalistien keskuudessa, mainoksissa sitä oli vähän ja se ei ollut laadukasta, eikä välttämättä edes informaatiomuotoilun kriteerejä täyttävää. Opinnäytetyö perustuu kirjallisiin asiantuntijalähteisiin ja omaan havainnointiin. Erityisenä menetelmänä oli retorinen analyysi. Käyttämäni aineisto ja menetelmät olivat kohtalaisen hyviä aiheen käsittelyyn. Käsitteiden määrittely oli välttämätöntä, jotta ymmärtää opinnäytetyön aiheen rajat ja mahdollisuudet. Retorinen analyysi toi vaikuttavuuden näkökulmaa ja SWOT analyysi listasi helposti ymmärrettävästi informaatiomuotoilun eri puolia, osoittaen eniten mahdollisuuksien suuntaan. Aiheeseeni nähden asiantuntijoiden haastattelusta olisi voinut saada vielä enemmän irti, mutta ajan rajallisuuden puitteissa ja asiantuntijoiden vähyyden vuoksi tämä jäi tekemättä. Olen tyytyväinen työni yleistajuisuuteen. Mainonnan suunnittelija tarvitsee lisätietoa aloittaessaan informaatiomuotoilun käytön mainoskuvissa, mutta hän voi saada työstäni kipinän perehtyä syvemmin aiheeseen. Työni on pieniin osiin paloiteltu, ja helposti pureksittava kokonaisuus, joka toivottavasti herättää ajatuksia. 5.2 Jatkokehittäminen Opinnäytetyöni oli pintaraapaisu informaatiomuotoilusta mainonnan kentällä. Toivon työni herättävän intoa perehtyä syvemmin informaatiomuotoiluun, ja soveltamaan opittua laajemminkin markkinoinnissa. Jo tälläkin hetkellä dataa kerätään suuria määriä ilman että sitä hyödynnettäisiin kovin tehokkaasti. Informaatiomuotoilu olisi hyvä keino tuoda esille kiinnostavaa informaatiota vaikkapa asiakaskunnan mieltymyksistä. Esimerkiksi aikaisemmin mainitsemastani Facebook -visualisoinnista (kuvio 2) voisi mainonnan suunnittelija jatkojalostaa hauskaa ja mieleen jäävää, tiettyä kohderyhmää puhuttelevaa mainontaa. Haluan nähdä tulevaisuudessa oivaltavaa informaatiomuotoilua mainoskuvissa,
30 30 yhdistäen monialaisesti erilaista osaamista. Tällaisten mainosten aiheuttamien reaktioiden tutkiminen on seuraava askel kehittää informaatiomuotoilusta vakiintunut mainonnan keino.
31 31 LÄHTEET Albers-Miller, N. & Stafford, M An International Analysis of Emotional and Rational Appeals in Services vs Goods Advertising. Julkaisussa Journal of Consumer Marketing, vol. 16, nro. 1. Viitattu: DOI: / Bergström, B Essentials of Visual Communication. London: Laurence King Publishing Ltd. Brennan, L & Binney, W Fear, guilt and shame in social marketing. Julkaisussa Journal of Business Research, vol. 63. Viitattu: DOI: /j.jbusres Cairo, A The Functional Art. Berkley, CA: New Riders. Cheong, Y The construal of Ideational meaning in print advertisements. Teoksessa O'Halloran Kay L. (toim.) Multimodal Discourse Analysis. System Functional Perspectives. London: Continuum. Garvin, P Does an infographic need to be memorable to be good? That might depend on how you define infographic. Viitattu Karvonen, E Elämää mielikuvayhteiskunnassa Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa. Helsinki: Gaudeamus. Killingsworth, M Rhetorical Appeals: A Revision. Julkaisussa Rhetoric Review, vol. 24, nro. 3. Viitattu: DOI: /s rr2403_1 Koponen, J Informaatiomuotoilija. Luento Koponen, J Tiedon visualisointia Helsingin katukuvassa. Viitattu Kotler, P.; Wong, V.; Saunders, J. & Armstrong, G Principles of marketing. England: Pearson Education. Malmelin, N Mainonnan lukutaito. Helsinki: Gaudeamus. McQuarrie, E.& Mick, D The Contribution of Semiotic and Rhetorical perspectives to the Explanation of Visual Persuasion in Advertising.Teoksessa Scott, Linda M. & Batra, Rajeev (eds.): Persuasive Imagery. A Consumer Response Perspective. Mahwah: Lawrence Erlbaum Associates. Inc. Niiniluoto, I Informaatio, tieto ja yhteiskunta. Filosofinen käsiteanalyysi. Helsinki: Valtion painatuskeskus. TEDGlobal The beauty of data visualization. Viitattu YouTube Wealth Inequality in America. Viitattu Wikipedia SWOT-analyysi. Viitattu
suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.
MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai
TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN
TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN PÄIVÄN TAVOITTEET Mitä tiedon visualisointi on? Mitä visualisoinnilla voidaan saavuttaa? Miten hahmotamme
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma
Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?
Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S
Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT
Viestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
Suoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
Projektin suunnittelu 71A00300
Projektin suunnittelu 71A00300 Tiimijako Projektisuunnitelma 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Projektitiimi Projektin tausta Projektin tavoitteet Tiimin roolit Sisäinen viestintä Riskianalyysi Aikataulutus Projektisuunnitelman
Mitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015
Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian
AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
Projektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 PESTLE-malli Poliittinen - mitä poliittisia riskejä projektiin voi liittyä? (verotus, hallinto ) Ekonominen - mitä taloudellisia riskejä projektiin liittyy? (työvoiman saatavuus,
Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut
Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi
Luento 5, , Markkinointiviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne
TU-C9280 Viestintä 1 Luento 5, 14.10.2016, Markkinointiviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon markkinointiviestinnän
KUINKA VIESTIN HANKKEEN Tampere
KUINKA VIESTIN HANKKEEN TULOKSISTA? @LKairesalo Tampere 15.2.2018 Viestintää hankkeen alusta loppuun ja sen jälkeen Hyvä viestintä on jatkuvaa Hyvä hankeviestintä ei keskity vain hankkeen tuloksista viestimiseen.
PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
Vinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
Palvelumuotoilun perusteet. kurssi 2016
Palvelumuotoilun perusteet kurssi 2016 Kurssin rakenne oppimistavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä palvelumuotoilu tarkoittaa ja hän tuntee siihen liittyvät käsitteet. Hänellä on perustiedot palvelumuotoilun
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
Integroitu markkinointiviestintä
Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)
Jussi Eerikäinen, 2014
Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan
Aiheenvalinta ilmoitetaan MyCoursesin keskustelualueella (ei saman yrityksen tarkastelua lähes samasta näkökulmasta) viimeistään tiistaina 27.2.
1 (5) Lopputyö Aiheenvalinta viimeistään ti 27.2. MyCoursesin kyseisellä keskustelualueella Suunnitelma 10 %, palautus viimeistään ma 5.3. Tiimiesitys 15 %, tiistaina 27.3. tai torstaina 29.3. Raportti
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.
Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.2015 1 4 June 2015 Kaupallinen sisältöyhteistyö Natiivimainonta?
Projektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 Projektisuunnitelma 1. Projektitiimi 2. Projektin tausta 3. Projektin tavoitteet 4. Tiimin roolit 5. Sisäinen viestintä 6. Riskianalyysi 7. Aikataulutus Projektisuunnitelman
Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media
Vuorovaikutteisuutta videomainontaan Teemu Suominen Nelonen Media Aiheet Tv-sisältöjen kulutus tänä päivänä Miksi interaktiivista videomainontaa Esimerkkejä toteutuksista Kokemuksia ja oppeja TV Päälähetys
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
Kilpailija-analyysi - markkinatilanne
Kilpailija-analyysi - markkinatilanne Tässä modulissa kyse on siitä, että kirkastetaan ja haetaan faktoja markkinatilanteesta, jotta tiedämme, missä olemme suhteessa muihin sekä miten voisimme sitten erottua
Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo
Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia
Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
Opintopolkujen visualisoinnin toimintamalli
Opintopolkujen visualisoinnin toimintamalli Visualisoinnit, mitä tarkoitetaan ja mitä hyötyä? Opintopolkujen esittely videoiden, kuvien, pelillisten menetelmien ja graafisten esitysten avulla Opintopolkua
MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!
Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä
Markkinointi sosiaalisessa mediassa
Markkinointi sosiaalisessa mediassa Digityöpaja, 30.11.2017 Outi Mertamo DigiReWork hanke Hamk.fi/digirework Minä Outi Mertamo Tuotantotalouden insinööri, 2010. Aloittanut HAMKissa markkinointisuunnittelijana
Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari
Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin
screenforce.fi 1
12.2.2019 screenforce.fi 1 AGENDA 9.00-9.15 Mitä on hyvä TV mainonta? Anna Lujanen, Screenforce 9.15-9.30 TV nyt ja tulevaisuudessa - Tina Åström, Sanoma 9.30 9.50 Katselun eri mielentilat - Anna Porvari,
tarkoitetaan terveyden edistämistä sekä kasvatuksen että viestinnän keinoin ja se voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen:
tarkoitetaan terveyden edistämistä sekä kasvatuksen että viestinnän keinoin ja se voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen: 1. Terveysvalistus tietoa tiedotusvälineiden kautta kaikkien saataville, suuret
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS
VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme
Kuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
Vaikuttavampi Facebook -yritysprofiili. Vinkit, joilla pääset Employee Experience Agency Emine emine.fi
Vaikuttavampi Facebook -yritysprofiili Vinkit, joilla pääset alkuun. @LaunonenTimo Employee Experience Agency Emine emine.fi Käytätkö Facebookia yrityksenä VAI työnantajana? Onko asiakasyleisösi Samanlainen
Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille
Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory
Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin
Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki
TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO
TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen
Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg
Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
Some, mainonta ja kuluttajuus Veera Värtinen, VTK Kuluttajaksi kasvamassa,
Some, mainonta ja kuluttajuus, VTK Kuluttajaksi kasvamassa, 7.6.2017. Gradu (#materialismionnellisuus Tutkielma nuorten aikuisten suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan ja kulutukseen) Käsittelee nuorten
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Tiimin muodostaminen seurassa
Tiimiharjoitukset Tiimityössä on taikaa! Tiimin muodostaminen seurassa Kun seurasi aloittaa seuratoiminnan kehittämisen Tähtiseuraksi tai jatkaa kehittämistä kohti uutta auditointia suosittelemme toimimaan
How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm
How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu
Boysilli. Copywriter-opinnot / kampanjasuunnittelu, parityö
Boysilli Copywriter-opinnot / kampanjasuunnittelu, parityö K Tavoite Tehtävänantona oli suunnitella Boy-sillille kampanja, joka nostaisi tuotteen menekkiä nuorten sekä nuorten aikuisten keskuudessa. Vain
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,
TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
MONTAASI MEDIA OY DIGIVIESTINNÄN SUUNNITTELU- JA TUOTANTOYHTIÖ
MONTAASI MEDIA OY DIGIVIESTINNÄN SUUNNITTELU- JA TUOTANTOYHTIÖ Nopeasti ja elävästi viestivä yritys voittaa asiakkaan kiinnostuksen. Yritysesittelyt Käytönopastus Rekrytointivideot Palveluesittelyt Projektivideot
ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta
Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
18 Komponentit, ulkoasu ja visuaalisuus. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi
18 Komponentit, ulkoasu ja visuaalisuus Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi Sisältö Alustus 1. Pelikomponentit 2. Ulkoasu ja visuaalisuus 3. Esimerkkejä Työskentelyä Pelikomponenttien suunnittelu Visuaalisuuden
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
Vaikuttavaa viestintää & EU-ulottuvuudesta hyöty irti
Vaikuttavaa viestintää & EU-ulottuvuudesta hyöty irti Noora Vahervaara Suunnittelija Sisäministeriön viestintäyksikkö @NooraVahervaara Puhun tänään näistä: Miksi viestintä on tärkeää? Miten vaikuttavaa
MAINOKSENMURTAJAT. Oppimiskokonaisuus yläkouluun (8. lk)
MAINOKSENMURTAJAT Oppimiskokonaisuus yläkouluun (8. lk) Projektin idea - Päädyimme tähän ideaan, koska se yhdisti ryhmää: mainokset ovat osa äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä, mainonnan etiikka liittyy
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
T U L O K S E L L I S TA VA I K U T TA J A M A R K K I N O I N T I A
T U L O K S E L L I S TA VA I K U T TA J A M A R K K I N O I N T I A M A I N O S T A J A N F O O R U M I 1 6. 1 1. 2 0 1 7 L A U R I H A R J U V A I K U T T A J A M A R K K I N O I N N I N S U U N N I
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Sopimukselliset velvoitteet, Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
Työskentelyosuuksien tulokset Kuntapilotti-projektin 2. työpajaseminaari
Työskentelyosuuksien tulokset Kuntapilotti-projektin 2. työpajaseminaari 7.2.2019 1 Kuntapilotti 2. työpajaseminaari 7.2.2019 Työpajan työskentelyosuudessa pohdittiin seuraavia aiheita: 1) Kaavan visualisointi:
VIDEO FOR HEARTS AND MINDS
VIDEO FOR HEARTS AND MINDS LIIKKUVAN KUVAN MONINAISUUS VEIKKAUKSESSA SCREENFORCE DAY 29.5.2018 SUVITUULI TUUKKANEN, VEIKKAUS Vaikuttavuutta tulosten jännittämiseen Lisää viestinnän kiinnostavuutta ja tavoittavuutta
Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys
Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)
Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Oletko kohdannut perheitä, joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai vastaavaa tuentarvetta? Mitä tiedämme perheistä Perheistä