sen laitehankintojen tarveselvitys

Transkriptio

1 Kiviniemen kalasataman huoltohallin ja sen laitehankintojen tarveselvitys joulukuu 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3. HAASTATTELUN TULOKSET Kalastus Haukiputaalla 3.2 Kiviniemen kalahallin käyttäjät Kalasataman nykytila Henkilösuhteet haittaavat toimintaa satamassa Kalastuksen tulevaisuus Kiviniemessä Sataman kehittämistarpeet Sataman hallinnointi Sataman merkitys Kiviniemen kylälle 4 4. TULOSTEN TARKASTELUT Kiviniemen sataman kalastus tulevaisuudessa Kalasataman peruskorjaus Kalahallin hallinnon kehittäminen 6 5. KEHITTÄMISSUOSITUKSET Kalasataman peruskorjaaminen Kalahallin hallinnointi Kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittäminen 8 1

3 1. JOHDANTO Haukipudas on yksi Perämeren rannikon perinteisimmistä ammattikalastuskunnista. Viimeisen 20 vuoden aikana ammattikalastus Haukiputaalla, kuten muualtakin Perämereltä, on vähentynyt rajusti. Kielteiseen kehitykseen on lukuisia syitä, mutta keskeisimmät ovat kalastuksen kustannusten nousu suhteutettuna kalan alkutuottajahintaan ja kalastusta piinaavaa hyljeongelma, joka vaikeuttaa perinteistä rannikkokalastusta, erityisesti verkkokalastusta. Nämä tekijät ovat johtaneet kalastuksen heikkoon kannattavuuteen, mikä on puolestaan aiheuttanut sen, että kalastajien lukumäärä on vähentynyt ja kalastajien keski-ikä noussut huolestuttavan korkeaksi. Samaan aikaan kun paikallinen pienimuotoinen rannikkokalastus on kärsinyt ongelmista, ovat Kiviniemen troolikalastusyhtiöt kehittäneet toimintaansa ja yritykset kalastavat tällä hetkellä merkittävän osan koko Suomen silakkasaaliista. Isot troolialukset kalastavat saaliinsa kokonaan Perämeren ulkopuolelta, pääasiassa Selkämereltä ja Suomenlahdelta. Haukiputaalla alukset ovat ainoastaan kesällä huoltoaikana. Trooliyhtiöitten ansiosta kalastuksella on edelleen merkitystä kunnalle työllistäjänä ja verotulojen tuojana. Kellossa toimii myös kaksi kalanjalostusyritystä, jotka työllistävät yhteensä kuusi henkilöä. Kalastajien ja Kalapuohi Ay:n Kiviniemen kalasatamassa harjoittama kalan myynti on alueella arvostettua ja tuo Kiviniemeen kalanostajia laajalta alueelta Oulun talousalueelta. Ongelmista huolimatta kalataloudella on siis Haukiputaalle ja erityisesti Kellon alueelle edelleen merkitystä. Kiviniemen ammattikalastuksella on vuosisataiset perinteet. Vielä 1900-luvun alkupuolella kalastus oli alueella pääelinkeino ja kalastuksen merkitys oli suuri vielä pitkälle 1900-luvun loppupuolelle. Myös kalasatamalla on pitkä historia. Vanhan kalasataman ensimmäisen aallonmurtajan rakentaminen aloitettiin vuonna 1948, mutta nykyaikaiseksi kalasatamaksi alue kehittyi vasta 1980-luvun lopulla, kun satamaan rakennettiin huoltorakennus, jossa on huoltotila, kylmiö, jäähilekone ja sosiaalitilat kalastajille. Kaikkiaan kalasatamassa on paikat noin 150 veneelle, tosin isoille kalastusaluksille paikkoja on varsin rajallinen määrä. Tällä hetkellä kalasatama on monilta osin heikossa kunnossa. Kalahalli on ränsistynyt ja siinä on vakavia elintarvikehygieniaan liittyviä puutteita. Kalahallin käytön jatkaminen edellyttääkin sataman peruskorjaamista. Sataman hallinnoinnista on vastannut Haukiputaan kunta, mutta käytännössä kunnalla ei ole ollut resursseja hoitaa tehtävää. Tämä on johtanut monenlaisiin ongelmiin sataman käytössä. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, että kannattaako Kiviniemen kalahallia peruskorjata ja toisaalta pohtia, että mihin suuntaan kalasataman toimintaa tulisi jatkossa kehittää. Tämä selvitys on tehty Haukiputaan Kehitys Oy:n toimeksiannosta Kainuun T&E keskuksen kalatalousyksikön myöntämällä KOR-rahoituksella. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Selvitys on toteutettu haastattelemalla kaikki Haukiputaan ja Oulun ammattikalastajat, muut Kiviniemen kalasataman käyttäjät ja valikoidusti muiden sidosryhmien edustajia. Kaikkiaan selvitykseen haasteltiin 33 henkilöä ja lisäksi on käyty lyhyempiä taustakeskusteluja noin 20 henkilön kanssa. Haastattelun tuloksia ja tausta-aineistoa hyödyntämällä on kirjoitettu kuvaus Kiviniemen kalasataman nykytilasta ja muodostettu analyysi sataman kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. 2

4 3. HAASTATTELUN TULOKSET Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 3.1 Kalastus Haukiputaalla Kuten jo edellä todettiin, on Haukiputaan kunta edelleen merkittävä kalastuskunta, mutta suurin osa kunnan kalastajien saaliista kalastetaan eteläisemmiltä merialueilta. Tämän selvityksen mukaan haukiputaalaisten kalastajien Perämereltä saaman kalansaaliin määrä oli vuonna 2007 noin 616 tonnia ja saaliin arvo runsaat euroa. Todellisuudessa sekä saaliin määrä, että etenkin saaliin arvo on hieman edellä ilmoitettua suurempi, koska poikkeuksetta osa kalastajista ilmoittaa etenkin rantamyynnin osuuden saaliista todellisuutta pienempänä. Tähän viittaa myös se, ettei kaikkien haastateltujen kalastajien saalis ollut uskottava verrattuna kalastajien ilmoittamaan pyyntiponnistukseen Todennäköisesti Haukiputaan rannikkokalastuksen saaliin arvo ylittääkin euron rajan. Kalastuksen saaliista pääosa on pyydetty Kiviniemen kalasataman kalastajien toimesta. 3.2 Kiviniemen kalahallin käyttäjät Selvityksen perusteella Kiviniemen kalahallia käyttää säännöllisesti hieman yli 20 henkilöä. Lukumäärän arviointia vaikeuttaa se, että hallin vakituisen käyttäjäkunnan lisäksi satamassa käy satunnaisia jäänhakijoita ym. kulkijoita, eikä esimerkiksi jäähileen käyttöä kontrolloida käytännössä lainkaan. Hallin keskeisimpiä käyttäjiä on Kalapuohi ay, kalanjalostusyritys, joka on vuokrannut osan hallista Haukiputaan kunnalta oman toimintansa tarpeisiin. Luokan 1 ammattikalastajista hallia käyttää 8 henkilöä. Muita ammattikalastajarekisteriin kuuluvia kalastajia toimii satamassa 7 henkilöä ja rekisteriin kuulumattomia 8 henkilöä. Rekisteriin kuulumattomista henkilöistä osa harjoittaa satamassa pienimuotoista ammattimaista kalastusta ja/tai kotitarvekalastusta, mutta näiden lisäksi satamassa on toimijoita, jotka eivät kalasta lainkaan, vaan harjoittavat ainoastaan kalakauppaa joko satamasta ostetulla tai sataman ulkopuolelta tuodulla kalalla. Kalahallin käyttö on hyvin monitasoista. Osa sataman kalastajista käyttää hallia lähes ympäri vuoden perkuu- ja huoltotilana. Osa hakee ainoastaan jäitä, muttei käytä lainkaan muita hallin palveluita. Haastatteluissa kävi myös selväksi, että satamassa on käyttäjiä, jotka eivät maksa mitään maksuja ja joiden toiminta on muutenkin luonteeltaan sellaista, ettei se kuulu julkiseen kalasatamaan. 3.3 Kalasataman nykytila Noin puolet haastatelluista hallin käyttäjistä oli sitä mieltä, että nykyinen halli ja satama riittävät hyvin vastaamaan heidän käyttötarpeisiinsa. Toisaalta varsinkin ammattikalastajien mielestä satamassa olisi paljon parannettavaa. Nämä erot vastauksissa ovat hyvin ymmärrettäviä, koska on selvää, että mitä isompia kalamääriä käsitellään, niin sen tärkeämmäksi sataman työolosuhteet käyvät. Muutama haastatteluun vastannut henkilö oli myös sitä mieltä, että hallin toiminnan voisi lopettaa kokonaan. Kalasataman puolelta esiin nousivat kaikkein selvimmin sataman laitureiden heikko kunto ja sataman ahtaus. Sataman ahtaus tuli esiin useissa vastauksissa, tosin moni vastaaja kytki tämän yhteen sataman heikon hallinnoinnin kanssa. Moni oli sitä mieltä, että järjestelemällä sataman paremmin ja varaamalla satama nykyistä selvemmin ammattimaista kalastusta harjoittavien kalastajien käyttöön sataman tilat riittäisivät hyvin. Erityisesti vieraspaikkakuntalaisten, lähinnä oululaisten ammattikalastajien oikeudet 3

5 sataman käyttöön ovat epäselvät ja muutama vieraspaikkakuntalainen kalastaja toivoikin, että heille pystyttäisiin osoittamaan paikat satamasta kohtuullista korvausta vastaan. Isojen troolialusten omistajat toivoivat, että myös heille pystyttäisiin osoittamaan satamasta paikat kesähuoltoa varten, tällä hetkellä kaikki kiviniemeläisten troolialukset eivät mahdu satamaan, koska sataman sisääntuloaukko on liian matala ja laituritila ei riitä kaikille aluksille. Kalahallin varustus koetaan monilta osin puutteelliseksi. Kalahallin osalta esiin nousivat hallin ahtaus, vuotava katto, huonot sosiaalitilat, heikko hygieniataso, huonot kylmiötilat, puutteellinen jäähuolto ja heikosti toimiva viemäröinti. Hallin heikko varustetaso on johtanut siihen, että sataman käyttäjät ovat tuoneet halliin omaa kalustoaan ja tämän takia hallin yleisvaikutelma on ahdas ja sekava. 3.4 Henkilösuhteet haittaavat toimintaa satamassa Edellä esitettyjen, puhtaasti teknisten ongelmien lisäksi, sataman toimintaa häiritsevät myös tulehtuneet henkilösuhteet, jotka tuntuvat estävät järkevän yhteistyön harjoittamisen. Ongelmien keskeisin syy on sataman heikko hallinnointi, joka on aiheuttanut sen, että halliin ei ole syntynyt yhteisiä pelisääntöjä, joita noudattaa. Toisaalta valvonnan puute on myös mahdollistanut sen, että satamaan on tullut ylimääräisiä toimijoita. Kiviniemen kalasataman suurin vahvuus on poikkeuksellisen hyvät suoramyyntimarkkinat. Tällä sinällään kalasataman kilpailukykyä parantavalla tekijällä on ollut myös negatiivisia vaikutuksia. Kalastajien keskinäinen kateus on johtanut kalastajien kilpailuun asiakkaista ja ilmeisesti jossakin tapauksessa myös kalan hintojen polkemiseen. Tätä ongelmaa on korostanut se, että satamaan on tuotu välillä kalaa muista Perämeren satamista. Vaikka erimielisyydet eivät kosketa likikään kaikkia satamaa käyttäviä kalastajia, heijastuvat ristiriidat kaikkeen toimintaan satamassa ja ongelmat on saatava ratkaistua, jotta sataman toimintaa voidaan kehittää edelleen. 3.5 Kalastuksen tulevaisuus Kiviniemessä Suurin osa haastatelluista kalastajista näkee kalastuksen tulevaisuuden Kiviniemessä synkkänä, mutta lähes kaikki kuitenkin uskovat, että kalastus ja kalakauppa jatkuvat jossakin muodossa myös tulevaisuudessa. Toisaalta muutamat kalastajat uskovat vahvasti, että kalastusta on mahdollista kehittää, mikäli kalastuksen puitteet saadaan kuntoon. Erityisesti lähellä eläkeikää olevilla kalastajilla on hyvin heikko usko kalastuksen tulevaisuuteen, sen sijaan nuoremmilla kalastajilla tuntuu olevan enemmän uskoa kalastuksen jatkumiseen ja myös halua kehittää toimintaansa. Kiviniemen ammattikalastuksen suurimpina ongelmina nähdään hylkeet, kalastuksen heikko kannattavuus ja ongelmat sataman käytössä. Suurimpana myönteisenä asiana puolestaan nähdään sataman hyvä sijainti keskellä kasvavia markkinoita. Erityisesti kalan suoramyynnin kehittäminen ja kalanjalosteiden hyvä menekki ovat tekijöitä, joiden varaan kalastuksen kehittäminen nähdään mahdollisena. 3.6 Sataman kehittämistarpeet Suuri osa sataman kalastajista näkee kalahallin peruskorjauksen tai uuden kalahallin rakentamisen välttämättömänä, jotta kalastus voi jatkua Kiviniemessä. Toisaalta osa vastanneista vastustaa kaikkia investointeja satamaan. Keskeiset parannustarpeet ovat hallin sisätilojen remontointi, sekä kylmiön ja jäähilekoneen uusiminen. Jäähilekone nähdään tärkeänä koko kunnan kalastukselle, myös esimerkiksi Martinniemen kalastajilla on pulaa jäästä ja Kiviniemen jäähilekapasiteetin kasvattaminen auttaisi myös tähän ongelmaan. 4

6 Satama-alueen yleinen siisteys tulisi saada paremmaksi ja tähän liittyen satamaan tulisi löytää ratkaisu jätekalan säilyttämiseen ja varastotilaa mm kalalaatikoille. Lisäksi yksittäiset kalastajat toivoivat elintarvikekalan pakastusmahdollisuutta satamaan. Sataman osalta kalastajat toivoivat, että venelaiturit kunnostettaisiin. Erityisesti isoille troolareille sataman suuaukon syvyys ja riittävä laituritila ovat tärkeitä. Myös vesi- ja sähköpisteiden tekeminen laitureilla olisi tarpeen. Satamaan toivottiin myös pientä hiab tyyppistä nosturia kalastusvälineiden liikuttelemista varten. Sataman yleisessä siisteydessä on paljonkin toivomisen varaa ja ylimääräinen romu halutaan pois sataman nurkista. Useat sataman käyttäjät totesivat, että kalastajien välinen yhteistyö on saatava satamassa kuntoon. Tähän yhtenä ratkaisumallina nähtiin se, että sataman suoramyynti keskitettäisiin yhdelle luukulle, jolloin kalastajille saataisiin yhteinen intressi, jonka puolesta toimia ja samalla saataisiin ylimääräiset toimijat pois satamasta. 3.7 Sataman hallinnointi Sataman nykyiset käyttäjät pitivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kunnallisesti hallinnoitua kalasatamaa parhaana vaihtoehtona tulevaisuudessakin. Ainoastaan neljä vastaajaa piti osuuskuntaa tai muuta käyttäjien omaa hallintomallia kunnallista satamaa parempana vaihtoehtona. Sen sijaan useat vastaajat olivat sitä mieltä, että käyttäjien tulee ottaa nykyistä enemmän vastuuta hallin käytöstä. Samoin lähes kaikki vastaajat ilmoittivat olevansa valmiit maksamaan hallin käytöstä omalta osaltaan. 3.8 Sataman merkitys Kiviniemen kylälle Liki kaikki haastatellut henkilöt ja sidosryhmät pitivät Kiviniemen kalasatamaa keskeisen tärkeänä kylän imagolle ja ilmapiirille. Kalastus, kalan suoramyynti ja Kalapuohin toiminta saivat kiitosta lähes kaikilta vastanneilta. Kalasatamaa kohtaan ei tullut eri sidosryhmiltä juurikaan negatiivista palautetta. Moni vastaaja toki totesi, että kalasatama on välillä epäsiisti, mutta ongelmaa ei pidetä kovin vakavana. Kalasatamaa arvostetaan paikallisella tasolla ja moni vastaaja ilmaisikin huolensa kalastusperinteen jatkumisen puolesta. Useat vastaajat toivoivat, että jos kalasatamaa lähdetään uudistamaan, niin sataman ulkoilme ja tunnelma tulisi pysyä ennallaan, modernia tuotantolaitosta ei alueelle haluta. Jakokunnan jäsenten oikeus venepaikkaan nousi myös esille haastatteluissa, tästä vanhasta oikeudesta ei haluta luopua. 4. TULOSTEN TARKASTELUT 4.1 Kiviniemen sataman kalastus tulevaisuudessa Selvityksen tulosten perusteella Kiviniemen ammattikalastuksen kuva on hyvin samankaltainen kuin koko Perämerellä. Kalastuksen kulujen nousu on syönyt kalastuksen kannattavuutta ja hyljeongelma rassaa kalastusta pahasti. Kalastajien keski-ikä on erittäin korkea, noin kuusikymmentä vuotta, mutta toisaalta satamassa toimii muutamia kalastajia, joilla kalastusvuosia on vielä paljon jäljellä. Lisäksi alueella on varsin aktiivista vapaa-ajan kalastusta. Kalastajien suhtautuminen ammattimaisen kalastuksen tulevaisuuteen on osittain alistunutta, mutta se on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon sen rajun rakennemuutoksen, minkä kalastuselinkeino on kokenut viimeisen 15 vuoden aikana. Se missä Kiviniemen kalasatama eroaa kaikista muista Perämeren satamista, ehkä Raahen Lapaluotoa lukuun ottamatta, on sen loistava sijainti keskellä kasvavia 5

7 markkinoita. Kalastajien rantamyynnissä kalasta saama hinta on aina tukkuhintaa korkeampi ja kalastuksen jatkuminen Kiviniemessä on tulevaisuudessa pitkälti sen varassa, että miten sataman kalastajat osaavat hyödyntää nämä lähimarkkinansa. Jotta sataman kalastusta pystytään kehittämään, tarvitsee se riittävän määrän toimijoita. Tämän vuoksi kalastuksen kehittämiseen tulee pyrkiä sitouttamaan niin päätoimiset, kuin sivutoimisetkin kalastajat. Ei ole myöskään mitään syytä rajata hallin mahdollisten käyttäjien joukosta esimerkiksi oululaisia kalastajia, kun kalastajat tulevaisuudessa joka tapauksessa vähenevät. Kalastajien kalastus täytyy saattaa samalle viivalle ja tässä tehokkain tapa on ohjata kalastajat yhteistyöhön kalan suoramyynnin järjestämisessä. Tällä saadaan myös kitkettyä pois harmaata taloutta ja ylimääräiset toimijat pois satamasta. Ammattikalastuksen kannattavuus on tällä hetkellä heikolla tasolla, eikä asiaan ole tulossa kovin nopeaa korjausta. Siksi olisi epärealistista odottaa, että myöskään Kiviniemessä tapahtuisi kovin nopeaa käännettä parempaan. Pitkällä tähtäimellä kalastuksen näkymät ovat kuitenkin hieman nykyistä paremmat, elintarvikkeiden hinnan nousu ja erityisesti viljelykalan rehun hinnan nousu tulevat jollakin aikajänteellä heijastumaan myönteisesti myös kalastetun kalan hintaan ja kysyntään. Samoin ihmisten tietoisuus kalaruuan terveellisyydestä ja yleinen kiinnostus kalaan lähiruokana parantaa nimenomaan Kiviniemen tapaisten alkutuotantopaikkojen menestymisen mahdollisuuksia. Lisäksi tulevan ohjelmakauden kalastuksen tuet sopivat erittäin hyvin juuri Kiviniemen kalastuksen kehittämiseen, mm tuet hylkeenkestäviin rysiin ja kannustimet kalastajien yhteistyön lisäämiseksi ovat juuri sen tyyppisiä toimia, jotka sopivat Kiviniemen olosuhteisiin hyvin. Kalastuksen tulevaisuus on Kiviniemessäkin epävarma, mutta mahdollisuudet ovat paremmat kuin missään muualla Perämeren rannikolla. 4.2 Kalasataman peruskorjaus Kiviniemen Kalasataman halli on monilta osin heikossa kunnossa ja peruskorjauksen tarve on ollut olemassa jo pitkään, mutta tilanne on tullut akuutiksi uusien hygieniamääräysten johdosta. Elintarvikelaki (23/2006) tuli voimaan Elintarvikelaki kattaa kaikki elintarviketuotannon vaiheet alkutuotannosta kuluttajalle luovuttamiseen saakka. Lain mukaan elintarvikehuoneistojen täytyy hyväksyttää toimintansa terveystarkastajalla. Voimassa olevan hygienialain nojalla hyväksyttyjen laitosten tulee hakea uudelleen hyväksymistä mennessä. Nykyisellään Kiviniemen Kalasataman hallia ei tulla hyväksymään elintarvikehuoneistoksi, joten ammattikalastajien kalan käsittely ja elintarvikekalan säilyttäminen hallissa päättyy siihen. Myös Kalapuohi ay joutuu lopettamaan toimintansa hallissa, koska vaikka Kalapuohi toimii kalahalliin itse rakentamissaan tiloissa, käy myös näissä tiloissa toimiminen mahdottomaksi, koska niistä on suora yhteys kalahalliin. Käytännössä hallia pystyy siis jatkossa käyttämään ainoastaan välineiden huoltoon ja harrastuskalastuksen tukikohtana. Kalasataman keskeiset korjaustarpeet tulivat hyvin esille jo haastattelujen tuloksissa, eli itse hallissa keskeisimmät korjaustarpeet ovat rakennuksen katon korjaaminen, sisäpintojen uusiminen, sosiaalitilojen remontointi, viemäröinnin parantaminen, sekä kylmiön ja jäähilekoneen uusiminen. Näiden lisäksi tarkasteluun joutuvat esimerkiksi ovien sijainnit, käsienpesupisteet, hallin mahdollinen osastoiminen väliseinien avulla yms. elintarvikehygieniaan vaikuttavat yksityiskohdat. Laiturien osalta kyseeseen tulee lähinnä laiturien kunnostaminen, sekä vesi- ja sähköpisteiden tekeminen. Lisäksi jätekalan käsittely on ratkaistava jollakin tavalla. Mahdollisia parannustarpeita voi tulla rakennuksen kuntotarkastuksessa esiin muitakin. Joka tapauksessa kyse on varsin mittavasta 6

8 saneerauksesta, joten myöskään kokonaan uuden hallin rakentaminen ei ole pois suljettu vaihtoehto. Tosin saneeraaminen vaikuttaa kustannussyistä realistisemmalta vaihtoehdolta. Investointipäätöstä tehtäessä joudutaan arvioimaan, että mikä on kalastuksen merkitys alueella perinteenä, sekä elinkeinona suoraan ja epäsuorasti. Kiviniemen Kalasataman työllistävyysvaikutus on tällä hetkellä noin viisi miestyövuotta, jos huomioidaan kalanjalostuksen ja ammattikalastuksen (1-lk kalastajien) tuottama työmäärä. Vaikuttaa todennäköiseltä, että nämä työpaikat pystyään hallin remontoinnin avulla säilyttämään jatkossakin, mutta varmaa se ei ole. Sen sijaan on varmaa, että kalahallin sulkeminen aiheuttaa Kiviniemen kalasataman ammattikalastuksen loppumisen kokonaan. Ammattikalastus ei voi nykyaikana toimia ilman kalasatamaa ja kalahalli on toiminnalle välttämätön. Mikäli satamassa ei ole elintarvikehuoneistoksi hyväksyttyä tilaa, eivät kalastajat saa myydä saalista lainkaan kalatukkuun tai kalanjalostajille, mikä jo sinällään estää ammattikalastuksen harjoittamisen kokonaan. 4.3 Kalahallin hallinnon kehittäminen Kiviniemen kalahallin hallinnointi on ollut kunnan vastuulla, mutta kunnan resurssit eivät ole käytännössä riittäneet asian hoitamiseen edes tyydyttävästi, vaan sataman hallinnointi on ollut erittäin huonolla tolalla. Tämä on aiheuttanut kustannuksia kunnalle ja epäselvyyttä sataman käyttäjille. Jotta kalasataman käyttö voi jatkua, tulee sataman hallinnointi saattaa kuntoon. Tähän on käytännössä kolme vaihtoehtoa: 1. Sataman jatkaminen kunnallisena kalasatamana, jolloin kunta lisää resursseja sataman hoitoon. 2. Kalastajat ottavat sataman hoitaakseen jonkin yhteisen organisaation kautta (osuuskunta, osakeyhtiö, kalastajainseura). 3. Sataman yksityistäminen, jolloin joku yksittäinen yrittäjä ottaa sataman hoitaakseen. Pääosa Suomen julkisista kalasatamista on edelleen kunnan hoitamia kalasatamia, mutta tällaisten satamien osuus vähenee koko ajan. Kiviniemen sataman käyttäjien mielestä sataman pysyminen kunnallisena kalasatamana olisi paras vaihtoehto, mutta käytännössä tämä ei ole realistista. Kunnan tuki satamalle on jatkossakin tärkeää, mutta on erittäin epätodennäköistä, että olisi kunnan intresseissä suunnata kalasataman hallintoon nykyistä enemmän resursseja. Lisäksi kunnallisen kalasataman haasteena on saada käyttäjät ottamaan itse vastuuta sataman käytöstä, kuten paikkojen kunnossapidosta, energiansäästöstä ja muista sataman ylläpitokustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Tähän tosin auttaisi, jos kunta pystyisi nimeämään sataman käyttäjistä vastuuhenkilön, joka huolehtii sataman asioista ja tarvittaessa toimii kunnan ja kalastajien välisenä linkkinä ongelmia ratkottaessa. Puhtaasti kunnalliselta pohjalta toimivan kalasataman vaihtoehtona käytetään usein mallia, jossa kunta hoitaa sataman hallinnon ainoastaan toimistotöiden osalta, eli esimerkiksi laskutuksen, venepaikkalistat jne., mutta sataman käytännön toimista kalastajat ottavat täyden vastuun. Tällaisia satamia on Perämeren rannikolla useita, esimerkiksi Hailuodon Marjaniemi ja Lohtajan Ohtakari. Näissä molemmissa vastuutahona toimii paikallinen kalastajainseura, joka jakaa tehtävät edelleen. Edellä mainituissa esimerkeissä järjestelmä toimii verrattain hyvin, mutta Kiviniemen kalastajien keskinäinen eripuraisuus tekee mallin toimimisen epävarmaksi. Kiviniemessä ei myöskään ole toimivaa kalastajainseuraa tms. valmista organisaatiota, jolle sataman hallinto siirtyisi. Lisäksi kunnan näkökulmasta 7

9 ongelmallista on, että tässä mallissa kustannusvastuu jää edelleen kunnalle, joskin yleensä sataman käyttökulut pienenevät verrattuna puhtaaseen kunnalliseen kalasatamaan. Kokonaan kalastajien omalla vastuulla olevia julkisia kalasatamia on koko Suomessa vain muutamia. Perämerellä ainoa on Raahen Lapaluoto, jossa sataman hallinnointia hoitaa Raahen Siikaosuuskunta. Raahen esimerkissä kaupunki on huolehtinut pääosasta satamaan tehdyistä investoinneista, minkä jälkeen satama on siirretty kokonaisuudessaan vuokrasopimukselle Raahen Siikaosuuskunnan hoidettavaksi. Vuokrasopimuksessa on myös sovittu sataman yleisistä käyttöehdoista, eli esimerkiksi muiden kuin osuuskuntaan kuuluvien ammattikalastajien asema on turvattu vuokrasopimuksen ehdoissa. Tällainen toimintamalli on kunnan näkökulmasta hyvä, koska vuotuisia käyttökuluja satamasta ei tule lainkaan ja osuuskunnan hallista kunnalle maksama vuokra kattaa vähitellen kunnan investointeihin käyttämää panostusta. Osuuskunnan vaihtoehtona voisi olla myös esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiö, jolloin kunta voisi säilyä osakkaana satamassa ja siten säilyttää puhevallan satamaan liittyvissä asioissa. Edellä kuvatun hallintomallin hyvinä puolina ovat ehdottomasti kalastajien vahva sitoutuminen sataman hoitoon ja yleensä myös kalastajien oman työpanoksen hyödyntäminen sataman hoidossa, mikä laskee selvästi sataman käyttökustannuksia. Yksityisiä kalasatamia on muutamia eteläisessä Suomessa. Kokemukset yksityisistä kalasatamista ovat pääosin huonoja. Kalastajien hallinnoimaan satamaan verrattuna ratkaiseva ero on siinä, ettei sataman ylläpidossa ole yleensä käytettävissä kalastajien omaa talkootyöpanosta, jolloin sataman ylläpitokustannukset ja sitä kautta käyttömaksut nousevat korkeiksi ja/tai sataman palvelut heikkenevät. Kalasataman ylläpito on yleensä liiketaloudellisesti kannattamatonta, mistä johtuen kalasatamien toiminnassa on yleensä mukana yleishyödyllisen toiminnan piirteitä. 5. KEHITTÄMISSUOSITUKSET 5.1 Kalasataman peruskorjaaminen Selvityksen perusteella Kiviniemen kalasatama tulee uudistaa vastamaan nykyaikaiselle kalasatamalle asettuja vaatimuksia. Vaikka suuri osa kalastajista on ikääntyneitä, toimii satamassa useita kalastajia, joilla on vielä runsaasti kalastusvuosia jäljellä. Kiviniemen edustalla on hyvät kalavedet ja lähialueella kasvavat markkinat kalalle. Sataman ammattikalastuksen ja kalanjalostuksen työllistävyysvaikutus on noin viisi miestyövuotta ja on todennäköistä, että satamauudistuksen avulla nämä työpaikat pystytään turvaamaan niin, että tulevaisuudessa työllistävyysvaikutus pysyy nykyisellä tasolla. Alueen kalanjalostusta kehittämällä ja ehkä myös kalastusmatkailun avulla sataman työllistävyysvaikutus voi olla jatkossa nykyistä suurempikin. Haukiputaan kunnalle Kiviniemen kalasatama on merkittävä käyntikortti ja alueen asukkaille satama on tärkeä. Kalasatama ei voi tulevaisuudessa toimia ilman kalankäsittelytilaa, joten kalahallin toiminnan loppuminen johtaa hyvin nopealla aikajänteellä ammattikalastuksen loppumiseen Kiviniemestä. Näillä perustein olisi toivottavaa, että kalasatama jatkaisi toimintaansa myös tulevaisuudessa ja tämä edellyttää sataman ja kalahallin peruskorjausta. Myös uuden kalahallin rakentamisen kustannukset kannattaa selvittää vaihtoehtona vanhan hallin remontoinnille. On kuitenkin korostettava, että vaikka Kiviniemen mahdollisuudet vaikuttavat hyviltä, on investoinnissa myös riskinsä, eikä varmoja takeita kalastuksen jatkumiselle alueella voi antaa. 8

10 5.2 Kalahallin hallinnointi Kalahallin hallinnointimallit on käyty läpi edellä ja lopullinen hallintomalli täytyy ratkaista eri sidosryhmien välisessä neuvottelussa, joten tässä vaiheessa on turha antaa suosituksia siitä, että millaisen uuden hallintomallin tulisi olla. Seuraavaan on kuitenkin kerätty muutamia reunaehtoja, jotka tulee huomioida sataman hallinnointia kehittäessä: Mallin on oltava sellainen, että sitouttaa kalastajat huolehtimaan satamasta nykyistä paremmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallintomallista riippumatta kalastajien tulee ottaa osaltaan myös taloudellinen vastuu sataman käytöstä. Kalahallin käytön kontrolli täytyy saattaa oikealle tasolle, ylimääräiset henkilöt pois hallista ja maksujen keruu kuntoon. Kalahallin käyttäjien tulee kuulua ammattikalastajarekisteriin ja suorittaa hygieniaosaamistodistus. Ainoastaan tällaisille kalastajille voi myöntää oikeuden käyttää kalahallia jatkossa Kalasatamaa voivat käyttää myös kotitarvekalastajat, kuitenkin venepaikkojen jaossa 1 luokan ammattikalastajien tulee olla aina etusijalla. Venepaikkojen jaossa täytyy kuitenkin huomioida myös kunnan ja jakokunnan välisen vuokrasopimuksen ehdot, kuten myös se, että monilla sataman käyttäjistä on alueella omat venelaiturit. Kalan suoramyynnille tulee osoittaa erillinen yhtenäinen alue kalasataman alueelta. Muualta satamasta suoramyynti on kiellettävä. Suoramyyntioikeus satama-alueella tulee rajata ainoastaan kohdassa 1 tarkoitetuille ammattimaisille kalastajille ja muille sellaisille laillisesti toimiville yrittäjille, joilla kunnan tai sataman muun hallinnoijan lupa ko. toimintaan. Vielä parempi vaihtoehto olisi jos kalastajat pystyisivät sopimaan suoramyynnin keskittämisestä yhteen yhteiseen myyntipisteeseen Kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittäminen Kivinimen kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittäminen on ajankohtaista ainoastaan, jos sataman puitteet saadaan kuntoon. Kehittämisen lähtökohtana tulee olla kuluttajalähtöisyys ja sopeutuminen vallitseviin olosuhteisiin. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa keskittymistä Kiviniemen vahvuuksiin, eli paikallisen kalakaupan kehittämiseen edelleen. Perinteisten saalislajien, eli muikun, lohen ja siian lisäksi kasvavat ahvenkannat tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Koska Kiviniemen kalastuksen tulevaisuus kytkeytyy voimakkaasti suoramyyntiin asiakkaille, täytyy kala saada sellaiseen muotoon, kuin kuluttaja sen haluaa. Tässä jalostus ja muikun osalta koneellinen perkaaminen nousevat avainasemaan. Pyöreän tuoreen kalan myynnin lasku on ehkä hidastumassa, mutta todellinen kasvu potentiaali on jalostetussa kalassa, tämän jo Kalapuohin nykyinen toiminta näyttää. Olisikin toivottavaa, että sataman kalanjalostustoiminta laajenisi nykyisestä ja myös kalastajat ottaisivat toimintaan osaa. Tällöin Kiviniemi kalasatama voisi tuottaa merkittävän määrän monipuolisia kalatuotteita paikalliseen kulutukseen ja myös palvella alueella liikkuvia matkailijoita. Kuten jo edellä mainittiin, on toiminnan kehittäminen kuitenkin täysin kiinni toimintaolosuhteiden kuntoon saattamisessa ja yritystoiminnan kehittäminen voi käynnistyä vasta, kun varmuus sataman saneerauksesta on saatu. Sinällään tulevan ohjelmakauden Euroopan Kalatalousrahaston tukipolitiikka sopii erinomaisesti juuri Kiviniemen sataman kalastuksen kehittämiseen, mikä antaa hyvät valmiudet kehittää toimintaa satamassa edellyttäen, että sataman peruskorjaus toteutuu. 9