1(7) Valtioneuvoston kanslia NEUVOSTORAPORTTI VNEUS

Transkriptio

1 1(7) Valtioneuvoston kanslia NEUVOSTORAPORTTI VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Asia Yleisten asioiden neuvosto, ml. koheesioasiat Kokous Keskustelu rahoituskehysten välitarkastelusta käytiin lounaalla. Pj:n 5. kompromissiesitys sai kaikkien jäsenvaltioiden tuen lukuun ottamatta Italiaa, joka jätti varauman. Pj sai kuitenkin mandaatin jatkaa keskusteluja EP:n kanssa esitetyltä pohjalta vuoden 2017 budjettineuvottelujen yhteydessä. Salissa ei käyty keskustelua. Komissio totesi tyytyväisyytensä neuvostossa saavutettuun yhteisymmärrykseen ja pj vahvisti, että välitarkastelun lopulliseen hyväksymiseen palataan myöhemmin. Oikeusvaltioperiaatteesta käytiin keskustelu neuvostossa käytyjen vuoropuhelujen arvioimiseksi. Oikeusvaltioperiaatetta koskevan vuoropuhelun käymistä neuvostossa pidettiin tärkeänä ja sen kehittämiseen oltiin valmiita 2014 päätelmissä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Vuoropuhelun systemaattisempaa valmistelua ja seurantaa korostettiin. Komissio korosti vuoropuhelusta tehtäviä johtopäätöksiä sekä keskustelun tärkeyttä ongelmien ratkaisemiseksi. Tulee välttää sitä, että jokainen instituutio toimi itsekseen, koska tämä johtaa epäjohdonmukaiseen lopputulokseen. Pj totesi, että vuoropuhelua voidaan päivittää interaktiivisempaan ja tulosorientoituneempaan suuntaan ml. seuranta. Uusi arviointi tehdään vuonna Komissio esitteli työohjelmansa vuodelle Jäsenmaat nostivat esiin prioriteettejään. Pj yhdessä Maltan ja Viron kanssa aloittaa kolmen instituution yhteisjulistuksen valmistelun. Todettiin lokakuun Eurooppa-neuvoston kokouksen seurantatoimet sekä joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelujen olevan käynnissä. Todettiin eurooppalaisen ohjausjakson käynnistyminen tiekartan mukaisesti. Italia kertoi suunnittelemastaan päämiestapahtumasta. Koheesioasioissa pj selosti yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen (EU) N:o 1303/2013 esitettyjen muutosten käsittelyä. Kreikkaa ja Kyprosta koskevan ns. Top-up muutoksen eli EU-tuen osuuden korottamisen odotetaan tulevan lopullisesti hyväksytyksi tämän kuun loppuun mennessä. Pj selosti myös komission ns. omnibus lainsäädäntöehdotusten käsittelyä ERI-rahastojen toimeenpanon yksinkertaistamiseksi.

2 2(7) Lisäksi keskusteltiin koheesiopolitiikan toimivuudesta neuvoston päätelmäluonnoksen pohjalta. Neuvosto hyväksyi päätelmät koskien koheesiopolitiikan ja ERI-rahastojen tuloksia ja uusia elementtejä. Keskustelussa nostettiin esille ohjelmakauden positiiviset tulokset ao. jälkiarvioinnin pohjalta. Koheesiopolitiikan uudet elementit todettiin pääosin toimiviksi. Jatkossa hallintoa ja säädöstaakkaa tulisi kuitenkin keventää ja keskittyä prosessien sijasta konkreettisiin tuloksiin. Suomea edusti kokouksessa molempina päivinä valtiosihteeri Samuli Virtanen A-kohdat Hyväksyttiin listan mukaisesti. Rahoituskehysten välitarkastelu Keskustelu rahoituskehysten välitarkastelusta käytiin lounaalla. Kuten jo aamupäivän Coreperkeskustelussa oli käynyt ilmi, sai pj:n viides kompromissiesitys kaikkien jäsenvaltioiden tuen lukuun ottamatta Italiaa, joka jätti varauman. Taustalla on Italiassa pidettävä kansanäänestys. Italia totesi haluavansa olla rakentava, mutta esitti vielä huomioita otsakkeen 1 lisäpanostuksiin liittyen. Pj sai kuitenkin mandaatin jatkaa kompromissiesityksen pohjalta keskusteluja EP:n kanssa vuoden 2017 budjetin hyväksymisen yhteydessä. Lopullisesti välitarkastelua koskeva ratkaisu voidaan hyväksyä vasta kun Italia poistaa varaumansa. Salissa käydyn julkisen istunnon aluksi pj totesi jäsenvaltioiden kanssa keskustellun lounaalla, ja sen muodostavan hyvän pohjan edetä asiassa. KOM (Georgieva) antoi tunnustusta pj:n tekemälle työlle ja paketille, joka kohdentaa EU:n varoja kaikkein keskeisimpiin painopisteisiin kasvuun ja työllisyyteen sekä maahanmuuttoon ja pakolaisiin. Erityistä kiitosta sai nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskeva aloite, johon neuvosto nyt esittää 1,2 mrd rahoitusta mio enemmän kuin komission esityksessä. Yhdessä Euroopan sosiaalirahaston tarjoaman rahoituksen kanssa kohdennetaan yhteensä 2,4 mrd euroa työttömien nuorten tukemiseksi. Komissio kiitti myös lisäpanostuksia, joiden myötä menestyneitä ohjelmia kuten Horisontti2020, CEF Transport, Erasmus ja COSME vahvistetaan. Vaikka kyse on uudelleenkohdennuksista, on niillä merkittävä vaikutus. Lisäksi esitetään 3,9 mrd maahanmuuttoa ja turvallisuutta varten. Toisena tärkeänä saavutuksena komissio näki EU:n budjetin joustavuuden lisäämisen vaikka komission esityksen tasoon ei päästä, on kyse merkittävästä hyvästä uutisesta. Myös varojen siirto erityisvälineiden kesken on tärkeä askel, samoin yleisen maksumarginaalin käyttöä koskevien kattojen korottaminen vuosien 2019 ja 2020 osalta yht. 5 mrd eurolla. Lisäksi on sovittu vuonna 2014 ennakoimattomiin menoihin varatusta määrärahasta mobilisoitujen varojen kohtelusta. Kokonaisuutena esitys on komission näkökulmasta toimiva ja arvokas. Lounaskeskustelua lukuun ottamatta jäsenvaltiot eivät käyttäneet keskustelussa puheenvuoroja. Pj kiitti kaikkia hyvästä työstä, ja halusi vielä korjata julkisuudessa Erasmuksen rahoituksesta liikkuneita vääriä tietoja; Erasmusta ei suinkaan olla puolittamassa, vaan kasvattamassa. Jatkotyön osalta pj vahvisti, että ratkaisusta vallitsee laaja yhteisymmärrys, vaikka Italia tarvitseekin vielä lisää aikaa ja UK tulee pidättäytymään äänestyksessä. Vuoden 2017 budjettia koskevien neuvottelujen osalta voidaan edetä pj:n esittämän kompromissin pohjalta.

3 3(7) Suomi totesi lounaalla pitämässään puheenvuorossa voivansa hyväksyä pöydällä olevan kompromissiehdotuksen. Kyseessä on hyvin tasapainotettu kompromissi, joka antaa myös kansalaisille vahvan viestin siitä, että asetetut prioriteetit talouskasvu ja työpaikat sekä muuttoliike ja turvallisuus eivät ole vain tyhjiä sanoja, vaan niiden konkreettiseen toimeenpanoon ollaan valmiita osoittamaan tarvittavat resurssit. Nyt käsillä oleva kompromissi on lähellä Suomen joustokyvyn rajoja. Kansallisella tasolla on jouduttu toteuttamaan rankkoja säästötoimia, ja tiukkaa budjettikuria on noudatettava myös EU-tasolla. Avainprioriteetteihin on pystyttävä vastaamaan rajallisten resurssien puitteissa. Tulevien kehysneuvottelujen yhteydessä tulee palata muuttoliikkeen aiheuttamien haasteiden parempaan huomiointiin koheesiopolitiikassa. Euroopan parlamentin hyväksymät päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot; Strasbourg Otettiin tiedoksi. Oikeusvaltioperiaate Oikeusvaltioperiaatteesta käytiin keskustelu, jonka tarkoituksena oli neuvostossa 2015 ja 2016 käytyjen vuoropuhelujen arviointi. Käydyssä keskustelussa yli puolet valtuuskunnista käytti puheenvuoron. Pj:n taustapaperia tuettiin yleisesti. Käytetyissä puheenvuoroissa pidettiin oikeusvaltioperiaatetta koskevan keskustelun käymistä neuvostossa tärkeänä. Lisää luottamusta ja uskottavuutta. Useassa puheenvuorossa nostettiin esiin epäsuhta, joka vallitsee kolmansille maille asetettujen vaatimusten (esim. kandidaattimaat) ja sisäisen keskustelun välillä. Jos emme pysty käymään keskustelua keskenämme, niin kenen kanssa sitten. Muistutettiin, että myös taloudellisista kysymyksistä pystytään käymään tällaista keskustelua. Valtuuskunnat olivat valmiita vuoropuhelun kehittämiseen 2014 päätelmissä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Puheenvuoroissa korostettiin yleisesti vuoropuhelun systemaattisempaa valmistelua ja/tai seurantaa. Muita toimijoita tulee hyödyntää kuten komissio, perusoikeusvirasto ja Euroopan neuvosto. Päällekkäisyyksiä tulee kuitenkin välttää. Muutama jäsenmaa kannatti nimenomaisesti vertaisarviota, muutama taas ilmoitti vastustavansa tätä. Nykyisten mekanismien ensisijaista hyödyntämistä korostettiin. Esille nostettiin myös (ml. Suomi) vuoropuhelun kehittäminen yleisempään, oikeusvaltioperiaatetta koskevien kehityskulkujen tunnistamisen suuntaan. Esille nostettiin myös mahdollisuus käydä erityistilanteissa hätäkeskustelua oikeusvaltioperiaatteesta, mistä päätettäisiin yksinkertaisella enemmistöllä ajankohtaiseen tilanteeseen liittyen. Todettiin, että mahdollisuutta käydä ad hoc -keskusteluja ei ole käytetty kertaakaan. Lisäksi keskustelussa esitettiin oikeusvaltiokeskustelun käymistä nykyistä useammin (6kk välein). Keskustelussa esitettiin myös oikeusvaltioperiaatteen lisäämistä Kööpenhaminan kriteereihin liittymisen ehdoksi ja Kööpenhaminan prosessin käyttöön ottoa. Viro ilmoitti olevansa valmis omalla pj-kaudellaan 2017 jälkipuoliskolla järjestämään seuraavan oikeusvaltioperiaatetta koskevan vuoropuhelun. Pj totesi keskustelun yhteenvetona, että valtuuskunnat antoivat täyden tuen oikeusvaltioperiaatteelle ja vuoropuhelun käymiselle neuvostossa. Pj:llä on ajatus, kuinka keskustelu voidaan järjestää, mikä ilmenee asiakirjastaan. Käydyn keskustelun perusteella on mahdollista päivittää vuoropuhelua interaktiivisempaan ja tulosorientoituneempaan suuntaan ml. seuranta. Uusi arviointi tehdään vuonna 2019 ja tämä antaa mahdollisuuden harkita, olemmeko valmiit etenemään vertaisarviointiin. Pj jakaa keskustelusta yhteenvedon.

4 4(7) KOM (Timmermans) korosti käydyn keskustelun jälkeen, että oikeusvaltioperiaatteesta keskusteleminen on yhteinen velvollisuutemme. Instituutioilla on omat keskustelukehyksensä, mutta loppujen lopuksi keskustelun kohde on sama. Käydystä keskustelusta Timmermans totesi, että vuoropuhelun käymiseen ollaan valmiita, mutta keskustelun tulee johtaa johtopäätöksiin siitä, kuinka oikeusvaltioperiaatetta voidaan kehittää edelleen. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja jäsenvaltioiden täytyy hyväksyä keskustelu aiheesta, jos jossain jäsenvaltiossa ilmenee ongelmia. Tarkoitus on käydä keskustelua neuvostossa siten, että se voi johtaa muutokseen ja parempaan ymmärrykseen, myös vertaispaineeseen ongelmien ratkaisemiseksi. Timmermans muistutti, että perussopimusten ainoa instrumentti on SEU 7 artikla. Tätä komissio pyrkii välttämään, koska on hyvin vahva instrumentti ja voi johtaa tiedettyihin seurauksiin yksittäisen jäsenvaltion osalta. Tämän vuoksi komissio kannattaa keskustelun käymistä ongelmien ratkaisemiseksi. Komissio tukee keskustelun jatkamista ja on noteerannut Euroopan parlamentin ehdotuksen. Tulee kuitenkin välttää sitä, että jokainen instituutio toimii itsekseen, koska tämä johtaa epäjohdonmukaiseen lopputulokseen. Tämän vuoksi komissio haluaa jatkaa neuvoston kanssa keskustelua ja pitää kiinni oikeusvaltiotoimintakehyksestään ongelmien selvittämiseksi. Lainsäädäntötyön suunnittelu; komission työohjelma vuodelle 2017 Komissio (Timmermans) totesi hyväksytyssä ensi vuoden työohjelmassaan keskeiseksi pyrkimyksen aikaansaada todellista vaikutusta kansalaisten elämään. Tärkeimpiin aiheisiin kuuluvat työpaikat, taloudellinen elpyminen, tasa-arvoisuus, muuttoliikevirtojen hallinta, terrorismin uhkaan vastaaminen ja lähialueiden epävakauteen vastaaminen. Toisaalta EU ei voi olla vastaus kaikkiin ongelmiin, ja joiltain osin esityksiä ja lainsäädäntöä ollaan myös esittämässä pois vedettäviksi tai kumottaviksi. Työohjelma on osaltaan myös Bratislavan EU27 päämiestapaamisessa esillä olleen tiekartan seurantaa. Jäsenmaat kommentoivat komission työohjelmaa myönteisesti. Usea jäsenmaa totesi tunnetut prioriteetit työn, talouskasvun ja muuttoliikkeen sekä piti hyvänä, että työohjelma on osaltaan Bratislavan päämiestapaamisen seurantaa. Monet nostivat esiin sisämarkkinat ja erityisesti digitaaliset sisämarkkinat sekä niihin liittyviä esityksiä. Muutamat jäsenmaat ottivat esille EMU:n kehittämisen. Näistä pari totesi odottavansa EU:n tulevaisuudesta ja erityisesti EMU:n kehittämisestä annettavaksi komission valkoista paperia, jota pitävät tärkeänä Roomassa maaliskuussa järjestettävien perussopimusten 60-vuotisjuhlallisuuksien kontekstissa. Esille nostettiin myös eteneminen pankkiunionin loppuun saattamisessa, ml. talletussuojakysymyksessä. Muutamat jäsenmaat ottivat esiin sosiaalisen pilarin tai sosiaaliset oikeudet. Toisaalta muistutettiin, että ei olla luomassa sosiaalimaksujen unionia. Keskustelussa pidettiin myönteisenä, että työohjelmassa myös karsitaan sääntelyä. Useissa puheenvuoroissa esiin nousivat myös mm. Euroopan strategisten investointien rahasto (EFSI), nuorisopolitiikka ja energiapolitiikka. Lisäksi esille nostettiin muun muassa turvallisuus ja puolustus sekä kauppapolitiikka. Suomen puheenvuorossa nostettiin avainprioriteetteina esiin muuttoliikkeeseen vastaaminen, kilpailukyvyn, kestävän kasvun ja työllisyyden edistäminen, ulkoisen toiminnan vahvistaminen sekä ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden vahvistaminen. Suomi nosti myös esiin sääntelyn toimivuuden, päätösten toimeenpanon ja sääntöjen noudattamisen sekä transparenssin. Malta totesi tulevana pj-maana fokusoivansa Eurooppa-neuvoston hyväksymään strategiseen agendaan ja Bratislavan tiekarttaan, mainiten seuraavat aiheet: Vallettan sitoumusten toimeenpano muuttoliikkeen ulkoisessa ulottuvuudessa, EASOn vahvistaminen, EuMRV:n vahvistaminen, Dublin ja CEAS, sisämarkkinoilla ja roamingmaksujen poistaminen, geoblokkauksen poistamisessa edistyminen ja pk-yritysten tukeminen osana pääomamarkkinaunionia, ulkoiset investoinnit muuttoliikkeessä, globaalistrategian toimeenpano, neljäs rahanpesudirektiivi, ECRIS, ETIAS. Pj totesi aloittavansa yhteistyössä Maltan ja Viron kanssa valmistelut kolmen instituution yhteisjulistuksen laatimiseksi ja odottavansa komissiolta luonnosta ensi viikolla, mahdollisesti

5 5(7) Strasbourgissa käsiteltäväksi. Pj etenee asiakirjassaan esittämällään tavalla ja jäsenmaita informoidaan Coreperissa asian etenemisestä. Eurooppa-neuvoston jatkotoimet Pj totesi keskeisiksi jatkotoimien sektoreiksi vielä oman kautensa aikana muuttoliikkeen ja kauppapolitiikan. Keskustelussa nostettiin esille myös muun muassa viisumivapauteen pyrkiminen Ukrainan ja Georgian kanssa. Eurooppa-neuvosto valmistelu Pj totesi annotoidun agendan. Valmisteluihin palataan seuraavaksi Coreperissa, kun suuntaviivaluonnos on jaettu. Komissio (Timmermans) mainitsi EFSIn ja muuttoliikkeen ulkoisten investointien suunnitelman, CEAS-uudistuksen, turvallisuuden ja puolustuksen, ETIAS-esityksen, Bratislavan tiekartan, digitaalisten sisämarkkinoiden strategian, pääomamarkkinaunionin ja nuorten vapaaehtoistyön. Aiheesta ei syntynyt keskustelua. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 Pj totesi komission huomenna hyväksyvän vuosittaisen kasvuselvityksen paketin, mikä käynnistää tiekartan mukaisesti etenevän ensi vuoden eurooppalaisen ohjausjakson. Muut asiat Italia kertoi kutsuvansa päämiehet Roomaan perussopimusten 60-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen Koheesioasiat Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttaminen Pj selosti ns. Top-up muutosesityksen valmistelua. Muutoksella korotetaan vakavissa rahoitusvaikeuksissa olevien jäsenmaiden eli Kreikan ja Kyproksen Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien EU-tuen osuus enimmillään 85 prosenttiin. Muutosesityksen valmistelu aloitettiin rakennetoimityöryhmässä kesäkuussa Neuvosto hyväksyi esityksen 14. marraskuuta. Lopullinen allekirjoitus ja hyväksyntä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa on tarkoitus tehdä tämän kuun loppuun mennessä. Puheenjohtaja kiitti Euroopan parlamenttia nopeasta käsittelystä ja yhteistyöstä. Muutosesityksen valmistelu osoittaa puheenjohtajan mukaan koheesiopolitiikan joustavuutta vastata kriisitilanteisiin. Pj selosti myös komission ns. omnibus -lainsäädäntöehdotusten käsittelyä. Rakennetoimityöryhmässä aloitettiin Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) koskevien lainsäädäntöehdotusten käsittely noin kaksi kuukautta sitten. Puheenjohtajan mukaan työ rakennetoimiryhmässä on edennyt merkittävästi. Puheenjohtaja on valmistellut ensimmäiset kompromissitekstit. Tavoitteena on saada ERI-rahastojen toimeenpanoa yksinkertaistavia lainsäädäntöehdotuksia hyväksytyksi mahdollisimman pian hyödynnettäviksi kuluvalla ohjelmakaudella. Pj esittelee valmistelun etenemistä Coreperissa joulukuuta. Ehdotusten käsittely jatkuu Maltan puheenjohtajuuskaudella. Koheesiopolitiikan ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tulokset ja uudet elementit Pj oli laatinut keskustelua varten etukäteen kaksi kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin, tarjoaako koheesiopolitiikan nykyinen viitekehys tasapainoisen mahdollisuuden vastata EU:n eri

6 6(7) tavoitteisiin ja ovatko tarjolla olevat välineet riittäviä tehokkaan toteutuksen kannalta. Toinen kysymys koski, miten kansalaiset ja poliittiset päättäjät saadaan paremmin tietoisiksi EU:n politiikan tuloksista. Osa delegaatioista vastasi ao. kysymyksiin, mutta pääsääntöisesti kaikki kertoivat näkemyksiään laajemmin myös tulevan koheesiopolitiikan valmistelua koskien. UK oli ainoa, joka ei käyttänyt puheenvuoroa. Jälkimmäisen kysymyksen osalta oltiin hyvin yksimielisiä. Koheesiopolitiikan tuloksista on tiedotettava mahdollisimman laajasti etsien samalla myös uusia tehokkaampia tiedottamisen keinoja. Keskeistä on osoittaa tuloksellisuus käytännön toteutuksen tasolla. Kansalaiset ovat tiedotuksen pääkohde. Tulisi osoittaa koheesiopolitiikan hyödyllisyys nimenomaan heidän näkökulmasta. Edelleen, paras tiedottamisen keino on hyvistä esimerkeistä ja konkreettisista saavutuksista kertominen. Aluekomissaari Corina Cretu piti hyvänä Puolan esittämää slogania "Policy changing life of European people". Pääsääntöisesti koheesiopolitiikka todettiin EU:n kannalta keskeiseksi ja tärkeäksi eikä sen jatkoa varsinaisesti kyseenalaistettu. Yleisesti koheesiomaat eli vähemmän kehittyneiden alueiden nettosaajamaat korostivat koheesiopolitiikan suurta merkitystä kansantalouden kannalta. Koheesiomaat olivat myös tyytyväisiä koheesiopolitiikan ns. uusien elementtien toimivuuteen. Näitä elementtejä ovat temaattinen keskittäminen, ennakkoehdollisuudet, suorituskehikko eli tulosperusteisuus sekä linkki eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Nettomaksajamaat olivat uusien elementtien suhteen hieman varauksellisimpia. Puheenvuoroissa haluttiin muun muassa lisätä temaattista keskittämistä tai katsottiin tavoitteiden määrä liian suureksi. Koheesiopolitiikkaa pidettiin tavoitteiltaan ja säädöksiltään ylikuormitettuna. Myös lisääntyvää hallinnon monimutkaisuutta kritisoitiin. Esille nostettiin suhteellisuusperiaate ja hallintovaatimusten eriyttämisen tarpeellisuus alhaisen EUtukitason jäsenmaissa. Hallintoa tulisi eriyttää muun muassa objektiivisten kriteerien pohjalta. Lisäksi painotettiin koheesiopolitiikan toteutuksen linkkiä eurooppalaiseen ohjausjaksoon sekä rakenteellisten uudistusten tarpeellisuutta. ERI-rahastojen toimeenpanon yksinkertaistamista esittivät kaikki delegaatiot. Myös eri säädösten keskinäinen harmonisointi nousi esille. Yksinkertaistaminen katsottiin perusedellytykseksi tuloksellisuuden lisäämiseksi ja lisäarvon aikaansaamiseksi. Samalla siirryttäisiin prosessikeskeisyydestä tulospohjaisuuteen. Suomi korosti puheenvuorossaan taloudellisen kasvun ja työpaikkojen tavoitteellisuutta. Rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen muun muassa kiristyvien budjettien vuoksi. Tällöin eri poliitikkojen yhdistämisen tarve korostuu. Eri politiikkalohkojen välisen tasapainon löytäminen on tärkeää. Räätälöidyt ratkaisut ovat tässä tarpeen. Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityistuki on Suomelle prioriteetti (myös SE nosti ko. alueet esille). Pohjoiset harvaan asutut alueet tarjoavat myös huomattavan potentiaalin koheesiopolitiikan lisäarvon osoittamiseksi. Koheesiopolitiikan kokonaisuuden uudelleen tarkastelu on tarpeen. Suhteellisuusperiaatteen ja hallintovaatimusten eriyttämisen edistäminen ja toteuttaminen objektiivisten kriteerien pohjalta on olennaisen tärkeää. Suomelle on myös tärkeää koheesiopolitiikan joustavuus vastaamaan pakolaiskysymykseen. Tämä vaikuttaisi suoraan koheesiopolitiikan näkyvyyteen. Aluekomissaari Cretu painotti kommenteissaan ohjelmakauden jälkiarvioinnin esittämää positiivista kuvaa koheesiopolitiikan tuloksista ja vaikutuksista. Cretu myös totesi neuvoston päätelmien myönteisyyden koheesiopolitiikan uusien elementtien toimivuudesta. Cretu myös yhtyi esitettyihin kommentteihin konkreettisten tulosten ja niistä tiedottamisen välttämättömyydestä. Pj päätti keskustelun painottaen käytännön tason tuloksellisuuden osoittamista ja jatkuvaa kokemuksista oppimista. Nyt voitaisiin myös aloittaa keskustelut "EU2030" -tavoitteista.

7 7(7) Tiedottamisen ja vaikuttamisen haasteena on erityisesti muiden kuin koheesiopolitiikan alan päättäjiin vaikuttaminen koheesiopolitiikan tuloksellisuudesta ja tarpeellisuudesta. Pj esitti hyväksyttäväksi neuvoston päätelmiä koheesiopolitiikan ja ERI-rahastojen tuloksista ja uusista elementeistä. Neuvosto hyväksyi päätelmät. Muut asiat Ei muita asioita. Suomen edustajat Valtiosihteeri Samuli Virtanen ja virkamiesvaltuuskunta Asiakirjat Asialista 14205/16 Neuvoston päätelmät 13931/16 FSTR 74 FC 68 REGIO 95 SOC 656 AGRISTR 62 PECHE COR 1 Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi YAN Yleisten asioiden neuvosto VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VTV, YM