A-laatuisen kiinteistörekisterikartan kattavuus vuoden lopussa oli 75,6 % haja-asutusalueen rajapyykkien määrällä painotetusta pinta-alasta.

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(7) Päivämäärä Dnro /06/2004 Maanmittauslaitos Viite Asia Maanmittauslaitoksen vuoden 2004 tilinpäätös MAANMITTAUSLAITOKSEN VUODEN 2004 TOIMINTA JA SILLE ASETETTUJEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Yleistä Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut Maanmittauslaitoksen vuoden 2004 toimintaa ja vuodelle 2004 asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista tulosohjauksen terävöittämistä koskevien suositusten mukaisesti. Arviointi on tehty vuoden 2004 tilinpäätösasiakirjojen perusteella. Ministeriön arvioinnissa on noudatettu Maanmittauslaitoksen ja maa- ja metsätalousministeriön väliseen vuoden 2004 tulossopimukseen kirjattua tapaa jakaa toiminta vaikuttavuuden, prosessien ja rakenteiden, uudistumisen ja työkyvyn sekä talouden ja resurssien näkökulmiin. Vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Maanmittauslaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta on painotettu aineistojen ja rekistereiden valtakunnallista kattavuutta, ajantasaisuutta ja laatua. Tavoitteena on saada aineistot myös mahdollisimman laajaan käyttöön yhteiskunnassa. Kiinteistörekisterin ja kiinteistörekisterikartan osalta tavoitteena oli, että ne ovat jatkuvasti ajantasalla ja maastotiedoista ajantasaistetaan vuosittain tietiedot ja muut kohteet 5-10 vuoden välein. A-laatuisen kiinteistörekisterikartan kattavuus vuoden lopussa oli 75,6 % haja-asutusalueen rajapyykkien määrällä painotetusta pinta-alasta. Kiinteistörekisterin kattavuusindeksin pito oli aloitettu v ja indeksin 0-tasoksi oli asetettu kaikille maanmittaustoimistoille vuoden 2003 alun tilanne. Koska maanmittaustoimistoista riippuen monia osatehtäviä oli tehty jo aikaisemmin, kokonaisindeksi antaa rekisterin perusparannuksen tilasta todellisuutta huonomman kuvan. Maastotieto- ja kiinteistöraja-aineistoissa pääpaino oli perusparannuksessa niin, että kaikki tiedot perustuvat kuva- ja maastomittauksiin. Aineistojen perusparannuksen yhteydessä tavoitteena oli parantaa myös maasto- ja rajatietojen keskinäistä yhteensopivuutta sekä kohteiden korkeustietoja. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Hallituskatu 3 A, Helsinki PL 30, VALTIONEUVOSTO puh faksi

2 Maastotietokanta kattoi vuoden lopussa 93,6 % kokomaan pinta-alasta. Siitä on A-laatua 80,7 % ja B-laatua 12,9 %. Tavoite A-laadun kattavuudelle oli 80 % kokonaiskattavuudelle 93 %. Tiestön vuosittainen ajantasaistus tehtiin kattavasti koko maassa. Tavoitteena oli, että yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa jatketaan kiinteistötietojen moninkertaisen rekisteröintityön poistamiseksi. Kiinteistörekisterin perusparannustyössä painopistealueita olivat yleiseltä kannalta tärkeiksi arvioitujen yhteisten alueiden osakasluetteloiden laatiminen ja alueellisten yksityistietoimitusten tekeminen. Vesioikeudellisten kylien osakasluetteloiden laatimisen viimeinen vaihe on niiden vahvistaminen kiinteistönmääritystoimituksessa. Kaikki vahvistamistoimitukset oli tehty valmiiksi viidessä maanmittaustoimistossa. Muissa toimistoissa tämä työvaihe samoin kuin kylien alueellisen ulottuvuuden selvittäminen on vielä kesken. Maanmittauslaitoksen kaikkia palveluja on tavoitteen mukaan saatavissa jokaisen toimipisteen kautta. Maanmittauslaitos julkaisi peltotilusjärjestelyjen tarvetta koskevan selvityksen (julkaisu nro 95). Selvitys oli laadittu yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja sen tulosten mukaan peltojen tilusjärjestelytarvetta ja -mahdollisuuksia on koko maassa. Työ jatkui tilusjärjestelyjen tarveselvityksillä maakuntatasolla. Hanketilusjärjestelyjä suojelualueiden toteuttamiseksi jatkettiin. Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä tilusjärjestelytoiminnan kehittämisessä. 2 Asiakasvaikuttavuus Asiakasvaikuttavuudessa pääpaino oli palvelun nopeudessa, luotettavuudessa ja oikeudenmukaisuudessa sekä siinä, että sovitut aikataulut pitävät ja asiakas saa sovitut vaatimukset täyttävän aineiston tai palvelun. Tavoitteena oli myös se, että asiakaspalautejärjestelmä on tehokkaassa käytössä ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Toimitusten kestoajat lyhenivät vuonna Lohkomisten kestoaika laski 9,3 kuukaudesta 8,5 kuukauteen, joten 8,9 kuukauden tavoiteaika alittui selvästi. Maanmittaustoimistojen välinen palvelutasoero lohkomisissa edelleen hieman pieneni, koska läpimenoaika ylitti 10 kuukauden rajan enää kahdessa suuressa maanmittaustoimistossa. Asiakaspalautejärjestelmän kautta saatujen palautteiden määrä on laskenut useana vuotena peräkkäin. Vuoden 2004 palautteista oli 52 % positiivisia ja 24 % negatiivisia. Positiivista palautetta oli saatu eniten palvelun joustavuudesta ja palvelualttiudesta. Kiitosta oli myös palvelun ja toimituksen lopputuloksesta. Negatiivinen palaute kohdistui useimmiten hintoihin, tuotteen tai aineiston laatuun sekä toimituksen tai palvelun lopputulokseen. Asiakaspalautejärjestelmän tarkoituksena on hoitaa asiakkaiden mahdolliset akuutit tyytymättömyystilanteet. Asiakastyytyväisyystutkimus on järjestetty viimeksi erikseen vuonna Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että Maanmittauslaitos on suoriutunut sovituista vaikuttavuustavoitteista hyvin. Tulostavoitteet saavutettiin ja monilta osin ylitettiin; mm. maastotietokannan ja kiinteistörekisterin kattavuuden osalta. Erityisesti toimitusten kestoaikojen

3 osalta toiminta on ollut menestyksellistä. Kestoaikojen lyhentymiseen ja alueellisten palvelutasoerojen kaventumiseen on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Selvitystä koko maan peltotilusjärjestelytarpeesta ministeriö pitää tärkeänä maatilojen toimintaedellytyksiä arvioivana tilusrakenneselvityksenä. Ministeriö pitää tärkeänä, että Maanmittauslaitos seuraa säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä. 3 Prosessit ja rakenteet Prosessien laatu Maanmittauslaitos toimi koko laitokselle määriteltyjen ydin- ja tukiprosessien mukaisesti. Ydinprosessien auditointeja jatkettiin. Tukiprosessit jalkautettiin yksiköihin ja auditoinnit aloitettiin. Maanmittauslaitos osallistui Suomen laatupalkintokilpailuun. Kilpailua varten oli laadittu MML:n toiminnankuvaus, joka samalla toimi kilpailuhakemuksena. Maanmittauslaitos sai kilpailussa pistettä, joka oikeuttaa tunnustuspalkintoon Recognised for Excellence in Europe. Maanmittauslaitos on tämän arvion mukaan hyvää eurooppalaista tasoa. Vahvimmat alueet olivat prosessimainen toimintatapa, asiakaslähtöisyys, tietotekniikan hyödyntäminen ja henkilöstön kehittäminen. Lohkomistoimitusten laaduntarkastusmenettely muuttui. Asiakirjat ristiintarkastettiin siten, että jokainen maanmittaustoimisto tarkisti viisi toisen maanmittaustoimiston lohkomistoimitusta. Ulkopuolinen auditoija toteutti ensimmäistä kertaa lohkomisen maastotöiden laatutarkastuksen näyteotannalla (10 toimitusta / maanmittaustoimisto). Maastotarkastuksessa selvitettiin uusien rajamerkkien määräysten mukaisuutta, niiden yhtäpitävyyttä toimitusasiakirjojen kanssa ja sijaintitarkkuutta sekä rajalinjojen avaamista. Maastotietotuotantoa testasi ulkopuolinen laatutestauksiin erikoistunut yritys. Maastotietotuotannon laatu täytti asetetut vaatimukset. Ominaisuustiedot olivat tarkastetuissa kohteissa oikein 98,1 % tapauksista, kun vähäiset poikkeamat jätetään lukematta mukaan. Täysin oikein ominaisuustiedoista oli 94 %. Edellisvuotta hieman heikommat tulokset eivät yrityksen testausraportin mukaan vielä osoita selvää heikkenevää laatukehitystä. Testialueilla maastotietokanta oli ajantasaistettu tai perusparannettu vuonna Laatukustannusten seuranta eri prosesseissa aloitettiin. Suorituskyky Perustoimituksia valmistui rekisteröitäväksi kpl, joka oli 4 % tavoitetta vähemmän. Lohkomisia valmistui rekisteröitäväksi kpl, joka jäi selvästi toimituksen tavoitteesta. Tuotanto oli kuitenkin vuoden 2003 tasoa (ero 0,2 %). Yksityistietoimitusten tuotanto kasvoi 17 % (+ 232 kpl) ja rajakäyntien 16 % (+109 kpl) vuoteen 2003 verrattuna. Arviointitoimitusten kysyntä nousi 9 % vuodesta 2003 yhteensä kappaleeseen. Yleistietoimitusten kysyntä (473 kpl) oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Rajaamistoimitusten osuus vireille tulleiden yleistietoimitusten lukumäärästä oli 40 % (34 % v. 2003) ja 65 % kilometrimäärästä (50 % v. 2003). Halkomistoimitusten kysyntä (274 kpl) kasvoi edellisvuodesta 17 %. Muiden (arviointi)toimitusten kysyntä kasvoi edellisvuodesta 12 % ja oli nyt kpl.

4 Arviointitoimitusten tuotantomäärä (3613 kpl) kasvoi edellisvuodesta 32 %. Yleistietoimitusten tuotantomäärä (567 kpl) oli 43 % suurempi kuin vuonna Rajaamistoimituksia rekisteröitiin 254 kpl, mikä oli 58 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Muista arviointitoimituksista halkomisten tuotanto (246 kpl) säilyi edellisvuoden tasolla. Lunastuslain mukaisten lunastustoimitusten tuotanto (169 kpl) oli 54 % edellisvuotta suurempi. Muiden arviointitoimitusten suoritemäärä (2631 kpl) kasvoi edellisvuodesta 33 %. Toimitusten tulotavoitetta ei saavutettu, sillä tulot jäivät 0,9 milj. euroa (-2,5 %) alle suunnitellun. Edellisestä vuodesta tulot kasvoivat 2,2 milj. euroa (+6,3 %). Perustoimitusten tulot alittivat suunnitelman 0,8 milj. euroa (- 3 %), mutta kasvoivat edellisestä vuodesta 0,7 milj. euroa (+3 %). Arviointitoimitusten tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa (+4,5 %), mutta tulotavoite alittui 1,0 milj. eurolla (-7,5 %). Arviointitoimitusten tulotavoitteen alittuminen johtuu pääasiassa siitä, että muihin arviointitoimituksiin aiemmin sisältyneiden ja vuodelle 2004 suunniteltujen hankeuusjakojen tulot on sisällytetty vuonna 2004 tilusjärjestelytoimituksiin, joiden tulot olivat 0,9 milj. euroa. Tilaustuotannon tulot olivat 1 milj. euroa pienemmät kuin v Tavoitteena olleista 2,4 milj. euron tuloista toteutui 93 %. Muunnetuin hehtaarein (mha) mitattuna uusjakotuotanto 9326 mha ylitti tavoitteen (9226 mha). Vanhoja uusjakoja lopetettiin kaksi. Pohjanmaan maanmittaustoimistossa on vielä vireillä neljä vanhaa uusjakoa. Peltoalueiden uusjaoissa ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen, kun vanhat toimitukset on pääosin lopetettu. Alueellisia yksityistietoimituksia oli vireillä 39 kpl. Vesitilusjärjestelyjä lopetettiin neljä. Maasto- ja rajatietotuotannossa kiintopistemittaukset toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Sääolosuhteet olivat harvinaisen huonot ilmakuvauksille. Siihen nähden ilmakuvausohjelma toteutui varsin hyvin. MTJ-tuotantojärjestelmän käyttö vakiintui ja kaikki tuotantotavoitteet saavutettiin. 1: ja 1: maastokarttoja painettiin tavoitetta enemmän. 4 Kehittäminen UKTJkii-välineprojektissa jatkettiin kiinteistötietojärjestelmän kiinteistöosan toteuttamista vahvistetun projektisuunnitelman mukaisesti. Kehittämishanke eteni suunnitelman mukaisesti painopisteen ollessa mm. sovellusten testaamisessa, aineistojen koelatauksissa ja laajassa tulevien käyttäjien koulutuksessa. Uuden kansallisen paikkatietohakemiston määrittelyä on tehty kehittämisprojektissa (PTH / määrittely) noudattaen Paikkatietoasiain neuvottelukunnan kansallisessa paikkatietostrategiassa valmistelemia linjauksia. Tehtävä edellyttää kiinteää yhteistyötä neuvottelukuntaan osallistuvien organisaatioiden kanssa sekä eurooppalaisen INSPIRE-hankkeen ennakointia toteutuksessa. Hakemiston syntymistä ohjaa myös uuden Paikkatietoasiain neuvottelukunnan metatietojaosto. Maanmittauslaitoksen kuudes valtakunnallinen tuotanto- ja palveluyksikkö, Yhtenäisarkisto (ARK), aloitti toimintansa Pasilassa Sen nimi muutettiin Arkistokeskukseksi joulukuun alussa. Arkistokeskuksen uuden rakennuksen rakennustyöt etenivät suunnitelmien mukaisesti lähes rakennuksen valmistumiseen asti. Arkistorakennuksessa sattunut tulipalo viivästyttää rakennuksen valmistumista noin puolella vuodella.

5 5 Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Maanmittauslaitos on saavuttanut prosesseja ja rakenteita sekä kehittämistä koskevat tavoitteet vähäisiä poikkeamia lukuun ottamatta. Ministeriön mielestä on erityisen myönteistä, että Maanmittauslaitos on osallistunut Suomen laatupalkintokilpailuun. Maanmittauslaitos on tämän arvion mukaan hyvää eurooppalaista tasoa. Vahvimmat alueet olivat prosessimainen toimintatapa, asiakaslähtöisyys, tietotekniikan hyödyntäminen ja henkilöstön kehittäminen. Ministeriö toteaa, että uuden kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen yhteistyössä kiinteistörekisteriä pitävien kuntien ja oikeusministeriön kanssa on merkittävä tietoyhteiskunnallinen kehittämishanke ja että Maanmittauslaitos on huolehtinut vastuullisesti kehittämishankkeen etenemisestä vuonna Uudistuminen ja työkyky Vuoden 2004 tulostavoitteina oli henkilöstöstrategian ( ) toteuttamisen aloittaminen tavoitteena kokonaisvaltainen vaikuttaminen työyhteisöjen hyvinvointiin. Perusasioina ovat olleet vastuiden selkeys, osallistuminen ja vuorovaikutus sekä osaamisen turvaaminen. Lisäksi painoa oli pantu sille, että johtajien ja esimiesten valtaa ja vastuita selkiinnytetään määrittelemällä entistä tarkemmin esimiesten rooli ja tehtävät sekä tehtävissä menestymisen turvaava osaaminen. Toimintayksiköt laativat edellisenä vuonna tehtyihin tiimien osaamisen tavoiteprofiileihin ja kehittymissuunnitelmiin perustuvat henkilökohtaiset, useammalle vuodelle jaksottuvat kehittymissuunnitelmat, joita osin myös jo toteutettiin. Johtamisen ammatillistamiseen tähtäävä koulutus alkoi 10 toimintayksikön osalta. Yhteensä 37 esimiestä aloitti oppisopimusrahoitteisen Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) tai vastaavan koulutusohjelman suorittamisen. Opiskelu vaati esimiehiltä paljon, mutta kyseisten toimintayksiköiden johtajat arvioivat myönteisten vaikutusten osaltaan jo näkyneen yksiköidensä tuloksessa. Henkilöstökoulutuksen painopistealueita olivat esimiestaitojen, johtamisen ja mentoroinnin lisäksi laadun ja prosessien hallinta sekä auditoinnit, maanmittaustehtävien teknisammatillinen kehittäminen, mm. VRS-verkko ja GPS osaamisen laajentaminen sekä UKTJkii ja tiimitaidot. Tavoitteena oli, että henkilöstötutkimuksessa kerättyä palautetta hyödynnetään työyhteisöissä käytävissä tulos- ja kehityskeskusteluissa ja käytetään yhtenä kehittämisen lähtökohtatietona. Henkilöstön osaamisen varmistamista seurataan mm. koulutuspäivien lukumäärällä/henkilömäärä. V luku oli 4,5 (edellisvuonna 5,7). Koulutuskustannusten osuus kokonaiskustannuksista oli 1,8 %. Harjoittelijoita oli yhteensä 109 v (edellisvuonna 114).

6 6 Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Maanmittauslaitos on systemaattisesti kehittänyt uudistumisen ja työkyvyn osa-aluetta sekä saavuttanut hyvin sitä koskevat tulostavoitteet. Erityisen merkityksellisenä ministeriö pitää johtamisen ammatillistamiseen tähtäävä koulutusta, joka on jo aloitettu 10 toimintayksikön osalta. Osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmalle tekijäpolvelle on tärkeää Maanmittauslaitoksen henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen. Talous ja resurssit Toiminnan kokonaiskustannukset olivat 94,3 milj. euroa. Suunnitellut kustannukset alittuivat vajaat neljä milj. euroa. (3,8 %). Edellisestä vuodesta kustannukset kasvoivat 1,5 %. Budjettirahoitteisen tuotannon kustannukset olivat samansuuruiset kuin vuotta aiemmin eli 44,4 milj. euroa. Suunnitelman mukaiset kustannukset alittuivat 5,1 milj. euroa. Kustannuskehitykseen vaikutti voimakas panostus kehittämiseen: valmistus omaan käyttöön kasvoi 1,4 milj. euroa ja maksullisen toiminnan osuus kehittämisestä ja tuotannon tuesta kasvoi 1,2 milj. euroa (nämä erät pienentävät budjettirahoitteisen tuotannon kustannuksia). Maksullisen toiminnan kustannusten kasvu edellisestä vuodesta oli maltillinen. Ne kasvoivat 1,4 milj. euroa (1,5 %). Toimitustuotannon kustannukset jäivät alle suunnitelman (toteutui 92,8 %). Muun julkisoikeudellisen tuotannon ja markkinatuotannon kustannukset ylittivät suunnitelman. Maksullisen toiminnan kustannukset alenivat yhdellä prosentilla vuoteen 2003 verrattuna ja olivat 2,1 milj. euroa (4 %) suunniteltuja pienemmät. Maanmittaustoimitusten tulostavoitteena oli kustannusten kattaminen tuloilla (0,0 %). Tulos toteutui tavoitteen mukaisena.. Tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 6 %, mutta jäivät euroa alle suunniteltujen (2,5 % ). Kustannukset kasvoivat 1 % vuoteen 2003 verrattuna ja olivat euroa (2,4 %) suunniteltuja pienemmät. Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden tulostavoite oli kustannusten kattaminen tuloilla (0,2 %). Tulos muodostui tavoitteen mukaiseksi ollen euroa ylijäämäinen (1,0 %). Tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 25 % ja ylittivät suunnitelman 11 %. Kustannukset kasvoivat 22 % vuoteen 2003 verrattuna ja olivat euroa (10 %) suunniteltuja suuremmat. Markkinasuoritteiden ylijäämätavoite oli 0,5 milj. euroa (4,8 %). Tavoite saavutettiin. Tuotot laskivat edellisestä vuodesta (8 %), mutta ylittivät suunnitelman 7 %. Kustannukset olivat edellisen vuoden tasolla. Suunnitelmaan verrattuna niissä oli kasvua 7 %. Maanmittauslaitoksen henkilöstömäärä henkilötyövuosina oli 1830 henkilötyövuotta mitattuna palkkajärjestelmän mukaan. Toimintamenoista rahoitetun henkilöstön määrä oli 1812 henkilötyövuotta. ja ulkopuolisella rahoituksella, työllistämisvaroin 9 henkilöä. ja kiinteistötoimitusten tukemismomentin varoin 9 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrän aleneva suunta loiveni. Toimintamenomomentilta palkattujen määrässä oli vähennystä edellisestä vuodesta 2 htv. Vähennystä vuonna 2003 oli 22 htv ( 1,2 %).

7 7 Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4 %. Vertailua vaikeuttavat vuosittain vaihtelevat tulospalkkiot, lomapalkkavelan muutokset, eläkemaksujen palautukset ja henkilösivukulujen muutokset. Em. tekijöiden vaikutuksesta palkkakulut kasvoivat noin 1 %. Palkankorotusten vaikutus oli noin 3 %. Henkilömäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta, sen vaikutus henkilöstökuluihin oli vähäinen. Ministeriö toteaa, että Maanmittauslaitos on kyennyt pitämään laitoksen talouden tilanteen hyvänä. Toiminnan kokonaiskustannukset olivat 94,3 milj. euroa. Suunnitellut kustannukset alittuivat vajaat neljä milj. euroa. (3,8 %). Edellisestä vuodesta kustannukset kasvoivat 1,5 %. Maanmittaustoimitusten tulostavoitteena olleessa kustannusten kattamisessa tuloilla laitos onnistui hyvin ottamalla erityisesti huomioon se, että edellisvuonna tulos oli yli 5 % alijäämäinen. Toimitustuotannon tuloksen vaihteluun toimistojen välillä tulee yhä kiinnittää huomiota. Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tulos oli tavoitteen mukainen. Ministeriö toteaa, että Maanmittauslaitos saavutti sille asetetut taloutta ja resursseja koskevat tavoitteet. Maanmittauslaitoksen vuoden 2004 toiminta yleensä Maanmittauslaitos on toiminut toiminta-ajatuksensa mukaisesti valtakunnallisena organisaationa, jonka tehtävänä on vastata maasto-, kiinteistö- ja maankäyttötietovarastojen kokonaisuudesta yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa parantamalla jatkuvasti toimintansa laatua ja osaamistaan. Maanmittauslaitos on toteuttanut hyvin maa- ja metsätalousministeriön sille tulossopimuksessa asettamia tavoitteita. Tavoitteista poikkeamiin on tilinpäätöksessä esitetty riittävän yksityiskohtaiset selvitykset ja perustelut. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Osastopäällikkö, ylijohtaja Timo Kotkasaari TIEDOKSI Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen Talousjohtaja Hannele Laihonen