Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2012 Mahdollisuuksia nuorisolle -aloitteesta (2012/2617(RSP))

Transkriptio

1 P7_TA-PROV(2012)0224 Mahdollisuuksia nuorille -aloite Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2012 Mahdollisuuksia nuorisolle -aloitteesta (2012/2617(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komissiolle 26. huhtikuut 2012 esitetyn kysymyksen Nuorison mahdollisuudet -aloitteesta (O /2012 B7-0113/2012), ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät, jotka koskevat Eurooppa strategiaa ja sen viittä yleistavoitetta, ottaa huomioon komission tiedonannon Mahdollisuuksia nuorille -aloitteesta (COM(2011)0933), ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 esitetyn komission työllisyyspaketin "Tavoitteena työllistävä elpyminen" (COM(2012)0173), ottaa huomioon komission tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi 'Yhdessä uuteen kasvuun'" (COM(2011)0206), ottaa huomioon komission tiedonannon "Nuoret liikkeellä Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa" (COM(2010)0477), ottaa huomioon komission tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys 2012" (COM(2011)0815), ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta 1, ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta , ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta 3, EUVL C 351 E, , s. 29. Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0453. Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0092.

2 ottaa huomioon Luxemburgissa 17. kesäkuuta 2011 hyväksytyt neuvoston päätelmät nuorten työllisyyden edistämisestä Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, ottaa huomioon 30. tammikuuta 2012 annetun Eurooppa-neuvoston jäsenten lausuman "Kohti kasvua tukevaa vakauttamista ja työllisyyttä edistävää kasvua", ottaa huomioon nuorisotyöttömyyttä koskevan kirjeen, jonka komission puheenjohtaja Barroso lähetti 31. tammikuuta 2012 kahdeksalle jäsenvaltiolle, ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2012 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (SOC)450 komission tiedonannosta COM(2011)0933 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ottaa huomioon 27. marraskuuta 2000 annetun direktiivin 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 15, 31 ja 32 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XII osaston, ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan, A. toteaa esittäneensä kantansa nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämiseen sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamiseen vuonna 2010 antamassaan päätöslauselmassa, jossa kehotettiin komissiota, jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja muita sidosryhmiä kutakin toimivaltansa mukaisesti muun muassa valmistelemaan pikaisesti strategioita ja talous- ja työmarkkinapoliittisia toimia, joilla luodaan uusia ja parempia työpaikkoja nuorille, jotta he eivät joutuisi epävarmojen työsuhteiden loukkuun, jossa perättäiset määräaikaiset työsuhteet ja palkaton harjoittelu eivät johda palkan tai työolojen todelliseen parantumiseen tai pysyvämpiin työsuhteisiin tukemaan eurooppalaista nuorisotakuuta, jotta kaikille nuorille EU:ssa tarjottaisiin työtä, oppisopimuskoulutusta, lisäkoulutusta tai työn ja koulutuksen yhdistelmää neljän kuukauden enimmäistyöttömyysjakson jälkeen tehostamaan toimia koulupudokkaiden määrän vähentämiseksi ja kehittämään kauaskantoisia strategioita sellaisia nuoria varten, jotka eivät ole töissä, koulutuksessa tai työharjoittelussa parantamaan koulutuksen ja työelämän yhteyksiä mukauttamalla koulutusohjelmia paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin, huolehtimaan laadukkaista harjoittelupaikoista, joissa on kunnollinen palkka ja asianmukaiset työolot, ottamaan käyttöön harjoittelujaksoja koskevan eurooppalaisen laatuperuskirjan, jossa vahvistetaan harjoittelupaikkojen vähimmäisnormit, jotta voidaan varmistaa harjoittelun koulutuksellinen arvo ja hyväksikäytön

3 välttäminen samalla kun huolehditaan sosiaaliturvasta ja luodaan enemmän ja parempia ammatillisen koulutuksen harjoittelupaikkoja ja helpotetaan siten nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään nopeutetaan toimia epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen sertifiointia ja tunnustamista koskevan eurooppalaisen järjestelmän käynnistämiseksi ja soveltamiseksi, millä parannetaan sekä kansallista että rajat ylittävää liikkuvuutta työmarkkinoilla varmistamaan, että toimet ovat osallistavia, jotta vältetään nuorten syrjintä ja vastataan sellaisten ryhmien tarpeisiin, joiden työmarkkinoille pääsemisellä on usein erityisiä esteitä, kuten nuorten siirtolaisten, nuorten vanhempien, nuorten romanien ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin; B. toteaa, että talouden elpyminen on ollut laimeaa vuodesta 2010 lähtien ja työttömyys on Euroopan unionissa jälleen kasvussa työttömyysasteen ollessa keskimäärin 10 prosenttia ja nuorisotyöttömyyden yli 22 prosenttia, ja ottaa huomioon, että talousennusteiden mukaan edessä on uusi taloudellisen taantuman kausi, jolloin työttömyysluvut kasvavat entisestään ja lähitulevaisuudessa ei ole merkkejä työllistävästä elpymisestä; C. ottaa huomioon, että eri jäsenvaltioiden nuorten työllisyystilanteessa on tuntuvia eroja siten, että työttömyysaste jää eräissä maissa selvästi alle 10 prosentin, kun taas kriisin eniten koettelemissa maissa se on lähes 50 prosenttia; D. katsoo, että nuorisotyöttömyyttä voidaan käsitellä tarkoituksenmukaisesti ainoastaan analysoimalla sitä laajempaa taustaa vasten eli ottamalla huomioon yksittäisen jäsenvaltion työllisyystilanne kokonaisuudessaan sekä kansallisiin työmarkkinoihin vaikuttava yleinen talouspolitiikka; E. katsoo, että korkean nuorisotyöttömyyden yhtenä syynä on uusien työpaikkojen puuttuminen; F. katsoo, että rahoitus- ja talouskriisin kielteiset vaikutukset ja etenkin euroalueen maiden valtionvelkakriisi ovat heijastuneet vielä vakavammin nuoriin, etenkin niihin, joilla ei ole peruskoulun tai keskiasteen koulutuksen päästötodistusta, joita uhkaa pitkäaikaistyöttömyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ja jotka asuvat talousahdinkoon joutuneilla alueilla, jolloin nuoret ovat entistä huonommassa tilanteessa; G. katsoo, että nuorisotyöttömyyden hälyttävä kasvu uhkaa useiden Euroopan unionin nuorten tulevaisuutta taloudellisesti ja sosiaalisesti, joten he joutuvat maksamaan kalliisti kriisin seurauksista; H. katsoo, että nuorisotyöttömyyden torjuminen edellyttää EU:ssa lisäinvestointeja koulutukseen ja työharjoitteluun; I. toteaa, että tehokkaisiin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa työntekijöiden siirtäminen hiipuvilta teollisuudenaloilta ja muilta aloilta kasvaville aloille, innovaatioiden edistäminen ja uusien työpaikkojen luominen;

4 J. toteaa, että Eurooppa-neuvosto sopi 17. kesäkuuta 2010 Eurooppa strategian viidestä yleistavoitteesta, joihin kuuluvat: koulunkäynnin keskeyttäneiden osuuden laskeminen alle 10 prosenttiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden vuotiaiden osuuden nostaminen vähintään 40 prosenttiin pyrkimys nostaa vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä nuorten, ikääntyneiden työntekijöiden ja matalan taitotason työntekijöiden osallistumista sekä integroimalla paremmin lailliset maahanmuuttajat sosiaalisen osallisuuden edistäminen erityisesti vähentämällä köyhyyttä ja pyrkimys saada vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskin piiristä; K. ottaa huomioon, että komissio toteaa paikkansapitävästi sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevassa tiedonannossaan, että sisämarkkinoiden syventämisellä voidaan mahdollisesti luoda työpaikkoja ja vaurautta, joita tarvitaan pikaisesti talouden suunnan muuttamiseksi ja nykyisen talouskriisin voittamiseksi; L. toteaa, että komissio kannusti Nuoret liikkeellä -tiedonannossaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön nuorisotakuun ja että se on sittemmin kehottanut jäsenvaltioita tehostamaan toimia tällaisten takuiden täytäntöön panemiseksi; M. toteaa, että Eurooppa-neuvoston jäsenet julkaisivat 30. tammikuuta 2012 pitämässään kokouksessa lausuman, jossa ne kehottivat jäsenvaltioita parantamaan työvoiman tarjontaa ja vähentämään nuorisotyöttömyyttä ja totesivat, että "tavoitteena olisi oltava, että neljän kuukauden kuluessa koulunkäynnin päättymisestä nuoret saavat laadukkaan työtarjouksen tai että heille tarjotaan täydennyskoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai harjoittelujaksoa"; N. ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Barroso lähetti 31. tammikuuta 2012 kirjeen kahdeksalle jäsenvaltiolle, joiden nuorisotyöttömyysaste ylittää merkittävästi EU:n keskiarvon, ja että näihin jäsenvaltioihin lähetettiin toimintaryhmiä kehittämään nuorisotyöttömyyttä koskevia suunnitelmia; O. toteaa, että näitä kahdeksaa maata yhdistävänä piirteenä oli koulunkäynnin keskeyttäneiden ja työpaikkoja työmarkkinoilta hakevien matalan taitotason nuorten suuri määrä; P. ottaa huomioon, että komissio aikoo esittää toukokuussa 2012 vuotta 2012 koskevat maakohtaiset suositukset, vaikka se on todennut omassa Mahdollisuuksia nuorille -aloitetta koskevassa tiedonannossaan, että etenkin niiden jäsenvaltioiden, joissa nuorisotyöttömyys on suurinta, olisi kyseisiä suosituksia odottelematta toteutettava päättäväisiä toimia estääkseen koulunkäynnin keskeyttämisen, kehittääkseen työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, tukeakseen ensimmäisten työkokemusten saamista ja työharjoittelua sekä helpottaakseen (ensimmäisen) työpaikan saamista;

5 Q. ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Barroso ilmoitti 30. tammikuuta pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, että rakennerahaston talousarviosta on vielä kohdentamatta 82 miljardia euroa ja että tämä määrä voitaisiin kohdentaa uudelleen; 1. pitää myönteisenä, että komission Mahdollisuuksia nuorille -aloitetta koskeva tiedonanto perustuu komission aiempiin aloitteisiin, kuten Nuoret liikkeellä - aloitteeseen ja Uudet taidot uusia työpaikkoja varten -aloitteeseen sekä moniin muihin kyseisessä tiedonantojen sarjassa olleisiin aloitteisiin, mutta kyseenalaistaa painokkaasti sen, onko ehdotettujen toimien mittakaava oikeassa suhteessa siihen, miten vakavana nykyinen nuorisotyöttömyyskriisi ilmenee monissa jäsenvaltioissa; 2. korostaa, että nuorten työllisyystilanne riippuu hyvin pitkälti yleisestä taloudellisesta tilanteesta; pitää myönteisenä, että komissio on esittänyt Tavoitteena työllistävä elpyminen -tiedonannon, ja kehottaa EU:n hallitusten ja valtionpäämiehiä esittämään mahdollisimman pian eurooppalaisen investointisuunnitelman osallistavan, kestävän ja työllistävän kasvun edistämiseksi; 3. pitää myönteisenä, että Eurooppa-neuvosto on antanut lausuman, jossa kehotetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön nuorisotakuuta koskevia kansallisia järjestelmiä, ja kehottaa jäsenvaltioita reagoimaan tähän vetoomukseen ripeillä ja konkreettisilla kansallisen tason toimilla, jotta voidaan varmistaa, että neljän kuukauden kuluessa koulunkäynnin päättymisestä nuoret saavat laadukkaan työtarjouksen tai että heille tarjotaan koulutusta tai (uutta) harjoittelujaksoa; 4. pitää myönteisenä, että komissio edistää nuorisotakuuta koskevaa aloitetta ja kohdentaa 4 miljoonaa euroa jäsenvaltioille auttaakseen niitä nuorisotakuujärjestelmien luomisessa, ja katsoo, että tätä jota olisi tuettava aktiivisella työmarkkinapolitiikalla, jolla pyritään lähentämään koulutus- ja työharjoittelujärjestelmiä ja työmarkkinoita, mutta epäilee suuresti, että määrä ei ole riittävän kunnianhimoinen, jotta korkean työttömyysasteen maat, joilla on kansallisia budjettirajoitteita, voisivat ottaa tällaisia takuita käyttöön; 5. korostaa, että nuorisotakuilla on voitava kohentaa sellaisten nuorten tilannetta, jotka eivät käy töissä eivätkä ole koulutuksessa tai työharjoittelussa, sekä ratkaista vaiheittain EU:n nuorisotyöttömyysongelma; 6. pitää myönteisenä, että komissio ilmoitti Tavoitteena työllistävä elpyminen -tiedonannossaan esittävänsä ehdotuksen neuvoston suositukseksi harjoittelun laatupuitteista ja ehdotuksen neuvoston suositukseksi nuorisotakuusta vuoden 2012 loppuun mennessä, ja kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita hyväksymään ehdotuksen vuoden 2012 loppuun mennessä; 7. myöntää, että nuoret joutuvat kokemaan syrjintää pyrkiessään työmarkkinoille ja saamaan vakinaisen työpaikan, mikä johtuu nuorten epävarmasta tilanteesta ja määräaikaisista työsuhteista, ja toteaa, että tilanne edellyttää unionin lainsäädännössä vahvistetun yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen täysipainoista soveltamista; 8. korostaa, että etenkin nuoret äidit kokevat syrjintää työmarkkinoilla, kun he keskeyttävät uransa hoitaakseen perhevelvoitteitaan; kehottaa siksi jäsenvaltioita

6 tehostamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista etenkin saattamalla äitiyslomaa koskeva direktiivi voimaan koko EU:ssa ja huolehtimalla kohtuuhintaisten ja laadukkaiden hoitopalvelujen saatavuudesta lapsille ja hoitoa tarvitseville aikuisille; 9. uskoo, että yhtenä tehokkaana keinona nuorten saamiseksi takaisin työelämään on tehdä systeemisiä uudistuksia rakenteellisen työttömyyden torjumiseksi; 10. pitää myönteisenä, että komission puheenjohtaja Barroso osoitti asian kiireellisyyden käynnistämällä aloitteen toimintaryhmien lähettämisestä jäsenvaltioihin, joissa nuorisotyöttömyys on suurinta; pyytää komissiota tiedottamaan parlamentille asianmukaisesti ohjelmista ja näiden toimien konkreettisista tuloksista; pitää valitettavana, että ainoastaan komissio on perustanut toimintaryhmiä ja määritellyt niiden toimeksiannon, ja ehdottaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto otetaan jatkossa tiiviimmin mukaan tähän prosessiin; 11. kehottaa komissiota arvioimaan toimintaryhmien tekemiin ehdotuksiin liittyvien työmarkkinauudistusten vaikutuksia työllisyysasteeseen ja työllisyyttä koskeviin laatunormeihin kyseisissä jäsenvaltioissa; 12. kehottaa komissiota hyväksymään eurooppalaiset laatupuitteet mahdollisimman pian vuonna 2012 ja määrittämään vähimmäisnormit, joilla tuetaan laadukkaan työharjoittelun järjestämistä ja hyödyntämistä; 13. kehottaa komissiota kohentamaan ammatillisen koulutuksen ja työharjoittelun laatua ja tunnettuutta ja siten myös niiden asemaa, koska ammatillinen koulutus ja työharjoittelu ovat varteenotettavia vaihtoehtoja korkeamman asteen koulutukselle; 14. uskoo, että liikkuvuus ja mahdollisuus tehdä töitä toisessa jäsenvaltiossa saattavat olla merkittävä askel, jolla parannetaan nuorten pääsemistä työmarkkinoille; arvostaa siksi Yhteinen Erasmus -aloitteen laajentamista ja suosittelee, että ohjelmassa korostetaan opiskelijoiden ja ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten ulkomailla hankkimaa työkokemusta; 15. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön uusia ja sitovia nuorisotavoitteita ja arvioimaan niitä kiinnittäen huomiota erityisesti laatuun ja nuorisopoliittisiin strategioihin, jotka ovat jäsenvaltioiden kansallisiin uudistusohjelmiin sisällytettävien Eurooppa strategian tavoitteiden mukaisia; 16. kehottaa komissiota sisällyttämään nuorisotyöttömyyden selkeästi talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon asettamalla nuorisotyöttömyyden torjumisen Eurooppa strategian yhdeksi yleistavoitteeseen sisältyväksi tavoitteeksi; 17. kehottaa jäsenvaltioita, joissa nuorisotyöttömyys on vähäistä tai jotka ovat ottaneet nuorisotakuun menestyksekkäästi käyttöön, kuten Itävaltaa tekemään tiivistä yhteistyötä nuorisotyöttömyyden koettelemien jäsenvaltioiden kanssa siirtämällä osaamista ja toimivia malleja, jotta työttömyysasteiden erot voidaan kuroa umpeen ja kehittää parempaa ja osallistavampaa nuorisolle kohdennettua työllisyyspolitiikkaa, joka vaikuttaa myönteisesti käytännön tasolla;

7 18. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan erityishaasteita, joita nuorilla on sosiaaliturvan saatavuuden sekä sosiaalisen syrjäytymisen riskin suhteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään toimia, joilla edistetään nuorten sosiaaliturvan ja korvausten saamista; 19. pitää valitettavana, että vuosien monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta rakennerahastojen talousarviosta on vielä neljän kriisivuoden jälkeen käyttämättä 82 miljardia euroa; kehottaa komissiota asettamaan ensisijaiseksi tavoitteeksi, että huomattava osuus tästä 82 miljardista eurosta kohdennetaan uudelleen nuorille ja etenkin pk-yrityksille, jotta voidaan edistää kunnollisten työllistymismahdollisuuksien luomista nuorille; kehottaa komissiota harkitsemaan niiden kahdeksan maan yhteisrahoitusosuuden lisäämistä, joissa työttömyysluvut ovat erityisen suuria; 20. kehottaa komissiota etsimään uusia ja kunnianhimoisempia rahoituslähteitä, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita, joissa on suuri nuorisotyöttömyys; 21. pitää erittäin tärkeänä, että vuosien rahoituskehystä laadittaessa kohdennetaan varoja nuorille keskittyen erityisesti nuoriin, jotka eivät ole töissä, koulutuksessa tai työharjoittelussa; 22. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työmarkkinaosapuolet ja nuorisojärjestöt osallistuvat täysipainoisesti varojen kohdentamiseen; 23. pitää myönteisenä, että komissio on ehdottanut nuorten työntekijöiden liikkuvuuden edistämistä osana uutta sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevaa ohjelmaa, jotta nuoria voidaan kannustaa etsimään töitä jäsenvaltioista ja alueilta, joilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta; kehottaa keskittymään tuntuvammin nuorten tilanteeseen etenkin koulutuksesta työelämään siirtymisessä, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisessä sekä harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen laadun varmistamisessa; korostaa, että työvoiman liikkuvuuden edistäminen on kytkettävä tiiviisti sosiaaliturvan parantamiseen ja sosiaalisten oikeuksien ja sosiaaliturvan kattavuuteen liittyvien liikkuvuutta koskevien esteiden poistamiseen etenkin kun on kyse nuorten työntekijöiden riskeistä; 24. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan liikkuvuusohjelmia, joissa keskitytään nuorten kouluttamiseen ja työharjoitteluun uusilla aloilla, millä voidaan edistää työllistävää elpymistä ja erityisesti hoitoalan ympäristöystävällisiä työpaikkoja sekä nuorille miehille että nuorille naisille; 25. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kaksiraiteisen koulutuksen järjestelmiä sellaisia ammatteja varten, jotka eivät edellytä korkeamman asteen koulutusta, sekä asettamaan tietynkokoisille yrityksille tavoitteita, jotka koskevat oppisopimusten tarjoamista sekä kannustimia nuorten työllistämiseksi; 26. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään paremmin koordinoidun strategian koulutus- ja työharjoittelusuunnitelmia sekä työmarkkinoiden tarpeita varten sekä lyhyellä että erityisesti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, jotta voidaan välttää tiettyjen alojen liiallinen paisuminen, edistää uusien kapeiden markkinasegmenttien kehittämistä ja siirtää resursseja vähenevien työpaikkojen aloilta kehittyville aloille, kuten kestävään talouteen;

8 27. kannustaa hyväksymään eurooppalaisen nuorisotyöllisyysstrategian, jolla tuetaan yrityksiä, hyväntekeväisyysjärjestöjä, viranomaisia ja muita työnantajia kunnollisten ja laadukkaiden työpaikkojen luomisessa; 28. on erittäin huolissaan siitä, että eräiden jäsenvaltioiden toteuttamat koulutusalan budjetin tuntuvat leikkaukset saattavat vaikuttaa kielteisesti nuorten hankalaan tilanteeseen sekä nuorisoaloitetta koskevien ehdotusten täytäntöönpanemiseen; kehottaa komissiota varmistamaan, että julkisen talouden kestävyyden palauttamista koskevilla jäsenvaltioille annettavilla suosituksilla ei heikennetä tai tuhota politiikkaa ja ohjelmia, joilla pyritään edistämään nuorten työllistymistä ja sosiaalista osallisuutta ja/tai estämään nuorten syrjäytymistä ja eristymistä työmarkkinoiden ulkopuolelle; 29. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.