LOIMAAN KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS SELVITYS LIIKENTEEN AI- HEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Loimaan aupuni Päivämäärä LOIMAAN KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS SELVITYS LIIKENTEEN AI- HEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA

2 LOIMAAN KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA Päivämäärä 11/06/2014 Laatija Kuvaus Kirsi Koivisto Tärinäselvitys Viite Ramboll Säterinatu 6 PL ESPOO P F

3 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA SISÄLTÖ 1. Tehtävä 1 2. Tutimusohde Tutimusohteen sijainti Pohjasuhteet 2 3. Junaliienne tarasteluohdalla 3 4. Junaliienteen aiheuttama tärinä Tärinämittauset Tärinän raja-arvot Tärinän leviäminen 4 5. Tärinähaittojen ehäiseminen 9 6. Johtopäätöset ja suosituset jatotoimenpiteisi 9

4 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 1 1. TEHTÄVÄ Ramboll Finland Oy on tehnyt selvitysen rautatieliienteen aiheuttamista tärinähaitoista ja arvioinut mahdollisesti tarvittavia suojaustoimenpiteitä Loimaan esustan asemaaava-alueella. Selvitys on toteutettu noudattaen VTT:n ohjeita Ohjeita liiennetärinän arviointiin, Suositus liiennetärinän arvioimisesi maanäytön suunnittelussa, Suositus liiennetärinän mittaamisesta ja luoitusesta ja Rautatieliienteen tärinän vaiutus raenteisiin - vaurioalttiuden artoittaminen ja mittaaminen. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Tutimusohteen sijainti Tarasteltava alue sijaitsee Loimaan esustassa rautatien molemmin puolin. Alue sijoittuu Toijala-Turu radan varteen ratailometrille noin Tutimusalueiden sijainnit on esitetty uvassa 1. Tarasteltavalla alueella on nyyisin seä liie- että asuinalueita. Kuva 1. Tärinänselvitysen tarastelualue, Turu-Toijala rata: m , Loimaan esusta. Kuva: Maanmittauslaitos.

5 2 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 2.2 Pohjasuhteet Maaperä tarasteltavalla alueella on savioa. Alueen maaperäartta on esitetty uvassa 2. Kuva 2. Loimaan esusta maaperäartta. Lähde:GTK.

6 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 3 3. JUNALIIKENNE TARKASTELUKOHDALLA Tarasteluohdat sijaitsevat Loimaan aseman ympäristössä. Rataosuudella Turu- Toijala liiuu päivittäin noin 20 henilöjunaa ja 5 tavarajunaa. Henilöjunat pysähtyvät asemalla, joten niiden nopeus tarastelualueen ohdalla on alhainen. Radan nopeusrajoituset henilöjunille ovat painoluoasta riippuen 140/100/80 m/h ja tavarajunille 100/80 m/h. 4. JUNALIIKENTEEN AIHEUTTAMA TÄRINÄ 4.1 Tärinämittauset Mittauset suoritettiin valvotusti olmessa pisteessä , seä valvomattomana välisenä aiana. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty uvassa 3 ja etäisyydet radasta tauluossa 2 seä liitteessä 1. Mittauset on esitetty taajuuspainotettuina tehollisarvoina (v w ) tehtynä luonnontilaisen maan pintaerrosesta olmessa suunnassa: V - pystysuuntainen heilahdusnopeus (aii mittauspisteet), L - radan suuntainen heilahdusnopeus (mittauspisteet 1 ja 2) ja T - rataa vastaan ohtisuora heilahdusnopeus (mittauspisteet 1 ja 2). Mittauset ja niiden analysointi on tehty VTT:n ohjeen "Suositus liiennetärinän mittaamisesta ja luoitusesta" muaisesti. Ohje perustuu standardeihin NS 8176 ja ISO Kuva 3. Loimaan esusta. Tärinämittauspisteiden sijainnit.

7 4 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 4.2 Tärinän raja-arvot Tärinän arvioinnissa on äytetty VTT:n (2004) tärinäsuositusta, joa perustuu norjalaiseen tärinäluoituseen NS 8176 (1999). Suositusarvo esitetään ihmisen oemusen muaan taajuuspainotettuna tehollisarvona, joa toteutuu 95 % tilastollisella todennäöisyydellä (tauluo 1). Tauluon 1 luoitus perustuu ihmisen oeman tärinän häiritsevyyteen. Luoitusta ei sovelleta raennusille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liieessä tai muut uin liienteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merittävämpiä (esim. toimistot, aupat, ahvilat, ostosesuset, tavaratalot, liiuntatilat) (NS 2005). Tauluo 1. Suositus raennusten värähtelyluoitusesta (VTT 2004). Värähtelyluoa Kuvaus värähtelyolosuhteista Värähtelyn tunnusluu v w,95 [mm/s] A Hyvät asuinolosuhteet 0,10 B Suhteellisen hyvät olosuhteet 0,15 C Suositus uusien raennusten ja väylien suunnittelussa 0,30 D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla 0, Tehollisarvo, jossa ysittäiset huippuarvot tasoittuvat, uvaa paremmin tärinän aiheuttamaa haittaa ihmisen häiriintymiselle uin huippuarvo, joa soveltuu paremmin raenteiden vaurioitumistarasteluihin. Tärinän tehollisarvo vastaa ajattelutavaltaan jossain määrin melumittausen esiarvoistettua evivalenttia-arvoa. Yleensä rautatietärinän taajuuspainotettu heilahdusnopeuden tehollisarvo on noin % tärinän huippuarvosta. Miäli hallitseva värähtelytaajuus on tiedossa, voidaan heilahdusnopeuden huippuarvot muuntaa taajuuspainotetuisi tehollisarvoisi yhtälöllä 1 (VTT 2004). 2 f0 v w 0, vmax 1 (1) f missä v w on taajuuspainotettu tehollisarvo v max heilahdusnopeuden huippuarvo f 0 3,5 Hz f hallitseva värähtelytaajuus Tärinän lasennalliset tarastelut on tehty rautatieliienteen tärinän arvioimiseen ehitetyllä ennustusmallilla (VTT 2002). 4.3 Tärinän leviäminen Tärinän leviämisen arviointi nyytilanteessa on tehty perustuen tehtyihin mittausiin. Lasenta on esitetty liitteessä 2. Kuvassa 4 on esitetty nyytilanteessa arvioitu tärinän leviäminen seä maasta mitatut heilahdusnopeuden arvot värähtelyn tunnusluuna v w,95. Käyrä esittää raennusen pohjaerrosen lattiatasossa ennustettua suurinta värähtelyn tunnusluua.

8 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 5 Kuva 4. Loimaan esusta. Mittausten perusteella lasennallisesti arvioitu tärinän heilahdusnopeus raennusissa etäisyytenä pääradalta. Mitatut värähtelyn tunnusluvut on esitetty tauluossa 2. Tauluossa 3 on esitetty arviot tasaiseen voimistumiseen perustuvasta lattian ja rungon värähtelystä. Tauluossa 1 esitettyjen värähtelyluoien etäisyydet pääradasta ja huoltoraiteesta on esitetty tauluossa 4. Ennusteäyrien ja maaperäolosuhteiden muaan tulitut rajauset asuinraentamisen annalta on esitetty liitteessä 1 olevalla tärinäalueartalla. Välittömästi radan vieressä sijaitseva alue, jota ei suositella asuinraentamiselle (tärinän tunnusluu v w,95 voi ylittää arvon 0,6 mm/s) ulottuu enimmillään n. 30 m etäisyydelle radasta. Värähtelyluoan D alue (tärinän tunnusluvun v w,95 oltava < 0,6 mm/s) alaa n. 30 m etäisyydellä radasta ja ulottuu vastaavasti n. m etäisyydelle. Alueella vallitsevat tärinäolosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Värähtelyluoan D alueelle ei tulisi raentaa uusia asuinraennusia. Värähtelyluoan C alue (tärinän tunnusluvun v w,95 oltava < 0,3 mm/s) alaa n. m etäisyydellä radasta. Värähtelyluoan C alueelle voidaan raentaa uusia asuinraennusia ilman, että tulevat asuaat ohtuuttomasti häiriintyvät junaliienteen aiheuttamasta tärinästä. Kesustan alue, jolla värähtely ei todennäöisesti häiritse asumista, alaa n. m etäisyydellä radasta. Tätä pienemmille etäisyydelle radasta mahdollisesti suunniteltavissa raennusissa on värähtelyjä pienennettävä asuntojen raenteisiin vaiuttavilla toimenpiteillä tai muilla tärinää vaimentavilla raenteilla.

9 6 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA Tauluo 2. Loimaan esusta. Värähtelyn tunnusluvut 05/2014 maasta mitattuna. Maan värähtely Mitattu tunnusluu v w,95 (mm/s) Mittauspiste Pienin etäisyys T L V radasta (m) MP 1 5 3,79 2,25 1, MP ,14 0,12 0,16 MP ,05 Tauluo 3. Loimaan esusta. Arvio tasaiseen voimistumiseen perustuvasta lattian ja rungon värähtelystä 05/2014 tehtyjen mittausten perusteella. Raennusen värähtely Arvioitu tunnusluu v w,95 (mm/s, 1 = 1,5) Mittauspiste Pienin etäisyys Runo Runo Lattia radasta T-suunta L-suunta z-suunta (m) MP 1 5 2,99 1,78 1, MP ,12 0,10 0,13 MP ,04 Tauluo 4. Loimaan esusta. Ohjearvoaluiden etäisyys radasta tavanomaisella raennusella. Alue Etäisyys (m) D 30 C B 95 A 135 Mitatun värähtelyn taajuussisältöä on tarasteltu mittauspisteissä 1, 2 ja 3. Kuvissa 5, 6 ja 7 on esitetty maan värähtelyn taajuussisältö terssiaistoittain eri mittaussuunnissa. Kuvista nähdään, että ohteessa värähtelyn taajuus jaautuu terssiaistoille siten, että auempana radasta hallitsevat taajuudet sijoittuvat 10 ja 12,6 Hz terssiaistoille. Kuvissa 5, 6 ja 7 on tarasteltu myös rungon vaaavärähtelyn ja lattian pystyvärähtelyn suuruutta resonanssitapausissa 1/3 otaaviaistoittain. Raennusten runo ja lattia tulee suunnitella siten, että niiden ominaistaajuus ei satu värähtelyn dominoivalle taajuusalueelle. Kuvan 6 perusteella ehto v w 0,3 mm/s toteutuu raennusen rungolla ainain yli 80 m etäisyydellä radasta. Ehto v w 0,3 mm/s toteutuu lattioilla yli 80 m etäisyysillä radasta aiilla taajuusilla (uvat 6 ja 7).

10 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 7 Kuva 5. Loimaan esusta. Maan värähtelyspetrit ja niitä vastaavat rungon ja lattian resonanssin värähtelyspetrit mittauspisteessä 1, etäisyydellä 5 m radasta.

11 8 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA Kuva 6. Loimaan esusta. Maan pystysuuntainen värähtelyspetri ja vastaava lattian resonanssin värähtelyspetri mittauspisteessä 2, etäisyydellä 80 m radasta. Kuva 7. Loimaan esusta. Maan pystysuuntainen värähtelyspetri ja vastaava lattian resonanssin värähtelyspetri mittauspisteessä 3, etäisyydellä 110 m radasta.

12 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 9 5. TÄRINÄHAITTOJEN EHKÄISEMINEN Tärinähaittojen vähentäminen raentamisen jäleen on yleensä hanalaa ja allista. Näin ollen helpointa on huomioida värähtelyjen vaiutus jo aavoitus- ja raentamisvaiheessa. Lattian raennesuunnittelussa tulee lattian tyyppi ja jänneväli valita siten, että resonanssissa värähtely jää asetettua värähtelyrajaa pienemmäsi. Loimaan esustassa asuinraentamiseen soveltuvalla alueella (> m radasta) värähtely ylittyy 10 Hz terssiaistalla, joten tämä tulisi huomioida lattian suunnittelussa etäisyysillä 80 m radasta. Kosa maaperän ominaistaajuus mittausten perusteella on noin 10 Hz, ei alueella suositella 1,5-2 errosisten raennusten sijoittamista alle 75 m etäisyydelle radasta (tauluo 5, uvat 5 ja 6).. Tauluo 5. Koemusperäiseen tietoon (VTT 2008) perustuva raennusen errosluvun vaiutus raennusen ominaistaajuuteen. Kerrosten luumäärä Terssiaistan esitaajuus (Hz) 1,6 2 2,5 3, ,3 7, ,6 1 ei resonanssimitoitusta 1½-2 X X X X 3 X X X X 4 X X X X 5 X X X X 6-7 X X X X 8 X X X 9-10 X X 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPI- TEIKSI Raportissa tehdyt arviot perustuvat vuonna 2014 tehtyihin värähtelymittausiin (mittauspisteiden sijainti on esitetty uvassa 3). Tutimusen perusteella junaliienteen aiheuttamat tärinät ylittävät suositusarvot ihmisen häiriösi oemalle tärinälle alle 30 m etäisyydellä radasta (olemassa olevat raennuset, < 0,6 mm/s). Uusia raennusia oseva ohjearvo 0,3 mm/s alittuu yli m etäisyydellä radasta, joten asutusen uudisraentamista ei suositella m lähemmäsi rataa. 80 m etäisyydellä radasta lattian ominaistaajuuden ei tulisi sijoittua 10 Hz taajuusalueelle. Lisäsi 1,5-2 errosisten asuinraennusten sijoittamista alle 75 m etäisyydelle radasta suositellaan välttämään. Miäli asuinraennusia halutaan tehdä lähemmäs rataa uin edellä suositeltu m etäisyys, on joo raennuseen tai raennusen ja radan väliin tehtävä erityinen tärinänvaimennusraenne, jotta esitettyihin ohjearvoihin on mahdollista päästä. Tällöin suositellaan myös tehtäväsi tarentavat mittauset tältä lähialueelta. Raennusessa tärinänvaimennusraenteena voidaan äyttää raenteeseen asennettavia jousia tai erityisiä tärinänvaimennusmattoja. Raennusen ja radan välissä vai-

13 10 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA mennusraenteena voidaan äyttää esimerisi ponteista tai syvästabilointipilareista maan sisään tehtävää seinämää. Tärinävaimennusmenetelmän valinta ja soveltuvuus pitää selvittää eriseen lisätutimusten perusteella.

14 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 11 LÄHDEVIITTEET NS Norwegian Standard NS 8176.E. Vibration and shoc. Measurement of vibration in buildings from landbased transport and guidance to evaluation of its effects on human beings. Lysaer: Standards Norway. 30 s. VTT Ohjeita liiennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita Espoo. 35 s. + liitteet 9 s. VTT Raennuseen siirtyvän liiennetärinän arviointi. VTT Tiedotteita Espoo. 95 s. + liitteet 69 s. VTT Suositus liiennetärinän arvioimisesi maanäytön suunnittelussa VTT Suositus liiennetärinän mittaamisesta ja luoitusesta. VTT Tiedotteita Espoo. s. + liitteet 15 s. VTT Rautatieliienteen tärinän vaiutus raenteisiin Vaurioalttiuden artoittaminen ja mittaaminen

15 12 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Tärinämittauspisteet ja värähtelyluoien D ja C alueet Lasennallinen tärinän leviäminen nyytilanteessa

16 Alueelle ei suositella uusia asuinraennusia Alue, jota ei suositella asuinraentamiselle Alueelle ei suositella raennettavasi errosluvultaan 1,5...2-errosisia asuinraennusia. Raennusten lattian ominaistaajuuden ei tulisi olla 10 Hz aistalla. 1:2000

17 RAUTATIELIIKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Loimaan esusta Kunta Loimaa Rataosa Turu-Toijala Km Kohde Loimaan esusta Laselman laatija K. Koivisto Pvm TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TARKASTELTAVAN JUNAN JA RADAN TIEDOT Suljettu leiauslujuus Painoairausvastus Junan oonaispaino, G tn 00 Junan nopeus, s m/h Tärinää johtavan maaerrosen oonais- Raiteiden määrä pl 2 pasuus radan ja tarasteluohteen välillä m 5 TARKASTELTAVA RAKENNUS Kohteen etäisyys radan eseltä Lisätietoja ohteesta m LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Käytettävä suure Määritys mittausten perusteella Arvioidaan huippuarvoja ja tehollisarvoja toistensa avulla TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA Värähtelyluoa TARKASTELUN PAINOPISTE SUOSITELTAVAT LASKENTAPARAMETRIT Vertailuetäisyys, D 0 Vertailuheilahdusnopeus, v 0 Nopeusesponentti, A Etäisyysesponentti, B m 5 mm/s 1,546-1,00-1,12 ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA SUOSITUSARVOISTA POIKKEAVAT PARAMETRIT Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s Tärinäalttiissa raennusessa mm/s 0,47 Nopeusesponentti, A - Tavanomaisessa raennusessa mm/s 0,31 Etäisyysesponentti, B - Ei-tärinäalttiissa raennusessa mm/s 0,18 ETÄISYYS RADASTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Tavoiteltava värähtelyluoa C Etäisyyserroin D = 0,08 Tärinäalttiissa raennusessa m 75 Junan nopeudesta johtuva erroin S = 0,86 Tavanomaisessa raennusessa m 51 Junan painosta johtuva erroin G = 2,25 Ei-tärinäalttiissa raennusessa m 31 Radan unnosta johtuva erroin R = 0,7 Arviointirisierroin A = 1 Maaperän ominaistaajuus Hz 4,4 Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v w,95 (mm/s) 2,000 1,0 1,200 0,800 0,400 0,000 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA Loimaan esusta Etäisyys raiteesta (m) Ennuste - normaali raennus Mittaus - maaperä, pystysuunta Ennuste - tärinäaltis raennus Mittaus - maaperä, rataa vastaan ohtisuora vaaasuunta Ennuste - ei-tärinäaltis raennus Mittaus - maaperä, radan suuntainen vaaasuunta Ennuste -tarasteltava ohde,normaali raennus, pystysuunta Tavoiteltava värähtelyluoa C Ennuste - tarasteltava ohde, tärinäaltis raennus, vaaasuunta

18 RAUTATIELIIKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Loimaan esusta Kunta Loimaa Rataosa Turu-Toijala Km Kohde Loimaan esusta Laselman laatija K. Koivisto Pvm VÄRÄHTELYN TUNNUSLUVUT MITTAUSTULOKSISTA Pystysuunta Mittauset maaperästä Rataa vastaan ohtisuora vaaasuunta Radan suuntainen vaaasuunta Pystysuunta Mittauset raennusesta Rataa vastaan ohtisuora vaaasuunta Radan suuntainen vaaasuunta Huippuarvo Etäisyys tärinälähteestä Taajuuspainotettu tehollisarvo Huippuarvo Taajuuspainotettu tehollisarvo Huippuarvo Taajuuspainotettu tehollisarvo Huippuarvo Taajuuspainotettu tehollisarvo Huippuarvo Taajuuspainotettu tehollisarvo Huippuarvo Taajuuspainotettu tehollisarvo [m] v max,95 [mm/s] v w,95 [mm/s] v max,95 [mm/s] v w,95 [mm/s] v max,95 [mm/s] v w,95 [mm/s] v max,95 [mm/s] v w,95 [mm/s] v max,95 [mm/s] v w,95 v max,95 [mm/s] v w,95 [mm/s] [mm/s] 5 1,546 3,789 2,2 80 0,156 0,143 0, ,048 OHJEARVOALUEIDEN SIJAINTI RADASTA Ei-tärinäaltis raennus Tavanomainen raennus Tärinäaltis raennus Alue Etäisyys Etäisyys Etäisyys (m) (m) (m) D C B A V H E RAMO

19 Vastaanottaja Loimaan aupuni Asiairjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS

20 KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä Laatija Jari Hosioangas Tarastaja Timo Koree Viite Ramboll Paahuoneenauio 2 PL TAMPERE T F

21 KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTIEDOT Maastomalli Liiennelähtötiedot Tie- ja atuliienne Raideliienne 1 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT 2 4. LASKENTATULOKSET 3 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 3 LIITTEET Kuva 1. Tie- ja atuliienteen esiäänitaso 2030 päivällä, L Aeq 07-22, suunniteltu maanäyttö, mp +2 m Kuva 2. Raideliienteen esiäänitaso 2030 päivällä, L Aeq 07-22, suunniteltu maanäyttö, mp +2 m Kuva 3. Tie- ja atuliienteen seä raideliienteen yhdistetty esiäänitaso 2030 päivällä, L Aeq 07-22, suunniteltu maanäyttö, mp +2 m Kuva 4. Tie- ja atuliienteen esiäänitaso 2030 yöllä, L Aeq 22-07, suunniteltu maanäyttö, mp +2 m Kuva 5. Raideliienteen esiäänitaso 2030 yöllä, L Aeq 22-07, suunniteltu maanäyttö, mp +2 m Kuva 6. Tie- ja atuliienteen seä raideliienteen yhdistetty esiäänitaso 2030 yöllä, L Aeq 22-07, suunniteltu maanäyttö, mp +2 m Kuva 7. Raideliienteen enimmäistaso L AFmax, (tavarajuna 80 m/h) Kuva 8. Raideliienteen enimmäistaso L AFmax julisivupisteissä, (tavarajuna 80 m/h) Kuva 9. Katuliienteen enimmäistaso L AFmax julisivupisteissä

22 1 1. JOHDANTO Loimaan aupuni laatii asemaaavoja aupungin esustaan. Osayleisaavassa on meritty joihinin ohtiin taremman meluselvitysen tarve. Tämän työn taroitusena on arvioida atu- ja raideliienteen aiheuttamat melutasot esustaalueella. Työn on tilannut Loimaan aupuni, jossa yhteyshenilönä on toiminut Kalle Rautavuori. Ramboll Finland Oy:ssä työssä on projetipäälliönä toiminut Jari Hosioangas. 2. LÄHTÖTIEDOT Melulasennat on tehty 3d maastomallin huomioivalla SoundPlan -lasentaohjelmalla, versio 7.1, joa perustuu yhteispohjoismaiseen tie-, raideliienne ja teollisuusmelun lasentamalliin. Lisätietoja ohjelmasta saa esimerisi internetistä osoitteesta Maastomalli Lasennoissa äytetty maastomalli on laadittu Maanmittauslaitosen lasereilauseen perustuvan 2m oreusmallin perusteella. Raennuset on mallinnettu Maanmittauslaitosen maastotietoannan tietoihin perustuen. 2.2 Liiennelähtötiedot Selvitysessä on äytetty vuoden 2030 ennusteeseen perustuvia liiennetietoja. Melulähteinä on huomioitu atu- ja raideliienne Tie- ja atuliienne Käytetyt liiennelähtötiedot on esitetty tauluossa Tauluo Tie- ja atuliienteen lähtötiedot Rasaita ajoneuvoja, % m/h Nopeus, KVL Tie/atuosuus Turuntie (Piatiestä etelään) Turuntie (Piatie-Sataunnantie) Turuntie (Sataunnantiestä pohjoiseen) Piatie (Turuntien länsipuoli) Piatie (Turuntien itäpuoli) Liienteestä 90 % on oletettu tapahtuvan päiväaiaan lo Raideliienne Raideliiennetiedot on hanittu VR Trac Oy:ltä. Käytetyt liiennelähtötiedot on esitetty tauluossa

23 2 Tauluo Raideliienteen lähtötiedot Tyyppi Selitys Päivä lo [pl] Yö lo [pl] Pituus [m] Todellinen nopeus [m/h] Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henilöliienteen junat (punaiset, siniset tai ysierrosiset * Sr IC-vaunut) Sm3 Pendolino 0 0 IC2 F-TaJu R-TaJu Sr2-veturin vetämät asierrosisista IC-vaunuista oostuvat junat suomalaisista tavaravaunuista oostuvat tavarajunat venäläisistä tavaravaunuista oostuvat tavarajunat *aii pysähtyvät asemalla, junien nopeuden muutosmallinnettu siten että selvitysalueen rajalla nopeus 80 ja siitä muuttuu tasaisesti 40:iin aseman ohdalle (±100m). 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT Melun ohjearvoina maanäytön suunnittelussa seä raentamisen lupamenettelyssä äytetään valtioneuvoston päätösen (VNp 993/92) muaisia ohjearvoja, ja ne on esitetty tauluossa 3.1. Tauluo 3.1. VNp 993/92 muaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu esiäänitaso (evivalenttitaso), L Aeq, enintään ULKONA Asumiseen äytettävät alueet, viristysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä seä hoito- tai oppilaitosia palvelevat alueet Loma-asumiseen äytettävät alueet, leirintäalueet, viristysalueet taajamien ulopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Päivällä lo 7-22 Yöllä lo ) 2) db -db db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja ooontumistilat 35 db - Liie- ja toimistohuoneet db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on db. 2) Oppilaitosia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti äytetä oleseluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvon määrittely taroittaa esimelutasoa eli evivalenttimelutasoa oo ohjearvon aiavälillä. Siten lyhytaiaiset ohjearvon desibelirajan ylityset eivät välttämättä aiheuta päätösessä taroitetun ohjearvon ylittymistä, miäli aiaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjasoja.

24 3 Melun enimmäistasolle (melun huiput) ei ole asetettu ohjearvoja. Kuitenin esimerisi WHO suosittaa että uloa sisälle antautuvan melun enimmäistaso L AFmax ei saisi ylittää db, jotta sisällä nuuvan ihmisen unen laatu ei merittävästi heienisi. 4. LASKENTATULOKSET Lasennat on tehty ohjearvomäärittelyn muaisesti esiäänitasoina päiväajalle (lo 7-22) ja yöajalle (lo 22-7). Lasennat on tehty eriseen tie/atuliienteelle, raideliienteelle seä näiden yhdistelmälle. Meluvyöhyelasennoissa äytetyn lasentapisteveron tiheys on ollut 10 x 10 m, lasenta on tehty 2 m oreudelle maanpinnasta. Lasentojen tuloset esitetään liitteenä olevissa uvissa 1-9. Kuvissa 1-3 on esitetty päiväajan esiäänitason L Aeq7-22 vyöhyeet, ja vastaavat yöajan esiäänitason L Aeq22-7 vyöhyeet on esitetty uvissa 4-6. Kuvassa 7 on esitetty 80 m/h ajavan tavarajunan aiheuttama enimmäistason L AFmax vyöhyeet. Kuvassa 8 on esitetty vastaava lasenta siten että lasenta on tehty joidenin raennusten julisivuihin asetettuihin pisteisiin. Pisteet ovat 1. ja 2. errosen oreudella, ja lasentatulos on niistä suurempi (yleensä 2. errosen oreudella). Kuvassa 9 on esitetty atuliienteen aiheuttamat enimmäistasot L AFmax joidenin raennusten julisivuilla. Meluvyöhyeuvissa melutason vaihtelu on esitetty 5 db:n välein vaihtuvin värioodein. Esimerisi db melualue on esitetty artoissa oranssilla värillä. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Asemaaavojen laatimisessa on melu huomioitava siten että melun ohjearvot täytetään mielellään oo raentamiseen varatulla alueella, uitenin ainain leiiin ja oleseluun varatuilla alueilla. Miäli tämän selvitysen perusteella arvioituna on uhaa melun ohjearvojen ylittymiselle, on laadittava tarempi meluselvitys meluntorjuntasuunnitelmineen. Yöajan ohjearvona sovelletaan db uusilla asuinalueilla, joita ovat harinnan muaan laajemmat raentamisoonaisuudet. Uudella alueella taroitetaan pääsääntöisesti vähintään orttelin ooista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainaan asuinraennusia, jolle luodaan uutta infrastrutuuria ja jolla laajennetaan aavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulintaan vaiuttaa lisäsi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Raennusten julisivujen ääneneristystarvetta voidaan arvioida siten, että miäli päiväajan melutaso ylittää db julisivun pinnalla, tulee aavaan meritä ääneneristävyyden aavamääräys. Tämä johtuu siitä, että normiraentamisella saavutetaan yleensä 30 db eristävyys, ja tätä parempi on suunniteltava eriseen. Tämän selvitysen perusteella julisivun eristävyyden aavamääräysille ei ole tarvetta tutittavien atujen varressa. Turuntien varressa julisivuihin ohdistuu 63 db päiväajan esiäänitaso, miä edellyttää 28 db eristävyyttä. Raideliienteen osalta julisivun eristävyystarve muodostuu usein enimmäistason perusteella. Kaavaan merittävä eristävyystarve määritetään lasetun meluarvon ja sisäpuolen tavoitearvon db erotusena. Esimerisi uvan 8 muaan lasettu 79 db enimmäistaso edellyttää 34 db eristävyyttä. Yleisesti un julisivuun ohdistuva taso ylittää 75 db on viimeistään määritettävä aavamääräys suhteessa db suositusarvoon sisätiloissa.

25 4 Selvitysessä ei ole muana mahdollista ratapihan vaihtotyötä tai uormausta, joten se on selvitettävä tarpeen muaan eriseen. VR:ltä saadun tiedon muaan tällä hetellä tällaista toimintaa ei ole. Miäli suunnitteluperusteet tai lähtötiedot muuttuvat oleellisesti, on tämä selvitys harinnan muaan päivitettävä.

26 Loimaan esustan asemaaavoitusen meluselvitys Tieliienteen päiväajan esiäänitaso, L Aeq Lasentaoreus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus KUVA JHOS m

27 700 Loimaan esustan asemaaavoitusen meluselvitys Raideliienteen päiväajan esiäänitaso, L Aeq Lasentaoreus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus KUVA JHOS m

28 700 Loimaan esustan asemaaavoitusen meluselvitys Katu- ja raideliienteen yhdistetty päiväajan esiäänitaso, L Aeq Lasentaoreus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus m KUVA JHOS

29 700 Loimaan esustan asemaaavoitusen meluselvitys Tieliienteen yöajan esiäänitaso, L Aeq Lasentaoreus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus KUVA JHOS m

30 700 Loimaan esustan asemaaavoitusen meluselvitys Raideliienteen yöajan esiäänitaso, L Aeq Lasentaoreus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus KUVA JHOS m

31 700 Loimaan esustan asemaaavoitusen meluselvitys Katu- ja raideliienteen yhdistetty yöajan esiäänitaso, L Aeq Lasentaoreus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus m KUVA JHOS

32 Loimaan esustan asemaaavoitusen meluselvitys Raideliienteen enimmäitaso L AFmax - Lasentaoreus +2 m maanpinnasta - tavarajuna m/h db(a) 85 < 80< <= < <= 80 70< <= 75 < <= 70 < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus m KUVA JHOS

33 Loimaan esustan asemaaavoitusen meluselvitys Raideliienteen enimmäistaso L AFmax - suurin arvo 1. tai 2. errosessa - tavarajuna (FIN) 80 m/h db(a) 85 < 80< <= < <= 80 70< <= 75 < <= 70 < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus KUVA JHOS

34 Loimaan esustan asemaaavoitusen meluselvitys Katuliienteen melutaso julisivuilla, päiväaia L Aeq suurin arvo 1. tai 2. errosessa db(a) 85 < 80< <= < <= 80 70< <= 75 < <= 70 < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus KUVA JHOS

35 Mataesusen asemaaavamuutosen meluselvitys, Loimaa Katu- ja raideliienteen päiväajan esiäänitaso, L Aeq Lasentaoreus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus m KUVA JHOS

36 Mataesusen asemaaavamuutosen meluselvitys, Loimaa Katu- ja raideliienteen yöajan esiäänitaso, L Aeq Lasentaoreus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinra/mahdoll.asuinra. Muu raennus Liie- tai julinen raennus m KUVA JHOS

37 I Mylly V sp t t II I II III II sp vr t ar V Kiro Kellotapuli vr r sp II I I II I t t II iosi I III t t t III III IV III I I IV I II I IV III t t I III IV II I III t I sp at t puh t vr t bs III III I I II I III II III t r II II I huoltoas. t IV IV V I I VI III III II III t III I IV t t t III II t t t vr p Sp Sp IV sp sp p vr II at II p II p I t II II III t I II I V 1/2 t var t t at t at t t a , Pp.tie Z Z Z Z Z Z ,7 85,2 174 :21 4:32 3:71 3:73 8:75 8:87 8:6 1:110 1:97 8:106 2:78 1:97 8:110 3:82 16:0 1:98 16:0 1:46 1:14 1:7 0:0 1: 1:98 1:112 1:112 0:213 8:86 7:21 3:5 3:3 3:70 8:25 8:25 8:66 3: 8:83 3:64 3:46 3:37 8:82 8:40 8:81 8:39 8:83 8:37 8:9 8:19 8:14 8:13 1:95 1:107 1:41 1:53 1:54 1: 1:40 1:39 1:6 1:62 1:34 8:58 8:96 8:97 8:109 8:100 8:99 1:35 1:33 8:108 16:0 8:54 8:53 8:70 1:31 1:38 1:30 1:28 1:27 8:74 1:26 0:0 1:1 1:24 8:5 1:71 8:110 0:0 8: :0 3:64 8:64 8:83 8:64 8: 8:83 0:0 8:83 8:83 8:83 3:64 3:46 8:83 8:28 8:26 3:3 3:82 1:57 8:108 1:62 8:73 1:21 1:22 1: 1:25 1:62 1:56 1:42 0:0 0:0 0:0 1:98 0:0 2:1 8:88 0:0 Rataatu Esterinatu Oppipojanatu Teollisuusatu Petterinuja ollisuusatu Viljavarastontie Hämeen Papinatu Papinuja Kauppalanatu Heimolinnanatu Kaunistonatu Ahonatu Väinämöisenatu Turuntie Väinölänatu Peanuja Sataunnantie u Asemaatu Kesuspuisto Puuro Hannunatu Vanhantorinatu Saappaanatu Saunalahdenpolu K 2K 1K 3K 3K 1K RAUTATIE- ASEMA 40 autopaiaa polupyörät Granfeltinpuisto Käräjäpuisto Asemapuisto 30 autopaiaa lisäsi maanalainen pysäöinti 48 autopaiaa NUORISOTALO 25 autopaiaa TAIDETALO P-VARAUS 110 autopaiaa 32 autopaiaa 4 autopaiaa L O I M A A N K A U P U N K I Kesusoulun alueen asemaaavan muutos Havainneuva mittaaavaan 1: m LIITE 7 0 m linjaautot tasi

38 LIITE 8

39

40 LIITE 9 Vastineet aavan valmisteluvaiheessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Kaavoittajan vastine Teollisuusalueesi (TY) rajattu alue muutetaan rautatiealueesi (LR).

41

42 Kaavoittajan vastine Tuulensuu 2, ortteli 5, tontit 2 ja 3 Uuden errostalon errosluvusi on muutettu uusi (VI). Raennusoieudesi on osoitettu 20 -m 2, minä lisäsi saa asuaiden yhteistiloihin äyttää 420 -m 2. Tontille on mahdollista raentaa asi autoatosta, joiden yhteenlasettu errosala on 280 -m 2. Tontin päääyttötaroitus tulee olemaan asuinäyttö ja tästä syystä aavamerintää ei muuteta. Rautatieaseman puistoalueen paioitusalue Paripaiarivistön sijaintia ja rajausta on taristettu ja siitä on poistettu ehdotetut paripaiat. Tampereella Ympäristönsuunnittelu Oy Sini Suontausta

43 LIITE 10 Vastineet aavan ehdotusvaiheessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin KAAVASUUNNITTELIJAN VASTINEET LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN KAAVAEHDOTUS OLI NÄHTÄVILLÄ LIIKENNEVIRASTO Liiennevirasto edellyttää, että aavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on otettava huomioon mahdolliset junaliienteen aiheuttamat melu-, runomelu- ja tärinähaitat. Kaavoitusessa on noudatettava Valtioneuvoston päätösen (933/1992) muaisia melun ohjearvoja. 2. Asemaaavassa on osoitettu radan länsipuolelle rautatieasemalta pohjoiseen LR -alueelle uloilureitti. Uloilureittiä ei tule osoittaa LR -alueelle. 3. Kaavasta tulee poistaa suojelumerintä vesitornin osalta. 4. Radan länsipuolelle ja Piatien pohjoispuolelle rajoittuvalle LR -alueelle osoitettu sitova pysäöimispaiamerintä tulee poistaa. Vastine 1. Esitetyt seiat otetaan huomioon aavassa. 2. Uloilureittimerintä poistetaan. 3. Vesitornin suojelumerintää ei voida poistaa, sillä raennus on osa valtaunnallisesti arvoasta raennettu ulttuuriympäristöä. Valtaunnallisia alueidenäyttötavoitteita osevan valtioneuvoston päätösen ( ja sen taristusen ) ulttuuri- ja luonnonperintöä osevien erityistavoitteiden muaan alueiden äytössä on varmistettava, että valtaunnallisesti merittävät ulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. 4. Sitova pysäöimispaiamerintä poistetaan. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Asemaaavaselostusen ohtaan on tarpeen olla ote vahvistetusta maauntaaavasta ja selostusta on syytä täydentää maanuntaaavamerinnöillä. 2. ELY-esus esittää, että asemaaavan muutosaluetta laajennetaan niin, että ry-alue tulee oonaisuudessaan äsiteltäväsi. Huomiota on myös iinnitettävä tarpeeseen täsmentää ryrajausta suunnittelutaruuden asvaessa. Kaavamääräysen viimeinen lause Museovirasto voi antaa vähäisiä poieusia suojelumääräysistä. on syytä tarpeettomana poistaa. 3. Asemaraennuselle tarvitaan oma räätälöity aavamääräys, osa sillä on iistatta muutain uin aupuniuvallista meritystä. Erityisesti asemaraennusen sisätilojen suojelun tarve on selvitettävä. Ainain asemaraennus varataan aavalla seleämmin mataesusen ja siihen liittyvien toimintojen äyttöön. 4. Olisi hyvä, että asemapuiston historia selvitettäisiin, vielä jäljellä olevat aluperäiset elementit artoitettaisiin ja asemaaavalla turvattaisiin niiden ominaispiirteiden säilyminen asianmuaisin suojelumerinnöin. 5. Ns. Rautatiesopimus (1998), Museoviraston rautatieraennusten orjausvihot ja aseman puistojen ja pihojen ohje seä Ratahallinnon asema-alueiden viherympäristöjen hoito-ohje ovat asemaaavamuutosen lähtöohtia ja niitä tulisi tarpeellisilta osin hyvä sisällyttää aava-asiairjoihin. 6. Maantien 213 (Piatie) sillan unnossapito seä orjaustoimenpiteet edellyttävät nyyisen asemaaavan muaisen LT -alueen leveyden säilyttämisen sillan länsipäässä. Voimassa olevan asemaaavan LR -alueiden ohdalla seä sillan itäpäässä LT -alueen tai tieoieuden (e) tulee ulottua vähintään 5 metriä sillan reunapalien ulopuolelle. 7. Asemaaavassa on syytä ohjata orttelin 76 maanäyttöä C-merintää täsmällisemmin.

44 8. Maaperän tila ja mahdollinen pilaantuneisuus ratapihan ja entisen autoorjaamon alueilla tulee ottaa huomioon aavassa, vaia maanäyttö alueilla jatuu nyyisenlaisena ja auuttia tarvetta pilaantuneisuudenarvioinnille ja puhdistamiselle ei ole. 9. Kaavaselostusta tulee täydentää siten, että siitä ilmenee MRA 25 :ssä edellytetyt seiat. Mm. alueen raennusannan uvaus, seä suojeltavien raennusten että purettavasi ajatellun omaotitalon osalta on esitetty aavaselostusessa hyvin yleispiirteisesti eli niitä on syytä tarentaa ainain arvotusen osalta. Kaavaselostusessa on tarpeen arvioida ulttuuriympäristön tilaa ja ominaisluonnetta. Kaavaselostusessa tulee äydä ilmi, miten aavarataisu edistää maauntaaavan toteutumista, soveltuu alueen historialliseen ehityseen ja turvaa valtaunnallisesti arvoaan raennetun ympäristön muaan luein asemapuiston arvot. Vastine 1. Selostusta täydennetään esitetyiltä osin. 2. Kaava-aluetta ei ole taroitus laajentaa attamaan oo ry-alueelle, sillä alueen pohjoisosa on jo tutittu aiaisemmin asemaaavalla ja arvoaat raennuset ovat meritty asianmuaisin merinnöin. 3. Asemaraennuselle laaditaan oma räätälöity aavamääräys. 4. Asemapuiston säilyneisyys tutitaan ja aavaselostuseen laaditaan erillinen liite, missä näyy asvillisuuden ja puuston aluperäisyys seä mitä elementit olisio hyvä säilyttää. Kaavan yleismääräysiin lisätään puiston ominaispiirteiden suojeluun liittyviä määräysiä. 5. Esitetyt sopimuset ja ohjeet sisällytetään tarpeellisilta osin aava-asiairjoihin. 6. Ehdotetut muutoset LT- ja e-alueisiin tehdään. 7. Korttelin 76 aavamerintää täsmennetään. 8. Maaperäntila ja mahdollisesti pilaantuneet alueet otetaan huomioon aavassa. 9. Kaavaselostusta täydennetään ehdotetulla tavalla. LOIMAAN KAUPUNKI, VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Nuorisotalon äytön annalta talon edusta tulisi rauhoittaa muulta uin jalanululiienteeltä ja varata se piha-alueesi. Rautatieaseman edusauion liiennejärjestelysuunnittelun yhteydessä tulisi varmistaa, että alueen viihtyisyys ja turvallisuus paranevat. Vastine Nuorisotalon ja rautatieaseman väliin osoitettu torialuemerintä mahdollistaa liiennesuunnitelman laatimisen, missä voidaan taremmin tutia nuorisotalon edusta rauhoittaminen. VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOS Korttelissa 76 on huomioitava pelastustien antavuusvaatimuset pysäöintiannella. Asema-auion tulevissa mahdollisissa liiennejärjestelyissä on huomioitava pelastuslaitosen rasaan aluston pääsy auion viereisille iinteistöille. Korttelissa 11 raennettaessa alle 8 metrin etäisyydelle naapurin raennusesta tulee raennuselle raenteellisia tai muita palotenisiä vaatimusia. Vastine Esitettyjä seioja on vaiea huomioida aavassa, mutta ne tulee huomioida taremmissa raennus- ja liiennejärjestelysuunnitelmissa. LÄNSI-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN ESIKUNTA Länsi-Suomen Sotilasläänin Esiunta edellyttää, että seä Loimaan aupuni että Liiennevirasto pyytävät alueelle laadittavista ysityisohtaisista tiesuunnitelmista, aitaamisista, porteista ja muista järjestelyistä Puolustusvoimien hyväsynnän hyvissä ajoin ennen raennusvaihetta ja että Puolustusvoimien edustaja utsutaan myös raentamisen työmaaoousiin. Tätä oseva aavamääräys tulee lisätä aavamääräysiin. Vastine Asemaaavan yleismääräysiin lisätään, että rata-alueella tehtävien muutosten suunnitelmista tulee pyytää puolustusvoimien lausunto.

45 MATTI AAKALA Pyydän säilyttämään orttelin 5 tontit 2 ja 3 ahtena erillisenä tonttina joille molemmille osoitetaan omat raennusalat. Lisäsi pyydän raennusoieudesi 10 -m2/tontti. Raennusoieuden asvaessa autopaioja on mahdollista raentaa myös maan alle. Pyydän lisäämään pääasiallisesi julisivumateriaalivaihtoehdosi eltasaharan värisen sileän tiilipinnan. Vastine Ehdotetut muutoset tehdään tonttijaoon, raennusalaan ja raennusoieuteen. Tampereella Ympäristönsuunnittelu Oy Sini Suontausta