Varsinais-Suomen ajankohtaiset haasteet

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen ajankohtaiset haasteet Kuntatalousseminaari Viking Line maakuntajohtaja Juho Savo

2 Maakunnan suhdannetilanne ja näkymät normaalia heikommat Teknologiateollisuus ja rakentaminen ovat yhtä aikaa heikkenemässä. Meriteollisuuden osalta pahin uhkakuva vältettiin rahoitusratkaisulla. Seutujen väliset kehityserot suuria: Turussa tilanne on vakaa pari vuotta meriteollisuuden takia (2 TUIlaivatilausta). Telakan mahdollinen myynti suuri mahdollisuus? Loimaan seudulla tilanne on varsin hyvä. PK-valtaisella yrityskentällä omia tuotteita ja tuotekehitystä. Vakka-Suomen odotukset ovat hyvät erityisesti parin kolmen vuoden tähtäimellä vaikka nyt työttömyys nouseekin nopeasti. Alueen investoinnit näkyvät työpaikkoina myöhemmin. Autotehtaan lomautetut pääsevät Mercedes-valmistukseen kesään mennessä. Turunmaan suhdannenäkymät heikot FNSteellin konkurssin ja rakentamisen heikon suhdanteen seurauksena. Matkailun kehittäminen tasapainottaa tilannetta. Salon tilanne on koko maan heikoin. Alueelle on toki tullut uusia yritysavauksia ja toimintoja, mutta Nokian kaltaisen jätin korvaaminen pienemmillä yrityksillä kestää kauan.

3 Maakunnan suhdannetilanne ja näkymät normaalia heikommat BKT on laskenut koko maan tasoa alemmalla tasolle, jopa kolmanneksen vuoden 2008 huippuvuoden tasosta. Vieraskielisten määrä kasvaa, suomenkielisten määrä vähenee Salosta on työpaikkojen myötä vähenemässä myös väkeä ja osa Turun seudun kehityskunnistakin väestönkasvu hidastunut tai jopa kääntynyt laskuun. Koulutuspuolella asiat ovat kuitenkin parantuneet aiemmista vuosista: Nuoret on saatu kiinnostumaan ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillisiin oppilaitoksiin on saatu vuosien varrella lisää aloituspaikkoja ja tullaan jatkossa samaan lisää. Koulutus myös keskeytetään harvemmin kuin muualla Suomessa.

4

5 BKT asukasta kohti 2010 Lähde: Tieto ja Trendi 2/2013 lehden nettiartikkeli

6 Suhdanneindikaattori maakunnittain 2012 TEM:n kehittämä indikaattori, jossa on mukana nettomuutto, liikevaihdon sekä työttömien määrän muutos. Indikaattori on luotu BTV-indikaattorin rinnalle, koska BKT-luvut julkaistaan hitaammin. Lähde: Maakuntien suhdannekehitys ; TEM-analyyseja 48/2013

7 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) Varsinais-Suomen seuduilla ajalla (maalis) Salon seutu 13, Turun seutu 10,5 V-S 10,4 Koko maa 10,1 Vakka-Suomi 8,9 8 Loimaan seutu 7,7 7 6 Turunmaa 6,2 5 4 Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika ja Statfin -tietokannat)

8 Laaja työttömyys (maalis) Varsinais-Suomi Pirkanmaa Koko maa 12,5 12,0 11,5 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 8,5 Paksu viiva kuvaa ns. laajaa työttömyyttä eli työttömien sekä työvoimahallinnon palveluissa (esim. työllistettynä, työharjoittelussa, koulutuksessa) olevien henkilöiden osuutta (%) vuotiaasta väestöstä. Maakunnan työttömyys lähti vuoden 2010 lopussa laskuun tukitoimenpiteiden avulla, sillä laaja työttömyys ei lähtenyt laskuun. Kapea katkoviiva kuvaa T EM:n työnvälitystilaston mukaista työttömyysastetta, jossa työttömät suhteutetaan työvoimaan eikä väestöön. Kuvion käyrät kuvaavat 12 kk liukuvia keskiarvoja. Raakatilastot on poimittu T ilastokeskuksen StatFin-tietokannasta ,0 7,5 7,0 6,5 6,0 Työvoimahallinnon palveluissa olevat ovat esim. työllistettyjä, harjoittelussa tai työvoimakoulutuksessa. Heitä ei luokitella työnvälitystilasoissa työttömiksi eivätkä he sisälly TEM:n työttömyysasteeseen.

9

10 Väestömuutokset (%) ajalla

11 Kunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut kunta on ylimpänä. Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi suhteellinen väestönkasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi väestön suhteellinen väheneminen. Maskun ja Naantalin luvuissa Livonsaaren osaliitos on huomioitu vertailukelpoiseksi historiavuosien kanssa. *Vuoden 2013 luku on ajalta huhti huhti 2013 (ennakkotieto) Lähde: Tilastokeskus (Altika- ja StatFin -tietokannat) ja VRK

12 Jos työpaikkojen määrä pysyy nykytasolla, työttömyys tulee laskemaan nopeasti lähivuosina eläköitymisen takia. Lähde: Maakunnan tila katsaus, kesä 2013, Varsinais-Suomen liitto

13 samalla myös työttömyysaste laskee ja työllisyysaste nousee mutta taloudellinen huoltosuhde jatkaa kasvuaan.

14 Lähde: Maakunnan tila katsaus, kesä 2013, Varsinais-Suomen liitto Jos väestö- ja työllisyys kehittyvät kuten maakuntasuunnitelmassa tavoitellaan

15 samalla myös työttömyysaste laskee ja työllisyysaste nousee mutta taloudellista huoltosuhdetta ei saada laskemaan.

16 Yksinasuvien vanhusten määrä voi kaksin tai jopa kolminkertaistua tulevaisuudessa. Lähde: Maakunnan tila katsaus, kesä 2013, Varsinais-Suomen liitto

17 Aluekehityksen painopisteet 2013

18 Maakuntastrategian valmistelu Päästrategia on aluekehittämislain mukaan nelivuotiskausittain laadittava maakuntaohjelma ja suunnitelma. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, jota täsmennetään ja toteutetaan maakuntaohjelmalla ja kaavalla. Suunnitelma päivitetään valtuustokausittain joka neljäs vuosi Nykyinen strategia ( Kompassi tulevaisuuteen ) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2010, toimenpiteiden toteutumista seurataan vuositasolla Strategia ohjaa viranomaisten toimintaa ja muun muassa hankerahoitusta. Strategiassa huomioidaan maakunnan erityispiirteet, vahvuudet ja uhkatekijät. Strategia laaditaan laajassa yhteistyössä mm. viranomaisten, kuntien, oppilaitosten, kolmannen sektorin, yritysten ja poliittisten puolueiden kanssa. uusi ohjelmaprosessi ja suunnitelman päivitys on käynnistynyt loppuvuonna 2012, hyväksyttäneen kevään 2014 valtuustossa Työryhmiä 4 (osaaminen, ympäristö, talous ja arvot ja ilmapiiri)

19 Toimintaympäristön rakenteen kuvaus Päänäkökulman / -driverin valikoituminen prosessissa OSAAMINEN - perusopetus - koulutus - tutkimus - ylläpito TALOUS - elinkeinotoiminta - kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaanlukien ARVOT/ILMAPIIRI - aika, ajan henki - sosiaalinen/henkinen toimintaympäristö - hyvinvointi YMPÄRISTÖ - alue-/yhdyskuntarakenne / maankäyttö ja infra - fyysinen rakennettu toimintaympäristö - palvelurakenne - luonto & kulttuuriperintö GLOBAALI / ALUEELLINEN MUUTOS

20 Strategiatyön aikataulu VAIHE KICK-START MYR helmik 2013 jouluk 2013 TYÖPAJAT huhtik 2013 lokak 2013 MAAKUNTA- VALTUUSTO MAAKUNTA- HALLITUS TEEMARYHMÄT LUONNOKSEN KOKOAMINEN LAUSUNNOT kesäk 2013 toukok 2013 toukok 2014 Aloitus helmi-maaliskuu 2013 jouluk - 13 tammik -14 kesäk 2014 STRATEGIAN VIIMEISTELY VALMIST.RYHMÄ MASTERRYHMÄ helmi-toukokuu 2014

21 EU:n seuraava ohjelmakausi MONI ASIA UUDISTUU! OHJELMAKEHYS PIENENTYNEE 40% NYKYISESTÄ! 1. OHJELMARAKENNE UUSIUTUU - YKSI VALTAKUNNALLINEN OHJELMA EAKR- ja ESR-ohjelmat sekä valtakunnallinen osio kirjoitetaan yhteen. kaksi alueellista suunnitelmaa valmistellaan: Etelä- ja Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi. 2. PÄÄTÖKSENTEKO UUSIUTUU Kaikki ELY-keskusten ja maakunnanliittojen rahoitushakemukset MYRiin (poikkeus yritystuet). MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon. 3. HANKETOIMINTAA UUDISTETAAN Monirahastoisia hankkeita ja uusia rahoitusmuotoja tulossa. Kaikissa ohjelmissa kv-toiminta on mahdollista. Kaupunkipolitiikka entistä vahvemmin mukana. 4. LAINSÄÄDÄNTÖ JA HALLINTO UUDISTUU Monirahastoisten ja ylialueellisten hankkeiden hallinnon sujuvuus edellyttää lainsäädännön muutoksia esim. aluekehityslakiin ja rakennerahastolakiin.

22 EU:N SEURAAVA OHJELMAKAUSI Rakennerahasto-ohjelma: yksi valtakunnallinen ohjelma, jossa on kaksi alueellista suunnitelmaa, Etelä- ja Länsi Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen.

23 EU:n ohjelmakausi Maakunnat pääsivät neuvottelutulokseen resurssin alueellisesta jaosta suuralueiden (Itä-Pohjoinen ja Etelä- Länsi) välillä: Jaettava resurssi noin : Siitä 65,5 % IP alue ( ) Loppu 34,5 % ELSA alue ( ) HALKE käsittelee ratkaisua VN päättää lopullisesti hyväksyessään Suomen ohjelman (syksy 2013). Elinkeinoministeri on ilmoittanut esittävänsä Halkeen alueiden välisen sopimuksen mukaista ratkaisua ( )

24 Central Baltic INTERREG IV A ohjelma Tavoite: lisätä yhteistyötä valtionrajojen yli keskisen Itämeren alueella Varsinais-Suomen liitto toimii ohjelman: hallintoviranomaisena (3 työntekijää) maksatusviranomaisena (1 työntekijä) tarkistusviranomaisena (1 työntekijä) ohjelmasihteeristön päätoimipisteenä (8 työntekijää) Prioriteettiteemat: Turvallinen ja terveellinen ympäristö Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Vetovoimaiset ja dynaamiset yhteisöt Hankkeille yht. 96 miljoonaa EAKR-euroa Toteutettu/toteutuksessa yht. 122 hanketta

25 Valmistelussa: Central Baltic V A -ohjelma ( ) V-S liitto koordinoi uuden Central Baltic V A -ohjelman valmistelua vuosiksi Valmisteluvastuu jäsenvaltioilla (Suomi, Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) Varsinais-Suomen liitto tulee toimimaan uuden ohjelman hallinto- ja maksatusviranomaisena tarkistusviranomaisena ohjelmasihteeristön päätoimipisteenä Ensimmäinen hankehaku tavoitteena saada auki vuonna 2014

26 Kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueen yhteistyö ja EU:n Itämeristrategia. Uusi ENI ohjelma. Saaristoyhteistyö Toimistot Brysselissä ja Pietarissa Turku-prosessi yhteistyön lisääminen Venäjän ja EU:n välillä Central Baltic ohjelman hallinnointi

27 Maankäyttö ja ympäristö 2013

28 Suunnittelujärjestelmä VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTASTRATEGIA SIS. MAAKUNTASUUNNITELMAN MAAKUNTAKAAVA LJS-TYÖ MAAKUNTAOHJELMA ALUEELLISET LAAJA-ALAISET LUONNONVAROJA JA YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET KUNTAKAAVOITUS YLEIS- JA ASEMAKAAVAT

29 MAAKUNTAKESKUS SEUTUKUNTAKESKUS/-PARI KUNTAKESKUS KUNTA-/ALAKESKUS TIE RAUTATIE VAIKUTUSALUE KEHITTÄMISVYÖHYKE MATKAILUVYÖHYKE KESKUSAKSELI SATAMA LENTOASEMA

30 Varsinais-Suomen maakuntakaavat MV/YM E18-vaihemaakuntakaava 2001/2002 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava 2002/2004 Salon seudun maakuntakaava 2006/2008 Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava 2011/2012 Loimaan seutu, Turun seudun kehyskunnat, Turunmaa, Vakka-Suomi 2010/2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaa va 2013/ Vakka Suomi Turunmaa Turun seudun kehyskunnat Loimaan seutu Turun kaupunkiseutu Salon seutu

31 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 1 Ympäristöministeriö vahvisti keskiviikkona maakuntavaltuuston hyväksymät Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat 2 v 3kk 10 pv valtuuston hyväksymisen jälkeen Kaavat muodostavat yhdessä Turun kaupunkiseudun (vahvistuspäätös ), Salon seudun ( ) maakuntakaavojen ja Salo-Lohja - oikoradan vaihemaakuntakaavan ( ) kanssa Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan.

32 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 2 Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta / Loimaan seutu Niittukulman vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä (km-1): MRL 9 :n vastainen, laaditut selvitykset eivät tue ratkaisua; Uusi suurjännitelinja välillä Kallela-Marttila: ministeriö hyväksyy valituksen 2, MRL 9 :n vastainen, ei ratkaisua tukevia selvityksiä; Loimaan eteläinen ohitustie: MRL 25 4 mom:n vastainen, ei liikenteellisiä perusteita, kuntakaavoituskysymys.

33 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 3 Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta / Turun seudun kehyskunnat Uusi veneilyn runkoväylä (Ominaisten aukko - Naantali): ministeriö hyväksyy valituksen 1, MRL 9 :n vastainen, puutteellinen vaikutusten selvittäminen. Maakuntahallitus: Valitus KHO:on

34 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 4 Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta / Turunmaa Gyltön tuulivoimatuotannnon alue (en 802): MRL 24 2 mom:n vastainen, VAT maanpuolustus, MRL 9 :n vastainen puutteellisten tutkavaikutusten arvioinnin osalta; Örön uusi kauppamerenkulun väylä: ministeriö hyväksyy osittain valituksen 5, MRL 9 :n vastainen, puutteellinen vaikutusten selvittäminen, MRL mom:n / LSL 65:n vastainen puutteellisen Natura-vaikutusten arvioinnin osalta; Maakuntahallitus: Valitus Örön väylästä KHO:on

35 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 7 Ympäristöministeriö vahvisti seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajat: Kaavaalueilla voidaan yleiskaavoitukseen ja kaupan palveluverkkoselvityksiin tukeutuen toteuttaa paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö tai vähittäiskaupan keskittymä, jonka yhteenlaskettu kerrosala seutukuntakeskuksissa ja toiminnallisella Turun kaupunkiseudulla on enintään k-m 2, muissa kunnissa k-m 2. Tämä tulee olemaan seuraavan kaavan lähtökohta ja jo nyt lisää huomattavasti kuntakaavoituksen mahdollisuuksia ja siirtää tältä osin toimivaltaa ja vastuuta maakunnan liitolta kunnille. Lisäksi vahvistuspäätökset linjasivat useita kaavaratkaisuja, joista valmistelun aikana käytiin välillä vilkastakin keskustelua Nauvo-Parainen, kulttuuriperintö, tuulivoima, erilliset t- ja tp-kohteet,

36 Tuulivoimavaihemaakuntakaava Ehdotus nähtävillä lausuntoja 45, muistutuksia 47 Valtuustokäsittely: kesäkuussa 2013

37 Maakuntakaavan tarkistus Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava koko maakunnan alueelle Lähtökohdat MRL:n muutos huhtikuussa 2011 Hyväksytty kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Nykyistä kokonaismaakuntakaavaa tarkistaen ja täydentäen Painopisteet taajamien maankäyttö erityisesti rakennemallialueella vähittäiskaupan ohjaus ja mitoitus tarkistetun MRL:n mukaisesti LJS työn tulosten implementointi

38 LJS 2013 Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 Varsinais-Suomen liikennestrategian 2035 päivittäminen ja Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta Tavoite: Uuden liikennepolitiikan huomiointi, matka- ja kuljetusketjunäkökulman ja palvelutasoajattelun hyödyntäminen suunnittelussa sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen Alueelliset painotukset Turun rakennemallialueella rakennemallityössä kirjatut kehittämisperiaatteet ja niihin liittyvät liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Koko maakunnan alueella maakunnan keskusverkkoajattelun mukaiset yhteystarpeet, maakunnan ulkoisiin koti- ja ulkomaan yhteyksiin liittyvät kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä saaristoliikenteen erityiskysymykset.

39 Maakuntakaavan 1, liikennejärjestelmätyön ja maakuntastrategian aikataulut Keskusverkkoselvitys TKS RAKENNEMALLI HYV. ( ) / MAL-AIESOPIMUS Aloitus OAS - LÄHTÖK. JA TAVOITTEET Kaupan palveluverkko MYR MV SEM 4.6. Tavoitteet Teemaryhmät Taajamien maankäyttö Muut selvitykset MYR Luonn. valm. Luonnoksen valm. VS-liikennestrategia MS/MO-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ Viim. MV MK-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ Ehdotuksen valm. MRL KAUPAN SIIRTYMÄS.AIKA PÄÄTTYY Toteutumisen seuranta 1 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava KUNTAJAKOSELVITYKSET Turun seudun LJS UUSI KUNTALAKI MK-EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MAL-AIESOPIMUS PÄÄTTYY MV Vahv. MAAKUNTAKAAVOITUS LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ Aloitus MAAKUNTASTRATEGIATYÖ

40 Edunvalvonta ja kuntapalvelut 2013

41 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantaminen Suomen valtion on laadittava ja toteutettava meriteollisuuden kilpailukykyohjelma. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen sekä alusinvestointien ympäristötukeen on varattava molempiin 60 miljoonaa euroa vuonna Meneillään olevan telakkayhtiön uudelleenstrukturoinnin seurauksena on varauduttava äkillisiin rakennemuutostoimenpiteisiin, joiden arvioitu tarve vuonna 2013 on 7,5 miljoonaa euroa.

42 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Valtatie 8 Turku Pori, toisen vaiheen varmistaminen Koko Turku Pori-yhteysvälihankkeen toteuttamista on jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Tämä 2. vaihe on oltava mukana, kun arvioidaan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon tulevia hankkeita.

43 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Perusväylänpidon tasokorotus Liikennöitävyyden sekä liikenneolosuhteiden palvelutason turvaamiseksi tulee määrärahaa nostaa, jotta rahoitusta riittää hoidon ja ylläpidon lisäksi myös pieniin alueellisiin investointeihin. Resurssien suuntaamisessa painopisteenä tulee olla liikenneturvallisuuden parantaminen, mm. VT 9 ja KT 40 (E18), Turun kehätie.

44 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Pohjoinen kasvukäytävä -näkökulman vahvistaminen Salo Lohja Espoo-ratalinjan yleissuunnitelman laadintaan tulee varata määräraha. Liikennenäkökulman lisäksi kasvukäytävän vahvistamisessa on syytä painottaa elinkeinonäkökulmaa ja kansainvälistä ulottuvuutta. Liikennealan strategioihin vaikuttaminen Liikennepoliittisen selonteon mukaisten lentoliikenne- ja meriliikennestrategioiden laadinta linjaa Varsinais-Suomen toimintaedellytyksiä jatkossa. Näihin vaikuttaminen ja Varsinais-Suomen näkökulman esille tuominen on keskeistä.

45 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Saaristoliikenteen riittävän palvelutason turvaaminen Liikenne- ja viestintäministeriö on suunnitellut saaristoliikenteen palvelutason määrittämisen käynnistämistä vuoden 2014 aikana. Saaristoliikenteeseen on osoitettava määrärahat, jolla voidaan turvata riittävä palvelutaso. Saariston rengastie tulee muuttaa maantieksi.

46 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitus turvattava Täysimääräinen yliopistoindeksi tulee turvata ja varmistaa aito kilpailutus poistamalla erillisrahat. Innovaatiotoimintaa tulee tukea kehittämällä Tekesin IKK-ohjelmaa. OKM:n budjettilohkon indeksitarkistus tulee palauttaa ja yksikköhintoja korottaa. AMK:n toimilupien muuttuessa on rahoitukseen tasoon vaikutettava. OKM:n ja VM:n tulee ratkaista ammattikorkeakoulujen arvonlisäverokohtelu, jotta Kupittaan Kampus -hankkeessa edetään.

47 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Turun biokuvantamisen asema kansallisella tutkimusinfrastruktuuritiekartalla turvattava Opetus- ja kulttuuriministeriön on ratkaistava kansallisen tutkimusinfrastruktuuritiekartan kestävä rahoitus. Turun biokuvantaminen on avainasemassa tiekartalla osana kansallista kuvantamisverkostoa (FiBI) ja Euro-Bioimaginginfrastruktuurihanketta. Alueellistamista on jatkettava Tutkimusrahoituksen ja sektoritutkimuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen sijoittaminen Turkuun on perusteltu. On arvioitava Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Kuluttajatutkimuslaitoksen sijoittamista Helsingin yliopiston sijaan Turun yliopiston yhteyteen. Rajavartiolaitoksen ilma-aluskorjaamon keskittämisessä on huomioitava, että toiminnalliset lähtökohdat tukevat sijoittamista Turkuun.

48 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Rakennemuutostuen jatkon varmistaminen elinkeinojen kehittämiseen Salon mittava rakennemuutos ja Kemiönsaaren FNsteel-yrityksen konkurssi vaikuttavat merkittävästi alueiden työllisyystilanteeseen. Rakennemuutos koskettaa vahvasti myös Turun seutua. Tuen painopiste on jatkossa kansallisessa rahoituksessa. Nopean reagoinnin välineitä tulee kehittää ja vahvistaa. Jatkuvaan rakennemuutokseen vastataan mm. Turun kaupunkiseudun kasvusopimus- ja INKA-hakemuksilla, jotka muodostavat vahvan pohjan kaupunkiseudun kehittämiselle ja maakuntastrategian valmistelulle. Uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen Tuontiöljy ja -kivihiili tulee korvata puulla ja muilla bioenergian muodoilla. Tavoite edellyttää saatavissa olevan puun määrän lisäämistä, esimerkiksi Turun sataman kautta. Kestävää metsätaloutta tukemalla (KEMERA) hankitaan lisää puuainesta bioenergiaksi.

49 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Teijon kansallispuiston toteuttaminen Tavoitteena on retkeilyalueen muuttaminen kansallispuistoksi. Alueen statuksen muutoksella tavoitellaan positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Metsähallituksen luontopalvelut valmistelee kansallispuistoselvityksen vuoden 2013 loppuun mennessä.

50 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 Saaristomeren tilan parantaminen Itämeren suojelun keskiössä Itämeri-momentin määrärahaa tulee kohdentaa erityisesti Saaristomeren tilan parantamiseen. Vesienhuoltoon, mm. siirtoviemäreihin tarvitaan lisämääräraha. Siirtoviemärihankkeiden priorisointi on muutettava tarvelähtöisemmäksi. Pro Saaristomeri -teeman näkyvyyttä on edistettävä ja Itämeri-momentin varoja on jaettava konkreettisiin vesistönsuojeluhankkeisiin Saaristomeren alueella.

51 Edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 EU:n meripäivät Turkuun EU:n meripäivät (European Maritime Day) on merkittävä tapahtuma koko Euroopan unionin mittakaavassa. Meripäivät tuo runsaasti näkyvyyttä isäntäalueelle ja luo mahdollisuuden tuoda alueen erityisosaaminen esille. Meripäiviä tavoitellaan Turkuun vuonna 2015 tai Turku-prosessi Itämeristrategian ulkoista ulottuvuutta vahvistetaan Venäjän mukana ololla käytännön tason projekteissa. Laajempi näkyvyys ja konkreettisten, asiaa tukevien hankkeiden aikaan saaminen on keskeistä. Prosessin koordinaatiovastuu on Turun kaupungilla ja Varsinais- Suomen liitolla.

52 Maakunnan vetovoima Varsinais-Suomen vetovoiman ja imagon parantamiseksi on jo vuosia käynnistetty yhteismarkkinointikampanjaa Erityisesti haasteellisessa tilanteessa on tehtävä kaikki voitava, jotta maakunta vetäisi puoleensa ihmisiä, yrityksiä, työpaikkoja Telakkateollisuutta koskenut julkinen keskustelu leimasi Turun alueen taloudellisesti taantuvaksi alueeksi siitä on sinnikkäästi pyristeltävä yhteistyöllä irti Maakunnan VISIONA on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON SUOMEN PARASTA

53 Yhteismarkkinointi jatkuu vuonna 2013 Maakuntahallitus päätti , että maakunnan yhteismarkkinointi jatkuu tänäkin vuonna Koko maakunta on edelleen työssä mukana, mutta Turun seudun osuus kokonaisrahoituksesta on kasvanut Valtakunnalliset kampanjat keskittyvät asumiseen ja yrittämiseen/osaamiseen, teemana on kasvu Kampanjoiden tulokset mitataan systemaattisesti Projektinjohtotoimistona jatkaa Place Marketing Oy Yhteismarkkinointihankkeen jatko kilpailutetaan vuoden 2013 aikana.

54 Varsinais-Suomen liitto 20 vuotta ( ) Nykymuotoinen Varsinais-Suomen liitto täytti keväällä 2013 kaksikymmentä vuotta Juhlavuoden kunniaksi julkaistu kirja Maakuntien ykkönen Varsinais- Suomi. Kirja on toisaalta uusintapainos kirjasta Täällä Suomen synnyinmuistot (V-S maakuntaliitto 1992) ja toisaalta oma itsenäinen populaarihistoriansa kertoo Varsinais-Suomen keskeisestä asemasta Suomen historiassa

55 Varsinais-Suomen liitto Kaikkien 28 varsinaissuomalaisen kunnan kuntayhtymä Kuntabudjetti vain 3.7 M Työntekijöitä n. 60 Liitto ei näillä luvuilla voi yksinään saada suuria ihmeitä aikaan Siksi liitto on ennen kaikkea yhteistyöorganisaatio, joka pyrkii saamaan kaikki maakunnalliset toimijat yhdessä toteuttamaan maakunnan visiota: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON SUOMEN PARASTA

56 Kiitos huomiostasi!