Maaseudun kehittämisohjelma

Transkriptio

1 Maaseudun kehittämisohjelma MTK- ja Leader-toiminnanjohtajien yhteistyöseminaari Taina Vesanto Sivu 1

2 Eurooppa strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena MAASEUDUN KEHITTÄMINEN KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus Sivu 2

3 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Sivu 3

4 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. 3. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. 4. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. 5. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. 6. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Tavoitteita toteuttavat alla esitellyt toimenpiteet. Sivu 4

5 Ohjelmavalmistelun aikataulua Elokuu Kumppanuussopimuksen valmistelu Parlamentin ja neuvoston asetusten julkaisu Joulukuu Komission toimeenpanosääntöjen hyväksyminen Toukokuu Maaseudun kehittämisohjelman hyväksyntä Syyskuu Lausuntojen käsittely Lait maaseudun kehittämisestä ja ohjelman hallinnoinnista eduskuntaan (muut myöhemmin) Talouspoliittinen ministerivaliokunta Alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset Kumppanuussopimus komissioon Ohjelmaluonnoksen toinen versio Ohjelman käsittely valtioneuvostossa Koulutukset käynnistyvät Ohjelma komissioon. Neuvottelut komission kanssa jatkuvat kunnes ohjelma on hyväksytty Sivu 5

6 Ohjelman sisältö Nykytilan analyysi + SWOT Tarpeet - ohjelman läpäisevinä tavoitteina ympäristö, ilmasto, innovatiivisuus Strategia - tavoitteet, valitut toimenpiteet, rahoituksen kohdentaminen ja painotukset Toimenpiteet Seuranta ja arviointi Rahoitussuunnitelma Indikaattorisuunnitelma Toimeenpanon järjestelyn kuvaukset Kansallinen maaseutuverkosto Todennettavuus ja valvottavuus Sivu 6

7 Maaseutuohjelman rahoitus Varojen jako linjattu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Toimenpide milj. euroa Maatalouden ympäristö ja ilmastotoimenpiteet sekä neuvonta Luonnonmukainen maatalous 326 Eläinten hyvinvointi 458 Luonnonhaittakorvaukset yht., josta osarahoitettu (EU ja kansallinen) kokonaan kansallinen rahoitus* Maatalouden aloittamis ja investointiavustukset 407 Leader 300 Yritys ja hanketuet sekä tekninen apu 691 Yhteensä * Sisältää siirtoa maa ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta. Lopullinen siirrettävä määrä täsmentyy myöhemmin. Sivu 7

8 Kooste: Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys (art. 14) - hankkeet ympäristöosaamisen kehittämiseen Neuvonta (art. 15) - ympäristöneuvonta - ympäristösitoumukseen valittujen toimien mukauttaminen neuvonnan perusteella Luonnonmukainen tuotanto (art. 29) Luonnonhaittakorvaukset (art ) - tukikelpoisuus pysyville laitumille Leader (art , 64) - paikallisten toimintaryhmien kautta toteutettavat ympäristöhankkeet Yhteistyö (art. 35) - eri tahoja yhdistävät yhteishankkeet: esim. verkostojen luominen, kehittämishankkeet - käytäntöön kytkeytyvä tutkimus, innovaatioiden ja uusien käytäntöjen tai tekniikoiden käyttöönotto, pilottihankkeet Investoinnit (art. 17) - lannan prosessointi, varastointi - säätösalaojitus - kosteikkojen perustaminen - luonnonlaitumien peruskunnostus Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (art. 19) - tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot, työmahdollisuudet: esim. lannan tuotteistamisen kehittäminen, ympäristöyrittäjyys Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (art. 20) - esim. ympäristön tilaa parantavat yhteisölliset toimet, uusiutuva energia, virkistyspalvelut, luontoreitistöt, asuinympäristön parantaminen, maisemanhoitosuunnitelmat Sivu 8 Ympäristökorvaukset (art. 28) Ravinteiden kierrätys Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla Lietelannan sijoittaminen peltoon Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Ravinteiden tasapainoinen käyttö Valumavesien hallinta Kosteikkojen hoito Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot Alkuperäisrotujen kasvattaminen Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Sopimus Sitoumus Geenipankkisäilytys: (art. 29.9)

9 Luonnonmukainen tuotanto - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 Luomu omana toimenpiteenä - Luonnonmukainen tuotanto ja kotieläintuotanto - Sitoumus voidaan rajata koskemaan vain tilan avomaanvihannesviljelyä. Luomutiloilla on mahdollista sitoutua useimpiin ympäristökorvausten ja eläinten hyvinvointikorvausten ehtoihin - Samoista toimista ei kuitenkaan makseta kahta kertaa Yhteensovittaminen suorien tukien viherryttämistukeen Sivu 9

10 Eläinten hyvinvointikorvaukset 1/2 - tavoitteet 1, 3, 5 ja 6 Tarpeet: Suomalaisten tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja hyvinvoinnin edistäminen Uutta: Naudat ja siat - Ehtoja muokattu toimeenpanokokemusten perusteella - Terveydenhuolto poistettu komission tulkintojen vuoksi Uutta lampaiden, vuohien ja siipikarjan ehdot Nykyinen sitoumusten 5-vuotisuus muuttuu 1-vuotiseksi - Sitoumuksen vuosittainen jatkaminen Sivu 10

11 Luonnonhaittakorvaukset 1/2 - tavoite 3 ja 5 Tarpeet: - Epäsuotuisilla alueilla toimivien tilojen toimintakyvyn turvaaminen ja kilpailukyvyn edistäminen - Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen (perinnebiotoopit, luonnonlaitumet ja muut peltojen ulkopuoliset maatalousvaikutteiset kohteet) - Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Uutta: - Uudet yhteiset ilmastoon ja maaperään liittyvät kriteerit raja-arvoineen. - Hienosäädöllä rajataan ulos ne alueet, jotka ovat voittaneet haitan taloudellisin tai investointien kautta. Koko Manner-Suomi epäsuotuista aluetta. - Yksivuotinen, viljelijämääritelmä yhtenäistyy suorien tukien kanssa. - Degressiivisyys eli tuen asteittainen aleneminen. Sivu 11

12 Neuvonta 1/2 - tavoitteet 1, 2, 3, 5 ja 6 Tarpeet: Osaamisen lisääminen Neuvonnalla edistetään useiden ohjelman tavoitteiden toteutumista Kaudella hyviä kokemuksia erilaisista kansallisista neuvontahankkeista Uutta: Neuvonta on kokonaan uusi toimenpide ohjelmassa Sivu 12

13 Neuvonta 2/2 Toimenpiteen kuvaus: Neuvojat kilpailutetaan Viljelijä valitsee tarvitsemansa aihealueen neuvojan listasta - Neuvonta tilan tarpeiden perusteella, ei annettuina osioina, vrt. nykyinen tilaneuvonta Tuki maksetaan neuvojalle Neuvontaa tarjotaan laajasti: täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristöasiat, kasvinsuojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, energiasuunnittelu, eläinten hyvinvointi ja terveydenhoito sekä innovaatiot Liiketoiminnan suunnittelun neuvonta rahoitetaan kansallisesti osana investointitoimenpidettä Sivu 13

14 Yhteistyö - tavoitteet 1 6 Tukee ja rakentaa maaseudun uudistuvia elinkeinoja. Elinkeinojen kehittämistä alueilla, alueiden välisinä tai valtakunnallisina hankkeina. Tuotteet, markkinat, menetelmät, tekniikka jne. Erityistavoitteena biotalouden innovaatioiden ja uusien klustereiden rakentuminen. Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö maa- ja metsätalouden toimijaketjuissa. Hyödyn saajina yritykset, viljelijät, tutkimus ja alueelliset kehittäjäorganisaatiot - ilman erityisiä rajauksia. Uusia tuen kohteita: Pilotti- ja demonstraatiohankkeet, uusien klustereiden tuki. Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella. Tutkimusyhteistyö erityisesti EIP-ryhmissä, jotka kehittävät jotain tiettyä uudistusta tai innovaatiota maa- ja metsätalouden alalla. Muiden rahastojen kanssa yhteen sovitetut hankkeet. Sivu 14

15 Yhteistyö toimenpide (Art 35) -Parantaa maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja uudistumista sekä vauhdittaa biotalouden kehittymistä koko talouden kestävän kehityksen veturiksi. Toimenpide tukee ohjelman kaikkia prioriteetteja, eli kaikkia maaseudun toimialoja. -YHTEISTYÖHANKE esimerkkejä: Parantaa markkinaviestintää, tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Rakentaa uusia yhteyksiä maaseudun yrittäjien ja tutkimuksen välille sekä arvoketjussa ja kansainvälisesti. Etusija on paikallisilla markkinoilla ja lyhyillä toimintaketjuilla. Synnyttää uusia klustereita ja tukee tuottajayhteistyötä. Maaseudun uudet palvelutuotteet myös mukana. -Parhaan käytettävissä olevan tiedon tuottaminen ja välittäminen elinkeinotoiminnan ja ympäristötoimenpiteiden tarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti. Toteuttaa pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla uusia toimintatapoja voidaan testata ja esitellä. -Synnyttää lisäarvoa tuottavia innovaatioita, tuotteita ja palveluita. Voi valmistella yhteishankkeena mm. innovaatiokumppanuutta (EIP) toteuttavaa maaseudun innovaatioryhmää (OG). Hankkeella tulee olla hallinnosta vastaava koordinaatiotaho. Toimenpiteessä tuetaan toimialasta riippumatta maaseudun kehityksen kannalta merkittävien uusien klustereiden ja yhteistyöhankkeiden perustamista sekä näiden ryhmien kehittämishankkeiden toteuttamista. Yhteistyöllä voidaan toteuttaa yritysten (ml maatilat), metsän omistajien, markkinatoimijoiden, tutkimuslaitosten, asiantuntijoiden, yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden kehittäjäorganisaatioiden yhdessä toteuttamia hankkeita, joilla edistetään käytäntöön kytkeytyvää tutkimusta, tuotekehitystä, innovaatioiden tuottamista ja käyttöönottoa, laatua, logistiikkaa, kustannustehokkuutta sekä tehostetaan tuotantoprosesseja ja markkinoiden toimivuutta mm. lisäämällä asiantuntemusta ja yli erilaisten sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä. Sivu 15

16 Yhteistyö toimenpide EIP / maaseudun innovaatioryhmät (OG): Art 61 mukaiseksi maatalouden** tuottavuutta ja kestävyyttä edistäväksi eurooppalaista innovaatiokumppanuutta toteuttavaksi maaseudun innovaatioryhmäksi voidaan valita ryhmä, joka koostuu tutkimuksen, neuvonnan, asiantuntijoiden, viljelijöiden, metsänomistajien sekä ao. innovaation kehittämiseksi loogisten markkinatoimijoiden edustajista. [Sen tulisi toimia yhtä ELY -keskuksen aluetta laajemmalla alueella]. Sen tulee alueellaan tai teemansa mukaisesti toteuttaa suunnitelmassaan esittämäänsä innovaatioon tähtäävää hankekokonaisuutta. Maaseudun innovaatioryhmä voi toteuttaa innovaatioon tähtäävää hankettaan enintään kolmen- viiden vuoden ajan. Maaseudun innovaatioryhmille asetetaan valintakriteereitä, jotka käsitellään ohjelman ensimmäisessä seurantakomiteassa. Maaseudun innovaatioryhmän innovaation valmistelua koskeva suunnitelma ja hakemus. Innovaatioryhmän valinta tapahtuu ohjelmatasolla erillisellä hakumenettelyllä. Valinnasta vastaa valintaryhmä. Toimijaryhmien valinta käsitellään ohjelman seurantakomiteassa [puoli]vuosittain. **maatalous tässä yhteydessä kattaa myös metsätalouden ja niiden tuotteiden jalostuksen. Sivu 16

17 Maaseudun yritystuet - tavoitteet 4 ja 6 Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista ja saada sitä kautta aikaan kannattavaa kasvua, työpaikkoja ja toimeentuloa. Maaseudun yritystukea suunnataan investointeihin, kehittämiseen, kokeiluihin ja uusien yritysten perustamiseen (Perustamistuessa tiettyjä rajoituksia. Ei koske maataloustuotteiden jalostusta.) Yhteensovitus kansallisesti ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) tuettaviin toimiin. Maaseudun yritystuen yksityiskohtia valmistellaan ja seurataan erityisesti EU:ssa kesken olevaa valtiontukisääntöjen uudistusta. Sivu 17

18 Maatalouden rakennetuet - tavoite 5 Maatalouden investointitukien tavoitteena on luoda edellytyksiä maataloustuotannon kehittämiselle, tuotannon nykyaikaistamiselle ja yrityskoon kasvattamiselle Tukea myönnetään mm. tuotantorakennusten rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, uusiutuvaa energiaa hyödyntävien energialaitosten rakentamiseen sekä lannan käsittelyä, varastointia ja käyttöä tehostaviin investointeihin. Osaa investointitukikohteista tuetaan ohjelman ulkopuolella kansallisin varoin. Toimenpiteissä huomioidaan muun muassa energiatehokkuus ja ilmasto sekä ympäristön ja eläinten hyvinvointi Aloitustuen tavoitteena on tuottajien ikärakenteen parantaminen ja tuotannon jatkuvuuden turvaaminen Ei suuria muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna Tukitasot ja yksityiskohdat valmistelussa Sivu 18

19 Koulutus ja tiedonvälitys sekä maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen - tavoitteet 1 6 Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys Järjestäminen, toteuttaminen, hankinnat Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia Leader-toimenpiteenä voi olla laajempi sisältö Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Pieninfrastruktuuri ei laajakaistojen runkoverkkoja Suunnittelu, pilotointi, toteutus, investoinnit Julkisen tuen enimmäistaso 100 prosenttia. Jos yrityksiä mukana hankkeessa, tukitaso alhaisempi Sivu 19

20 Alueelliset maaseudun kehittämisen strategiat ja suunnitelmat ELY-keskukset valmisteluvastuussa Laaja alueellinen valmistelu 2012 ja 2013 Korostuneesti esillä alueen maaseudun potentiaali ja vahvuudet, mutta myös kehittämistarpeisiin etsitään keinoja. Kehittyvät yhteistyökuviot Keskeiset yhteistyön alueet: - Älykäs erikoistuminen alueella, osaaminen - Biotalouden kehitys yli sektorirajojen - Yritysten kehitys ja yritysympäristö - Saavutettavuus, palvelut, osallisuus ja hyvinvointi Sivu 20

21 Leader : - tavoitteet 1 6 Tarpeet: paikallisen kehittämisen vahvistaminen, sosiaalisen pääoman vahvistaminen, paikallisen elinkeinoelämän edistäminen Tavoite: vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi Leader-toimintatavan rahoitus vähintään 5 % maaseuturahaston kehyksestä Mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja Mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi - pienten toimijoiden auttamiseksi Toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilut Maaseutuväestön koulutuksesta Leader-ryhmillä kasvava vastuu Uusi Leader-brändi. Sivu 21

22 Leader : - tavoitteet 1 6 MMM/valintakomitean ja ulkopuolisen arvioitsijan palaute hakijoille strategialuonnoksista Entistä enemmän panostetaan nuoriin, elinkeinojen kehittämiseen. Myös kansainvälisyys korostuu. Aluemääritykset ja niiden yhteensovitus alueellisen suunnitelman kanssa, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. Kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. Virallinen haku käynnistyy, kun ohjelma on toimitettu komissioon. MMM:n valintapäätös ryhmistä, sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman. Sivu 22

23 Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle Sähköinen asiointi ja hakuprosessin etenemisen tarkastelu kauden alusta alkaen Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt - Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus (lump sum/flat rate) Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö oleellisena osana ohjelmaa Maatalouden investoinnit nykyistä laajemmin ohjelmaan Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi Tekninen apu jatkuu kuluvan kauden reaalisella tasolla Maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkavat. Yksikkö osana Maaseutuvirastoa Seinäjoella. Valtakunnallisilla hankkeilla koordinaatiovastuuta Sivu 23

24 Maaseutu.fi/maaseutu2020 Muista myös uutiskirje Liiteri Sivu 24