Luontoelokuva digitaalisen todellisuuden aikakaudella
|
|
- Kaija Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 30 niin & näin 2/2013
2 Markku Lehtimäki Kuvia ja kertomuksia metsästä Luontoelokuva digitaalisen todellisuuden aikakaudella Etäännyttävätkö digitaaliset tekniikat katsojan todellisen maailman ja luonnollisen ympäristön kokemuksesta? Tuore kotimainen dokumentti Metsän tarina (2012) nostaa esiin kysymyksen sekä perinteisen filmin että luontodokumentaarin reviiristä digitaalisen kuvankäsittelyn aikakaudella. Luontoa pyritään inhimillistämään myös tarinallistamisen ja kerronnallistamisen keinoin. Onko luonnon yllätyksellinen rosoisuus jo uhanalaista? K olumnissaan Elokuva on kuollut! (2012) kriitikko Kari Salminen kirjoittaa perinteisen filmin joutsenlaulusta digitaalisen käänteen aikana: Nykyelokuva on olemukseltaan animaatiota. Me näemme alusta loppuun keinotekoisen todellisuuden, piirretyn tietokonemaailman, josta tiedämme intuitiivisestikin, että vain pieni osa siitä on nähnyt kameraa. [ ] kun elokuva katkaisee siteensä todellisuuteen, sitä ei enää ole. Vanha elokuva tallensi puolivahingossakin aina jotakin ylimääräistä. 1 Elokuvatutkija Antti Alanen puolestaan toteaa: Miisa Kaartinen, Ronja Ryövärintytär (1984) Fotokemiallinen filmi tavoittaa luonnostaan tunteen ilmapiiristä, siitä, että ilma ei ole tyhjyyttä vaan täynnä hiukkasia, säteilyä, värähtelyjä, kosteutta ja lämpöä. Siitä seuraa, että se, mitä näemme, ei ole ilmakehässä milloinkaan terävää vaan mikroskooppisten häiriöiden muuttamaa. Digitaalinen kuva on lähtökohtaisesti luonnottoman terävä, koska se korjaa näkökyvyn reunalla olevat häiriöt. Siksi digitaalinen kuva näyttää siltä kuin se olisi kuvattu ulkoavaruudessa, jossa ilmakehää ei ole. Siksi se näyttää kuolleelta. 2 Vaikka filmimateriaalille kuvatun ja perinteisillä filmiprojektoreilla valkokankaalle heijastetun elokuvan puolustajat saattavat kuulostaa arkistojen ummehtuneisiin kätköihin linnoittautuneilta elitisteiltä, heidän ilmaisemansa huoli on varteenotettava. Suurin osa kotimaisista nykyelokuvista kuvataan digitaalisille formaateille, minkä lisäksi useimmat suomalaiset elokuvateatterit ovat luopuneet perinteisistä filmiprojektoreista. Uudemmista fiktioelokuvista Härmä (2012) ei luottanut luonnon rikkauteen, vaan esimerkiksi tapahtumia ympäröivä ruoho piti värjätä digitaalisesti vihreämmäksi. Lopputulos näyttää tarkoituksellisen keinotekoiselta. Puhdistuksen (2012) tarinamaailmaan on puolestaan lisätty jälkituotannossa tietokoneella kärpäsiä, savua ja lunta. Sofi Oksasen romaanin historiallis-fiktiivinen maailma muuttuu Antti J. Jokisen elokuvaversiossa mainosvideomaiseksi kuvapinnaksi. Todellisuuden taltioinnin ja elokuvallisen esityksen välinen dynamiikka on ollut mukana elokuvan alkuajoista asti. Perinteinen käsitys elokuvasta elävänä kuvana perustuu olennaisesti analogisen filmimateriaalin hyödyntämiseen, ja tämä traditionaalinen näkemys voi oikeuttaa puhumaan digitaalisen kuvan keinotekoisuudesta ja kuolleisuudesta. Elokuvalla on historiallisesti jatkuva pyrkimys kohti todellisuutta, niin että teknologinen kehitys ääni, väri, laajakangas on mahdollistanut yhä täydellisemmän todenkaltaisuuden. Nykytutkija Richard Rushton kuitenkin esittää, että elokuvat eivät niinkään representoi todellisuutta kuin luovat oman elokuvallisen todellisuutensa3. Digitaaliset tekniikat esittävät radikaalin haasteen analogiselle, valokuvauksen menetelmälle perustuvalle luontodokumentaarille, sillä kuvan ontologinen status muuttuu. Dokumenttielokuvan tutkija ja ohjaaja Jouko Aaltonen toteaa, että digitaalitekniikan myötä valokuvan ja elokuvan indeksisyyden pohja on pettämässä ja että indeksisyyden ja todistamisen sijaan painopiste siirtyy muokkaamiseen ja jälkituotantoon, post-produktioon 4. Uusi suomalainen luontoelokuva Metsän tarina (2012) on valmistunut luontokuvaajien Hannu Siitosen ja Mikko Pölläsen vuosien työn tuloksena. Se sisältää kiehtovaa ja harvinaista kuvamateriaalia, joka aidon luontokuvan konventioiden mukaisesti ylistää luonnon koskemattomuutta ja puhtautta5. Metsän tarina on myös ensimmäinen elokuvateatterilevitykseen päässyt suomalainen luontodokumentti puoleen vuosisataan (edellinen oli Luonnon kätköissä vuodelta 1963), ja se on houkutellut ennätysyleisön lippuluukuille. Metsän tarinaa voi tarkastella paitsi digitaalisen kulttuurin tuotteena myös esimerkkinä ihmisen välittyneestä luontosuhteesta, johon on aina kuulunut pyrkimys kerronnallistaa luontoa. Kertomuksia luonnosta Metsän tarinan inhimillinen kehyskertomus on isän (Turkka Mastomäki) ja pojan (Christian Ruotanen) 2/2013 niin & näin 31
3 huojunta, koska uusi ja vieras väline teki arkisen ja tutunomaisen äkkiä aavemaiseksi 10. Elokuvateorian klassikko Siegfried Kracauer näki amerikkalaisen elokuvakerronnan pioneerin D. W. Griffithin teoksissa kiehtovaa määrittelemättömyyttä, sillä Griffithin suuret lähikuvat pienistä materiaalisista ilmiöistä eivät ole pelkästään kiinteä osa kerrontaa, vaan ne myös paljastavat uusia piirteitä fyysisestä todellisuudesta 11. Esseessään Pausing over Peripheral Detail (1986) Roger Cardinal analysoi luontokuvia neuvostovenäläisen filmirunoilijan Andrei Tarkovskin elokuvassa Peili (Zerkalo, 1974). Hän ehdottaa, että pysähtyneet, lyyriset luontokuvat ruumiillistavat todellisten puiden taian.12 Cardinalin mukaan tämä taika koostuu tarinalle ja juonelle perifeerisistä yksityiskohdista kuten puiden ja ruohon liikehdinnästä, jonka kamera onnistuu tallentamaan. Elokuvallisesti sofistikoituneessa kommentissaan Lesley Stern kuitenkin huomauttaa, että materialisoidessaan tiettyjä asioita ja esineitä elokuva täyttää ne paatoksella ja tekee niistä tunteisiin vetoavia. Silti elokuvallisella asialla tai esineellä on kyky koskettaa meitä mystisemmällä ja epäsuoremmalla tavalla, oli kyse sitten sadepisaroista tai tuulessa leijuvista lehdistä.13 Metsän tarinan inhimillinen kerrontakehys ei ole sinänsä valheellinen vaan pikemminkin yksi keino tehdä kuvien sarjasta ylipäänsä tunteita herättävä kertomus. Monika Fludernik määrittelee luonnollisessa narratologiassaan kerronnallisuuden ennen kaikkea suhteessa inhimilliseen kokemuksellisuuteen. Tällöin tarinan kerrottavuus korostuu sen emotionaalisessa merkityksessä kertojalle ja kuulijalle.14 Ihmisten aistit ja mielikuvitus ovat 32 niin & näin 2/2013 Valokuva: Hannu Siitonen välinen dialogi, jossa poika ihmettelee lyyrisesti luontoa ja isä selostaa sitä kuin puhuva ensyklopedia. Kuvien yllä kuultava voice over -puhe ei aina ole kertovaa ja psykologisoivaa. Se voi myös dramatisoida ihmisen luontaista pyrkimystä hahmottaa ja tiedostaa maailmaa kielen avulla.6 Metsän tarinan isä poika-keskustelusuhteen lähtökohtana ovat suomalaiseen metsään liitetyt tarinat ja myytit, jotka antavat kertomukselle selittävän ja opettavan kehyksen. Elokuvassa on tavoiteltu luonnon rytmiä vuodenaikojen liikettä, poikasten kasvua. Samalla on pyritty antamaan tilaa luonnon omalle äänelle, joka tietenkin on mahdollista välittää autenttisemmin audiovisuaalisessa mediassa kuin esimerkiksi paljon tutkitussa luontorunoudessa. Voidaan epäilemättä kysyä, ovatko yksittäiset kuvat luonnosta ja maisemasta kertomuksia, tai missä määrin metsä on muutettu elokuvassa tarinaksi. Esimerkiksi filosofi Peter Lamarquen mukaan aurinko paistoi ja ruoho kasvoi on kertomus 7. Joidenkin kertomuksen tutkijoiden mukaan tällainen simultaanisten tapahtumien kuvaus, jossa ei tunnu olevan ajatusta muutoksesta ja kausaalisuudesta, ei riitä kertomukseksi8 ellei nähdä, että auringon paiste aiheuttaa ruohon kasvun. Lamarquen esimerkki voisi kuvata elokuvia, joissa sekä modernistinen antikerronta että luontodokumentaari yhdistyvät. Hänen mukaansa jotkut kertomukset ovat tylsiä, rönsyileviä, järjestymättömiä.9 Juuri tällaisen luonnollisen elokuvan olisin Metsän tarinassa halunnut nähdä. Elokuvakerronnan historian alkuhämärässä katsojia kiehtoivat valkokankaalla nähdyt satunnaiset yksityiskohdat kuten tuulessa värisevät lehdet ja puiden
4 Valokuva: Hannu Siitonen kehittyneet osana luonnollisessa ympäristössä toimimista, jolloin tarinoiden kertominenkin on lähtökohtaisesti luonnollinen maailmassa toimimisen ja selviytymisen keino15. Myös niin kutsuttu ekologinen lähestymistapa elokuvaan tarkastelee, miten inhimillisen havainnon järjestelmät ovat kehittyneet aikojen kuluessa osana luonnossa selviämistä16. Luonnon ja eläinten personifikaatio ei siis merkitse vain luonnon kääntämistä toiseksi. Personifikaatio on myös retorinen keino, jolla toinen (kuten luonto) voidaan tehdä ymmärrettäväksi. Kun meille kerrotaan Metsän tarinassa, että käärmeet pitävät neuvostoa, nuo pelottavat tai pelottavina esitetyt eläimet tulevat helpommin lähestyttäviksi. Toisaalta elokuvassa viitataan karhun nimeen 17, jonka lausumista on aina vältelty ja haettu metsän kuningasta lepytteleviä ja pehmentäviä eufemismeja. Tarvitsemmeko tätä selostavaa ääntä luonnon kuvien ja äänien päälle? Katsoessamme metsää ja sen elämää itsekin vaistomaisesti ryhdymme haltioitumisen ja ihmetyksen lomassa kerronnallistamaan sitä, mutta emme välttämättä tukahduttavassa mielessä.18 Metsän tarinassa esimerkiksi erään päähenkilön, kuukkelin, pyöreys, pyöriminen, pörröisyys ja pyrstön oranssi väri eivät tunnu riittävän sen olemassaolon merkityksen aineksiksi. Sen sijaan kuukkelia, kuten muitakin lintuja, täytyy voice over -kerronnassa määritellä erilaisin vertauksin. Kuukkelin nimeäminen muinaiseksi sielulinnuksi perustelee kyllä retorisesti sen pyhyyttä ja koskemattomuutta, varsinkin kun tiedetään, että se on uhanalainen laji Punkaharjun Haarikkojärveä ympäröivissä metsissä, joita Metsän tarina kuvaa. Silti kyseiselle elo- kuvalle tyypillinen ylenmääräinen kerronnallistaminen ja merkityksellistäminen irrottaa linnun sen omasta reaalisuudesta jotakin muuta symboloivaksi olioksi. Metsän tarinan kaltaiset luontodokumentaarit herättävät iänikuisia kysymyksiä kuvan ja todellisuuden suhteesta varsinkin digitaalisen kulttuurin aikana, jolloin elokuvan jälkikäsittelyvaiheessa filmiin voidaan tehdä ratkaisevia muutoksia19. Metsän tarina on kauniista kuvistaan huolimatta oireellinen esimerkki ihmisten muuttuneesta luontosuhteesta digitaalisen ajattelun aikakaudella. On kuin tuottaja Marko Röhr olisi halunnut viihteellistää Hannu Siitosen ja Mikko Pölläsen vuosien aikana tallentaman arvokkaan kuvamateriaalin, jotta elokuva kelpaisi teatteriesitykseen. Elokuvan käsikirjoittaja ja toinen ohjaaja Ville Suhonen, joka muistetaan myös Poika ja ilves -elokuvan (1998) kirjoittajana, on liikaakin muokannut ja tiivistänyt 20 tunnin kuvamateriaalia runsaan tunnin mittaiseksi, Poika ja metsä -henkiseksi tarinaksi. Metsän tarinassa käytetään runsaasti luonnottomia elokuvallisia keinoja kuten kuvan hidastuksia (pöllön dramaattinen lento) ja nopeutuksia (pilvien ja kuun liike). Tarinamaailman rakentamisessa noudatetaan klassisen Hollywood-elokuvan konventioita kuten kuva vastakuva-leikkausta, jonka avulla toteutetaan pöllön ja oravan kaksintaistelumainen kohtaaminen puiden oksalla. Lisäksi elokuvassa on nopeita ja äkillisiä leikkauksia, jotka tuntuvat häiritsevän luonnon rytmiä. Kamera-ajoja metsien ja järvien yllä säestää Panu Aaltion mahtipontinen ja romanttinen musiikki. Isän ja pojan jatkuva voice over -puhe peittää musiikin ohella luonnon omat äänet: 2/2013 niin & näin 33
5 lintujen laulun, puiden narinan, tuulen vinkunan. Jopa luonnon värit tuntuvat kuvankäsittelyn jälkeen liian kirkkailta ja synteettisiltä. Ovatko nuo oikeita lehtiä ja mansikoita, oikea taivaan väri? Miksi kuvatun materiaalin digitaalisessa jälkikäsittelyssä luonto pitää tehdä kauniimmaksi kosmeettisin keinoin? Kuvia todellisuudesta Digitaalisen kuvauksen tai projisoinnin vuoksi Metsän tarinan kuvista vaikuttaa puuttuvan syvätarkkuus, minkä huomaa erityisesti elokuvateatterin valkokankaalla. Realistisen elokuvateorian klassikko André Bazin korosti pitkien otosten ja syvätarkan kuvan merkitystä, sillä ne paljastivat sosiaalisen ja luonnollisen maailman todellisuuden kaikessa rikkaudessaan. Bazinin mukaan elokuvan todentuntuisuus rakentuu valokuvan ontologialle, sillä elokuva rekisteröi ja dokumentoi maailmaa hyödyntämällä valoa, joka tulee tuosta maailmasta.20 Myös Stanley Cavellin filosofoima elokuvan ontologia rakentuu filmauksen valokuvalliselle perustalle ja ajatukselle valokuvasta indeksikaalisena merkkinä: kuvatut materiaaliset objektit ovat fyysisesti, kemiallisesti ja kausaalisesti kytkeytyneitä valmiisiin valokuviin. Valokuvat eivät ole niinkään maalausten kaltaisia representaatioita maailmasta vaan pikemminkin transkriptioita.21 Cavellin mukaan valkokankaalle projisoidut esineet ja oliot ovat refleksiivisiä ja aina myös itseensä viittaavia, koska ne heijastelevat omaa fyysistä alkuperäänsä maailmassa. Valokuvatut asiat pakottavat katsojan pohtimaan niiden todellisuutta ja olemassaoloa sekä tiedostamaan asioiden riippuvaisuuden valokuvallisesta ja elokuvallisesta välineestä.22 Läsnäolon ja poissaolon dialektiikka tekee valokuvasta merkkinä erityisen. Valokuvan poikkeukselliseen luonteeseen kiinnitti huomiota myös Roland Barthes viimeiseksi jääneessä kirjassaan Valoisa huone (La chambre claire, 1980). Barthes tarkoittaa valokuvauksen referenssillä sitä välttämättä todellista esinettä, joka on asetettu objektiivin eteen ja jota ilman ei olisi mitään valokuvaa, sillä valokuvauksessa en voi koskaan kieltää, etteikö kohde olisi ollut paikalla 23. Sen sijaan digitalisoidussa erikoistehoste-elokuvassa ei tunnu enää olevan tilaa luonnolle jonkin todellisen, yllättävän, häiritsevän ja inhimillisiä kertomusmalleja vastustavan mielessä. On kuin tietokoneanimaation ja digitaalisen elokuvan aikana kasvaneet katsojat tarvitsisivat tämänkaltaisen synteettisen muodon tuomaa turvallisuutta, koska se ei päästä analogisen valokuvauksen mahdollistamaa arkipäivän ja luonnon satunnaisuutta ja hallitsemattomuutta elokuvateattereiden tai olohuoneiden keskelle. On toki historiallisesti johdonmukaista, että elokuvateknologia on opettanut katsojat omaksumaan erilaisia tekemisen ja näkemisen tapoja. Voidaan jopa puhua olemisen historian ja mediateknologian kytköksestä modernina aikana.24 Joka tapauksessa, kuten valokuvauksen ja ympäristödiskurssin suhteita tutkineet Janne Seppänen ja Esa Väliverronen huomauttavat Jean Baudrillardia mukaillen, sohvan pohjalta koettu simu- loitu luonto alkaa oikeastaan olla paljon viehättävämpi kuin oikea luonto, jossa sade voi yllättää milloin tahansa 25. Digitaalisessa kuvaustekniikassa luonnollisten, ylimääräisten ja häiritsevien yksityiskohtien kontrolli on suurempaa kuin perinteistä valokuvausmenetelmää hyödyntävässä elokuvassa. Koska digitaalinen elokuva ei edellytä todellisuuden rekisteröintiä, se tuottaa oman synteettisen ja ennustettavan versionsa luonnollisesta maailmasta.26 Hans Ulrich Gumbrechtin mukaan kulttuurimme medioituminen ja digitalisoituminen on johtanut siihen, että ihmiset ovat uudella tavalla kiinnostuneet todellisen maailman raa asta materiaalisuudesta, asioiden ja esineiden käsin kosketeltavasta läsnäolosta27. Tätä valokuvan kokemuksellista pistettä Barthes kutsuu käsitteellä punctum28. Hän luonnehtii punctumia haavan kaltaiseksi merkiksi ja jäljeksi, joka häiritsee analyyttista asennoitumista, studiumia. Yhtä hyvin voisi puhua traumasta (eli haavasta ), joka ei koskaan täysin käänny kertovalle kielelle, mutta joka muistetaan joko mentaalisella tai ruumiillisella tasolla. Barthes etsii kuvista jotakin, joka koskettaa sen sijaan, että kuva jättäisi kylmäksi: [ ] punctum herättää minussa suurta myötätuntoa, miltei jonkinlaista hellyyttä.29 Vanhan filmin viillot ja naarmut eivät kuulu alkuperäiseen tallenteeseen mutta tuovat katselukokemukseen uuden kerrostuman. Digitaalisen elokuvan synteettiseen tekstuuriin verrattuna esimerkiksi klassisten luontodokumentaarien laadultaan rakeinen 16 millimetrin filmi antaa elokuville erityisen visuaalisen ilmeen, karheuden, rosoisuuden ja eletyn elämän tunteen. Laura Marks puhuu toisessa yhteydessä filmin ihosta ja korostaa kuvan materiaalista läsnäoloa, joka pakottaa katsojan keskittymään kuvaan sen sijaan, että tulisi kertomuksen kuljettamaksi30. Digitaaliset tekniikat tuntuvat etäännyttävän katsojan todellisen maailman ja luonnollisen ympäristön kokemuksesta. James Cameronin ohjaama Avatar (2009) on paljonpuhuva esimerkki. Käyttämällä teknisesti kunnianhimoista 3D-tekniikkaa Cameronin megaelokuva tavoittelee kokonaisvaltaista kokemusta luonnollisesta maailmasta, kuvitteellisesta Pandoran planeetasta, johon Maan asukkaat tunkeutuvat. Kuitenkin tarinamaailman fyysinen tuntu vaikuttaa kliiniseltä ja tehdyltä, ei karhean ja sattumanvaraisen luonnolliselta. Toki Pandoran fantasiamaailma on digitaalinen konstruktio, Maan todellisuudesta poikkeava. Mimeettisellä (tarinan) ja temaattisella (tulkinnan) tasolla tämä synteettisen konstruktioluonteen korostus kuitenkin ontuu. Elokuva pyrkii viestimään, että Pandoran alkuperäisasukkaiden mystinen luontousko on jotakin Maan ihmisten teknologiauskoisuudesta poikkeavaa, alkuperäistä ja aitoa. Tekniikka ei siis palvele sisältöä vaan asettuu sen kanssa jopa ristiriitaan.31 Parhaimmillaan tai pahimmillaan Metsän tarina onnistuu herättämään katsojassa syvän melankolian tunteen. Melankolian filosofiaan kuuluu kysymys tietämisen, kielen ja merkityksen rajoista sekä surumielinen hiljaisuus sen edessä, ettei todellinen todellisuus koskaan 34 niin & näin 2/2013
6 sellaisenaan käänny representaatioksi. Martin Heideggerin ja Michel Foucault n hengessä valokuvadokumentarismin tutkija John Tagg kirjoittaa, että ihminen pyrkii kehystämään ja kuvallistamaan asioiden ja esineiden maailmaa nimeämällä sen. Mutta viime kädessä ihminenkin joutuu hiljenemään luonnon edessä, kuuntelemaan sitä ja kysymään perimmäisiä kysymyksiä, kuten Mikä on tämä maailma?, Miten minä voin ymmärtää sitä? ja Mikä on asioiden ja esineiden perimmäinen luonne?.32 Valokuvia ja elokuvia katsoessamme tunteemme siitä, että todelliset asiat kuten Metsän tarinan eläimet ovat todellisuudessa meistä etäällä, voivat synnyttää melankolisen murheen ja kaipauksen tunteen33. Yksi valokuvan häiritsevyyteen ja samanaikaiseen lohduttavuuteen liittyvä piirre on, että valokuvissa näemme asioita, joiden tiedämme tai ainakin uskomme joskus olleen olemassa, mutta jotka ovat nyt poissa. Digitaalinen kuvankäsittely herättää kysymyksen, oliko noita olioita olemassa alun perinkään ja onko sillä väliä. Viitteet Salminen Alanen 2011, Rushton 2011, 3 9. Aaltonen 2006, 43. Vrt. Suonpää Ks. Critchley 2005, Lamarque 2004, 394. Vrt. Sternberg 2010, Lamarque 2004, 401. Stern 2001, 339. Kracauer 1997, 48. Cardinal 1986; vrt. Stern 2001, 339. Stern 2001, 335. Fludernik 2010, Ks. Boyd 2009, 1 3, Ks. Anderson 1996; Bacon 2000, 20; Bordwell 2008, 335. Ks. Vadén Martha Nussbaum puhuu kertovasta mielikuvituksesta ja puolustaa samalla taiteen mahdollistamaa empatian kykyä, joka nykyisen taloudellis-teknisen ajattelun aikakaudella on nähtävä ensiarvoisen tärkeäksi inhimilliseksi ominaisuudeksi. Ks. Nussbaum 2011, Ks. Savedoff 2008, Bazin 1967, Ks. myös Mullarkey 2009, 115. Cavell 2005, 118. Ks. Cavell 1979, viii Barthes 1985, 82. Kursiivit alkuperäiset. Ks. Elo 2011, 63. Seppänen & Väliverronen 2000, Gaut 2010, Gumbrecht 2006, 306, 318. Barthes 1985, Sama, 49. Marks 2000, Myös J. R. R. Tolkienin luontokeskeinen fantasia on saanut digitaalisen kuoren. Peter Jacksonin tekeillä oleva Hobitti-trilogia esittelee uuden digitaalisen, 48 kuvaa sekunnissa mahdollistavan HFR 3D -tekniikan, jonka tarkoitus on tehdä tarinamaailma todentuntuisemmaksi. Ks. Tagg 2009, Vrt. Silverman 2003, 340; Walton 2008, Kirjallisuus Aaltonen, Jouko, Todellisuuden vangit vapauden valtakunnassa. Dokumenttielokuva ja sen tekoprosessi. Like, Helsinki Alanen, Antti, Digitaalisella tulilinjalla. Ajatuksia siirtymäkauden estetiikasta. Filmihullu 2/2011, Anderson, Joseph D., The Reality of Illusion. An Ecological Approach to Cognitive Film Theory. Southern Illinois University Press, Carbondale Bacon, Henry, Audiovisuaalisen kerronnan teoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki Barthes, Roland, Valoisa huone (La chambre claire, 1980). Suom. Martti Lintunen, Esa Sironen & Leevi Lehto. Kansankulttuuri / Suomen valokuvataiteen museon säätiö, Helsinki Bazin, André, What Is Cinema? Vol. 1 (Qu estce que le cinema 1. Ontologie et Langage, 1958). Käänt. Hugh Gray. University of Carolina Press, Berkeley Bordwell, David, Poetics of Cinema. Routledge, London Boyd, Brian, On the Origin of Stories. Evolution, Cognition, and Fiction. Harvard University Press, Cambridge Cardinal, Roger, Pausing Over Peripheral Detail. Framework. The Journal of Cinema & Media. No. 30/31, 1986, Cavell, Stanley, The World Viewed. Reflections on the Ontology of Film. Harvard University Press, Cambridge Cavell, Stanley, Cavell on Film. Toim. William Rothman. State University of New York Press, Albany Critchley, Simon, Things Merely Are. Philosophy in the Poetry of Wallace Stevens. Routledge, London & New York Elo, Mika, Valokuvaruumis. Valokuva, kasvot ja ruumiillinen skematismi. Lähikuva 4/2011, Fludernik, Monika, Luonnollinen narratologia ja kognitiiviset parametrit. Suom. Sanna Katariina Bruun. Teoksessa Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset. Jälkiklassisen narratologian suuntia. Toim. Mari Hatavara, Markku Lehtimäki & 2/2013 niin & näin 35 Pekka Tammi. Gaudeamus, Helsinki 2010, Gaut, Berys, A Philosophy of Cinematic Art. Cambridge University Press, Cambridge Gumbrecht, Hans Ulrich, Aesthetic Experience in Everyday Worlds. Reclaiming an Unredeemed Utopian Motif. New Literary History. Vol. 37, No. 2, 2006, Kracauer, Siegfried, Theory of Film. The Redemption of Physical Reality (1960). Princeton University Press, Princeton Lamarque, Peter, On Not Expecting Too Much from Narrative. Mind and Language. Vol. 19, No, 4, 2004, Marks, Laura U., The Skin of the Film. Intercultural Cinema, Embodiment, and the Senses. Duke University Press, Durham Mullarkey, John, Refractions of Reality. Philosophy and the Moving Image. Palgrave Macmillan, Houndmills Nussbaum, Martha C., Talouskasvua tärkeämpää. Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä (Not for Profit, 2010). Suom. Timo Soukola. Gaudeamus, Helsinki Rushton, Richard, The Reality of Film. Theories of Filmic Reality. Manchester University Press, Manchester Salminen, Kari, Elokuva on kuollut! Aamulehti Savedoff, Barbara, Documentary Authority and the Art of Photography. Teoksessa Photography and Philosophy. Essays on the Pencil of Nature. Toim. Scott Walden. Wiley-Blackwell, Malden 2008, Seppänen, Janne & Väliverronen, Esa, Lehtikuvan luonto. Kuvan ja tekstin suhteista ympäristödiskurssissa. Sosiologia 4/2000, Silverman, Kaja, All Things Shining. Teoksessa Loss. The Politics of Mourning. Toim. David L. Eng & David Kazanjian. University of California Press, Berkeley 2003, Stern, Lesley, Paths That Wind through the Thicket of Things. Critical Inquiry. Vol. 28, No. 1, 2001, Sternberg, Meir, Narrativity. From Objectivist to Functional Paradigm. Poetics Today. Vol. 31, No. 3, 2010, Suonpää, Juha, Luontokuvan totuuden hetki. Keskustelua aitoudesta. Suomen valokuvataiteen museo/musta taide, Helsinki Tagg, John, The Disciplinary Frame. Photographic Truths and the Capture of Meaning. University of Minnesota Press, Minneapolis Vadén, Tere, Karhun nimi. Kuusi luentoa luonnosta. Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere Walton, Kendall L., Transparent Pictures. On the Nature of Photographic Realism. Teoksessa Photography and Philosophy. Essays on the Pencil of Nature. Toim. Scott Walden. Wiley-Blackwell, Malden 2008,
Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015
Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä on kertomus? Kognitiivinen lähestymistapa otapa ja väline ajatella ooletus toisen mielensisällöistä ja pyrkimyksistä Retorinen
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan
Lataa Liituri - Elina Kynsijärvi. Lataa
Lataa Liituri - Elina Kynsijärvi Lataa Kirjailija: Elina Kynsijärvi ISBN: 9789525870879 Sivumäärä: 72 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.37 Mb Viehättävien eläinlorukirjojen sarjassa seikkaillaan tällä
ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ
1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi TARINANKERRONNAN RAKENNE ELOKUVASSA Elokuvakerronnan määrittelyä Elokuvakerronnan kehitys ja muutokset
Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
Montaasista Jean-Luc Godardin silmin Juha Oravala Aalto-yliopisto, kuvataidekasvatus, Miia Rinne
Montaasista Jean-Luc Godardin silmin 16.3.2017 Juha Oravala Aalto-yliopisto, kuvataidekasvatus, Miia Rinne Jean-Luc Godard (1930-) - Ranskalainen uusi aalto, tekijänpolitiikka - elokuvakriitikko/elokuvantekijä
Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
Kuunteleva koulu Puhe ja äänimaisema
Kuunteleva koulu Puhe ja äänimaisema enorssin TutKoKe-symposium Turku 29.8.2018 MuT Olli-Taavetti Kankkunen Tampereen yliopiston normaalikoulu tnolka@staff.uta.fi 1 Puhe Musiikki Äänimaisema (semanttinen
Luonnon monet kasvot:
Luonnon monet kasvot: teknologinen ja fokaalinen luonto Ylä-Lapissa Sanna Hast Jyväskylän yliopisto sanna.t.hast@jyu.fi Pro Gradu: Releasing Upper Lapland Martin Heidegger and the question concerning nature
Seija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
Lataa Turvapaikkoja elämälle. Lataa
Lataa Turvapaikkoja elämälle Lataa ISBN: 9789529374274 Sivumäärä: 207 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.94 Mb Luonnonperintösäätiön 20-vuotisjuhlakirja esittelee 15 aluetta kuvin, kartoin ja monipuolisin
NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007
NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus
Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
Lataa Karhu - Kimmo Ohtonen. Lataa
Lataa Karhu - Kimmo Ohtonen Lataa Kirjailija: Kimmo Ohtonen ISBN: 9789522912145 Sivumäärä: 175 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.76 Mb Eräänä kesäyönä 9-vuotias poika karkasi metsään. Paljain varpain hän
Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!
Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun
Fokuksessa jokaisen oma ajattelu. Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento
Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento Teknillinen korkeakoulu 3.4.2008 Fokuksessa jokaisen oma ajattelu Erotuksena jonkun auktoriteetin tai E. Saarisen
Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa
Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa VTT, tutkija Sonja Miettinen Kehitysvammaliitto ja Helsingin Yliopisto 3/30/2019 Suuntaviivoja tulevaisuuteen -seminaari, Kehitysvammmaisten
Lataa Luontokuvan totuuden hetki - Juha Suonpää. Lataa
Lataa Luontokuvan totuuden hetki - Juha Suonpää Lataa Kirjailija: Juha Suonpää ISBN: 9789519086644 Sivumäärä: 112 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.50 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu. Saatat
MYYTIT Totta vai tarua?
MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia
Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen
Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen
Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset
Ekososiaalinen kehitys ja tiedonmuodostus Marjatta Bardy, tutkimusprofessori YMPÄRISTÖ JA SOSIAALIPOLITIIKKA seminaari 1.12.2011 6.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä Marjatta Bardy 1 Lähtökohtana ajattelutavan
Kirjoitusharjoitukset
Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen (3 op) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos / Valokuvataiteen koulutusohjelma Kevät 2016 KT, kirjoittajakouluttaja, tietokirjailija
Puhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
Restoratiivisen ympäristön suunnittelu
Restoratiivisen ympäristön suunnittelu Marjut Nousiainen Sisustusarkkitehti SIO ja Kalustemuotoilija Design Studio Marjut Nousiainen Meritullinkatu 7, 00170 Helsinki www.marjutnousiainen.com 1 http://issuu.com/restorativeenvironment/docs/
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen
Restoratiivisen ympäristön suunnittelu
Restoratiivisen ympäristön suunnittelu Marjut Nousiainen Sisustusarkkitehti ja Kalustemuotoilija Design Studio Marjut Nousiainen Meritullinkatu 7, 00170 Helsinki www.marjutnousiainen.com 1 Restoratiivinen
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
Lataa Mielekäs keho - kehon tarinoita - Minna Kinnunen. Lataa
Lataa Mielekäs keho - kehon tarinoita - Minna Kinnunen Lataa Kirjailija: Minna Kinnunen ISBN: 9789529369874 Sivumäärä: 170 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.12 Mb Mielekäs keho - kehon tarinoita -kirja
Terveellisen ympäristön suunnittelu
Terveellisen ympäristön suunnittelu Marjut Nousiainen Sisustusarkkitehti ja Kalustemuotoilija Design Studio Marjut Nousiainen Meritullinkatu 7, 00170 Helsinki www.marjutnousiainen.com Restoratiivinen ympäristö
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa
Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin
Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa
Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
9.-luokkalaisen kulttuurikansio
9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi
ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen
Täydellisen oppimisen malli
Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
Aito suomalainen saunaelämys -yhdistää luonnon, hiljaisuuden ja rentoutumisen. Carita Harju Levi
Aito suomalainen saunaelämys -yhdistää luonnon, hiljaisuuden ja rentoutumisen Carita Harju Levi 31.8.2017 Sauna from Finland Yhdistys perustettiin 29.4.2010 Jäseniä nyt laajasti eri toimialoilta yli 170
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi
Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Matti Hyvärinen: Asemoinnin analyysin tasot Mari Hatavara (Tampereen yliopisto): Kertovien äänten analyysi asemointitutkimuksen välineenä Hanna Rautajoki (Tampereen
TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
Lataa Yllättävä luonto - Helena Rönkä. Lataa
Lataa Yllättävä luonto - Helena Rönkä Lataa Kirjailija: Helena Rönkä ISBN: 9789512405305 Sivumäärä: 246 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.30 Mb Yllättävä luonto on luontodokumenttityylinen eläintarinakirja,
Lataa Minun tieni Lataa ISBN: Sivumäärä: Formaatti: Tiedoston koko:
Lataa Minun tieni Lataa ISBN: 9789510350218 Sivumäärä: 152 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.56 Mb Meistä kukaan ei tiedä, milloin tiellämme tulee vaikea paikka vastaan, mutta syvänkin kriisin jälkeen
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS
JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan
Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,
Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo
Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi
Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:
1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"
Peikkoarvoitus Taikametsässä
Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio Kansalliset ja alueelliset koordinaattorit Puheenjohtaja Suomesta
NÄIN OSALLISTUT! Sidosryhmäaamiainen 7.11.2017 Sini Hirvonen, suunnittelija, Suomen Kotiseutuliitto Euroopan kulttuuriympäristöpäivien koordinaattori Twitter: @HirvonenSini & @HeritageDaysFI Euroopan neuvosto
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
Löydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach
Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat 20.9.2016 Jyväskylä Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach alkuun: Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kortti kertoo sinulle? Hyvän mielen
Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus
Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta
Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!
Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
Hengellisyyden paluu kirkon työyhteisökulttuuriin
Hengellisyyden paluu kirkon työyhteisökulttuuriin Miten niin hengellisyyden paluu? Eikö hengellisyys ole ollut osa kirkon työtä alusta saakka? On, mutta tarkoitan sellaista hengellisyyttä, spiritualiteettia,
LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille
LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.
valokuvanäyttely Ari Helander Anna Kuokkanen Henna Lundenius Helena Perhonen Juha Vakkilainen
valokuvanäyttely Ari Helander Anna Kuokkanen Henna Lundenius Helena Perhonen Juha Vakkilainen Olemme viiden hengen ryhmä Helsingin Kameraseura ry:n jäseniä. Olemme kotoisin eri puolelta näyttelyihin saimme
Lataa Mikä eläin? - Lars-Henrik Olsen. Lataa
Lataa Mikä eläin? - Lars-Henrik Olsen Lataa Kirjailija: Lars-Henrik Olsen ISBN: 9789510391990 Sivumäärä: 273 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.37 Mb Ainutlaatuinen luonto-opas! Mikä eläin? esittelee eläinten
SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA
SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997
AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN
Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,
The OWL-S are not what they seem
The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita
Lataa Kiehtovat alkuaineet - Theodore Gray. Lataa
Lataa Kiehtovat alkuaineet - Theodore Gray Lataa Kirjailija: Theodore Gray ISBN: 9789522911568 Sivumäärä: 240 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.14 Mb Tiedätkö, mikä alkuaineista on maukkain? Entä tiedätkö,
Osallisuus ja tarinat kehitysyhteistyön arvioinnissa. Laura Lager 5/6/2013
Osallisuus ja tarinat kehitysyhteistyön arvioinnissa Laura Lager 5/6/2013 Miksi arvioidaan? Tili- ja vastuuvelvollisuus oppiminen ja toiminnan kehittäminen Rahoittajaan kohdistuvan tili- ja vastuuvelvollisuuden
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA
Lataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen. Lataa
Lataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen Lataa Kirjailija: Kimmo Ohtonen ISBN: 9789522913623 Sivumäärä: 240 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.54 Mb Huikea vuoden mittainen kiertomatka halki Suomen metsien.metsät
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Rakkaus. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu luento VII / 31.3.2010 Rakkaus Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Tekojen ulottuvuus: Rakkautta ei ole ilman rakkaudellisia tekoja Uskon ulottuvuus:
Erilaiset kertomukset ja tekstianalyysin metodit. Metodifestivaali 20.8.2015
Erilaiset kertomukset ja tekstianalyysin metodit Metodifestivaali 20.8.2015 Mikä on kertomus? Romaani Suullinen kertomus, keskustelumuotoinen kertomus > taiteelliset ja arkipäiväiset kertomukset, luonnottomat
Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin
Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet
Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
DESIGN JA ASIAKKAAN ERIKOISKAUPASSA
DESIGN JA ASIAKKAAN KOKEMUS ERIKOISKAUPASSA KTM, FM Maria Pecoraro Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 DESIGN Menettelytapa, yleinen käsite Toimintaa Suunnitelma tai
Lataa Sinitiainen - Esa-Pekka Avela. Lataa
Lataa Sinitiainen - Esa-Pekka Avela Lataa Kirjailija: Esa-Pekka Avela ISBN: 9789526711959 Sivumäärä: 88 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.17 Mb Sinitiainen on pieni ja yleinen lintu, mutta vaatimattomaksi
Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.
Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että
Sanna Tirkkonen, Helsingin yliopisto. Kuva: Thomas Eakins: The Agnew Clinic (1889)
Kuva: Thomas Eakins: The Agnew Clinic (1889) Kuva: Robert Pope: Visitors (2005) Mikä on (raja)kokemuksen raja? Sanna Tirkkonen Helsingin yliopisto Käytännöllinen filosofia Koneen Säätiö Filosofian rooli
Lataa Ilmakehän ilmiöt - Jari Luomanen. Lataa
Lataa Ilmakehän ilmiöt - Jari Luomanen Lataa Kirjailija: Jari Luomanen ISBN: 9789525985375 Sivumäärä: 226 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.14 Mb Ulkona liikkuessa voi taivaalla nähdä mitä erilaisimpia
Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY
OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY TARMO ALASTALO Työyhteisövalmentaja/Työnohjaaja, STOry:n jäsen Työyhteisösovittelija, Suomen sovittelufoorumi ry:n jäsen Rikos- ja riita-asioiden
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
ADPROFIT 2015. Kansallismuseo
ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.
Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma
AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Realismin problematiikka elokuvassa
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Realismin problematiikka elokuvassa Aluksi Elokuvan ilmiömäinen kyky imitoida todellisuutta on nostanut realismin elokuvakeskusteluiden keskiöön Tarkkojen kuvien
MEDIAVÄYLÄ. Mediaväylältä löytyy: 3-vuotiaille Kuvaaminen 4-vuotiaille Ääni 5-vuotiaille Medialukutaito 6-vuotiaille Viestintä
MEDIAVÄYLÄ Mediaväylä on avoin menetelmätarjotin, joka tarjoaa mediakasvatuksellisia omatoimipajoja. Jokaiselle ikäryhmälle on suunniteltu oma sisältö, mutta pajat ovat vapaasti sovellettavissa eri-ikäisille.
Lataa Lumoava Helsinki. Lataa
Lataa Lumoava Helsinki Lataa ISBN: 9789513771805 Sivumäärä: 248 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.56 Mb Tiedätkö, missä harmaahaikarat pesivät? Entä mistä löydät harvinaisen vanhat hiidenkirnut, Aarnipadan
ELÄMÄNFILOSOFIA Kuolema
Kuolema Kuolema korjaa jokaisen ennemmin tai myöhemmin. Miten tietoisuus kuolemasta ja kuolevaisuudesta vaikuttaa elämään? Tekeekö tietoisuus kuolemasta elämästä mielekkäämpää? Kirjatkaa alla olevaan tilaan