Muutoksia tulossa? Kuntouttavasta työtoiminnasta sosiaaliseen kuntoutukseen Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö 28.9.

Transkriptio

1 Muutoksia tulossa? Kuntouttavasta työtoiminnasta sosiaaliseen kuntoutukseen Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö

2 Sosiaalinen kuntoutus lakisääteiseksi Sosiaalihuoltolaki voimaan : asiakaslähtöisyys, oikea-aikainen tuki ja apu Asiakkuuden alussa tuen ja palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti asiakassuunnitelma, mahdollisuus omatyöntekijään Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat-> tehostettu tuki 17 Sosiaalinen kuntoutus: Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Sivu 2

3 Millaista on hyvä nuorten sosiaalinen kuntoutus? (Tuusa, Ala-Kauhaluoma 2014) Nuorille kohdennettuihin sosiaalihuoltolain mukaisiin sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin tulee sisältyä seuraavanlaisia palveluja: Sosiaalialan ammattilaisen tarjoama pitkäjänteinen yksilöllinen ohjaus ja tarvittavien palvelujen koordinointi, Yksilöllistä ja ryhmämuotoista tukea ja valmennusta, jonka avulla edistetään nuorten osallisuutta, elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, tulevaisuudensuunnitelmia, arjessa selviytymistä ja itsenäistä asumista. Palveluun voidaan räätälöidä yksilöllisten tarpeiden pohjalta tukea ja valmennusta liittyen erilaisista arjen asioista selviytymiseen Tuessa ja valmennuksessa voidaan hyödyntää sekä ammattilaisten panosta että vertaistukea, nuorten omaehtoista toimintaa sekä erilaisia kolmannen sektorin toimijoiden tuottamaa aktivointi- ja harrastustoimintaa. työllistymisedellytyksiä edistävä työtoiminta, mikä mahdollistaa työssäoppimisen ja valmentautumisen työ- tai opintopolulla eteenpäin. Sivu 3

4 TEOS-ryhmän esitys 2014: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalinen kuntoutus Työryhmä esitti uudistusta, jossa kaikki työelämäosallisuutta edistävät sosiaalihuollon palvelut koottaisiin yhteen erityslakiin heikossa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta Tavoitteena on yhtenäinen palvelukokonaisuus sekä vammaisille että vammattomille henkilöille, ja palveluihin pääsy määrittyisi asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden perusteella. Työryhmä esitti kahdenlaisia palveluja: työelämävalmiuksia edistävää sosiaalista kuntoutusta ja osallisuutta edistävää sosiaalista kuntoutusta Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutus tulisi rakentumaan ensisijaisesti työelämävalmiuksia edistävänä sosiaalisena kuntoutuksena. Lähtökohtaisesti kaikkien nuorten alle 29-vuotiaiden asiakkaiden tukemisessa tähtäin pitäisi aina asettaa sosiaalisen osallisuuden lisäksi kohti työelämäosallisuutta ja avoimia työmarkkinoita. Sivu 4

5 SOSKU-hankkeen tekemä kuntakysely THL toteutti osana valtakunnallista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanketta (SOSKU) helmikuussa 2016 kuntakyselyn sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää 1) kuntien näkemyksiä sosiaalihuoltolaista ja sen toimeenpanosta 2) kuntien näkemyksiä siitä, miten sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus käsitteenä ja palveluna konkretisoituu kunnissa palvelun kohderyhmien, tavoitteiden ja sisältöjen osalta 3) saada kokonaiskuva sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa ja sitä koskevista kehittämissuunnitelmista. Sivu 5

6 SOSKU-hankkeen tekemä kuntakysely Aineisto kerättiin helmikuussa 2016 verkkokyselyllä Webropol ohjelmalla. Kysely lähetettiin sähköpostilla Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikkien Suomen kuntien tai sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden perusturvajohtajille, sosiaali- ja terveysjohtajille tai vastaaville viranhaltijoille. Kaikkiaan kysely lähetettiin 218 sähköpostiosoitteeseen. Kuntayhtymiä tai vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueita oli 35. Saadut kyselyvastaukset kattavat yhteensä 177 kuntaa, joka on 60 % Manner-Suomen kunnista. Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu Kuntaliiton väestötietojen mukaan laskettuna 73 % Manner-Suomen väestöstä. Sivu 6

7 Kuntakyselyn tuloksia - näkemyksiä sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta Sosiaalihuoltolain sisältöä pidetään kunnissa yleisesti suhteellisen selkeänä ja johdonmukaisena ja sen katsotaan selkeyttävän sosiaalihuollon prosessia ja sen velvoitteita pidetään parannuksena sosiaalihuoltoa tarvitsevien kuntalaisten palveluihin. Toisaalta lain kunnollisen toteutuksen katsotaan vaativan paljon resursseja. Pääsääntöisesti sosiaalista kuntoutusta pidetään kunnissa suurilta linjoiltaan selkeänä asiana ja se ymmärretään samalla tavalla, mutta yksityiskohdissa on suurta vaihtelua eri kuntien välillä. Käytännössä sosiaalista kuntoutusta voidaan kunnissa toteuttaa monin erilaisin tavoin. Kunnissa tunnutaan myös olevan selvillä tästä monimuotoisuudesta. Sivu 7

8 Kuntakyselyn tuloksia - mitä on sosiaalinen kuntoutus? Sosiaalinen kuntoutus nähdään asiakkaan tarpeista lähtevänä moniammatillisena ja monimuotoisena konkreettisena palveluna ja asiakkaan vaikeaan elämäntilanteeseen paneutumisena asiakkaan edun mukaisesti. Sosiaaliseen kuntoutukseen katsotaan kuuluvan sosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita. Palvelutarpeen arviointi koettiin tärkeäksi osaksi asiakkaan palvelupolun löytämistä. Sosiaalinen kuntoutus on yksilöllistä tukea, ryhmätoimintaa, vertaistukea ja erilaisia muita aktivoinnin toimia, esimerkiksi arkiliikunnan lisäämistä tai harrastustoimintaa. Sosiaalisen kuntoutuksen tyyppistä toimintaa on yleensä tehty kunnissa jo pitkään. Sivu 8

9 Kuntakyselyn tuloksia - sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet Sosiaalisella kuntoutuksella pyritään erityisesti puuttumaan arjen- ja elämänhallinnan ongelmiin, edistämään osallisuutta ja vähentämään syrjäytymistä, auttamaan sosiaalisissa suhteissa ja tilanteissa selviämistä sekä tukemaan asiakkaan voimaantumista. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on myös parantaa ihmisen työelämävalmiuksia joko välillisesti tai välittömästi. Usein ensisijaisena tavoitteena ei ole kuitenkaan työllistyminen, vaan arjen- ja elämänhallinnan sekä sosiaalisten suhteiden ja tilanteiden tukeminen. Asiakaslähtöisyys ja monipuolisuus ovat tärkeitä asioita sosiaalisessa kuntoutuksessa. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältö riippuu asiakkaan tarpeista ja kokonaistilanteesta. Sosiaalisen kuntoutuksen keskeisin tavoite on sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen. Sivu 9

10 Kuntakyselyn tuloksia - sosiaalisen kuntoutuksen palvelut Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ovat pääsääntöisesti työikäisiä. Palvelun lähtökohtana pidetään asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti toimimista. Sosiaalinen kuntoutus käsitetään kunnissa hyvin laajaalaisena. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiksi lasketaan käytännössä kunnissa monia eri palveluita, sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi työllisyys- ja päihde- ja mielenterveyspalveluita. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältönä on erityisesti ryhmätoimintaa. Myös yksilöllinen tuki nähdään tärkeäksi osaksi sosiaalista kuntoutusta. Sosiaaliseen kuntoutukseen voi ohjautua käytännössä monia eri reittejä, tyypillisimmin kuitenkin sosiaalitoimesta. Asiakasseurantaa ja arviointia tehdään monilla eri välineillä. Sivu 10

11 Kuntakyselyn tuloksia - sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tuottaminen Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja tuotetaan useimmiten sosiaalipalveluissa ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuspalveluja tuottavat järjestöt ovat yleisiä palveluiden tuottajia. Muita tahoja kolmannen sektorin toimijoiden ja hankkeiden lisäksi ovat mm. työllisyydenhoidon yksiköt. Sosiaalinen kuntoutus voi sisältää hyvin monenlaisia palveluita. Tavallisimmin siihen kuuluu sosiaalityön palveluita joko sosiaalitoimistossa, asiakkaan kotona tai apuna muussa asioinnissa. Yleisin ostopalveluna osittain tai kokonaan tuotettava palvelu on kuntouttava työtoiminta. Muita yleisiä ostettavia palveluita ovat päihdeja mielenterveyspalvelut ja eri kohderyhmien työpaja- ja muut työtoiminnat. Sivu 11

12 Kuntakyselyn tuloksia - sosiaalisen kuntoutuksen asemoituminen muihin palveluihin Kunnissa on vaihtelevia näkemyksiä siinä missä palveluprosessin vaiheessa asiakas hyötyisi eniten sosiaalisesta kuntoutuksesta. Sosiaalista kuntoutusta pidetään sekä ennaltaehkäisevänä toimintana (ehkäistään mm. syrjäytymistä) että kuntoutuksena. Sosiaalisen kuntoutuksen sisällyttämisen sosiaalihuoltolakiin toivotaan tuovan mukanaan jotain uutta kunnan palveluihin. Kunnissa on yleistä kokemus siitä, että sosiaalisen kuntoutuksen palveluita ei ole riittävästi. Sosiaalinen kuntoutus on useissa kunnissa lisännyt jonkin verran yhteistyötä sekä kunnan eri hallintokuntien välillä että kunnan ulkopuolisten toimijoiden (mm. TE-toimisto, Kela) suuntaan. Erityisen tärkeänä asiana pidettiin moniammatillista yhteistyötä. Eri toimijoiden rooleissa ja vastuunjaossa sekä sosiaalisen kuntoutuksen johtamisessa on kuitenkin selkiyttämisen varaa. Sivu 12

13 Kuntakyselyn tuloksia - sosiaalinen kuntoutus ja verkostoyhteistyö Sosiaalinen kuntoutus toteutuu monien eri toimijoiden yhteistyönä, mutta sosiaalisen kuntoutuksen suhde muihin palveluihin on vielä selkiytymätön. Tämä johtuu toisaalta siitä, että se on sosiaalihuollon lainsäädännössä vielä uusi ja toisaalta siitä, että muihin palveluihin on tulossa lainsäädännöllisiä uudistuksia, joiden sisällöistä ei kunnissa ole vielä tietoa. Erityisesti näkemykset sosiaalisen kuntoutuksen suhteesta kuntouttavaan työtoimintaan vaihtelevat. Sosiaalinen kuntoutus voi käytännössä profiloitua kunnissa erilaisiksi palveluiksi, esimerkiksi nuorten palveluihin tai kuntouttavaan työtoimintaan. Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus on kuitenkin monissa kunnissa vielä varsin jäsentymätön. Osassa kuntia eri toimijoiden roolit ovat kuitenkin melko selkeät. Vaikka sosiaalisen kuntoutuksen selkiyttämiselle on selkeä tarve, kunnissa on myös kokemuksia siitä että sen määrämittaistamista pitäisi varoa, jotta yksilölliset palvelutarpeet tulevat huomioitua riittävän hyvin. Sivu 13

14 Kuntakyselyn tuloksia - ohjaus, valvonta, resurssit Valtakunnallisen valvonnan ja ohjauksen puute koetaan myös jossain määrin ongelmaksi. Uudistetun sosiaalihuoltolain toimeenpanoon tarvitaan lisää ohjausta ja koulutusta. Lain valvontamekanismeista ei myöskään ole saatu tarpeeksi tietoa. Yleisesti kunnissa tarvitaan myös lisää resursseja sosiaalihuoltolain velvoitteiden täyttämiseen. Sosiaalihuoltolain velvoitteiden täyttämisen koetaan myös lisäävän kuntien kustannuksia ja henkilöstöresurssien tarvetta. Näkemykset kuitenkin jakautuvat tämän suhteen. Toisaalta tulevan perustoimeentulotuen siirron Kelaan odotetaan vapauttavan resursseja. Sivu 14

15 Kuntakyselyn tuloksia - koordinointi, vastuunotto ja järjestelmätuntemus Sosiaalihuoltolakia ei tunneta kovin hyvin muissa kuntien palveluissa. Monien eri palvelujen sovittaminen yhteiseksi kokonaisuudeksi kunkin asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti vaatii jonkun tahon vastuunottoa tilanteen koordinoinnista, sosiaalisen kuntoutuksen kohdalla tämä henkilö on sosiaalitoimen omatyöntekijä. Jollakin taholla täytyy olla koordinaatiovastuu. Kaikkien oleellisten toimijoiden ja palvelujen tunteminen vaatii kokemusta ja osaamista. Yksilöllinen tuki vaatii myös työntekijältä aikaa. Sivu 15

16 Kuntakyselyn tuloksia - yhteinen orientaatio ja työote Kun moni eri toimija tekee työtään yhteisen asiakkaan hyväksi, kaikilla tulisi olla samanlainen käsitys asiakkaan tilanteesta. Tähän tarvitaan verkostokokouksia ja neuvotteluja. Verkostot ovat käytännössä usein henkilökohtaisiin suhteisiin perustuvia. Verkostojen ylläpitäminen vaatii sekä johdon näkemystä verkostotyön tärkeydestä että avointa organisaatiorajat ylittävää asennetta ja hyvää ilmapiiriä yhteistyön tekemiseen. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on kyse asiakkaan mukaan ottavasta yhteisestä työskentelystä, joka edellyttää että sen mukainen ajattelutapa läpäisee koko organisaation johdosta ja osallisuus- ja työllisyysstrategioista kaikkiin eri toimijoihin Sivu 16

17 Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (SOSKU) kehitetään valtakunnallisia sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja, joita tuetaan tutkimuksella ja koulutuksella. Hanke toteutetaan ja sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja osatoteuttajat. Hankkeen kehittämistyö tukee uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanoa. Sosiaalisesta kuntoutuksesta tuotetaan myös tutkimustietoa

18 Hankkeessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja pilotoivat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Hankekunnissa kehitetään ja kokeillaan erilaisia paikallislähtöisiä sekä yksilövalmennukseen että ryhmätoimintaa soveltuvia työtapoja ja toimintamalleja sekä tiivistetään eri toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja Keskeistä kehittämistyössä on rakentaa asiakkaille suunnitelmallisia ja tavoitteellisia palvelupolkuja ja integroida paikallinen ja seudullinen palveluverkosto mukaan asiakkaan palveluprosessiin. Kehittämistyössä korostuu myös luova ja kokeileva toiminta ja asiakkaiden osallistaminen heille räätälöityjen palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin

19 Sosiaalisen kuntoutuksen osaamista parannetaan luomalla pilottikoulutuksen avulla valtakunnallinen koulutuspaketti ja oppimisverkosto. Hankkeessa selkiytetään sosiaalisen kuntoutuksen käsitettä, tehtäviä, kohderyhmiä ja asemaa osallisuutta tukevassa palvelujärjestelmässä. Hankkeessa on tarkoitus luoda käytännönläheinen määrittely, palvelustandardit ja laatukriteerit sosiaaliselle kuntoutukselle valtakunnallisen päätöksenteon ja ohjauksen pohjaksi. Kuntoutussäätiön roolina SOSKU-hankkeessa on toimia kuntien osahankkeissa tehtävän kehittämistyön tukena, sparraajana ja arvioijana

20 SOSKU-hankkeen tukiryhmä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (hankkeen hallinnointi, koordinaatio, arviointi, tutkimus) Diakonia-ammattikorkeakoulu (koulutus) Kuntoutussäätiö (kehittämistyön tuki, arviointi, tutkimus) Metropolia Ammattikorkeakoulu (taidelähtöisten menetelmien kokeilu ja kehittäminen)

21 SOSKU-hankkeen kuntatoimijat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY) Jyväskylän kaupunki Järvenpään kaupunki Laukaan kunta Mikkelin kaupunki Rovaniemen kaupunki Seinäjoen kaupunki Vantaan kaupunki

22