Opinnäytetyö (AMK) Rakennustekniikan koulutusohjelma. Kiinteistöjohtaminen. Petri Hautamäki LOMA-ASUNTO PAKARI
|
|
- Marika Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opinnäytetyö (AMK) Rakennustekniikan koulutusohjelma Kiinteistöjohtaminen 2016 Petri Hautamäki LOMA-ASUNTO PAKARI
2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Toukokuu Työn ohjaajat: Arkkitehti Tapio Keiramo TkT Vesa Virtanen Petri Hautamäki LOMA-ASUNTO PAKARI Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella hirsirakenteinen ja kaksikerroksinen loma-asunto Ähtärin kaupungin Moksunjärven rannalla sijaitsevalle kiinteistölle. Tarkoituksena oli tehdä lomaasunnon rakennus- ja rakennesuunnitelmat. Rakennussuunnittelu toteutettiin työn tilaajan antamien lähtötietojen perusteella tehdyn tilaohjelman mukaisesti. Kiinteistön pinta-ala on 3 500, ja sillä sijaitsee vanha 1970-luvulla rakennettu saunamökki sekä kaksi varastorakennusta. Rakennettavan loma-asunnon tilat suunniteltiin kahteen kerrokseen, jolloin kahden kerroksen yhteenlasketuksi kerrosalaksi tuli 103 ja huoneistoalaksi 68 Rakennussuunnittelussa otettiin huomioon tilojen monikäyttöisyys ja toimivuus sekä kesä- että talvikäytössä. Rakennusmateriaaliksi valittiin lamellihirsi ja katoksi bitumihuopainen harjakatto. Piirustusten laadinnassa käytettiin AutoCAC 2008-ohjelmaa ja rakenteiden mitoituksessa puurakenteiden Finnwood 2.3 SR1-mitoitusohjelmaa. Mitoitukset on tehty Euronormeja noudattaen. Opinnäytetyön tuloksena saatiin loma-asunnon pää- ja rakennepiirustukset sekä rakennelaskelmat, joiden perusteella rakennushankkeelle saadaan haettua rakennuslupa ja hanke käynnistettyä. ASIASANAT: Loma-asunto, hirsirakennus, rakennussuunnittelu, rakennesuunnittelu
3 BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Structural Engineering May 2016 Total number of pages attachments Tapio Keiramo, Architect Vesa Virtanen, D. Sc.(Tech) Petri Hautamäki VACATION HOUSE PAKARI The objective of this thesis was to design a two-floor vacation log house. The real estate is situated by the lake Moksu in the central part of Finland in a town called Ähtäri. The purpose was to create both architectural and structural plans of the building. The architectural plans were made to meet the requirements from the subscriber of the thesis. The total area of the real estate is and it is already including one sauna-cabin from the 1970s and two smaller and newer storage buildings. The layout of the building was designed in two floors with the total floor area of 103 and the net floor area of 68 The flexibility and functionality of the space, in both summer and winter use, were the main points in the layout design. The drawings were made with AutoCad2008 designing software and Finnwood 2.3 SR1 software was used when calculating the wooden structures. All calculations were made to meet the Eurocode regulations. As a result of this thesis, architectural and structural plans, drawings and calculations were made to be used when applying the construction permit for the building. KEYWORDS: Vacation house, log house, architectural design, structural design
4 SISÄLTÖ KÄYTETYT LYHENTEET 6 1 JOHDANTO 7 2 RAKENNUSSUUNNITTELU Rakennuspaikka Tilaohjelma Tilaohjelman mukaiset pohjaratkaisut Savuhormi Rakennuslupahakemus Pääpiirustukset Asemapiirustus Pohjapiirustukset Julkisivupiirustukset Leikkauspiirustukset 15 3 RAKENNESUUNNITTELU Kuormat Perustukset Alapohja Välipohja Yläpohja Ulkoseinät Ikkunat ja ovet 24 4 YHTEENVETO 25 LÄHTEET 26
5 LIITTEET Liite 1 Pääpiirustukset Liite 2 Rakennepiirustukset Liite 3 Rakennelaskelmat KUVAT Kuva 1 Rakennuspaikan sijainti Ähtärissä. 8 Kuva 2 Pohjaratkaisut tilaohjelma V1. 10 Kuva 3 Pohjaratkaisut tilaohjelma V2. 11 TAULUKOT Taulukko 1 Tilaohjelma V1. 10 Taulukko 2 Tilaohjelma V2. 11 Taulukko 3 Ulkoseinän paino. 16 Taulukko 4 Väliseinän paino. 17 Taulukko 5 Alapohjarakenteiden painot. 17 Taulukko 6 Välipohjarakenteiden painot. 17 Taulukko 7 Yläpohjarakenteiden painot. 17 Taulukko 8 Hyöty- ja lumikuormat. 18
6 KÄYTETYT LYHENTEET kuormitusalueen reunan etäisyys anturan reunasta vetoraudoituksen pinta-ala puristuslujuuden kerroin anturan leveys vetoraudoituksen suuntaan seinäanturan leveys betonin puristuslujuuden mitoitusarvo betonin lieriöpuristuslujuuden ominaisarvo betonin vetolujuuden mitoitusarvo betonin vetolujuuden ominaisarvo betoniteräksen mitoituslujuus betoniteräksen myötölujuuden ominaisarvo betonin osavarmuusluku teräksen osavarmuusluku seinäanturan korkeus mitoitusmomentti mitoituskuorma pituusyksikköä kohden lumikuorma hyötykuorma pohjapaineen mitoitusarvo perusmaan mitoituskantavuus
7 7 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella hirsirakenteinen ja kaksikerroksinen loma-asunto työn tilaajan omistamalle, Ähtärissä sijaitsevalle kiinteistölle. Kiinteistö on pinta-alaltaan ja sijaitsee Moksunjärven rannalla. Työn tilaaja tulee toimimaan lomaasunnon rakennuttajana sekä valmiin rakennuksen käyttäjänä. Tilaaja on myös määritellyt tilaohjelmassa tarkemmin eritellyt suunnittelun lähtökohdat. Rakennus tullaan rakentamaan itse, mikä on pyritty ottamaan huomioon suunnitelmia tehdessä mm. siten, että ulkoseinissä käytettävät lamellihirret tilataan määrämittaan katkaistuina sekä valmiiksi lovettuina, jolloin rakennuspaikalla tehtävä työmäärä pienenee ja rakennuksen valmistuminen nopeutuu. Opinnäytetyön tekijä toimii hankkeessa pääsuunnittelijana, jonka tehtävänä on tuottaa tarvittavat suunnitelmat sekä piirustukset rakennusluvan hakemista varten. Tavoitteena oli myös suunnitella energiatehokas sekä tiloiltaan toimiva rakennus. Rakennus tulee olemaan osan vuotta tyhjänä sekä ilman lämmitystä, mikä oli otettava huomioon rakennusmateriaaleja valittaessa. Rakennustöiden suunniteltu aloitusajankohta on kevät TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
8 8 2 RAKENNUSSUUNNITTELU 2.1 Rakennuspaikka Rakennuspaikkakuntana on Ähtärin kaupungissa Etelä-pohjanmaan maakunnassa. Ähtärissä asuu noin asukasta. Rakennettava kiinteistö sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta kaakkoon asemakaava-alueen ulkopuolella (kuva 1). Kuva 1 Rakennuspaikan sijainti Ähtärissä. (Maanmittauslaitos 2016). TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
9 9 Kiinteistön vanhana rakennuskantana on 1970-luvulla rakennettu saunamökki ja kaksi uudempaa pientä varastorakennusta. Omaa rantaviivaa on 50 metriä ja rakennuspaikalle on rannasta matkaa 30 metriä. Rakennuspaikalla kasvaa tällä hetkellä havupuita, maaperä on tasaista ja koekaivausten perusteella koostumukseltaan hiekkaista moreenia. Kiinteistölle on rakennettu valmis tie sekä sähköliittymä. Kunnallistekniikkaan ei ole mahdollista tällä hetkellä liittyä, joten paikalle porataan syväporakaivo sekä suunnitellaan paikallinen jätevedenkäsittelyjärjestelmä. 2.2 Tilaohjelma Rakennuksen suunnittelu käynnistyi tarvesuunnitelman eli tilaohjelman (taulukko 1 ja kuva 2) laadinnalla. Tilaohjelmassa listattiin tulevat tilat, niiden koot sekä tiloilta vaadittavat ominaisuudet. Tilojen suunnittelussa tulisi huomioida Suomen rakentamismääräyskokoelmasta G1 löytyvät määräykset ja ohjeet mm. asuinhuoneiden vähimmäiskoosta, ikkunapinta-alan suhteesta lattiapinta-alaan sekä määräykset huoneiden vähimmäiskorkeuksista. Tammikuussa 2016 pidetyn aloituspalaverin tietojen perusteella rakennuksessa tulisi olla kaksi kerrosta. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitettaisiin kaksi makuuhuonetta, suihkulla varustettu wc-tila sekä olohuone, jonka yhteydessä sijaitsisi tupakeittiö. Makuuhuoneiden pinta-alaksi määritettiin asuinhuoneiden vähimmäiskooksi Suomen rakentamismääräyskokoelmassa G1 määrätty 7 (RakMK G1, 5). Wc-tilassa oleva suihku toteutettaisiin kaappina, jolloin rakenteelliset vaatimukset sekä wc-tilan kosteusrasitukset jäisivät pienemmiksi kuin laatoitetussa suihkunurkkauksessa. Olohuone varustettaisiin kevyttakalla. Takkaa valittaessa ratkaisevin tekijä oli tulisijan paino ja nopea lämmöntuottokyky. Kevyttakka painaa monikertaisesti vähemmän kuin muurattu tulisija, jolloin lattia ei vaadi erillisiä perustuksista nostettuja tukirakenteita. Lisäksi kevyttakka luovuttaa lämpöä nopeammin, jolloin rakennuksen sisälämpötilan palautus normaaliin oleskelulämpötilaan nopeutuu. Toiseen kerrokseen sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan lisää makuuhuoneita ja parvi. Saunan rakentamista loma-asunnon yhteyteen ei pidetty tarpeellisena, sillä kiinteistöllä on jo olemassa erillinen 1970-luvulla rakennettu saunamökki. Rakennuksen runkomateriaalina käytettäisiin 135 x 195mm:n lamellihirttä ja rakennus varustettaisiin TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
10 10 bitumihuopakatteisella harjakatolla. Rakennus tulisi olemaan osan vuotta kylmänä, ilman lämmitystä, mikä pitäisi myös huomioida rakennusmateriaaleja valittaessa sekä teknisiä ratkaisuja suunniteltaessa. Taulukko 1 Tilaohjelma V1. Tilaohjelma 1 Huone Hyötyala (m²) Lisätietoja Olohuone + tupakeittiö 25 Sohva, kevyttakka, 6 hengen ruokailuryhmä, keittiökaapisto, tiskiallas, jääkaappi, pakastin Eteinen 5 Vaatekaappi Makuuhuone 1 7 Sänky, vaatekaappi WC 3 Suihkukaappi, kemiallinen wc, allas Parvi 15 Makuuhuone 2 7 Sänky, vaatekaappi Yhteensä 62 Kuva 2 Pohjaratkaisut tilaohjelma V1. Tilaohjelman ensimmäinen versio esiteltiin työn tilaajalle maaliskuussa Suunnitelmiin päätettiin tehdä seuraavia muutoksia (taulukko 2 ja kuva 3); tupakeittiön kalusteiden sijoitus portaiden alle otti hukkatilan tehokkaasti käyttöön mutta ei mahdollistanut tarpeeksi suurta työtasojen ja laskutilan määrää. Tilan puute päätettiin ratkaista TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
11 11 muuttamalla toinen alakerran makuuhuone keittiöksi ja rakentamalla yläkertaan yksi makuuhuone lisää. Samalla parvea päätettiin leventää ja rakentaa kerrokseen parveke. Taulukko 2 Tilaohjelma V2. Tilaohjelma 2 Huone Hyötyala (m²) Lisätietoja Keittiö 7 keittiökaapisto, tiskiallas, jääkaappi, pakastin Olohuone 25 Sohva, kevyttakka, 6 hengen ruokailuryhmä Eteinen 5 Vaatekaappi Makuuhuone 1 7 Sänky, vaatekaappi WC 3 Suihkukaappi, kuivakäymälä, allas Makuuhuone 2 7 Sänky, vaatekaappi Makuuhuone 3 7 Sänky, vaatekaappi Parvi 15 Parveke 13 Yhteensä 89 Kuva 3 Pohjaratkaisut tilaohjelma V2. TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
12 Tilaohjelman mukaiset pohjaratkaisut Pohjaratkaisuja suunniteltaessa lähtökohtana olivat työntilaajan toiveet, rakentamismääräysten noudattaminen sekä asumisviihtyvyyden huomioiminen. Tilojen tulisi myös toimia joustavasti sekä kesä- että talvikäytössä. Rakennuksen harjalinja päätettiin laittaa kulkemaan lounaasta koilliseen, jolloin 1. kerroksen sisäänkäynnin yhteydessä oleva terassi sekä 2. kerroksen parveke olisivat suunnattuina järvelle päin. Rakennuksen keskeisin tila on suuri olohuone, jossa sijaitsee myös pääasiallinen lämmönlähde, Jeremias-kevyttakka. Tila on jätetty avoimeksi, koko rakennuksen korkuiseksi tilaksi, jolloin lämpö leviää tasaisesti myös 2. kerrokseen. 2. kerrokseen vievät portaat on sijoitettu olohuoneessa seinän viereen lähelle eteistä ja ulko-ovea, jolloin siirtyminen yläkertaan on mahdollista suoraan ilman koko tilan kiertämistä. Olohuoneessa on myös erillinen ulko-ovi kesäkäyttöön, jolloin ei ole tarvetta jättää vaatteita eteistilassa sijaitseviin vaatekaappeihin, vaan kulkeminen terassille on mahdollista suoraan olohuoneesta. Ruokailu- ja sohvaryhmän asettelu jättää tilaan luontevan kulkukäytävän keittiöön sekä alakerran makuuhuoneeseen. Maaliskuussa päivitetyn tilaohjelman mukaisesti toinen alakerran makuuhuoneista muutettiin keittiöksi, jolloin kaapeille, työtasoille ja kodinkoneille saatiin lisää tilaa. Wc-tila varustetaan kuivakäymälällä, jolloin loma-asunnon jätevesijärjestelmäksi riittää pelkkä harmaaveden käsittelyjärjestelmä. Suihku toteutetaan kaappina, jolloin tilan vedeneristämistarve ja kustannukset pienenevät. Kaikki loma-asunnon makuuhuoneet varustetaan aluksi vain sängyllä ja vaatekaapilla, jolloin huonetilan vähimmäiskoko 7 (RakMK G1, 5) on riittävä. 2. kerroksen parvi toimii ensisijaisesti kulkuväylänä parvekkeelle, mutta tila on myös mahdollista varustaa myöhemmin esim. sängyillä, lukunurkkauksella, lasten leikkitilalla jne. TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
13 Savuhormi Rakennukseen suunniteltiin yksi tulisija, olohuoneen terassinpuoleiseen kulmaan sijoitettu Jeremias-kevyttakka. Tulisijan savuhormi päätettiin toteuttaa saman valmistajan Ø150 mm Jeremias-teräspiipulla. Teräshormin valinnassa merkittävin etu verrattuna perinteiseen, paikallaan muurattuun hormiin oli asennuksen helppous, jolloin tilaaja pystyy tekemään hormin asennuksen itse. Hormi painaa vain 13 kg/m, jolloin lattiaan kohdistuva kuorma ei ylitä rakenteille laskettua 2 hyötykuormaa. Valmispiipun muina etuina olivat hyvä veto, myös harvoin käytettynä, sekä ulkopinnan eristys, jolloin hormin pintalämpötila sekä suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin pysyvät pieninä. Paras sijoituspaikka piipulle on lähellä katon harjaa. Tällöin veto on parhaimmillaan ja piipun korkeus lappeen yläpuolella on mahdollisimman pieni. Määräysten mukaan harjalla sijaitsevan piipun pään ja katteen välisen etäisyyden piipun juuresta mitattuna tulee olla vähintään 0,8 m. Kun piippu tulee harjan vierestä, lappeelta läpi, lisätään piipun pituutta harjasta laskettuna 0,1 m jokaista lapemetriä kohden, jonka piippu on harjasta irti (RakMK E3, 7). Hormin suojaetäisyydet seinästä sekä ohjeet yläpohjan läpiviennin toteutuksesta löytyvät Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL julkaisusta. Eristetyn valmispiipun suojaetäisyys palavaan materiaaliin on 500 mm, jota voidaan kuitenkin pienentää 75 % kaksinkertaisella suojauksella asentamalla kaksi 7 mm:n palamatonta kivilevyä seinän pintaan (RIL ). 2.5 Rakennuslupahakemus Rakennuslupahakemuksen liitteeksi tarvitaan seuraavat asiakirjat: 1. rakennuslupahakemus 2. omistus- tai hallintaoikeusselvitys 3. ympäristökartta 4. pääpiirustukset asemapiirustus pohjapiirustukset julkisivupiirustukset TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
14 14 leikkauspiirustukset 5. tontin rakennettavuusselvitys 6. naapurin kuuleminen 7. rakennushankeilmoitus. 8. jätevesijärjestelmän rakennustapaselostus 2.6 Pääpiirustukset Asemapiirustus Asemapiirustus on rakennuspiirustus, jossa kuvataan suunniteltu rakentaminen ja sen vaikutukset rakennuspaikkaan ja lähiympäristöön. Määräykset sekä asemapiirustuksessa esitettävät ja vaadittavat asiat poikkeavat kaavoitetulle ja asemakaava-alueen ulkopuoliselle alueelle rakennettaessa. Kaava-alueen ulkopuolella rakennuksen tarkkaa sijaintia kiinteistöllä ei määrätä erikseen, vaan rakennuspaikka voidaan pääsääntöisesti valita maaston mukaan. Opinnäytetyön kiinteistö sijaitsee ranta-alueella, jolloin huomiota tulee erityisesti kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, julkisivumateriaaleihin sekä väritykseen. Ranta-alueen kasvillisuus tulee myös yleensä säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennusta ei saa rakentaa 25 m lähemmäksi rantaviivasta ja alimman lattiatason pitää olla vähintään 1m vesirajan yläpuolella (Ähtärin kaupunki 2016, 7). Asemapiirustus esitetään mittakaavassa 1:200 tai 1:500 (liite 1/1) Pohjapiirustukset Pohjapiirustuksessa esitetään rakennuksen ja sen osien päämitat, huoneiden ja tilojen käyttötarkoitukset, ovien leveydet RakMk G1:n mukaisesti sekä rakennetyyppien (US1, VS1 ym.) paikat. Piirustuksen selvityssarakkeessa esitetään laskelmat rakennusoikeuteen laskettavista kerros- ja huoneistoaloista. Lisäksi piirustuksessa esitetään mahdolliset palo-osastoinnit, vesi- ja viemärikalusteet, ilmanvaihtojärjestelyt jne. Pohjapiirustukset esitetään mittakaavassa 1:50 tai 1:100 (liite 1/2). TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
15 Julkisivupiirustukset Julkisivupiirustukseen laaditaan näkymät rakennuksen kaikilta neljältä sivulta. Sivunäkymiin merkitään vesikaton ja julkisivujen materiaalit sekä ilmansuunnat. Julkisivupiirustukset esitetään mittakaavassa 1:50 tai 1:100 (liite 1/3) Leikkauspiirustukset Leikkauspiirustuksessa esitetään rakennuksen rakenteet sekä rakennusosat leikattuina materiaalimerkintöineen. Piirustuksissa on esitettävä ainakin huonetilojen sisäkorkeudet, julkisivun korkeus sokkelista ulkoseinän ja katon leikkauskohtaan, ylä- väli- ja alapohjien sekä seinien rakenneselvitykset ja lämpöeristettyjen rakenteiden U-arvot. Leikkauspiirustukset esitetään mittakaavassa 1:50 tai 1:100. Mahdollinen hormileikkaus esitetään mittakaavassa 1:20 (liite 1/3). TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
16 16 3 RAKENNESUUNNITTELU Suomen rakentamismääräyskokoelma määrittelee rakennus- ja rakennesuunnittelun seuraavasti; kantava rakenne suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että sillä on riittävä varmuus murtumista vastaan. Normaalikäytössä rakenteella tulee lisäksi olla riittävästi varmuutta rakenteen käyttötarkoitukseen ja sijaintiin nähden haitallisten muodonmuutosten, halkeamien, värähtelyjen, painumien tai muiden haitallisten vaikutusten syntymistä vastaan (RakMk B1, 2) sekä rakennus on suunniteltava siten, ettei siitä aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan (RakMk C2, 3). Rakenteet on mitoitettu puurakenteiden Finnwood 2.3 SR1-mitoitusohjelmalla. 3.1 Kuormat Rakennusta kuormittavat pysyvä-, hyöty-, lumi- ja tuulikuormat. Pysyvät kuormat muodostuvat rakenteista sekä kiinteästi asennetuista kalusteista. Hyötykuormaksi lasketaan henkilökuorma, jonka arvoksi mitoituksessa on määritelty 2,0 (RIL , 78). Tuulikuorma on huomioitu mitoitettaessa Finnwood 2.3 SR1-mitoitusohjelmalla yläpohjan lappeen rakennetta. Lumikuorma on 2,0. Rakenteiden painot ovat seuraavat: Taulukko 3 Ulkoseinän paino. Ulkoseinä (US1) Materiaali (kn/m²) Määrä (m²) Paino yhteensä (kn/m²) Lamellihirsi 135x180mm 2, ,8 224,128 Yhteensä 2,06 108,8 224,13 TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
17 17 Taulukko 4 Väliseinän paino. Väliseinä (VS1) Materiaali (kn/m²) Määrä (m²) Paino yhteensä (kn/m²) Lamellihirsi 135x180mm 2,060 62,0 127,720 Yhteensä 2,06 62,0 127,72 Taulukko 5 Alapohjarakenteiden painot. Alapohja (AP1) Materiaali (kn/m²) Määrä (m²) Paino yhteensä (kn/m²) Lattialauta 28x120mm 0,150 52,0 7,800 Havuvaneri s=18mm 0,090 52,0 4,680 Höyrynsulkumuovi 0,000 52,0 0,000 Kerto-S 2x51x200mm k650 0,320 52,0 16,640 Mineraalivilla 175mm 0,071 52,0 3,713 Tuulensuojalevy s=25mm 0,075 52,0 3,900 Lauta C24 22x100mm k650 0,019 52,0 0,962 Yhteensä 0,72 52,0 37,69 Taulukko 6 Välipohjarakenteiden painot. Välipohja (VP1) Materiaali (kn/m²) Määrä (m²) Paino yhteensä (kn/m²) Lattialauta 28x120mm 0,150 33,6 5,040 Havuvaneri s=18mm 0,090 33,6 3,024 Kerto-S 51x200mm k700 0,074 33,6 2,486 Yhteensä 0,31 33,6 10,55 Taulukko 7 Yläpohjarakenteiden painot. Yläpohja (YP1) Materiaali (kn/m²) Määrä (m²) Paino yhteensä (kn/m²) Sisäverhouslauta 14x120mm 0, ,0 7,904 Höyrynsulkumuovi 0, ,0 0,000 Puupalkki C24 50x200mm k900 0, ,0 5,720 Kerto-S 51x200mm k900 0, ,0 6,032 Mineraalivilla 275mm 0, ,0 11,669 Tuulensuojalevy s=12mm 0, ,0 2,912 Puupalkki C24 50x50mm k650 0, ,0 2,912 TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
18 18 Aluskatelevy s=19mm 0, ,0 11,024 Huopakate 0, ,0 8,736 Yhteensä 0,55 104,0 56,91 Taulukko 8 Hyöty- ja lumikuormat. Hyöty- ja lumikuormat Kuormitustyyppi (kn/m²) Määrä (m²) Paino yhteensä (kn/m²) Hyötykuorma (AP+VP) 2,000 85,6 171,200 Lumikuorma (YP)(muotok. 0,8) 2, ,0 208,000 Yhteensä 379, Perustukset Koekaivausten perusteella maaperä oli hiekkaista moreenia. Kapillaarisen vedennousun ja sen tuoman kosteusrasituksen vähentämiseksi päätettiin toteuttaa maaperän massanvaihto metrin syvyydeltä. Täytemateriaaliksi valittiin mm:n raekoon kalliosepeli ja vaihdettavan maa-alueen pinta-alaksi 11 x 9 m eli 99, jolloin 10 x 8 m:n mitoilla olevien perustusten ympärillekin jäisi riittävästi karkeaa maaainesta. Kalliosepelin päälle valettaisiin maanvarainen seinäantura, jonka päälle muurattaisiin sokkeli eli perusmuuri kolmesta kerroksesta RUH-250-kevytsoraharkkoja. Anturalinjoja päätettiin tehdä neljä, ulkoseinien kohdille sekä kaksi harjalinjan suuntaisesti. Keskellä sijaitsevat anturalinjat auttaisivat tasaamaan kuormituksia ja näin ollen keventäisivät kevytsoraharkkojen päälle asennettavia alapohjapalkkeja. Perustuspiirustus on esitetty liitteessä 2/1. TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
19 19 Raudoitetun seinäanturan mitoitus Anturan koko määritetään siten, ettei anturan alla vaikuttava pohjapaine ylitä maan mitoituskantavuutta. Massanvaihdon jälkeen maaperä on mm:n raekoon kalliosepeliä, jonka geoteknisen kantavuuden arvioidaan olevan vähintään 200. Perusmaan kantavuuden sekä mitoituskuorman avulla anturan leveys voidaan määrittää seuraavalla kaavalla (Leskelä 2008, 395):, missä (1) on pohjapaineen mitoitusarvo on mitoituskuorma pituusyksikköä kohden on anturan leveys on perusmaan mitoituskantavuus. Anturan korkeus määritellään seuraavalta väliltä (Leskelä 2008, 447):, missä (2) on anturan korkeus. Epäkeskeisesti ja keskeisesti kuormitettu seinäantura mitoitetaan seuraavalle momentille (Leskelä 2008, 447):, missä (3) on kuormitusalueen reunan etäisyys anturan reunasta TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
20 20 Anturan vetoraudoituksen mitoitus Anturan vetoraudoituksen mitoittamiseksi tulee määrittää betoniteräksen mitoituslujuus, betonin puristuslujuuden mitoitusarvo sekä poikkileikkauksen tehollinen korkeus (Leskelä 2008, 203). Betoniteräksen mitoituslujuus määritetään seuraavasti:, missä (4) on betoniteräksen mitoituslujuus on betoniteräksen myötölujuuden ominaisarvo on teräksen osavarmuusluku. Betonin puristuslujuuden mitoitusarvo määritetään seuraavasti:, missä (5) on betonin puristuslujuuden mitoitusarvo on puristuslujuuden kerroin on betonin lieriöpuristuksen ominaisarvo on betonin osavarmuusluku. Poikkileikkauksen tehollinen korkeus raudoituksen painopisteen kohdalle. tarkoittaa etäisyyttä puristuspuolen reunasta Tehollisen korkeuden ja mitoitusmomentin avulla lasketaan suhteellinen momentti seuraavasti:, missä (6) on mitoitusmomentti on leveys vetoraudoituksen suuntaan. Suhteellisen momentin avulla lasketaan puristusvyöhykkeen korkeus seuraavasti: TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
21 21. (7) Vetoraudoituksen pinta-alan, joka saadaan kaavasta määrittämiseksi tarvitaan vielä sisäinen momenttivarsi. (8) Vetoraudoituksen pinta-ala lasketaan edellisten arvojen avulla seuraavasti:. (9) Leikkauskestävyys Seinäanturoita mitoitettaessa pitää myös tarkistaa poikkileikkauksen leikkauskestävyys (Betoniteollisuus ry 2011, 6). Kun ehto toteutuu, ei leikkausraudoitusta tarvita (SFS EN , 84). Leikkausraudoittamattoman rakenteen leikkauskapasiteetti lasketaan seuraavalla kaavalla (RakMk B4 2005, 17)., missä (10) on betonin vetolujuuden mitoitusarvo on leveys vetoraudoituksen suuntaan. Betonin vetolujuuden mitoitusarvo saadaan seuraavasti:, missä (11) TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
22 22 on vetolujuuden kerroin on betonin vetolujuuden ominaisarvo. (12) 3.3 Alapohja Rakennuksen alapohja päätettiin toteuttaa tuulettuvana ja lattian kannatus RUH-250- kevytsoraharkoista kahdella yhteen kiinnitetyllä 51 x 200 mm k650 Kerto-S -puupalkilla. Kolmeen kerrokseen muurattujen kevytsoraharkkojen sisäpuolelle asennettaisiin vielä 50 mm:n XPS-eristelevy lisäämään alapohjan lämmöneristystä. Määräysten mukaan ryömintätilan vähimmäiskorkeuden tulisi olla 0,8 m (RakMk C2 1998, 9). Rakennuksessa ryömintätilan korkeus tulee olemaan 0,82 m. Alapohjan leikkaus on esitetty liitteissä 2/6 ja 2/11 (rakenneleikkaus ja AP1). Wc-tilan lattia toteutetaan 50x150mm C24 k400 -puupalkeilla, joiden päälle valetaan 50mm:n teräsbetonivalu ja laatoitus. Näin Wc-tilan lattia on -20 mm alempana kuin eteistila, jolloin tilojen väliin syntyy riittävä kosteantilan kynnys. Wc-tilan alapohjan leikkaus on esitetty liitteessä 2/13 (AP2). 2 x 51 x 200 mm:n Kerto-S palkkien ja 50 x 150 mm C24 puupalkkien väliin asennetaan mineraalivillaeriste sekä alaosaan 25 mm:n tuulensuojalevy ja yläpintaan höyrynsulkumuovi. Rakenteen U-arvo eli vaipan lämpöhäviö on 0,17. Alapohjapalkkien päälle liimataan ja ruuvataan 18 mm havuvanerilevy. Levy jäykistää rakenteen sekä vähentää mahdollisia lattiassa esiintyviä askelten aiheuttamia värähtelyjä. Havuvanerin päälle asennetaan 28 x 120 mm lattialaudoitus. Anturan päälle tulevaa perusmuuria muurattaessa on tärkeää muistaa riittävä tuuletusaukkojen määrä, joka on 4,0 promillea alapohjan pinta-alasta (RakMk C2 1998, 9). 7.5 x 7.5 m:n pohja-alalla aukkojen tarvittava pinta-ala on näin ollen mm * mm * 0,004 = Ulkoilmaan rajoittuvan tuuletusaukon vähimmäiskoko on ja opinnäytetyössä käytettyjen aukkojen koko on 150 x 150 mm = Aukkojen tarvittava lukumäärä on näin. Perusmuurin vastakkaisilla sivuilla sekä keskellä sijaitsevissa harkkoseinissä olevien tuuletusaukkojen tu- TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
23 23 lee sijaita samalla virtauslinjalla. Ulkoilmaan rajoittuvat tuuletusaukot voidaan varustaa teräsverkolla estämään pieneläinten pääsyä tuuletustilaan. Silmäkoon tulee olla vähintään 6 * Välipohja Välipohjan kantavana rakenteena toimii keittiön ja makuuhuoneen päällä 51 x 200 mm k600 Kerto-S. Muun osan kantava rakenne toteutetaan 2 x 51 x 200 mm k700 Kerto-S -palkeilla. Välipohjapalkkien päälle liimataan ja ruuvataan sama 18 mm:n havuvanerilevy kuin alapohjaankin. Välipohjien leikkaukset on esitetty liitteissä 2/16 ja 2/17 (VP1 ja VP2). 3.5 Yläpohja Yläpohjan kantava rakenne päätettiin toteuttaa primääripalkki-ratkaisulla, jossa yksi harjalinjan suuntaisesti asennettu palkki kantaisi koko yläpohjan kuorman. Primääripalkin tukipisteiden väliksi muodostui 5,9 m ja kokonaispituudeksi 10,3 m. Palkin mitoittamiseksi tarvittiin lumikuorman laskennallinen arvo, joka Ähtärin korkeusasteilla on 2,5 (SFS-EN , 3). Lumikuorman laskennallista arvoa pienennettiin katon muotokertoimella, joka harjakattoisessa rakennuksessa on 0,8 (SFS-EN ). Lumikuorman arvoksi tuli näin 2,5 * 0,8 = 2,0. Lapepituuden, koolausvälin ja lumikuorman jälkeen Finnwood 2.3 SR1-mitoitusohjelma määritteli primääripalkiksi 215 x 315 mm GL30c liimapuupalkin. Yläpohjan lappeiden kantava rakenne päätettiin toteuttaa 51 x 200 mm k900 Kerto-S - palkeilla. 51 x 200 mm Kerto-S -palkkien alapintaan kiinnitetään naulauslevyillä 50 x 200 mm C24 puupalkit rakennepaksuuden lisäämiseksi, jolloin yläpohjaan saadaan riittävä eristetila. Yläpohjapalkkien alapintaan kiinnitetään höyrynsulkumuovi sekä 22 x 100 mm laudat 14 x 120 mm sisäverhouspaneelin kiinnittämiseksi. TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
24 24 Kerto-S -palkkien väliin asennetaan 12 mm tuulensuojalevy 110 mm yläreunan alapuolelle riittävän tuuletusraon aikaansaamiseksi. Tuulensuojalevy kiinnitetään Kerto-S palkkeihin 50 x 50 mm puupalkeilla. Yläpohjapalkkien päälle asennetaan 19 mm aluskatevaneri. Pintamateriaaliksi valittiin musta palabitumihuopakate. Rakenteen U-arvo eli vaipan lämpöhäviö on 0,14. Yläpohjan leikkaus on esitetty liitteessä 2/18 (YP1) ja yläpohjan tarkempi liittyminen ulkoseinään liitteessä 2/8 (rakenneleikkaus 03-03). 3.6 Ulkoseinät Ulkoseinien materiaaliksi valittiin 135 x 195 mm lamellihirsi. Lamellihirreksi kutsutaan liimahirttä, joka on liimattu kahdesta tai useammasta kappaleesta joko pysty-, vaakatai ristisaumoin. Lamellihirren valintaa päärakennusaineeksi puolsivat mm. hengittävä rakenne, jolloin kosteus ei koteloidu seinän sisään, vaan rakenne kuivuu nopeasti. Lisäksi hirsiseinä kestää hyvin lämmönvaihteluja, joita aiheutuu, kun rakennus on osan vuotta kylmänä. Lyhyen ajan lämmönvaihteluväli voi olla jopa Valmiiksi lovetut lamellihirret on myös nopea koota, jolloin asennusaika sääolojen armoilla lyhenee. 135 mm:n lamellihirsistä tehdyn seinän U-arvo 0, Ikkunat ja ovet Ovet ja ikkunat pyritään hankkimaan varastokokoisina, jolloin hinnat ja toimitusajat pienenevät huomattavasti. Kaikki ikkunat varustetaan tuuletusmekanismilla. TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
25 25 4 YHTEENVETO Työn tarkoituksena oli suunnitella uusi kaksikerroksinen loma-asunto Ähtärissä sijaitsevalle järvenrantakiinteistölle. Kiinteistöllä oli jo rakennettuna vanha saunamökki sekä kaksi pienempää varastorakennusta. Loma-asunnon runkomateriaaliksi valittiin lamellihirsi. Lamellihirren valintaa puolsivat mm. hengittävä rakenne, jolloin kosteus ei koteloidu seinän sisään, vaan rakenne kuivuu nopeasti. Lisäksi hirsiseinä kestää hyvin lämmönvaihteluja, joita aiheutuu, kun rakennus on osan vuotta kylmänä. Opinnäytetyön tuloksena syntyivät pää- sekä rakennepiirustukset. Piirustusten laadinnan lisäksi suoritettiin kantavien rakenteiden mitoituslaskelmat Finnwood 2.3 SR1- mitoitusohjelmalla. Suunnittelutyöt edistyivät sovitussa aikataulussa ja työn tulokset vastasivat työn tilaajan odotuksia. Työt jatkuvat seuraavaksi kustannuslaskelmien sekä tarkempien työpiirustusten ja jätevesi- sekä LVIS-suunnitelmien laadinnalla. Rakennuslupahakemus on tarkoitus jättää kesän 2016 aikana ja rakennustyöt aloittaa keväällä TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
26 26 LÄHTEET Betoniteollisuus Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. Osa 6: Perustukset. Viitattu Leskelä, M. V Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 2008: by 210. Helsinki: Suomen Betonitieto Oy. Maanmittauslaitos Kansalaisen karttapaikka. Viitattu RIL Rakenteiden kuormitusohjeet. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry. RIL Pienet savupiiput, suunnittelu-, rakentamis- ja huolto-ohje. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry. SFS-EN Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1 Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. SFS-EN Eurokoodi 1:Rakenteiden kuormat. Osa 1-3 Yleiset kuormat. Lumikuormat. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto. Suomen rakentamismääräyskokoelma B Viitattu Suomen rakentamismääräyskokoelma B Betonirakenteet ohjeet Ympäristöministeriön asetus betonirakenteista. Viitattu Suomen rakentamismääräyskokoelma C Viitattu Suomen rakentamismääräyskokoelma E Viitattu Suomen rakentamismääräyskokoelma G Viitattu Ähtärin kaupunki Ähtärin kaupungin rakennusjärjestys. Viitattu TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
27 27 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Pääpiirustukset Asemapiirustus 1/1 Pohjapiirustus 1/2 Leikkauspiirustukset ja julkisivupiirustukset 1/3 Rakennepiirustukset Perustuspiirustus 2/1 Alapohjapiirustus 2/2 Välipohjapiirustus 2/3 Yläpohjapiirustus 2/4 Yläpohjan palkkipiirustus 2/5 Rakenneleikkaukset Alapohjan liittyminen ulkoseinään 2/6 Välipohjan liittyminen ulkoseinään 2/7 Yläpohjan liittyminen ulkoseinään 2/8 Välipohjan kannatinpalkki 2/9 Yläpohjan harjaliitos 2/10 Savuhormin läpivienti yläpohjasta 2/11 Rakennetyypit 2/12-17 Liite 3 Rakennelaskelmat Seinäanturan mitoitus 3/1(4) Yläpohjan primääripalkin mitoitus 3/2(3) TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
28 Liite 3 (4) LIITE 3/1 Seinäanturan mitoitus Maapohja on soraa, jonka geoteknisenä kantavuutena käytetään. Seinäanturan mitoituksessa käytetyt kuormat on laskettu kaavalla Kuormat on laskettu sivuilla ja esitetty taulukoissa 3-8. Anturalle yläpuolelta tulevat kuormat ovat seuraavat: 1a) Seinien paino 1b) Yläpohjan paino 1c) Välipohjan paino 1d) Alapohjan paino 1e) Anturan omapaino metrin matkalla on 1f) RUH-250-kevytsoraharkoista anturalle metrin matkalla syntyvä kuorma on Rakenteista syntyvät kuormat yhteensä 2a) Hyötykuormat 2b) Lumikuormat 1 metrin anturan osalle tulevat kuormat yhteensä TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
29 Liite 3 (4) OK! Anturan korkeus valitaan väliltä Valitaan anturan korkeudeksi Seinäantura on kuormitettu keskeisesti, joten se mitoitetaan momentille. = Seinäanturan raudoitus Valitaan Betoni C25/30 Teräs A500HW = = 14,17 = = 434,8 TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
30 Liite 3 (4) Suhteellinen momentti = Puristusvyöhykkeen korkeus Sisäinen momenttivarsi Vetoraudoituksen pinta-ala Valitaan raudoitukseksi 2T8 (100,53 ) Leikkauskestävyys Leikkausraudoittamattoman rakenteen leikkauskapasiteetti Leikkausvoima Leikkauskapasiteetti 4(4) TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
31 Liite 3 (4) OK! TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Petri Hautamäki
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52 Finnwood 2.3 SR1 ( ) Petri Hautamäki Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Loma-asunto Pakari, Yläpohjan primääripalkki Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus. Finnwood 2.3 SR1 ( ) RIL SR1 ( ) PROJEKTITIEDOT: Suunnittelija: Petri Hautamäki Projekti: Loma-asunto Pakari Asiakas: Tarmo Pakari Nimi: Yläpohjan primääripalkki C:\...\Yläpohjan primääripalkki 215x315 GL30c.s01 RAKENNETIEDOT: Rakennetyyppi: Kattopalkki/laatta Materiaali: GL30c Poikkileikkaus: 215x315 (B=215 mm, H=315 mm, A=67725 mm2, Iy= mm4, Wy= mm3) Käyttöluokka: 2 Seuraamusluokka: CC2 (KFI=1.0) Jako/kuormituslev.: 5960 mm (pintakuormille) Uloke-/jännevälipituudet: Uloke/jänneväli: Vaakamitta [mm]: Vasen uloke Jänneväli Jänneväli Jänneväli Oikea uloke Yhteensä: Tuki: Sijainti x [mm]: Leveys [mm]: Tyyppi: 1: Liukutuki (Z) 2: Liukutuki (Z) 3: Liukutuki (Z) 4: Kiinteä niveltuki (X,Z) Sivu 1
53 Finnwood 2.3 SR1 ( ) Petri Hautamäki Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Loma-asunto Pakari, Yläpohjan primääripalkki KUORMITUSTIEDOT: Omapaino (Omapaino, Pysyvä): Rakenneosan paino: QZ = kn/m x = mm Pintakuorma: 1: QZ = kn/m2 x = mm Pintakuorma: 2: QZ = kn/m2 x = mm Pintakuorma: 3: QZ = kn/m2 x = mm Lumikuorma (Lumikuorma Sk<2.75 kn/m2, Keskipitkä): Pintakuorma: 1: QZ = kn/m2 x = mm MITOITUS: Mitoitusstandardi: EN : A1: RIL Kokonaiskäyttöaste: 93.3 % MITOITUSPARAMETRIT: Taipumaraja Wnet,fin: L/300 Korotuskerroin, vasen uloke: 2.00 Korotuskerroin, oikea uloke: 2.00 Nurjahdus on estetty molempiin suuntiin (y ja z) Kiepahdus taivutuksesta My (y-askelin suhteen): Kiepahdustukiväli rakenteen yläpuolella: Lk1 = Päätukien välimatka Kiepahdustukiväli rakenteen alapuolella: Lk2 = Päätukien välimatka Sivu 2
54 Finnwood 2.3 SR1 ( ) Petri Hautamäki Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Loma-asunto Pakari, Yläpohjan primääripalkki Lef1 = Lk1 ja Lef2 = Lk2 (Esim. kuormitus neutraaliakselilla/kiepahdustukien kautta) HUOM! Lk1:ta käytetään, kun My>0 ja Lk2:ta, kun My<0 MITOITUKSEN ÄÄRIARVOT: Tarkastelu: Mitoitusarvo: Raja-arvo: Käyttöaste *): Sijainti x: Leikkaus (z): kn kn 61.9 % 8222 mm Keskipitkä Taivutus (My): knm knm 75.0 % 8222 mm Keskipitkä (ilman kiepahdusta): knm knm 75.0 % 8222 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 1: 1.01 kn kn 1.0 % 262 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 2: kn kn 89.2 % 2262 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 3: kn kn 93.3 % 8222 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 4: 0.00 kn kn 0.0 % 9632 mm Pysyvä Wfin: 17.3 mm -- mm 0.0 % 5150 mm Wnet,fin: 17.3 mm 19.9 mm 87.2 % 5150 mm TUKIREAKTIOT: Tuki: MRTmax: MRTmin: KRTmax: KRTmin: 1: 1.01 kn 0.14 kn 0.71 kn 0.15 kn 2: kn kn kn kn 3: kn kn kn kn 4: kn kn kn kn - Tukipisteisiin syntyy nostetta, varmista ankkurointi - KRT tukireaktiot ovat vain vertailua varten HUOMIOT: - EN standardin, sen täydennysosan A1:2008 ja Suomen kansallisten liitteiden sekä RIL suunnitteluohjeen mukainen laskenta - VTT on tehnyt kolmannen osapuolen tarkistuksen ohjelmalle (VTT-S ) - MRT = Murtorajatila, KRT = Käyttörajatila - *) Yhteisvaikutustarkasteluissa %-luku tarkoittaa mitoitusarvon ja raja-arvon suhdetta, ei todellista käyttöastetta - Liittyvän alapuolisen rakenteen tukipainekestävyys tulee tarkistaa erikseen - Mitoituksessa ei huomioida ulokkeiden alle 20 mm taipumaa ylöspäin - Värähtely- ja taipumatarkastelua ei tehdä alle 200 mm pituisille ulokkeille - Leikkausmuodonmuutos on mukana käyttörajatilamitoituksessa - Leikkausmuodonmuutos ei ole mukana voimasuureiden laskennassa - Rakenneosan koon vaikutus lujuuteen on otettu huomioon ominaisarvoissa kertoimilla kh ja kl - Suunnittelijan tulee kiinnittää huomiota myös rakennedetaljeihin ja varmistaa, ettei rakenteisiin muodostu vesitaskuja - Kuormitustiedoissa esitetään lumikuorman ominaisarvo katolla. Tämä on saatu kertomalla maassa oleva ominaislumikuorma katon muotokertoimella Laskelmissa ei ole huomioitu rakennusaikaisia kuormia eikä kosteusolosuhteita. Mahdolliset rakennusaikaiset lisätuennat on mitoitettava erikseen. Rakennuksen kokonaisjäykistystä ja siitä johtuvia vaakavoimia ei ole huomioitu. Sivu 3
55 Finnwood 2.3 SR1 ( ) Petri Hautamäki Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Loma-asunto Pakari, Yläpohjan primääripalkki Rakenneosan (palkki, pilari, laatta) soveltuvuus kokonaisuuteen on päärakennesuunnittelijan tarkistettava erikseen. Finnwood-ohjelmistolla tehdyt laskelmat ja tulosteet ovat voimassa vain ohjelmistoon tallennettujen Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Woodin tuotteiden kanssa. Nämä tuotteet on tarvittaessa osoitettava rakennuspaikalla hankkeen osapuolille sekä viranomaisille. Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood tai sen tytäryhtiöt eivät vastaa käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle muiden valmistajien tuotteista tai niiden käytöstä Finnwood-ohjelmistossa, ohjelmiston perusteella näin tehdyistä laskelmista ja tulosteista tai kolmansien valmistajien tuotteista tai niiden käytöstä aiheutuneista virheistä, menetyksistä tai vahingoista. Näitä ehtoja ei saa poistaa tulosteesta. Sivu 4
Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotMAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
Lisätiedot16.7.2013 16:48:56. FarmiMalli Oy. Nykyisten kattovasojen kannatus. 3D Rakenne
16:48:56 Nykyisten kattovasojen kannatus 3D Rakenne Kuivuri, Harjapalkki Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta.
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Ikkunapalkki 2,9 m 20.6.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotOpinnäytetyö (AMK) Rakennustekniikka. Talonrakennustekniikka. Petteri Kyrki TALO KYRKI
Opinnäytetyö (AMK) Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka 2017 TALO KYRKI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka Syksy 2017 20 + 112 Ohjaajat:
LisätiedotPihaton laajennus. 3D Rakenne. FarmiMalli Oy :43:55
Pihaton laajennus 18.9.2015 20:43:55 3D Rakenne Pihaton laajennus 18.9.2015 20:43:56 RAK perustaso 1 : 100 Maanvarainen reunavahvistettu laattaperustus Betoni: K35-2, maksimi raekoko 16 mm Teräsverkko
LisätiedotSAUNARAKENNUKSEN SUUNNITTELU
Opinnäytetyö (AMK) Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka 2017 Atte Laaksonen SAUNARAKENNUKSEN SUUNNITTELU TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ Atte Laaksonen OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki
ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi
LisätiedotMikko Nyrhinen. Puurunkoisen teollisuushallin suunnittelu. Opinnäytetyö Kevät 2014 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma
Mikko Nyrhinen Puurunkoisen teollisuushallin suunnittelu Opinnäytetyö Kevät 2014 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:
LisätiedotLATTIA- JA KATTOPALKIT
LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki
ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin
LisätiedotTero Nisula. Elementtirakentamisen hyödyntäminen ammattikoulun opetuksessa
1 Tero Nisula Elementtirakentamisen hyödyntäminen ammattikoulun opetuksessa Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö, Seinäjoki Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotRT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET
RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
LisätiedotTero Valkama. Kattolyhdyt pientaloissa. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka
Tero Valkama Kattolyhdyt pientaloissa Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:
LisätiedotHämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki
ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 04.07.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...
LisätiedotPuurunkoisen pienteollisuushallin rakenne- ja rakennussuunnittelu
Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lappeenranta Rakennustekniikan koulutusohjelma Rakennesuunnittelu Lasse Vättö Puurunkoisen pienteollisuushallin rakenne- ja rakennussuunnittelu Opinnäytetyö
LisätiedotTietoja ohjelmasta. 1.0 Poikittaisjäykisteen jatkos
Tietoja ohjelmasta Tällä ohjelmalla voidaan tehdä palkkirakenteisen puuvälipohjan värähtelymitoitus. Värähtelymitoituksessa tarkastellaan kävelyn aiheuttamaa värähtelyä ohjeen RIL 05--07 mukaan, kun välipohjapalkit
LisätiedotPIENTALON RAKENNESUUNNITTELUPROSESSI
1 PIENTALON RAKENNESUUNNITTELUPROSESSI Tero Keisala Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotKuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:
PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia
LisätiedotPILARIANTURAN A 3 MITOITUS 1
PILARIANTURAN A 3 MITOITUS 1 SINISELLÄ MERKITYT KOHDAT TÄYTETÄÄN Pilarin mitoituslaskelmista = 148,4kN Geo Pd Ant. ² maa Pilari BETONI TERÄS kn/m² kn kn m²~ kn m C8/35- A500HW 100 148,4 13,099 1,8 1,4
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki
ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta
Lisätiedot2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)
2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet
LisätiedotHuoneistoala on yhteensä 448 m2 + varastot ja tekninentila, tilavuus 1930m3 ja kerrosala 549,5 m2
RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY VAASAN SMIRNOFFINTIE 9 Yleiskuvaus: Asunto Oy :n rakennuspaikka sijaitsee Vaasan Huutoniemen kaupunginosassa kortteli 10tontti 14 Yhtiön omistamalle tontille rakennetaan asuinrakennus
LisätiedotKOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde
Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin
LisätiedotHuoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2
RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.
LisätiedotJari Kankaanpää PIENHALLIN PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Rakennustekniikan koulutusohjelma
Jari Kankaanpää PIENHALLIN PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Rakennustekniikan koulutusohjelma 2011 PIENHALLIN PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Kankaanpää, Jari Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma
LisätiedotVakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari
Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotRakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotLahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset
MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan
LisätiedotAsemapiirustus tontit 1-4 1:600 Rakennusliike A.Vänttilä Oy / Jahtimetsäntien OKT Markkinointi Avario 31.7.2015
9.0 0 8 7 7 8 +8.0 0. 9. 0.8 600 8 006 7 0 -.00- +0.00 +0.0 +0.0 LAUTA-AITA h 00 LAUTA-AITA h 00 +0.00 +0.00 +0.0 Koira-aitaus POLTTOPUUT PYÖRÄT TOMUTUS TOMUTUS EI0 00 PYYKIT 7 000 00 00 PYYKIT 7 000 00
LisätiedotEurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet
Maanvarainen pilari- ja seinäantura Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Eurocode Service Oy Sisarustentie 9 00430 Helsinki tel. +358 400 373 380 www.eurocodeservice.com 10.5.2011 Maanvarainen pilari- ja
LisätiedotMUUTOSLISTA 1 (18) Finnwood 2.3 SR1
MUUTOSLISTA 1 (18) FINNWOOD 2.3 SR1 (RIL 205-1-2009) OHJELMAVERSION MUUTOKSET (RIL 205-1-2009) ohjelmaversio sisältää Finnwood 2.3 (RIL 205-1-2009) ohjelmaan verrattuna alla luetellut muutokset. Nämä on
LisätiedotSuunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.
Rak-43.3130 Betonirakenteiden suunnitteluharjoitus, kevät 2016 Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Suunnitteluharjoituksena
LisätiedotUUDET MAJAT. Liite 1 Yleiset ohjeet. Majojen mittavaihtoehdot
Liite 1 Yleiset ohjeet UUDET MAJAT Majojen mittavaihtoehdot Ohessa on majojen mittavaihtoehdot 1:100 kuvina. Vanhan majan mitat voivat poiketa näistä, mutta siinä tapauksessa pinta-ala on ratkaiseva majan
LisätiedotPIENTALON PÄÄPIIRUSTUKSET JA RAKENNESUUNNITELMAT
PIENTALON PÄÄPIIRUSTUKSET JA RAKENNESUUNNITELMAT Jari Konttinen Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka
LisätiedotLUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu
LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa
LisätiedotKoy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012
Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012 12.3.2012 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot
LisätiedotOvi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1
Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria
LisätiedotSweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co
Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co 1 Työmaa 10.8.2016 web-liittymästä Haastavuus näkyy jo tästä 2 Näkymiä Tekla
LisätiedotAsennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R
FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotVÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1
VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1 Palkkien materiaali Sahatavara T3/C30 fm,k 30 taivutus syrjällään fv,k 3 leikkaus syrjällään fc,90,k,7 puristus syrjällään Emean 1000 kimmouli ҮM 1,4 Sahatavara T/C4 fm,k 4
LisätiedotESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille
LisätiedotKANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012
KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012
LisätiedotKOIRANKOPPI RAK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät)
Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI RAK Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät) 20.7.2009 12.1.2010 (selosteen viimeisin muokkaus) Mallintaja Nimi Toni Teittinen Yritys
Lisätiedot2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2
Jämerä detaljit 2. Perustukset ja kellarit 1/3 Kuva 1: Maanvarainen perustus 1 Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 2. Perustukset ja kellarit 2/3 Maanvaraisen/tuulettuvan alapohjan perustuksen anturat tarjotaan
LisätiedotKoy Golfstudios Benz Terrace 1.4.2013
Koy Golfstudios Benz Terrace.4.203 .4.203 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot tarjoavat
LisätiedotOHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA
OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA RUOVEDEN KUNTA 1/5 YLEISTÄ MRL 117, Rakennusjärjestys 14 16. Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden,
LisätiedotPalkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.
LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus
LisätiedotTilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja
EURAJOEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista RAKENNUSKOHDE Rakennuslupanumero Rakennuspaikka Kylä/kunnanosa Osoite Tilan nimi/korttelin
LisätiedotOntelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1
Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012
LisätiedotYM asetus pienille savupiipuille. Paloseminaari Antti Koponen
YM asetus pienille savupiipuille Paloseminaari 6.2.2018 Antti Koponen Rakentamismääräyskokoelman uusiminen Perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädösvaltuuksiin Määräykset annetaan pykälämuotoon
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...
LisätiedotSUUNNITTELUOHJE 6.6.2005. MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko
SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005 MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko 1. YLEISTÄ 2 Tämä suunnitteluohje koskee vain Lujabetoni Oy:n ULTRA-matalaenergiaharkkoa, tyyppimerkintä MEH-380 ULTRA. Lisäksi suunnittelussa
LisätiedotSuuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015
Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen
LisätiedotESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka
LisätiedotRUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen
LisätiedotKoy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009
Koy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009 6.7.2009 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot
LisätiedotKoy Golfstudios Benz Terrace 1.6.2015
Koy Golfstudios Benz Terrace.6.205 .6.205 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot tarjoavat
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
LisätiedotRPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotUntolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
LisätiedotMuurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)
Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4
LisätiedotMTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy
MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013 Piirustusnumero 20 Selostuksen laatija: Empumpi Oy Jouko Keränen, RI Versokuja 5 E, 00790 Helsinki jouko.keranen@empumpi.fi MTK TYYPPIPIHATTO
LisätiedotPuukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla
Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla Eurokoodiseminaari 2012 Hanasaaren Kulttuurikeskus 31.10.2012 1 kuuluu Metsä Groupiin Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, joka keskittyy viiteen
LisätiedotAS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014
AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 rivitalon ja 1 paritalon sekä 2 autokatoksen uudiskohde. Talo A perustetaan
LisätiedotRevisio ID Muutos Julkaisija Muuttaja Julkaisupäivä. Juokseva nro ### 6
Asiakirjaluettelo Planssin ID A.1.1 A.2.1 A.3.1 A.3.2 A.4.1 Planssin nimi Asiakirjaluettelo 1. Kerros JS-1 Julkisivut ja leikkaukset 3D-1 Näkymät 3D-2 Näkymät Planssi Revisio Julkaistu Tulostettu Huomio
Lisätiedot(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia
.2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys
ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys Perustietoja - Rakennuksen poikittaissuunnan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1, 2 ja 3 avulla molemmissa kerroksissa. - Ulkoseinissä jäykistävänä levytyksenä
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET
1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotRAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN
Päiväys Suunnittelija Selitys K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rn:o Viranomaisten merkintöjä varten Rakennustoimenpide UUDISENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI
LisätiedotTarkistusasiakirja palautetaan loppukatselmuksen jälkeen rakennusvalvontaan
RAKENNUSVALVONTA Tarkistusasiakirja palautetaan loppukatselmuksen jälkeen rakennusvalvontaan RAKENNUSTÖIDEN TARKASTUSASIAKIRJA/OMAKOTITALO Lupanumero Rakennuspaikan osoite: Rakennushankkeeseen ryhtyvä
LisätiedotOMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA
Ylä-savon rakennusvalvonnat Iisalmi, Pohjolankatu 14, 74100 Iisalmi, 017-272 3338 Kiuruvesi, Harjukatu 2, 74701 Kiuruvesi, 017-272 900 Lapinlahti, Asematie 4, 73100 Lapinlahti OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON
LisätiedotParitalo Kontiolahti. Vierevänniementie 12
Paritalo Kontiolahti Vierevänniementie 12 91,5m 2 TERASSI S 4h + K + KHH + S + var Tämä paritalo on rakenteilla Höytiäisen upeisiin rantamaisemiin aivan palveluiden äärelle. K PSH Tule tutustumaan paritaloon,
LisätiedotUudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit
Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista
LisätiedotPuurakenteet. Tomi Toratti
1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat
LisätiedotKääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi
Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 15, 90900 Kiiminki Yleistä: As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta
LisätiedotKun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros.
2.1.2008 GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHI 13, GHI 15 JA GHU 13 SEKÄ GYPROC- RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15 JA GTS 9 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN SUUNNITTELUARVOT JA TAULUKKOMITOITUSOHJEET
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 14 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-1 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU. OSA 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä
Lisätiedot