Mukaan pääkaupunkiseudun meripelastusalusten miehistöön. tietoa hakijoille
|
|
- Juuso Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mukaan pääkaupunkiseudun meripelastusalusten miehistöön tietoa hakijoille
2 Lukijalle Tämän tietopaketin tavoitteena on antaa pääkaupunkiseudulla venemiehistöön hakeutuvalle tietoa vapaaehtoisesta meripelastuksesta sekä venemiehistön jäsenenä toimimisesta. Vapaaehtoinen meripelastusaluksen miehistössä toimiminen on sekä fyysisesti että psyykkisesti vaativa harrastus, joka edellyttää voimakasta sitoutumista. Vaikka harrastus on vaativa, se myös antaa paljon. Kanssaihmisten auttaminen, mahdollisuus päästä vesille ilman omaa venettä, monipuolinen pelastus- ja merenkulkukoulutus sekä loistava porukka ovat paketti, jonka harva harrastus voi tarjota. Toimitus: Oskar Krogell, Mikael Andersén, Jaakko Heikkilä, Ilona Kitunen, Markus Nikander, Tatu Pakarinen, Marjo Vaha Kiitos kaikille julkaisun toimitukseen osallistuneille! Vapaaehtoinen meripelastus tarvitsee venemiehistön lisäksi myös paljon taustavaikuttajia. Mikäli haluat antaa panoksesi vapaaehtoisen meripelastuksen hyväksi jollain muulla tavalla kuin venemiehistössä toimien, voit tiedustella aiheesta yhdistysten nettisivujen kautta vapaamuotoisella viestillä. Vapaaehtoista meripelastusta voi tukea myös liittymällä meripelastusyhdistyksen henkilö- tai trossijäseneksi. Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäseneksi voit liittyä täältä ja SMPS Espoon Meripelastajien jäseneksi täältä. Henkilöjäsenyys ei sido millään tavalla mukaan aktiivitoimintaan, vaan se on tapa tukea tärkeäksi kokemaansa vapaaehtoistoimintaa vuosittaisella jäsenmaksulla. Kaikki vapaaehtoiset meripelastajat ovat myös jäseniä jossain meripelastusyhdistyksessä, joten liity sinäkin jäseneksi jo tänään! Kuvat: Jaakko Heikkilä, Tuomas Kalanti, Oskar Krogell, Tatu Pakarinen, Melinda Palomaa, Eppu Pesola - Suomen Paperikuva, Markku Tamminen Pääkaupunkiseudulla keväällä 2013 Toimitus Tämän materiaalin jäljentäminen ilman julkaisijan kirjallista lupaa on kielletty. Espoon Meripelastajat Helsingin Meripelastusyhdistys Meripelastusasema 1 Korjattu versio 1 Julkaistu helmikuussa
3 Mitä meripelastus on? Meripelastus (kansainvälisesti Search and Rescue tai SAR) on merellä tapahtuvaa merihätään joutuneiden ihmisten, eläinten tai alusten pelastamista. Meripelastusta hoitaa maasta riippuen esimerkiksi merivartiostot, puolustusvoimat ja vapaaehtoisjärjestöt. Laki velvoittaa jokaisen, joka havaitsee vaaratilanteen merellä, ilmoittamaan siitä meripelastuskeskukselle ja mahdollisuuksien mukaan ryhtymään itse pelastustoimiin. Suomessa johtava meripelastusviranomainen on Rajavartiolaitos. Käytännön meripelastustyötä hoitavat rajavartiolaitoksen alaiset merivartiostot sekä vartiolentolaivue. Esimerkiksi Merivoimien, Liikenneviraston ja Suomen Meripelastusseuran yksiköt osallistuvat meripelastustyöhön merivartioston määräysten mukaan. Myös muut viranomaiset, kuten poliisi ja pelastuslaitokset, tekevät yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa meripelastuksessa. Meripelastustoimintaa johtaa Turussa sijaitseva Meripelastuskeskus (MRCC Turku), apunaan Helsingissä toimiva meripelastuslohkokeskus (MRSC Helsinki). Meripelastus(lohko) keskuksessa toimiva meripelastusjohtaja määrää kul- lekin tehtävälle soveltuvimman ja tarkoituksenmukaisimman yksikön. Tuo yksikkö voi olla yhtälailla vapaaehtoisyksikkö kuin viranomaisyksikkö. Kaikki merellä tapahtuva avustustoiminta ei suinkaan ole meripelastusta. Meripelastus on merellä vaarassa olevien ihmisten etsimistä, pelastamista ja heille annettavaa ensihoitoa. Omaisuuden pelastaminen ei merialueilla lähtökohtaisesti ole meripelastusta. Meripelastuksen valtakunnallinen hälytysnumero on Mari, kansimies Helsinki Mukana vuodesta 2011 Meripelastukseen mukaan tulo on ollut jo monena vuonna haaveena, koska halusin aikaisemmalle vesipelastusminälle uuden mahdollisuuden päästä veden kanssa tekemisiin. Avovesi ja meri antaa haasteita jo itsessään ja veneily taas on täysin uutta tietoutta, joten harrastuksen parista ei lopu uuden oppiminen ja haasteet moneen vuoteen -- jos koskaan. Toisaalta meripelastusyhteisö on mitä loistavin sosiaalinen verkosto, jossa voi tutustua määräämättömään määrään uusia ihmisiä, jotka kaikki toimivat samassa hengessä meripelastuksen puolesta ikään, rotuun, ammattiin tai vakaumuksiin katsomatta. Meripelastusharrastuksessa on mahdollisuus joutua niin syviin vesiin kuin itse antaa mahdollisuuden. Mitä sosiaalisempi ja toimeliaampi olet, sitä syvemmältä itsesi löydät. Näin kävi minulle ja vapaa sukellus selkeästikin jatkuu vielä syvemmälle :). Meripelastajan ominaisuuksissa nousee varmasti korkeimmalle sijalle kyky toimia ryhmässä motolla yksi kaikkien puolesta ja kaikki yhden puolesta, kaveriin pitää uskaltaa luottaa. Meripelastus on merellä vaarassa olevien ihmisten etsimistä, pelastamista ja heille annettavaa ensihoitoa 4 5
4 Vapaaehtoisten meripelastajien rooli meripelastuksessa Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua. Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kahtatuhatta ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen. Meripelastusseura ja meripelastusyhdistykset Meripelastusseuralla on noin 150 pelastusalusta rannikolla ja sisävesillä Hangosta Inariin. Alukset on jaettu viiteen pelastusveneluokkaan sekä pelastusristeilijä- ja apuveneluokkiin. Seuran toiminta- ja koulutuskeskus sijaitsee Bågaskärissä Inkoon ulkosaaristossa. Meripelastusseuran toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Suomen Meripelastusseura (SMPS) on vuonna 1897 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Meripelastusseuran päätehtävä on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Lisäksi Meripelastusseura edistää toiminnallaan yleistä veneilyturvallisuutta ja hyvää merimiestapaa. Meripelastusseuran toiminta-alueet Suomenlahti Saaristomeri Pohjanlahti ja Pohjois-Suomi Paijänne ja Kokemäenjoki Vuoksen vesistöalue Lumi ei meripelastajaa pelota, eikä kautta kesken lopeta. PR Jenny Wihuri viikonlopun mittaisella koulutuspurjehduksella Saaristomerellä Utössä joulukuussa Pääkaupunkiseudun nopean aluskaluston muodostavat uudet PV2-luokan alukset. Arvomme ja asenteemme Pyyteettömyys Ihmisläheisyys Turvallisuus Pätevyys Ympäristöystävällisyys Suomen Meripelastusseuraan kuuluu 58 jäsenyhdistystä, joista 28 sijaitsee rannikolla ja 30 sisävesillä. Yhdistykset ylläpitävät yhteensä 65 pelastusasemaa, joilla toimii noin 2000 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa. Kaikkiaan yhdistyksissä on jäseniä yhteensä yli Pääkaupunkiseudun meripelastusyhdistykset ja -asema Pääkaupunkiseudulla toimii kolme meripelastusyhdistystä tai -asemaa. Espoon Meripelastajat, Helsingin Meripelastusyhdistys sekä Meripelastusasema 1, eli pelastusristeilijä Jenny Wihuri. Näistä seuraavaksi lähimmät yhdistykset ovat Porkkalan Meripelastajat ja Porvoon Meripelastajat. Pääkaupunkiseudun yhdistykset toimivat merialueilla aina Porkkalasta Sipooseen. Yhdistykset ja asema tekevät paljon yhteistyötä eri osa-alueilla. Tulokaskurssi järjestetään yhdessä, viikkokoulutusten aiheet ovat samat, yhteisiä harjoituksia järjestetään useasti ja monissa yleisötapahtumissa esittäydytään yhdessä. Osa miehistön jäsenistä toimii useammassa yhdistyksessä. Helsingin Meripelastusyhdistys (HMPY) on vuonna 1961 perustettu yhdistys, joka nimensä mukaisesti toimii pääasiassa Helsingin edustan vesialueilla. Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue yltää Lauttasaaresta Sipooseen. Yhdistys operoi kahdella aluksella, joista isompi kykenee toimimaan kaikissa Itämeren olosuhteissa, pienemmän nopean lähdön aluksen ollessa erikoistunut saaristo-olosuhteisiin. Yhdistyksen tukikohtana ja alusten kotisatamana toimii Jollaksessa sijaitseva Matosaaren meripelastusasema. Espoon Meripelastajat (EMPY) on vuonna 1965 perustettu yhdistys, joka nimensä mukaisesti toimii pääasiassa Espoon edustan vesialueilla. Pääasiallinen toiminta-alue yltää Lauttasaaresta Porkkalan selän itäreunalle. Yhdistys operoi kolmella aluksella. Suurempi kykenee toimimaan valtaosassa Itämeren olosuhteita ja pienempi on saaristo-olosuhteisiin erikoistunut nopean lähdön alus. Kolmantena on koulutusalus, jolla pystytään myös suorittamaan yleisimpiä avunantotehtäviä. Ensisijaisena tukikohtana ja 6 7
5 alusten kotisatamana toimii Haukilahdessa sijaitseva Mellstenin meripelastusasema. Yhdistyksellä on myös saaritukikohta Espoon vesialueella Herrökobbenilla, johon tukeudutaan viikonloppupäivystyksissä ja koulutuksissa. Meripelastusasema 1 (MPAs1) ei ole itsenäinen yhdistys, vaan toimii suoraan Suomen Meripelastusseuran yhteydessä. Siitä huolimatta MPAs1:llä on oma, vapaaehtoisista koostuva, jäsenistönsä ja operatiivisia asioita käsittelevä hallintonsa. PR Jenny Wihuri toimii myös Meripelastusseuran koulutusaluksena suorittaen viikonlopun pituisia purjehduksia tai kursseja, sekä muutaman pidemmälle suuntautuvan purjehduksen vuosittain. Helsingissä ollessaan PR Jenny Wihuri partioi ja suorittaa tehtäviä samoin kuin muutkin alukset. Aluksen kotisatamana on Kauppatorin kupeessa sijaitseva Vironallas. Pääkaupunkiseudun alukset ovat: Helsinki, Matosaari: PV Mikrolog III (PV2-luokan alus) PV Rautauoma (PV5-luokan alus) Espoo, Mellsten PV Westhouse (PV2-luokan alus) PV Emmi (PV4-luokan alus) PV Furuno (koulutusalus) Meripelastuasema 1, Vironallas PR Jenny Wihuri (Pelastusristeilijä) Maza, päällikkö, meripelastuskouluttaja Helsinki Mukana vuodesta 2002 Meripelastus on paljon enemmän kuin harrastus, se on elämäntapa joka vie mennessään. Tähän jää koukkuun. Porukka Suomessa ja ulkomailla on mahtavaa, meripelastajat ympäri maailmaa ovat hyvin samanhenkisiä. Kun itse lähdin mukaan niin päätin antaa meripelastukselle tietyn ajan vapaa-ajastani. Äkkiä harrastus muuttui niin koukuttavaksi, että tuo aika kaksinkertaistui ja sitten kolminkertaistui. Hetkeäkään ei ole tuntunut siltä, että käyttäisin tähän liikaa aikaa. Tosin kotijoukot eivät aina ole ihan samaa mieltä. Venemiehistöön ei kannata lähteä, mikäli et ole valmis sitoutumaan erittäin vaativaan harrastukseen. Kaikilla aktiiviharrastajilla on myös oma elämänsä ja työpaikkansa, jotka välillä rajoittavat meripelastusta. Joskus yksinkertaisesti siviilielämä ei anna myöten olla aktiivinen meripelastaja. Alkuvaiheessa on tärkeää sitoutua peruskoulutukseen. Kun peruskoulutus on kunnossa niin meripelastajan uralla voi edetä siviilielämän ehdoilla. Kaikista miehistön jäsenistä ei tarvitse tulla päälliköitä. Minkä takia sitten kannattaa tulla mukaan? - Sloganimme mukaan maailman paras harrastus - Ei ole enää koskaan vapaa-ajan ongelmia, tekemistä on aina! - Koulutus on erinomaista, pohjatietoja et tarvitse - Aivan mahtava porukka, jonka kanssa tehdään asioita myös meripelastuksen ulkopuolella - Parhaassa tapauksessa pelastat ihmishenkiä - Ja tietty tämmöisillä laitteilla leikkimiseen pitäisi olla miljonääri, jos ne haluaisi saada omaksi Vapaaehtoisten joukossa on useiden eri ammattikuntien ja ikäryhmien edustajia. Monimuotoisuus on sekä vahvuus pelastustoiminnassa että osa harrastuksen hienoutta. Keitä vapaaehtoiset meripelastajat ovat? Vapaaehtoiset meripelastajat ovat varsin monipuolista porukkaa, joita yhdistää halu auttaa ja into oppia jatkuvasti uutta. Tärkeää on myös tuntea, että harrastuksellamme on merkitystä. Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on luonteeltaan vapaaehtoistyötä, mutta myös hyvin antoisa harrastus. Harrastus antaa uusia ulottuvuuksia kaikille veneilyä harrastaville tai veneilystä kiinnostuneille. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: joukossamme on henkilöitä, jotka viettävät enemmän aikaa aluksissa kuin kotona! Riveissämme on niin opettajia, lääkäreitä, merkonomeja, insinöörejä, tutkijoita, meteorologeja, mekaanikkoja, toimistotyöläisiä kuin sähkömiehiäkin. Tässä onkin vapaaehtoistoiminnan voima, miehistön monialaisuus. Me emme ole sankareita, vaan voimamme on ryhmätyössä. Tarjoamme koulutuksen pelastusmiehistön tehtäviin ja antoisan uuden harrastuksen. Meripelastus harrastuksena tarjoaa jatkuvaa uusien asioiden oppimista, kokemuksia ja elämyksiä. Meripelastajat ovat tiivistä porukkaa, johtuen siitä, että lähes kaikki asiat tehdään ja koetaan yhdessä. Harrastus on parhaimmillaan ja pahimmillaan ahtaassa veneessä yhdessä tekemistä, oppimista ja itsensä ylittämistä. Kaikki tietysti höystettynä isolla annoksella huumoria. Koska jokaisen uuden tulokkaan kouluttaminen on yhdistykselle suuri panostus, on tärkeää, että yhdistyksen miehistölleen ja tulokkaan uudelle harrastukselleen asettamat odotukset kohtaavat. Tulokaskurssien osallistujat valitaan hakemusten, haastattelujen ja osin soveltuvuustestien perusteella. Niille, jotka eivät esim. terveydellisistä syistä tai elämäntilanteensa vuoksi voi toimia pelastusmiehistöissä, yhdistystoiminta tarjoaa monenlaisia muita osallistumismahdollisuuksia, jotka tukevat toimintaamme. 8 9
6 Miten "ura" meripelastuksessa etenee? Voitko sinä nähdä itsesi pelastuspuvussa rämpimässä viikonlopun kurssilla Bågaskärissä? Alusten päivystysmiehistöltä vaaditaan vähintään: 18 vuoden ikää (16-17 vuotiaat voivat toimia harjoittelijoina aluksella) Hyvää fyysistä ja psyykkistä peruskuntoa Hyvää näkö- ja kuuloaistia Uimataitoa Vastuullista asennetta Sujuvaa suomen kielen taitoa Halua ja mahdollisuutta aloittaa vaativa ja aikaa vievä harrastus Jäsenyyttä jossakin meripelastusyhdistyksessä Vakuutusta terveydestään terveysilmoituksella (tai vaihtoehtoisesti merimieslääkärintodistuksella). Meripelastusseuran terveysilmoitukseen Ryhmätyökykyä Aikaa! Emme odota hakijoilta merenkulkualan ammattipätevyyksiä tai aiempaa veneilykokemusta. Kokemus vesillä liikkumisesta ja ensiaputaidoista katsotaan eduksi, mutta ennen kaikkea innokkuus oppia uutta, kyky laittaa itsensä likoon ja sitoutuminen toimintaan ovat tärkeitä ominaisuuksia. Iällä ei ole niin suurta merkitystä kuin oikealla asenteella. Mukana toiminnassa on sekä miehiä että naisia, ja naisten osuus kasvaa koko ajan. Mitään tiettyä koulutusta tai ammattia emme vaadi. Koulutuksemme takaa, että jokaisesta voi tulla yhtä hyvä meripelastaja! Vapaaehtoisen meripelastajan on selvittävä eteen tulevista meripelastustehtävistä, jotka toisinaan edellyttävät huomattaviakin fyysisiä ponnisteluja. Meripelastajan heikko fyysinen kunto ei saa olla esteenä tehtävien ripeälle ja turvalliselle suorittamiselle. Jotta voi toimia vapaaehtoisena meripelastajana, täytyy henkilön olla jäsen siinä yhdistyksessä, jonka toiminnassa on mukana. Poikkeuksena on Meripelastusasema 1, joka ei ole yhdistys eikä siinä voi olla jäsenenä, joten miehistön täytyy olla jäsen jossakin muussa Meripelastusseuran jäsenyhdistyksessä. Jäsenmaksun laskusta löydät käyttäjätunnuksesi MESSI-jäsensivuille, joten älä hukkaa laskua. Meripelastusseura kouluttaa kaikki miehistöjensä jäsenet. Pääosa koulutuksesta annetaan paikallisyhdistyksissä. Valtakunnallisia kursseja järjestetään mm. Meripelastusseuran koulutuskeskuksessa Bågaskärissä Inkoon ulkosaaristossa. Meripelastusseuran koulutustoiminnassa korostetaan työturvallisuutta, ammattitaidon kehitystä ja yhteistyön merkitystä. Koulutuksessa meripelastajaksi kaikki lähtevät samalta viivalta, taustastaan ja kokemuksestaan riippumatta. Meripelastajan koulutuksessa on paljon oppimista ja paljon kertaamista. Kerran opittu pysyy muistissa ainoastaan tekemällä ja kertaamalla opittua. Meripelastusseuran koulutusjärjestelmässä on 12 osaamisaluetta: 1. Turvallisuus ja hätätilanteet omalla aluksella 2. Meripelastusjärjestelmä ja johtaminen 3. Merimiestaito ja aluksen käsittely 4. Navigointi ja aluksen ohjailu 5. Viestintä 6. Etsintätehtävät 7. Vedestä pelastaminen ja evakuointitehtävät 8. Palonsammutustehtävät 9. Ensiapu ja potilaan kuljetustehtävät 10. Hinaus ja muut avustustehtävät 11. Aluksen tekniikka 12. Aluksen huolto ja kunnossapito Katja, kansimies Helsinki Mukana vuodesta 2010 Tulokashaku, tulokasvalinnat Sinua, joka pohdit hakemista meripelastusveneen miehistöön, askarruttaa kenties eniten, miten päästä mukaan toimintaan. Pelastusveneiden miehistöön otetaan uusia miehistönjäseniä tulokashaun ja tulokaskurssin kautta. Pääkaupunkiseudulla tulokashaku ja -kurssi järjestetään pääsääntöisesti keväisin. Yhdistysten nettisivuja kannattaa vilkuilla ajoittain ja ilmoittaa kiinnostuksestaan yhdistyksen tulokasvastaavalle, jonka yhteystiedot löytyvät yhdistysten nettisivuilta. Kevättalvella eli noin helmi-maaliskuussa avaamme tulokashaun perustietolomakkeen yhdistysten nettisivuille. Mikäli olet jo aiemmin täyttänyt ja lähettänyt yhteydenottolomakkeen, joudut täyttämään myös tulokashaun perustietolomakkeen. Lue myös tämä tietopaketti ajatuksella läpi ja mieti vielä kerran, onko meripelastus sinulle sopiva vapaaehtoistyö ja harrastus juuri nykyisessä elämäntilanteessasi. Tulokkaasta harjoittelijaksi Tulokashaun perustietolomakkeen täyttäneistä kutsumme sopivimmat henkilöt haastatteluun. Kaikkia hakijoita emme voi ottaa tulokaskurssille, koska voimme vuosittain kouluttaa vain rajoitetun määrän tulokkaita. Hyvä nyrkkisääntö on, että mepe vie aikaa tasan niin paljon kuin sille haluaa tai pystyy antamaan. Itselläni se on noin 1 päivä per viikko lähes koko kauden, johtuen paperihommista ja muusta vastaavasta. Se päivä on usein oikeasti koko päivä! Harrastaessa on oppinut, ettei mepe-päiville parane sopia muuta. Eli jos viikonloppuna lähtee merelle, niin kyllä siinä aina menee vähintään koko päivä. Vaikka meripäiviä ei viime kaudella kovin paljon kertynytkään, niin mepetunteja sitäkin enemmän! Tämän perusteella sanoisin, että harrastus voi olla hankala sellaiselle, jolla kotona odottaa lapsia tai lemmikki tai muuten on vaikea sitoutua epävarmuuteen. ;) 10 11
7 Haluamme, että koulutukset kauden aikana pysyvät mielekkäinä ja että kaikki mahtuvat veneisiin harjoittelemaan. Haastattelut pidetään erikseen ilmoitettavana aikana, yleensä maalis-huhtikuun vaihteessa. Haastattelun perusteella valittavat henkilöt kutsutaan huhtikuussa alkavaan meripelastajan tulokaskoulutukseen. Tulokaskurssilla koulutusta annetaan huhti-toukokuun aikana vähintään parina iltana ja lisäksi parina viikonloppuna. Edellytämme hakijoilta kykyä sitoutua koulutusaikatauluun. Tulokaskurssi koostuu oppitunneista, oman turvallisuuden käytännön harjoituksista ja ensiapu- ja alkusammutusharjoituksista. Lisäksi tulokkaat perehdytetään meripelastusveneisiin ja muuhun kalustoon. Tulokaskoulutuksen käytyään tuore miehistönjäsen osaa liikkua ja toimia aluksella turvallisesti ja hallitsee oman pelastautumisen perusasiat. Harjoittelijasta kansimieheksi Tulokaskurssin hyväksytysti käyneet nimitetään harjoittelijoiksi ja siitä alkaa arki vapaaehtoisena meripelastajana. Harjoittelija opiskelee ja harjoittelee kansimiehen tehtäviä viikkokoulutuksissa, partioajoilla, huoltoilloissa, case-harjoituksissa ja muissa tapahtumissa. Harjoittelija on aluksella miehistön jäsen, mutta ei voi toimia aluksen vähimmäismiehityksessä. Kansimies on meripelastuksen käytännön moniosaaja Kansimieheksi kutsutaan meripelastusaluksen miehistössä itsenäisesti toimimaan pystyvää henkilöä. Kansimies toimii aluksen päällikön alaisuudessa ja toteuttaa käytännössä päällikön suunnitelman meripelastustilanteen toimenpiteistä. Suomen Meripelastusseuran koulutusjärjestelmä kouluttaa miehistönjäsenet harjoittelijasta aina päälliköksi asti. Harjoittelijat ovat keskimäärin osallistuneet koulutukseen tai huoltotapahtumaan siinä vaiheessa kun heidät nimitetään kansimiehiksi. He ovat myös pääsääntöisesti käyneet Meripelastusseuran pelastustekniikkakurssin Bågaskärin toimintakeskuksessa. Aikaa kansimiesnimitykseen kuluu yleensä noin vuoden verran. Kansimiehen nimityksen saatuaan henkilö pystyy itsenäisesti, osana ryhmää, toimimaan meripelastustehtävissä. Kansimiesnimityksen saatuaan miehistönjäsenten koulutus jatkuu ylläpitävänä koulutuksena. Jossain vaiheessa myös päällystökoulutus voi tulla ajankohtaiseksi. Meripelastusaluksen päälliköksi kouluttautuminen kestää nopeimmillaankin noin 4-5 vuotta. Koulutustaan voi syventää myös erikoistumalla esimerkiksi huollon tai ensivasteen osa-alueilla. Nuorisotoiminta kaipaa myös innokkaita kouluttajia. Mitä meripelastus harrastuksena vaatii? Meripelastus ei vaadi sinulta suuria rahallisia panostuksia. Se ei vaadi huippu-urheilijan kuntoa, eikä se vaadi edes erityistä osaamista aloittaessasi harrastuksen. Mutta se vaatii sinulta halua oppia ja motivaatiota kehittää itseäsi. Se vaatii kykyä toimia osana ryhmää. Se vaatii turvallisuuslähtöistä asennetta. Ennen kaikkea se vaatii sinulta aikaa. Meripelastus on vaativa harrastus, jota ei voi harrastaa hajanaisesti silloin tällöin. Itse sanommekin, että vapaaehtoisessa meripelastuksessa vapaaehtoista on vain harrastuksen aloittaminen. Meripelastusalukset ovat teknisiä laitteita, jotka on monipuolisesti varusteltu. Meripelastajien tulee osata operoida näillä laitteilla turvallisesti kelissä kuin kelissä. Perusmerenkulun ja navigoinnin lisäksi meripelastajan perustaitoihin kuuluvat hinaus, pintapelastus, ensiapu ja sairaankuljetus sekä palonsammutus. Lisäksi pitää osata mm. etsintä, apuvirran anto ja evakuointi, eikä teknisestä ymmärryksestäkään haittaa ole asiakkaiden konevikoja selvitellessä. Osattavien asioiden kirjo vaatii valtavan määrän koulutusta. Esimerkiksi vuonna 2012 Helsingin Meripelastusyhdistys järjesti kaikkiaan 94 erilaista organisoitua koulutustapahtumaa. Ahkerimmat osallistuivat noin 60:een näistä. Koulutuksiin osallistumisten lisäksi meripäiviä odotetaan kertyvän partioajoilta vuosittain vähintään parikymmentä. Luvut ovat Helsingin yhdistyksestä, mutta samat lukemat ja periaate pätevät kaikkiin pääkaupunkiseudun yhdistyksiin. Aktiivisinta aikaa on avovesikausi suunnilleen toukokuun alusta joulukuun alkuun -- seitsemän kuukautta. Talvikaudella koulutuksia on vähemmän, mutta tällöinkin useampiin viikkoihin mahtuu yksi tai kaksi tapahtumaa. Anni, kansimies Espoo Mukana vuodesta 2011 Koulutuksen perustan luovat toukokuulta marraskuulle jatkuvat viikkoharjoitukset, jotka järjestetään kello yhdistysten tukikohdissa ja merellä. Koulutuspäivä vaihtelee pääkaupunkiseudulla yhdistyksittäin: Meripelastusasema 1 kouluttautuu tiistaisin, Espoon Meripelastajat maanantaisin (harjoittelijat) ja keskiviikkoisin (muu miehistö) ja Helsingin Meripelastusyhdistys torstaisin. Viikkokoulutusten lisäksi kesän aikana järjestetään erityisteemaisia koulutuksia, sekä osallistutaan erilaisiin meripelastusharjoituksiin. Ensimmäisten parin vuoden aikana näihin koulutuksiin osallistuminen on olennaista oman osaamisen kehittymisen kannalta. Viikkokoulutusten lisäksi alukset liikkuvat partioajolla kesäkaudella lähes joka päivä. Partioajoilla harjoitellaan käytännössä erilaisia meripelastajan koulutussuunnitelman aiheita. Myös alusten perushuollot ovat vapaaehtoisten tekemiä. Aluksia huolletaan huoltoilloissa, joissa myös annetaan henkilökohtaista koulutusta konepuolen töihin. Huoltoihin osallistuminen tavalla tai toisella on edellytys kansimiesnimityksen saamiselle. Alusten lisäksi myös meripelastusasema tarvitsee huoltoa ja korjausta. Meripelastajana olet meripelastaja. Mikään muu ei vaikuta mihinkään, olet sitten siviilissä äiti, isä, varastotyöntekijä tai toimitusjohtaja. Kun ikänsä veneillyt menee maakravun kanssa naimisiin, on tämä harrastus henkireikä. Aviomieskin suosittelee kumppaniksi meripelastajaa: saa rauhassa pelata Xboxia kotona, kun vaimo huitelee merellä. Toisaalta sitä fiilistä, kun onnistuu omalla toiminnallaan auttamaan toista ihmistä, ei vain voita mikään. Ja se tunne kun tajuaa loistavan koulutuksen vuoksi osaavansa auttaa, on ihan mieletön! Ainoa asia mikä elämässä harmittaa on se, etten tajunnut lähteä mukaan toimintaan aiemmin
8 Tyypillinen viikkokoulutus: klo 17.30: Mikko ja Minni meripelastaja saapuvat Matosaaren meripelastusasemalle. He menevät huoltorakennukseen, jossa vaihtavat päälleen SMPS:n miehistöasusteet. Mukanaan heillä on kassi, jossa on mm. vaihtovaatteet. klo 17.45: Vaatteet vaihdettuaan Mikko ja Minni menevät PV Rautauomalle auttamaan aluksen lähtötarkastusten tekemisessä. Kello he siirtyvät päärakennukseen. klo 18.00: Veikko Vastuukouluttaja toivottaa kaikki tervetulleiksi viikon koulutukseen, ja toteaa että osallistujia on juuri sama määrä kuin oli etukäteen koulutukseen ilmoittautunut Meripelastusseuran Messijärjestelmässä. Aluksi käydään läpi yleiset tiedotusasiat, jonka jälkeen Veikko kertoo, mitä on luvassa illan aikana. Tänään näyttäisi olevan ohjelmassa aluksen ankkurointi. klo 18.10: Kikka Kouluttaja pitää päärakennuksessa kaikille 30 minuutin teoriakoulutuksen ankkuroinnista ja erimallisista ankkureista ja ankkurointitilanteista. Unohtamatta kertausta työturvallisuudesta ankkurinlaskussa! klo 18.40: Läsnäolijat jakautuvat kahteen ryhmään. Mikon ryhmä siirtyy harjoittelemaan ankkurointia käytännössä PV Rautauomalle, Minnin ryhmän siirtyessä pelastuspuvut päällään avovene PV230:lle. Ryhmät harjoittelevat kouluttajien ja apukouluttajien opastuksella ankkurin laskua ja nostoa Matosaarenlahdella. PV230:lla harjoitellaan myös peräankkurointia ja alus ajetaan puskuun Matosaaren kallioita vasten ja kiinnitetään maihin kalliokiiloilla. klo 19.40: Ryhmät vaihtavat aluksia, jolloin kaikki koulutettavat oppivat molempien alusten ankkuroinnin. klo 20.40: Koulutukset on pidetty ja molemmat alukset kiinnittyvät Matosaaren laituriin. Miehistöt tekevät alusten lopputarkastukset. klo 20.50: Veikko Vastuukouluttaja kerää ryhmän kokoon Matosaaren laiturille. Yhdessä käydään läpi koulutuksen aikana opitut olennaisimmat asiat. Kun kaikki on käsitelty ja alukset lukittu, koulutettavat siirtyvät huoltorakennukseen vaihtamaan siviilivaatteet päälleen. Koulutuksen jälkeen Veikko Vastuukouluttaja antaa kaikille läsnä olleille koulutusmerkinnät Meripelastusseuran Messi-järjestelmässä. Mikko ja Minni saavat kansimiehen koulutuskorttiinsa ankkuroinnista merkinnän opetettu. Merkinnät harjoitellut ja osaa jäävät vielä odottamaan seuraavien viikkojen ja viikonloppujen partioajoja ja opetetun asian harjoittelemista käytännössä. Meripelastaminen on vaativa harrastus, jossa merenkulkutaidot ovat vain osa kaikesta tarvittavasta koulutuksesta. Meripelastajan vuosikalenteri: Tyypillisen viikkokoulutuksen kuvaamisessa on käytetty esimerkkinä Helsingin Meripelastusyhdistystä, mutta Espoon Meripelastajien Mellstenin tukikohdassa koulutusillan kaava on varsin samanlainen. Meripelastusasema 1 eli PR Jenny Wihuri eroaa tästä kaavasta siten, että yleensä alus irrotetaan Vironaltaalta ja ajetaan johonkin lähisaareen tai merelle harjoitusten ajaksi. Saara, harjoittelija Meripelastusasema 1 Mukana vuodesta 2012 Veneily ja meri elementtinä ovat aina kiehtoneet minua. Minulla ei ole ollut aiemmin mahdollisuutta veneilyyn ennen kuin pääsin mukaan meripelastajiin. Toiminta on vauhdikasta ja antoisaa ja porukka mahtavaa! Suosittelen harrastusta kaikille meripelastuksesta kiinnostuneille, ja erityisesti niille, joilla on halua auttaa muita ja voittaa itsensä erilaisissa tilanteissa. Maisemasuunnitteluopinnot Lepaalla tuovat ajankäytöllistä haastetta ja kannattaakin muistaa, ettei mukaan kannata lähteä mikäli aika on kovin tiukalla. Itselläni kertyi viime kaudella vajaa 30 meripäivää, tällä kaudella on tavoitteena vähintään sama! 14 15
9 tämme on rutiininomaisia hinaustehtäviä, pitää miehistömme olla valmis siihen, että kaikki tehtävät eivät aina pääty onnellisesti. Saatamme joutua tehtäviin, joissa olemme tekemisissä hukkuneiden tai tapaturmaisesti menehtyneiden ihmisten kanssa. Tehtävistä kenties raskaimpia on ihmisen etsintä vedestä. Etsintä on henkisesti ja fyysisesti rankkaa. Se vaatii suurta keskittymistä koko miehistöltä, jotta etsintä pysyy tehokkaana. Pimeys ja merenkäynti tekevät pitkäjaksoisesta etsinnästä entistä raskaamman. Onnistunut etsintätehtävä tuottaa hyvän mielen, mutta etsintä, jossa kohdetta ei löydy, voi olla psyykkisesti erittäin raskas etsijöille, vaikka edes teoreettisia mahdollisuuksia onnistumiseen ei olisi ollut olemassa. Jokainen tehtävä on erilainen ja vaatii koko miehistön panoksen onnistuakseen. Miehistö onnistuu tai epäonnistuu yhdessä. Pitää lisäksi muistaa, että vaikka osa tehtävistä on pelastajille rutiinitehtäviä, ovat ne asiakkaalle kuitenkin usein ainutkertaisia. Tehtävät voivat myöskin muokata hyvin ennalta suunnitellusta päivästä hyvin toisennäköisen. Juuri venekerhon ravintolassa tarjoiltu ruoka saa jäädä pöytään, jos radiosta kajahtaa hälytystehtävä. Samoin iltayhdeksäksi suunniteltu kotiinpaluu koulutuksesta tai partioajolta saattaa venähtää tunnilla tai viidellä tunnilla, jos tehtävät niin edellyttävät. Pääkaupunkiseudulla lähes kaikki hälytykset tulevat, kun alukset ovat välittömässä lähtövalmiudessa joko merellä partioimassa tai tukikohdassa miehitettynä. Kotihälytyksiä tulee pääkaupunkiseudun merialueilla harvoin. Olemme kuitenkin sitoutuneet päivystämään 24/7 avovesikautena. Lähtöviive hälytyksestä on yhdistyksestä ja kellonajasta riippuen joko 30 tai 60 minuuttia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että päivystävän miehistön on oltava aluksella ja matkalla tehtävälle viimeistään 30 tai 60 minuutin päästä hälytyksestä. Pelastusvenemiehistöiltä toivotaan sitoutumista päivystämiseen. Päivystysmahdollisuuteen vaikuttaa suuresti kodin ja työpaikan sijainti. Mikäli matka asemapaikalle on pitkä, ei päivystäminen välttämättä onnistu. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun miettii minkä yhdistyksen/aseman toimintaan hakee mukaan. Myös koulutuspäivät saattavat käydä raskaiksi, jos matka on liian pitkä. Toivottavaa olisi, että työ ja asuinpaikka olisi kyseisen aseman lähistöllä siten, että päivystäminen onnistuu eikä liikkuminen harrastukseen muutenkaan olisi liian hankalaa. Vapaaehtoisilla meripelastajilla on suorittamiensa tehtävien suhteen vaitiolovelvollisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei miehistö saa kertoa muille, mitä on nähnyt tai kuullut tehtäväpaikalla tai esimerkiksi radioliikenteessä. Meripelastusjärjestelmä ja tehtävät Pääkaupunkiseudulla on kolmella asemalla viisi vapaaehtoisten operoimaa meripelastusalusta, jotka suorittavat vuosittain noin 200 erilaista tehtävää. Meripelastuksen vastuuviranomainen on Rajavartiolaitos, joka koordinoi ja johtaa kaikki merellä tapahtuvat pelastus- ja avustustehtävät. Vapaaehtoisia meripelastusaluksia ei voi hälyttää suoraan tehtäville vaan alukset hälytetään Meripelastuslohkokeskuksen (MRSC Helsinki) kautta hälytysnumerosta Suurin osa suoritetuista tehtävistä on hinaustehtäviä, joissa esimerkiksi konevikainen alus tai karille ajanut ja sieltä irrotettu peräsinvikainen alus hinataan lähimpään turvasatamaan. Vaikka suurin osa tehtävis- Santeri, perämies Espoo Mukana vuodesta 2008 Harrastus on tuonut mukanaan paljon enemmän kuin osasin odottaa: vaikka olen työkseni merellä liikkunut vuosia, olen oppinut paljon. On mahtava tunne kun näkee avun tarpeessa olevan huojentuneen ilmeen, kun tulemme paikalle. Silloin unohtuu itseltäkin räntäsateen ja viiman tuoma kylmyys. Kun samassa veneessä pyörii niin lääkäreitä, pankkiireita, hitsareita kuin kampaajia, nousee huumori usein aivan uskomattomille tasoille. Aina on hauskaa lähteä porukoitten kanssa merelle
10 VAPAAEHTOISVOIMIN NYKYAIKAISELLA KALUSTOLLA noin 200 tehtävää vuosittain pääkaupunkiseudulla
SUOMEN MERIPELASTUSSEURA
SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Valmiuspäällikkö Jori Nordström 26.9.2012 Esitys 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA 65 meri- ja järvipelastusasemaa 58 jäsenyhdistystä 1780 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa 153
LisätiedotYli 110-vuotias Meripelastusseura
Yli 110-vuotias Meripelastusseura Suomen Meripelastusseura perustettiin kokoamaan jo olemassa olevat vapaaehtoiset meripelastusyhdistykset Suomen Keisarillinen Senaatti hyväksyi Seuran säännöt vuonna 1897
LisätiedotSuomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia
Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia Saara Hänninen 2.4.2003 Suomen Meripelastusseura ry Suomen Meripelastusseura ry suunnittelee, koordinoi ja johtaa vapaaehtoista meripelastustyötä.
LisätiedotKotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel
Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä
LisätiedotSuomen meripelastusseuran strategia
Suomen meripelastusseuran strategia 2008-2014 Esitys 1 Seuran historian 3. strategiakierros a e Voimassa oleva 2004 2010 strategia vahvistettiin yleiskokouksessa 27.2.2004 Kierros oli laaja ja lähtökohtaisesti
LisätiedotMikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?
aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja
LisätiedotValmiuspäällikkö Jori Nordström Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf
PELASTUSALUSTEN MIEHITYS Valmiuspäällikkö Jori Nordström 29.2.2008 30.3.2007 1 2 TOIMEKSIANTO O Seuran hallituksen toimeksiannosta miehitys- ja koulutustasovaatimuksia on viimevuoden aikana käsitelty katsastustyöryhmässä,
LisätiedotMERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA
MERIPELASTUSOPAS 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7
LisätiedotTurun A-kilta: virtaa vertaisuudesta
Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea
LisätiedotLohjan Palvelus- ja Pelastuskoirayhdistys r.y. toimintaa vuodesta 1986
Lohjan Palvelus- ja Pelastuskoirayhdistys r.y. toimintaa vuodesta 1986 Pelastuskoiratoiminta Tarkoituksenamme on kouluttaa koirakoita viranomaisten avuksi, lähinnä etsintätehtäville. Kattojärjestönämme
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN PALOKUNTANUORET
PÄIJÄT-HÄMEEN PALOKUNTANUORET Alueellinen 24h-päivystysharjoitus 17.6.-18.6.2017 Sisällys: Esittely Aikataulut Alueet Potilaat Turvallisuus Toimintaohjeet Harjoitusryhmille Maalirymille Yhteystiedot 3
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotMeripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun ehdot ja toimintaohjeet (2018)
Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun ehdot ja toimintaohjeet (2018) Trossi-palvelu voidaan myöntää yksityisessä käytössä olevalle huviveneelle, jonka pituus on 2,5 24 m sekä vesiskootterille. Kaupallisessa
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotMERIPELASTUSSEURAN TROSSI-JÄSENPALVELUN EHDOT JA TOIMINTAOHJEET 2018
MERIPELASTUSSEURAN TROSSI-JÄSENPALVELUN EHDOT JA TOIMINTAOHJEET 2018 Trossi-palvelu voidaan myöntää yksityisessä käytössä olevalle huviveneelle, jonka pituus on 2,5 24 m sekä vesiskootterille. Kaupallisessa
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotSUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö
SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö Visio Visio (ote): Suomessa on Euroopan turvallisimmat merialueet Rajavartiolaitos
LisätiedotVesibussi KING, karilleajo Helsingin saaristossa 18.8.2011
Tutkintaselostus C3/2011M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta
LisätiedotPalokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki
Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?
LisätiedotVakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010
Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia
LisätiedotKOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA
KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on
LisätiedotSUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius
1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius KALENTERI 2008 Tammikuu Vapaaehtoinen meripelastaja 1/2008 Helmikuu Vene 08 Båt messut Helsingissä Trossin markkinointi käyntiin
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotSuomen Lentopelastusseura SLPS ry
Suomen Lentopelastusseura SLPS ry MIKÄ - MITÄ Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoislentotoiminnan kattojärjestö SLPS on yksi
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotViranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit
Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten
LisätiedotKerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?
Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLiikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
Lisätiedot24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa
24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 1 Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
LisätiedotAjatuksen murusia Tuija Mäkinen
Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu
Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotKoulutusten järjestäminen pelastuslaitoksessa. Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi
Koulutusten järjestäminen pelastuslaitoksessa Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi Kiinnostukseni osaamisen kehittämiseen Alipäällystökurssin
Lisätiedot苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015
苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotNuorisotyön tulevaisuuspaja
Turvalliseen huomiseen! Nuorisotyön tulevaisuuspaja Palokuntanuorten ohjaajien ja palokuntanaisten opintopäivät 17.-19.2.2017 / Pikku-Syöte Yhteenveto Osallistujat jaettiin 12 eri ryhmään 2 ryhmää mietti
LisätiedotMeriVHF. 2004 Veikko Mäkinen mail@veikkomakinen.com. MeriVHF. Kanavajako. Liikennöinti. Hätäliikenne. Hätäkutsu ja -sanoma.
VHF-taajuusalueella (155-165 MHz) toimiva radiopuhelin. Kanavat (taajuudet) numeroitu ja kanavien käyttötarkoitukset on kansainvälisillä, kansallisilla ja alueellisilla sopimuksilla ennalta määrätty. Normaalia
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584
LisätiedotVapaaehtoinen pelastuspalvelu
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Osaavien auttajien verkosto (päivitetty 4.11.2015) 19.11.2015 1 Apua tarvitaan 19.11.2015 2 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) historiaa Enontekiö, Kerässieppi 24.5.1963
LisätiedotTyöhakemuksen täyttäminen Näin haet työtä Seurelta
Työhakemuksen täyttäminen Näin haet työtä Seurelta 1. Selaa työpaikkoja Löydät Seuren avoimet työpaikat kotisivultamme seure.fi kohdasta HAE TYÖTÄ Voit hakea työpaikkoja toimialan, kaupungin ja työn luonteen
LisätiedotRAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011
1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten
LisätiedotOhjeet pelaajien siirtymiseen
Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu
LisätiedotHealthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut
Healthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut Terveydenhuollon toimintaympäristössä korostuvat ihmisläheisyys, luottamuksellisuus ja kyky toimia ripeästi tilanteiden muuttuessa. Nämä ominaisuudet
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 105/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle meripelastuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi meripelastuslakia. Ehdotuksella muutettaisiin lain käsitteistöä
LisätiedotRYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA
RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina
LisätiedotHenkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi
Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotTOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE
26.11.2013 Toimintatilasto 2013 TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE Toimintatilasto palvelee ensisijaisesti nais-, varhaisnuoriso- ja nuoriso-osastoja, mutta myös alueellisia pelastusliittoja ja valtakunnallista
LisätiedotMERIPELASTUSOPAS 2006. 1. Yleistä
MERIPELASTUSOPAS 2006 1. Yleistä MERIPELASTUSOPAS 2006 1. Yleistä Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7
Lisätiedotminä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start
minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotPOHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010
POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotNEro-hankkeen arviointi
NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen
LisätiedotPotilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi
Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotLastentuntien opettaminen Taso 1
Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi
Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet
LisätiedotVIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013
VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotMu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus
MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotMullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi!
Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis-toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä; tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, jossa voit
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotNuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
LisätiedotMiten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi.
Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Selvitä ilmoituksesta pyydetäänkö sinua ottamaan yhteyttä: soittamalla, lähettämällä hakemus tai täyttämällä lomake.
LisätiedotPÄÄLIKKÖJAOS TOIMINTASÄÄNNÖT
TURUNMAAN MERIPELASTUSYHDISTYS- ÅBOLANDS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING RY. PÄÄLIKKÖJAOS TOIMINTASÄÄNNÖT 1. Päivystysalue ja radiopäivystys - Päivystysalueen muodostaa alue, jonka ulkorajan kulmapisteinä ovat Turku,
LisätiedotMPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet
MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä
LisätiedotEMMAUS HELSINGIN PEREHDYTTÄMISPROSESSI. Perehdyttämisen tavoite PEREHDYTTÄMISEN OSA-ALUEET
1 11.11.2010/HeA EMMAUS HELSINGIN PEREHDYTTÄMISPROSESSI Perehdyttämisen tavoite Perehdyttämisen tuloksena meillä on uusi, sitoutunut vapaaehtoinen, joka tuntee Emmauksen periaatteet ja Emmaus Helsingin
LisätiedotLasten urheilun tärkeät asiat
Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotVapepa eli vapaaehtoinen Pelastuspalvelu
Vapepa eli vapaaehtoinen Pelastuspalvelu 27.4.2011 1 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Suomen Punaisen Ristin koordinoimaa toimintaa mukana 48 järjestöä ja yli 20 000 vapaaehtoista tukiorganisaatio kaikille
LisätiedotTÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ EDUKSI LUETAAN ALLAOLEVISTA TAI ON ETUA HAKIESSASI TEHTÄVÄÄN
ONNENPELITYÖNTEKIJÄ Onnenpelimme ovat suosittu hupi lapsille, sillä jokainen pelaaja voittaa. Pelejä on tarjolla erilaisia aina Narunvedosta Onnenpyörään ja ne etsivät rohkeita, iloisia ja energisiä vetäjiä.
Lisätiedot(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015
Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotYHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA
YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotMiksei vanhemmille järjestetä omaa uintivuoroa?
Hei UiTalainen, Seura kartoitti toimivuuttaan Oman seuran analyysillä johon vanhemmat, valmentajat ja muut seuratoimijat pääsivät vastaamaan. Kysely oli valtakunnallinen liikunnan kattojärjestö Valon tekemä.
LisätiedotSMM NUORISOJAOSTON JUNNUTIEDOTE / ELOKUU
SMM NUORISOJAOSTON JUNNUTIEDOTE / ELOKUU Tiedotteen sisältö Minimelontaleirin 8.-9.8.2017 kuulumiset... 2 Nuorisomestaruuskilpailuiden 12.-13.8.2017 kuulumiset... 3 Lajikokeilu: iltapurjehdus partiolaisten
LisätiedotTietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)
Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotLupauksen taustalla on vuosien valmennuskokemus sekä erilaisista harjoittelumuodoista koostettu tehokas ja kokonaisvaltainen valmennusohjelma.
X-Method ryhmäliikuntaohjelma sopii kaikille, jotka haluavat päästä hyvään kuntoon. Annamme kunnon kehittymiselle tulostakuun. Elleivät kestävyys- ja lihaskuntosi ole kehittyneet harjoittelujakson päätteeksi,
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK
LisätiedotPELASTUSTOIMEN HYÖDYNTÄMINEN MERELLISISSÄ LAIVAONNETTOMUUKSISSA
Versio 19.11.2012 1 (6) PELASTUSTOIMEN HYÖDYNTÄMINEN MERELLISISSÄ LAIVAONNETTOMUUKSISSA HUOM: Tämän osan ylläpitämisestä ja päivittämisestä (ml. liitteet) vastaa valtakunnallinen MIRG - ohjausryhmä. Tämän
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ
Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden
Lisätiedot