Maakuntaohjelman valmistelu ja koulutuksen ennakointi

Transkriptio

1 Maakuntaohjelman valmistelu ja koulutuksen ennakointi Pentti MALINEN, aluekehitysjohtaja Maakuntatilaisuus Kuntaliitto ja Kainuun maakunta, Alpo Jokelainen

2 Esityksen sisältö Kainuun aluekehitystyöhön liittyvät keskeiset ja ajankohtaiset teemat, kysymykset ja hankkeet 1. Kainuun maakuntasuunnittelun näkymät 2. Ajankohtaista aluekehittämisessä 3. Kainuun aluetalous ja koulutustarpeet

3 1. Kainuun maakuntasuunnittelun näkymät

4 Maakuntasuunnitelman ja ohjelman päivityslinjaukset Aloitus kunta- Kierroksella? Syksy / /2012 Strategiaähkystä selkeään ja vahvaan strategiaan Ohjelmakokonaisuudet; Kainuun todellinen aluerakenne Science Fiction + tulevaisuustyötä monissa eri ryhmissä 06/ mk-ohjelman arviointi 03/2013 ohjelmatekstien yhteensovitus 04/2013 maakuntavaltuuston työkokous 04-06/2013 MKV:n, Sidosryhmien & kunta- Kierroksen evästykset 06/2013 ohjelmaehdotus 06-08/2013 lausuntokierros 08-09/2013 ohjelman viimeistely 09/2013 ohjelman hyväksyminen KAINUUN MAAKUNTAOHJELMA (sis. suunnitelman)

5 Maakuntasuunnitelman, ohjelman ja - kaavan alustavat päivityslinjaukset MKS ja MKO työsuunnitelma SOVA Aloitus Syksy / /2012 tulevaisuustyötä monissa eri ryhmissä, konsultti? Science Fiction kaavan OAS, työohjelma, kaavaselvitysten käynnistäminen, kaavan lähtökohdat 03/2013 ohjelmatekstien koonnos 04/2013 maakuntavaltuuston työkokous 04-06/2013 foorumien, MKV:n & kuntakierroksen evästykset Kaavan tavoitteiden määrittely, lausuntokierros 06/2013 ohjelmaluonnos 06-08/2013 lausuntokierros 08-09/2013 ohjelman viimeistely 09/2013 ohjelman hyväksyminen Kaavaluonnoksen valmistuminen, lausuntokierros II Kaavan valmistuminen ja vahvistaminen 12/2014?

6 Strategisen otteen kirkastaminen Maakuntaohjelma ohjelmien ohjelmana Tavoitehierarkia johdonmukaiseksi ohjelmien välillä ja ohjelmien sisällä Tavoitteet ja keinot linjaan Sitoutuminen ohjelman toteutukseen

7 Kehittämisrahoituksen suuntaaminen Julkinen rahoitus ja yksityinen rahoitus , Julkinen Yksityinen arvio suuntaamisesta (Maakuntaohjelman tavoite) TL 1. Osaaminen 15 % 5 % TL 2. Elinkeinot 37 % 85 % TL 3. Maaseutu (sis. alkutuotannon yritys- ja kehittämistuet) 6 % 5 % TL 4. Hyvinvointi 6 % 2 % TL 5. Toimintaympäristö 36 % 3 % 100 % 100%

8 Aluekehityksen kokonaisohjaus Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 Kainuun maakuntakaava 2020 Kainuun maakuntaohjelma Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) EU-ohjelmat voimassa 2013 loppuun (Itä-Suomen EAKR, Manner-Suomen ESR - ohjelma, Manner-Suomen maaseutuohjelma, Leader: kalatalous), Suomen hallitusohjelma Valtion budjetti Hallituksen linjaukset aluekehittämisestä Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukyky ohjelma (KOKO) ELY Suomi, strateginen tulossopimus ELY Kainuu, strateginen tulossopimus

9 HYVINVOINTI ELINKEINOT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ PERUS- PALVELUT KÄRKIALAT ICT JA ELEKTRONIIKKA MATKAILU LUONNONVARAT MITTAUSTEKNIIKKA AJONEUVOTIETOJÄRJESTELMÄT METALLI VAPAA-AIKA KULTTUURI ELÄMYS KOKOUS METSÄ LÄHIRUOKA KAIVANNAISET KILPAILUKYKY ENERGIA YRITTÄJYYS TYÖLLISYYS TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN INNOVAATIOT RAKENNETTU JA LUONNON- YMPÄRISTÖ KULTTUURI- YMPÄRISTÖ TOIMINTALINJAT KUNTAPALVELUT KOULUTUS SOTE

10 2. Ajankohtaista aluekehittämisen alalla

11 Ajankohtaisia prosesseja ja hankkeita Mitä tapahtuu aluepolitiikan ja kehittämisen kentällä lähiaikoina (hallitusohjelma ) Valtioneuvoston aluepoliittiset linjaukset ELY:jen strategiat Kuntarakenne ja maakunnat maakuntien kehittämisrahan leikkaus Kainuun maakuntakokeilun jatko Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman valmistelu TEM:ssä OKM:n kehittämis- ja suunnitelma (kesu) Kainuun koulutustarpeet ja korkeakoulukysymys Amk-uudistuksen linjaukset EU:n tulevan ohjelmakauden valmistelu Open Days, NSPA verkoston toiminta, Suomen neuvottelutavoitteet (TEM:n työryhmä)

12 Suomen aluekehitysjärjestelmä

13 Kainuun aluekehitysjärjestelmä VN VN (TEM) (TEM) Valtakunnalliset Valtakunnalliset alueiden alueiden kehittämistavoitteet VN VN (VVM) (VVM) Kainuun Kainuun hallintokokeilu hallintokokeilu MAAKUNTASUUNNITELMA --visio visio tavoiteltava tavoiteltava kehitys kehitys --kehittämislinjaukset kehittämislinjaukset ja ja strategia strategia --tavoitetilan tavoitetilan vaatima vaatima aluerakenne aluerakenne MAAKUNTAOHJELMA --kehittämistavoitteet kehittämistavoitteet MAAKUNNAN MAAKUNNAN KEH.RAHAN KEH.RAHAN PÄÄTÖKSENTEKO PÄÄTÖKSENTEKO MAAKUNTAKAAVA --alueiden alueiden käyttö käyttö TOTEUTTAMISSUUNNITELMA (TOTSU) (TOTSU) --keskeiset keskeiset hankkeet hankkeet ja ja toimenpiteet toimenpiteet --rahoitussuunnitelma rahoitussuunnitelma KONSERNISTRATEGIA VN VN (YM) (YM) Valtakunnalliset Valtakunnalliset alueiden alueiden käyttötavoitteet käyttötavoitteet

14 VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET (TEM Luonnos ) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista (tavoitepäätös) sisältää alueiden kehittämisen tavoitteet ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtioneuvoston toimikaudeksi. Siinä sovitetaan yhteen eri hallinnonalojen ja maakuntien alueiden kehittämisen tavoitteet. Tavoitepäätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita. LINJAUSTEN YDIN: Alueiden kehittämislain ja hallitusohjelman mukaiset alueiden kehittämisen tavoitteet kiteytetään tässä päätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen Väestön hyvinvoinnin edistäminen Alueiden saavutettavuuden parantaminen Painopisteittäisessä tarkastelussa huomioidaan kaupunkien, maaseudun ja saaristoalueiden erilaiset kehittämistarpeet. Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009)

15 VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET (TEM Luonnos ) PAINOPISTEET: 4. Alueiden kehittämisen tavoitteet hallituskaudelle Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen 4.2. Väestön hyvinvoinnin edistäminen 4.3. Alueiden saavutettavuuden parantaminen 5. Aluekehittämisen erityiskysymykset 5.1. Voimakkaan rakennemuutoksen alueet ja toimialat 5.2. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen 5.3. Metropolialue 5.4. Venäjä 5.5. Arktinen alue 5.6. Itämeri Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009)

16 Maakuntajohtajien visiot 2020 Skenaario 1: Palvelumaakunta Vuoteen 2020 mennessä kuntarakenne on uudistunut vapaaehtoisin kuntaliitoksin. Kuntia on noin 200 ja maakuntia on Laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut on kerätty maakunnallisen toimijan käsiin Skenaario 2: Suurkunnat ja -maakunnat Vuosikymmenessä kuntakartta on piirtynyt dramaattisesti uudenlaiseksi: vuonna 2020 kuntia on enää Maakuntia on enää 5-6. Kehitys on edennyt maakuntien allianssien suuntaisesti. Kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet ovat historiaa. Skenaario 3: Valtio ja suurkunnat Vuoteen 2020 mennessä valtio on määritellyt ylhäältä ohjatusti kuntarakenteet. Suurkuntia on Kunnilla on vastuu keskeisistä peruspalveluista. Kuntayhtymät on sulautettu valtaosin vahvoihin peruskuntiin. Vaativa erikoissairaanhoito ja ammattikorkeakoulut on valtiollistettu. Skenaario 4: Ajopuu Valtiovalta ei ole kyennyt linjaamaan selkeää näkemystä kunta- ja palvelurakenteista eikä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on ajopuun asemassa. Sekä valtio että kunnat ovat velkaantuneet vakavasti.

17 Kuntarakenne miltä pohjalta? Kunnan olomassa olon perusta on palvelujen järjestäminen -> palvelut edellä -> vahvat peruskunnat -> kaupunkiseudut vs. reunaalueet Kunnan olemassa ololle on oikeutus, kun se tuottaa elinvoimaa alueelleen ja hyvinvointia asukkailleen

18 TEM laatii ohjelman Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ohjelmaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Sen puheenjohtajaksi kutsuttiin kansanedustaja Jouni Backman. Työryhmän jäsenet edustavat alueen elinkeinoelämää, tutkimus- ja koulutuslaitoksia, hallinnon edustajia sekä muita paikallisia toimijoita. Työryhmän tulee valmistella hallitusohjelmassa mainittu kehittämisohjelma vuoden 2012 loppuun mennessä. Työryhmään kuuluvat arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen ulkoasiainministeriöstä, Lappset Oy:n toimitusjohtaja Johanna Ikäheimo, europarlamentaarikko Riikka Manner, Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä, Aker Arcticin toimitusjohtaja Mikko Niini, konsultti Arto Ojala, Rukakeskus Oy:n ja Pyhätunturi Oy:n toimitusjohtaja Miia Porkkala, oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano, kansanedustaja Juha Sipilä, Pohjolan Myllyn toimitusjohtaja Juha Tanskanen, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitosta, kehittämisjohtaja Marko Varajärvi Lapin liitosta, rehtori Perttu Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta, tutkimusprofessori Leena Yliniemi Oulun yliopistosta ja rehtori Mauri Ylä-Kotola Lapin yliopistosta. Työryhmän pääsihteeriksi määrättiin aluekehitysjohtaja Janne Antikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

19 TEM laatii ohjelman Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ohjelmaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Sen puheenjohtajaksi kutsuttiin kansanedustaja Jouni Backman. Työryhmän jäsenet edustavat alueen elinkeinoelämää, tutkimus- ja koulutuslaitoksia, hallinnon edustajia sekä muita paikallisia toimijoita. Työryhmän tulee valmistella hallitusohjelmassa mainittu kehittämisohjelma vuoden 2012 loppuun mennessä. Työryhmään kuuluvat arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen ulkoasiainministeriöstä, Lappset Oy:n toimitusjohtaja Johanna Ikäheimo, europarlamentaarikko Riikka Manner, Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä, Aker Arcticin toimitusjohtaja Mikko Niini, konsultti Arto Ojala, Rukakeskus Oy:n ja Pyhätunturi Oy:n toimitusjohtaja Miia Porkkala, oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano, kansanedustaja Juha Sipilä, Pohjolan Myllyn toimitusjohtaja Juha Tanskanen, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitosta, kehittämisjohtaja Marko Varajärvi Lapin liitosta, rehtori Perttu Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta, tutkimusprofessori Leena Yliniemi Oulun yliopistosta ja rehtori Mauri Ylä-Kotola Lapin yliopistosta. Työryhmän pääsihteeriksi määrättiin aluekehitysjohtaja Janne Antikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

20 NSPA - Northern Sparsely Kuva: NSPA-alue ja sen sisäinen aluerakenne Populated Areas - NSPA-verkoston jäsenenä on viisi suuraluetta ja niillä 14 maakuntaa/lääniä (Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Ruotsi, Keski- Ruotsi sekä Pohjois-Norja). - Verkosto valvoo pohjoisten harvaan asuttujen alueiden etua alue-, rakenne- ja liikenne-politiikassa tulevalla ohjelmakaudella. Vaikuttaminen EU:n politiikan sisältöön on yksi harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen liittyvä (uusi) toiminnan taso: - Esim. Harvaan asuttujen alueiden laatima positio koheesiopolitiikan tulevaisuudesta harvaan asutuilla alueilla: Pohjoiset harvaan asutut alueet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa esittävät yhteisen kantansa koheesiopolitiikan tulevaisuuteen Euroopan unionissa sekä korostavat näiden alueiden merkitystä eurooppalaisessa kontekstissa.

21 Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden (NSPA) kannanotto 1. The Vision of the Northern Sparsely Populated Areas (NSPA) with added value for the entire Europe 2. The NSPA an active partner for European policies 3. Policy measures for regional development of the NSPA Within the framework of European Union Cohesion Policy the NSPA regions would: Stimulate the NSPA s global competitiveness Stimulate the NSPA s demographic development Stimulate an effective use of energy and energy assets in the NSPA and by that mitigating the climate change The NSPA is looking forward to participate and to give input to the future debate on EU Regional Policy including Territorial Cohesion. The NSPA appreciates the fruitful cooperation with EUinstitutions and wants to be a strong, specific and promising partner for developing European policies.

22 3. Kainuun aluetalouden näkymät ja koulutukset tarpeiden ennakointi

23 Kainuun aluetalouden kehitys ja näkymät Kainuun kehitys on riippuvainen Suomen kehityksestä ja Suomen kehitys globaalista kehityksestä Euroopan ja maailman talouden epävarmat näkymät, EU:n valuuttakriisi, julkisen talouden kestävyysvaje Pystymmekö vahvistamaan Kainuun aluetaloutta, yritystoiminta ja kuntataloutta niin, että haasteista selvitään -> ohjauskeinot?

24 Globaalin talouden epävakaus

25 Aluetalouden kehitys/ työpaikkojen kehitys 01/ /2011 Trendivertailu: Kainuu A-X Kaikki toimialat 1/2000-3/ Indeksi 2005= / / / / / / / / / / / /2011 Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu

26 Kainuun alueelliset työmarkkinat Vuonna 2015 keskimääräinen eläköityvä ikäluokka 6913/5=1383 ja keskimääräinen työmarkkinoille tuleva ikäluokka 4164/5=833 Erotus =550 /vuosi -> työvoimapula vai tulomuutto? Tilanne jatkuu samankaltaisena 2020 saakka. (Lähde: Tilastokeskus, Statfin/Altika,Väestöennuste 2009)

27 Työllisyysasteen kehitys Suomessa ELY-keskuksen työllisyyskatsaus

28 Työttömyysaste Suomessa 4/2011 TEM: Maakuntien suhdannekehitys

29 Aluetalouden kehitys/ liikevaihdon kehitys 01/ /2010

30 Aluetalouden kehitys/ kärkialojen liikevaihdon ja työpaikkojen kehitys Kainuussa

31 Aluetalouden kehitys/ liikevaihdon ja työpaikkojen kehitys Kainuun kunnissa

32 Kärkialojen työpaikkojen kehitys Kainuussa Henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendivertailu Kainuussa: Kaikki toimialat (TOL A-X) Indeksi 2005= / / / / / / / / / / /2010 Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu Kainuun maakunta: Henkilöstömäärä Kainuun maakunta: Liikevaihto Koko maa: Liikevaihto

33 Kainuun työmarkkinat ja koulutustarpeet Vuonna 2015 keskimääräinen eläköityvä ikäluokka 6913/5=1383 ja keskimääräinen työmarkkinoille tuleva ikäluokka 4164/5=833 Erotus =550 /vuosi -> työvoimapula vai tulomuutto? Tilanne jatkuu samankaltaisena 2020 saakka. (Lähde: Tilastokeskus, Statfin/Altika,Väestöennuste 2009)

34 Työttömyyden kehitys Kainuussa (Rakennetyöttömyys n. 3000, eli n. 60 %!) ELY-keskuksen työllisyyskatsaus

35 Kainuun koulutustarpeet Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja muuttotaseen säilyttämiseksi paras ja vaikuttavin keino on ylläpitää alueella yliopistokoulutuksen aloituspaikkoja vähintään Kainuun koulutustarvelaskennassa esitetty määrä. Kainuu joutuu joka tapauksessa rekrytoimaan suurimman osan akateemisesta työvoimasta alueensa ulkopuolella sijaitsevista yliopistoista.

36 Koulutustarjonta ja Kainuun muuttotase Kainuun nettomuutto ikäryhmittäin , henkeä Lähde:Tilastokeskus, StatFin Kainuun näkökulmasta alueellista keskittymistä tulee jarruttaa pitämällä aloituspaikkoja Pohjois- ja Itä- Suomessa, sillä valmistuneiden muuttovirta kulkee huomattavasti todennäköisemmin pohjoisesta etelään ja idästä lähteen päin kuin vastakkaiseen suuntaan

37 Korkeakoulupolitiikka on unohtanut alueiden tarpeet Kainuun näkökulmasta tarvitaan sekä itsenäistä ammattikorkeakoulua että yliopistokeskusta, jonka kautta yliopistollinen toiminta voi tapahtua koordinoidusti ja yhteen sovittaen maakunnan tarpeiden kanssa. Rahoitus- ja hallintomallien kehittämisessä tulee ottaa huomioon, että Kainuun tyyppisellä alueella on erittäin tärkeää että yliopistollinen ja ammattikorkeakoulun toiminta muodostavat saumattoman kokonaisuuden ja että koulutusjatkumot eri koulutusasteiden välillä ovat toimivia. Yliopistokeskusten budjettirahoituksen lisääminen tämän yhteistyön vahvistamiseksi olisi toivottavaa. Tärkeitä avoinna olevia kysymyksiä ovat miten ministeriö suhtautuu esim. kaivannaisalan ja sote-alan koulutuslaajennuksiin Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaaminen tulevaan ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön miten alueen tarpeista lähtevää yliopistotasoista muunto- ja aikuiskoulutusta voidaan kehittää ja tukea Kajaanin yliopistokeskuksessa (jonka resursseja alueelta poistuva yliopistojen opettajakunta samalla heikentää); valtakunnallinen linjaus yliopistokeskuksista aikuiskoulutuksen koordinaatio- ja resurssikeskuksina kaipaa siis Kainuun osalta konkretisointia.

38 KIITOS! Pentti Malinen Aluekehitysjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Suunnittelu- ja kehittäminen GSM