Teksti: PASI KOSKI. Hukattu penkkiurheilijasukupolvi?
|
|
- Urho Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: PASI KOSKI Hukattu penkkiurheilijasukupolvi? 4 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014
2 Huippu-urheilun olemassaolo nojaa yleisön kiinnostukseen. Se on oleellinen reunaehto myös urheilukulttuurin hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle laajemminkin. Näistä varsin painavista perusteista huolimatta huippu-urheilun ympärille luotu järjestelmä ei kuitenkaan ole viime vuosikymmeninä kovin voimallisesti tehnyt toimia, jotka olisivat kasvattaneet uutta sukupolvea katsomoihin. Suomessa on pitkään jaksettu väittää, että olemme urheilukansaa. Näkemyksellä on tietyt historialliset perusteensa, mutta tämän päivän maisemassa herää asiaan liittyen monia kysymyksiä. Kilpa- ja huippuurheilun asema ei nimittäin Suomessa ole lainkaan niin itsestään selvä kuin tuo hokema on antanut ymmärtää. Esimerkiksi siinä, miten ylpeitä ollaan suomalaisten kansainvälisestä urheilumenestyksestä, ei ylletä Irlannin tai Uuden-Seelannin lukemille ja jälkeen jäädään Ruotsin ja Norjankin tasosta (kuvio 1; ISSP 2007). Urheilun asemaan ja arvostukseen Suomessa ovat vaikuttaneet monet yhteiskunnalliset muutokset, kansallisuusaatteen hiipuminen, urheilun suhteellisen aseman muutos, urheilun sisällölliset muutokset, totaalistuminen, ammattimaistuminen, kaupallistuminen, kilpailun koveneminen, menestyksen harvinaistuminen viime vuosisadan alkupuoleen verrattuna sekä tietysti Suomen huippu-urheilussa esiintyneet lieveilmiöt dopingeineen ja sopupeleineen. Huippu-urheilun linkit ruohojuuritason toimintaan ovat myös jossain vaiheessa päässeet ohenemaan, minkä seurauksena esimerkiksi kasvatuksellista vastuuta ja muita ihanteellisia piirteitä korostavat elementit ovat hiipuneet tai kärsineet inflaatiota. Nämä seikat ovat saaneet suomalaiset huippuurheilun edunvalvojatkin aktivoitumaan ja luomaan uudenlaista otetta ja perustaa kokonaisuuden rakentamiselle urheilijan polun viitoittamana. Eräs osa-alue, joka ei ole keskusteluissa saanut kovin paljoa huomiota, liittyy penkkiurheiluun ja sen kulttuuriseen asemaan. Penkkiurheilu ja urheiluyleisö ovat oleellinen osa kilpaurheilukulttuuria (Heinilä 2000), mutta sen ylläpito ja kehittäminen on jäänyt pitkälti yksittäisten lajien ja niiden markkinointikoulutuksen saaneiden kauppamiesten ja -naisten kontolle. Karkeasti yleistäen voi väittää, Kuva: GORILLA/BRILJANS RM/STEFAN BERG LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /
3 että on nojattu hokemaan mitä parempi tuote sitä enemmän asiakkaita. Käytännössä on kuitenkin usein unohdettu, ettei pelkkä tuote riitä, jollei asialle ole pitkäjänteisiä perusteita. Hyvä tuote ei takaa yleisön kiinnostusta, jollei sillä ole merkitystä ihmisille. Moniko kaipaa maailman parastakaan samppanjavispilää? Tai moniko ostaisi erinomaisenkaan kiinankielisen kirjan, jollei osaa kiinaa? (Koski & Latonen 1999) Penkkiurheilua koskevissa tutkimuksissa on todettu, että se poikkeaa omakohtaisesta liikuntaharrastuksesta erään olennaisen piirteen takia. Omakohtaiselle liikuntaharrastukselle on nimittäin tyypillisempää, että laji- ja liikuntamuotovalinnat vaihtuvat ikävaiheittain elämänkaarella paljon herkemmin kuin penkkiurheilun valinnat. Penkkiurheilu on suku polvisidonnaisempaa. (Koski 1998; Zacheus 2008) Toisin sanoen penkkiurheilumieltymykset ovat pysyvämpiä ja niiden pohja luodaan usein lapsuuden ja nuoruuden aikana. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaukaa viisas huippu-urheilutoimija kasvattaisi tulevaisuuden urheiluyleisöäkin pitkäjänteisesti, mikäli oikeasti on kiinnostunut huippuurheilukulttuurin tulevaisuudesta. Tuoreet lasten ja nuorten liikuntaan keskittyneen LIITU-tutkimuksen havainnot kertovat, ettei viime vuosikymmeninä näitä kaukokatseisia urheilutoimijoita ole ollut kovin paljoa liikkeellä. Markkinaehtoinen taloudellisia intressejä korostava näkökulma on vallannut alaa niin kansainvälisessä kuin kansallisessakin kilpa- ja huippu-urheilussa. Kilpaurheilun markkinat ovat myös siinä mielessä muuttuneet ja monipuolistuneet, että uusia lajeja, sarjoja ja toimintamalleja on kehitelty entisten tilalle ja rinnalle. Tarjonta on laajentunut. Samalla uusien tiedotusvälineiden esiinmarssi ja median laajentuminen ovat muokkaneet penkkiurheilunkin kenttää. Etenkin internetin monet mahdollisuudet ovat luomassa uudenlaista penkkiurheilukulttuuria. Paikan päällä urheilun seuraaminen tai median suorien lähetysten seuraaminen ei ehkä olekaan enää yhtä KUVIO 1. Urheilumenestyksen arvostus muutamassa väestömäärältään suhteellisen pienessä urheilumaassa; Kuinka ylpeäksi tuntee itsensä, kun omanmaalaiset menestyvät kansainvälisissä urheilukilpailuissa (lähde: OPM 2010, 38) oleellista. Nuorimpien ikäpolvien keskittymiskyvyn on väitetty heikentyneen niin, ettei kärsivällisyys riitä hidastempoisen urheilutapahtuman seuraamiseen. Miksi katsoa jalkapallon nolla-nolla-peliä, jos samaan aikaan voi selata netistä sata hienointa maalia kautta aikain? Penkkiurheilun ja kilpaurheilun maailmaan sosiaalistumisen näkökulmasta merkittävä muutos on myös siinä, että monet lajit ja tapahtumat ovat siirtyneet pois kaikkien katsottavissa olevilta yleisiltä tv-kanavilta. Tietyn lajiliiton näkökulmasta tällainen ratkaisu voi olla taloudellisesti lyhytjännitteisesti perusteltu, mutta menettelyn myötä uusien penkkiurheilijoiden kasvattaminen, houkutteleminen ja sitouttaminen käy hankalaksi. Samassa linjassa ovat olleet myös paikan päällä urheilutapahtumien toteuttamista koskevat muotoilut, joissa huomio on keskitetty kohderyhmäajatteluun nojaten ennen kaikkea maksukykyiselle aikuisväestölle. Monista urheilutapahtumista onkin tullut eräänlaista aikuisviihdettä olutjuottoloineen ja tanssityttöineen, eikä niissä lasten, nuorten tai ylipäätään ensimmäisiä kertoja paikalle saapuvien näkökulmaa ole juurikaan otettu huomioon. Penkkiurheilun merkitys ei rajaudu urheilukulttuurin, sen arvostuksen ja taloudellisen perustan ylläpitoon ja luomiseen. Penkkiurheilu voi olla myös merkittävässä roolissa liikuntasuhteen rakentumisessa ja vahvistumisessa. Monia urheilulajeja koskien ensimmäiset virikkeet saadaan nimittäin kilpaurheilun seuraamisen kautta. Merkityksellisyyskin voi vahvistua, jos lähipiirissä asiaa arvostetaan ja siihen kohdistetaan mielenkiintoa. Kilpaurheilujärjestelmä tuottaakin koko joukon voimallisia kollektiivisia merkityksiä. Arvostetun norjalaisen sosiologin ja rauhantutkijan Johan Galtungin (1991) mukaan urheilu on yksi vahvimmista kulttuurin siirtomekanismeista ja rakenteista, joita ihmiskunta on koskaan luonut. Suomalaisen kilpaurheilun ja urheilukulttuurin tulevaisuuden kannalta edellä kuvatut muutokset ovat haasteellisia. Meillä ei ole kovin paljon tutkimustietoa maan penkkiurheilusta. Esimerkiksi asiaan liittyvät trenditiedot ovat puutteellisia ja etenkin lasten ja nuorten penkkiurheilukäyttäytymisestä ei Suomessa ole käytössä kovin paljoa tutkimustietoa. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimusaineistojen perusteella 1990-luvulla urheilukilpailuissa katsojana käyminen näytti vähentyneen dramaattisesti erityisesti nuorison keskuudessa. Vuosikymmenen aikana ikäluokassa vuotiaat pudotus oli yli 20 prosenttiyksikköä (kuvio 1). Ilmeisesti tuolloin kasvuuralle päässyttä salibandyä lukuun ottamatta pudotusta tuntuu tapahtuneen lajista riippumatta(koski 2005). Lyhytnäköisyydessään kilpaurheilun tuottajatahot eivät ole panneet kovin paljoa painoarvoa tälle tulevaisuuden kannalta merkittävälle kehitystrendille. Ilmeisesti on luotettu kilpaurheilun kiehtovuuteen median kautta ja siihen, että uudetkin polvet kasvavat penkkiurheilijoiksi sitä kautta. Usein sykähdyttävimmät jopa läpi elämän kantavat penkkiurheilukokemukset ovat kuitenkin peräisin ajalta ennen murrosikää. Kollektiivinen yhdessä kokeminen ja siihen 6 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014
4 KUVIO 2.Käynyt urheilukilpailussa katsojana edeltäneen 12 kuukauden aikana vuosina 1991 (n=4378) ja 1999 (n=5884) ikäryhmittäin. (tiedot kerätty lähteestä Minkkinen & Pääkkönen & Liikkanen 2001) kietoutuva kokonaistunnelma ovat paikan päällä tapahtuvan seuraamisen ydintä, johon kotisohvalla median kautta ei parhaimmassakaan tapauksessa ylletä (vrt. Koski & Latonen 1999, 33). Keväällä 2014 kerätty lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä laajasti kartoittava LIITU-tutkimusaineisto antaa mahdollisuuden päivittää, mitä edellä kuvatussa penkkiurheilun yleisyyden kehitystrendissä on tapahtunut vuoden 2002 jälkeen lasten ja nuorten joukossa. Vuoden 2014 kevään tietojen perusteella vuo tiaista lapsista ja nuorista reilu neljäsosa (28 %) oli käynyt kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana seuraamassa urheilua paikan päällä vähintään kuusi kertaa (ks. kuvio 3). Lähes yhtä suuri osuus vastanneista oli vieraillut urheilutapahtumassa yhdes tä viiteen kertaa edeltäneen vuoden aikana. Vastaavasti yli 40 prosenttia (42 %) vastanneista ei ollut käynyt seuraamassa kertaakaan urheilua edellisen kahden vuoden aikana. Noin puolet tuosta joukosta eli noin joka viides kaikista ilmoitti, ettei lainkaan seurannut urheilua paikan päällä. Urheilun seuraaminen paikan päällä oli pojille keskimäärin yleisempää kuin tytöille (vrt. esim. Zacheus ym. 2003, ). Yli kymmenen kertaa vuodessa urheilua kävi katsomassa pojista noin joka viides ja tytöistä yksi kahdeksasta. Vastaavasti asteikon toisessa päässä tytöistä 45 prosenttia seurasi urhei lua paikan päällä harvemmin kuin kerran kahdessa vuodessa. Pojilla vastaava osuus oli 38 prosenttia. Entä mitä nyt kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta 1990-luvulla havaitusta trendistä. Huolimatta siitä, ettei vertailu ole täysin yhteismitallinen, johtuen siitä, että LIITU-tutkimuksen kohderyhmän alin ikäluokka oli 11-vuotiaat, eikä kymmenen kuten tilastokeskuksen vapaa-aika-tutkimuksessa, uskaltaa väittää laskevan trendin jatkuneen. Vuonna 1991 Tilastokeskuksen keräämässä aineistossa lähes 80 prosenttia vuotiaista oli käynyt edeltäneen 12 kuukauden aikana urheilukilpailuja seuraamassa. Saman vuosikymmenen lopulla vuonna 1999 vastaava osuus oli alle 60 prosentin ja nyt kerätyssä vuoden 2014 aineistossa osuus alle 15-vuotiaiden ryhmässä oli jo alle 50 prosentin (47 %). Jos syntymävuosittaisten ikäluokkien kokojen perusteella Kilpaurheilujärjestelmä ole pitänyt huolta katsojakunnastaan ja tulevaisuudestaan pitkäjänteisesti. Nykyisin ikäryhmässä vuotiaat on noin paikan päällä urheilua seuraavaa lasta ja nuorta vähemmän kuin vuonna LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /
5 KUVIO 3. Urheilukilpailujen ja otteluiden seuraaminen paikan päällä sukupuolen mukaan vuotiailla keväällä 2014 (%) KUVIO 4. Urheilun seuraaminen tiedotusvälineistä sukupuolen vuotiailla keväällä 2014 (%) laskee, kuinka monesta potentiaalisesta katsojasta on kyse, päädytään muutoksessa varsin suureen lukuun. Laskennallisesti vuonna 1991 kyseisestä ikäryhmästä kävi vähintään kerran vuodessa urheilua paikan päällä seuraamassa yli lasta ja nuorta, mutta kevään 2014 tiedoista laskien joukon koko on enää noin Toisin sanoen reilun parin kymmenen vuoden aikana katsomoihin on jäänyt tyhjät paikat noin nuorelle katsojalle. Urheilun seuraaminen on ymmärrettävästi yleisempää joukkotiedotusvälineiden kautta kuin paikan päällä seuraten, eikä lasten ja nuorten ikäryhmä tee asiassa poikkeusta. Valtakunnallisesti edustavaa vertailukelpoista tietoa asiasta ei trenditietojen jäljittämiseksi ole käytettävissä, joten on tyydyttävä tuoreeseen poikkileikkaustietoon. Päivittäin urheilua seurasi tiedotusvälineistä noin joka neljäs lapsi ja nuori (24 %). Pojista tähän ryhmään kuului joka kolmas ja tytöistä yksi kahdeksasta (kuvio 4). Harvemmin kuin viikoittain tai ei lainkaan urheilua seurasi tiedotusvälineistä koko kohdejoukosta yli 40 prosenttia (43 %). Tytöistä tähän joukkoon kuului useampi kuin joka toinen (53 %) ja pojista noin joka kolmas (31 %). Edellä esitetyn perusteella voi väittää, ettei kilpaurheilujärjestelmä ole pitänyt huolta katsojakun- 8 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014
6 nastaan ja tulevaisuudestaan pitkäjänteisesti. Osittain pienemmistä ikäluokistakin johtuen nykyisin on ikäryhmässä vuotiaat noin paikan päällä urheilua seuraavaa lasta ja nuorta vähemmän kuin vuonna Tänä päivänä kilpaurheilujärjestelmän ja katsojakulttuuriin liittyen olisi alettava kantaa lisää myös huolta liikkumattomuuden oireista. Tuore tieto kertoo, ettei esimerkiksi Vancouverin talviolympialaiset saaneet Kanadan 5 19-vuotiaita liikkumaan aiempaa enemmän (Craig &Bauman 2014). Kilpaurheilujärjestelmän, urheilutapahtumien ja katsomokulttuuriin pitäisikin saada mukaan myös vähintäänkin arjen aktivointia. PASI KOSKI, FT, LitL Liikuntakasvatuksen professori Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi LÄHTEET Craig, C.L. & Bauman, A.E The impact of the Vancouver Winter Olympics on population level physical activity and sport participation among Canadian children and adolescents: population based study. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2014, 11:107 doi: /s y (luettu ) Galtung, J The sport system as a metaphor for the world system. In F. Landry, M. Landry &M.Yerles (eds.), Sport the third millennium (s ). Quebec: University of Laval Press. Heinilä, K Mikä on urheilun viihteellinen merkitys? Teoksessa M. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Jyväskylä: LIKES Koski, P Hiipuuko hiihto, uupuuko yleisurheilu? Penkkiurheilu ei ole perinnelaji. Liikunta & Tiede 35 (1), 6 7. Koski, P SLU:n haasteet jatkossa kommenttipuheenvuoro. Turun Sanomien 100-vuotisjuhlavuoden urheiluseminaari, , Turku. Koski, P. & Latonen, H Jalkapallo yleisölajina. Liikunnan kehittämiskeskus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. OPM Sanoista teoiksi Huippu-urheilutyöryhmän ajatuksia suomalaisen huippuurheilun kehittämisestä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:13. Helsinki: Opetusministeriö. Minkkinen, V., Pääkkönen, H. & Liikkanen, M Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1991 ja Helsinki: Tilastokeskus. Zacheus, T Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen.suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos.turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 268. Turku: Turun yliopisto. Zacheus, T., Tähtinen, J., Rinne, R., Koski, P. & Heinonen, O Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain: Turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitoksen julkaisut A:201. LIITU kerää tietoa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen trendiseurannassa (LIITU) kerätääntietoa viides, seitsemäs ja yhdeksäsluokkalaisten lasten ja nuortenliikunta-aktiivisuudesta sekä liikuntakäyttäytymisestä sekä siihen yhteydessä olevistaen vaikuttavista tekijöistä, kuten liikuntatilaisuuksista ja -paikoista, nuorten liikunnalle antamista merkityksistä, penkkiurheilusta, koetusta pätevyydestä, liikunnan esteistä, koululiikuntaan, kavereihin ja vanhempiin liittyvistä tekijöistä, urheiluseuratoiminnasta ja liikuntavammoista. Tutkimuksen tavoitteena onkäynnistää Suomessa koko maan kattava vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen trenditutkimus. Tar koituksena on tuottaa kahden vuoden välein tietoa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä sekä edellä mainituista liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Trendiseurannalla pystytään jatkossa seuraamaan liikuntakäyttäytymisessä sekä siihen yhteyksissä olevissa tekijöissä tapahtuvia muutoksia. LIITU-tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2014 WHO-Koululaistutkimuksen yhteydessä. Jatkossa LIITU-tutkimuksen aineistonkeräys tullaan toteuttamaan kahden vuoden välein (2016, 2018, 2020 jne.). Joka toisella tutkimuskerralla LIITU-tutkimus toteutetaan itsenäisenä ja joka toisella kerralla WHO-Koululaistutkimuksen aineistonkeräyksen yhteydessä. Kevään 2014 WHO-Koululaistutkimusta varten Tilastokeskuksen koulurekisteristä poimittiin satunnaisotannalla 539 koulua suomenkielisten peruskoulujen otokseen. 375 koulua (65%) suostui mukaan tutkimukseen (7 531 oppilasta). WHO-Koululaistutkimukseen vastasi yhteensä lasta ja nuortaoppilasta, ja vastausprosentti oli 85.Luokkatasoittain kuvattuna viidesluokkalaisia vastaajia oli (vastausprosentti 86), seitsemäsluokkalaisia (vastausprosentti 85), ja yhdeksäsluokkalaisia (vastausprosentti 85).WHO-Koululaistutkimukseen suostuneiden koulujen rehtoreille lähetettiin osallistumispyyntö myös LIITU-tutkimukseen. WHO-Koululaistutkimukseen osallistuvan luokan ehdotettiin vastaavan internetpohjaiseen LIITU-erilliskyselyyn WHO-Koululaistutkimuksen paperisen kyselylomakkeen jälkeen. WHO-Koululaistutkimukseen osallistuneista kouluista noin puolet lupautui mukaan myös LIITU-tutkimukseen (viidensistä luokista 63 koulua (50%), seitsemänsistä luokista 65 koulua (52 %) ja yhdeksänsistä luokista 67 koulua (54%). LIITU-tutkimukseen vastasi yhteensä lasta ja nuorta, ja vastausprosentti oli 41 prosenttia % WHO- Koululaistutkimuksen aineistosta. Lisätietoja: Vastaava tutkija Sami Kokko, sähköposti sami.p.kokko@jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /
Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen
Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen Liikuntatieteen päivät 2017, Jyväskylä Professori Pasi Koski, Turun yliopisto Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen Liikuntatieteen päivät 2017, Jyväskylä Professori
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotTutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.
Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotNuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin
Kaikki Nainen Mies 1 Raportti ISSP 2018 kyselystä / Kirkon tutkimuskeskus Julkaisuvapaa 13.3.2019 klo 7.00. Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin Suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)
LisätiedotNuori urheilija - tutkimus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta
LisätiedotToimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen
Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5
LisätiedotRatsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien
Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus
LisätiedotKuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa
Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotSuomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus
Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotLIITU tutkimuksen kyselytulosten päänostoja
LIITU 2018 -tutkimuksen kyselytulosten päänostoja Jyväskylän yliopisto (JYU), Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK), Turun yliopisto (TY) Sami Kokko (JYU), Leena Martin (JYU), Jorma Tynjälä (JYU), Nina
LisätiedotLUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä
LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotKasva urheilijaksi aamukahvit
Kasva urheilijaksi aamukahvit 22.9.2016 Avaus Suomen Palloliiton valmennuslinja/ Marko Viitanen (45 min) Varhaisvuosien liikuntasuositukset/ Nina Korhonen (45 min) Ajankohtaiset o Urheilun Pelisäännöt
LisätiedotTavoite. Tiedonkeruu. Kohderyhmä ja otos
Toukokuu 2019 Tavoite Telian valtakunnallisen kyselyn tavoitteena oli selvittää mitä liikuntaa perheiden lapset harrastavat, millainen on vanhempien rooli niissä sekä millaisia haasteita vanhemmat kohtaavat
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotMiksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?
Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Joitakin havaintoja kentältä Tampereelta kahdenkymmenen vuoden perspektiivistä ja 38 vuoden kokonaisperspektiivistä peruskoulusta kokonaisuudessaan
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotSuomen Hiihtoliitto. Nuorisolatu Sirpa Korkatti, Sipilisti
Nuorisolatu Työpaja @SipiKoo 27.10.2017 Suomen Hiihtoliitto Sirpa Korkatti, Sipilisti Sipilisti on toiminnan kehittäjä, innostaja ja muutoksen asiantuntija. Uusiutuminen ei ole itsessään tavoite. Se on
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotKuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina
Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 14.9.2017 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Kysymysmuotoilu: Seuraatko kuntasi toimintaa
LisätiedotNuorten seksuaaliterveyskartoitus
Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen
Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen
LisätiedotENNAKKOMATERIAALI 2015
ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko
LisätiedotKuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016
24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua
LisätiedotSUOMALAISET LIIKUNTA- JA URHEILUSEURAT MUUTOKSESSA
SUOMALAISET LIIKUNTA- JA URHEILUSEURAT MUUTOKSESSA 1986 2016 Pasi Mäenpää Turun yliopisto Tähtiseuraseminaari 7.10.2018, Helsinki Muutokset yleisympäristössä Liikuntakulttuurin muutokset Liikunta- ja urheiluseurat
LisätiedotTAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi
TAKUULLA LIIKUNTAA Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta Julkistamistilaisuus 10..019 Helsinki Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi Tavoite
LisätiedotPIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS
PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS YLEISTÄ TUTKI- MUKSESTA Tiedon keruu toteutettiin heinäkuussa 2017 CINT AB:n hallinnoimassa internetpaneelissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 990 henkilöä, joista 282 on 15-17-vuotiaita
LisätiedotTutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan
Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama
LisätiedotMMT Mitä me tiedetään?
MMT Mitä me tiedetään? Sukupolvi Z Mobiilinuoret, ajan ja paikan hämärtyminen Avoimuus ja läpinäkyvyys, mahdollisuus vaikuttaa Toiminnan vastuullisuus, mitä päämäärän lisäksi? Yhdessä, mukana kiinnostavassa
LisätiedotHUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotLIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo
LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!
LisätiedotVarhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella
Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotSuomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla
Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla Timo Ritakallio Suomen Olympiakomitea Urheilun ja liikunnan tulevaisuusfoorumi Kokkola 12.9.2017 Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike.
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotErilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset
Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotHC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010
HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotSUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA
SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012
Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotTALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010
TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotKyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017
Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin
LisätiedotDNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus
DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus Digitaaliset elämäntavat / yhteenveto medialle Julkaisuvapaa 9.6.2017 klo 10 Lisätietoja medialle: Osastopäälllikkö Niina Hagman, Market Intelligence & Insight, DNA
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotSuomalaiset luottavat läheisiin ihmisiin enemmän kuin omaan itseensä
Tiedote Suomalaiset luottavat läheisiin ihmisiin enemmän kuin omaan itseensä Suomalaisten luottamus läheisiin ihmisiin on suurta, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Reilu
LisätiedotHelsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella
Helsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella 2016 2018 5.1.2019 Tutkimukseen osallistuminen Tutkimukseen osallistuneet (prosenttia) Ei vastannut puhelimeen (n=1513) 49,2 Vastasi, ei osallistunut
LisätiedotSuomalaisten näkemyksiä matkailusta
Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.
LisätiedotLasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU- tutkimuksen tuloksia 16 Sami Kokko TtT, yliopistotutkija, dosentti Jyväskylän yliopisto LIITU -tutkimus Laajan tutkijajoukon yhteistyö, mukana tutkijoita
LisätiedotLIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ
2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotTutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.
Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotAikuinen liikkujana. Verkkoluento 3/4 LitT Kati Kauravaara Suomen Liikuntafysio / Fyteko Oy
Aikuinen liikkujana Verkkoluento 3/4 LitT Kati Kauravaara Suomen Liikuntafysio / Fyteko Oy Neljä verkkoluentoa 1. Aikuisliikuntaa laadukkaasti urheiluseuroissa Johdanto aikuisliikunnan laatutekijöihin
LisätiedotSINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014
SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon
LisätiedotVALMENTAJAKYSELY 2009
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista
LisätiedotSC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014
SC VANTAA Jäsenkirje 3/2014 1. Katsaus joukkuevoimistelijoiden kevääseen... 2 2. Mukaan joukkuevoimisteluun... 3 3. Harrasteliikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkanut... 3 4. Valmentajaksi tai ohjaajaksi
LisätiedotNäyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista
Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata
LisätiedotSeinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö
Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.
LisätiedotMIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.
MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotYläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki
Yläkouluseminaari Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki 14-15.3.2019 Seurantatutkimuksen kulku Mixed-methods pitkittäistutkimus Seuranta-aika syksy 2017 kevät 2021 Määrällinen: Webropol-kyselylomakkeet
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely
Oppilaiden sisäilmakysely Kehittämisestä käyttöön 8.11.2017 Asiantuntijalääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia 1 Taustaa Työpaikoilla sisäilmakyselyjä käytetään paljon Suomessa Kunnissa paineita tehdä
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotKOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA
MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN
LisätiedotValtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet
Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)
LisätiedotOPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
LisätiedotJäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi
Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotSisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan
Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä
LisätiedotJ.Kinnunen / Kuntavaalit 17
J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotKansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)
TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
Lisätiedot