NOSTE-OHJELMA VUONNA 2003 Vuosiraportti 2003

Transkriptio

1 NOSTE-OHJELMA VUONNA 2003 Vuosiraportti 2003 Opetusministeriö Noste-ohjelma

2 1 NOSTE-OHJELMAN VUOSIRAPORTTI Lyhyesti Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman perusteet Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä Rahoituspohja Valtioneuvoston asetus Ohjausryhmän tehtävät, kokoonpano ja toiminta vuonna Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano Ohjausryhmän toiminta vuonna Lääninhallituksen rooli Noste-ohjelmassa.7 5. Tiedotustoiminta Tiedotuksen periaatteita Valtakunnallista tiedotusta Lääninhallitusten tiedotus ja koulutus Työelämän järjestöjen tiedotus Avustusten hakeminen ja päätökset vuonna Aikataulu Hankkeiden valinnan perusteet Avustusten hakeminen keväällä Valtionavustuspäätökset vuonna Noste-ohjelma työministeriön hallinnonalalla Työvoimakoulutus Koulutusvaihtoehdoista tiedottaminen ja neuvonta Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Muu Noste-ohjelmaa tukeva toiminta Seurannan ja arvioinnin organisointi Opetustoimen henkilöstön koulutusohjelmat Ohjelman käynnistyminen Lähtötilanteen kuvaus tilastojen valossa Lähtötilanne käynnistymiskyselyn valossa Käynnistymisen arviointia.18

3 2 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Valtioneuvoston asetus 41/ Noste-tiedotusta kuvaavat periaatteet..23 Noste-ohjelman tutkimusohjelmaryhmän asettaminen..24 Noste-kohderyhmän koulutukseen osallistuminen vuonna 2001 (taulukko) 26 Noste-kohderyhmän lukio-opetukseen osallistuminen Käynnistyneitä Noste-toimintoja Tehtyjen päätöksien valtionavustusten kohdentuminen toimenpiteisiin, määräraha Erillinen liiteosa Käynnistyneitä Noste-koulutuksia (OPTI/HANKI valtionavustusten perusteella)

4 3 1. Lyhyesti Vuosina toteutettavan aikuisten koulutustason kohottamisohjelman, Noste-ohjelman, tarkoituksena on parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa työllisyysasteeseen. Tavoitteeseen pyritään edistämällä ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden hakeutumista koulutukseen tiedotuksella ja muulla hakevalla toiminnalla (rahoittamalla opintoihin hakeutumista edistäviä toimia erityisrahoituksella) parantamalla heidän mahdollisuuksiaan päästä tavanomaisesti rahoitettuun ammatilliseen koulutukseen sekä lisäämällä erityisrahoituksella heille tarjolla olevia ammatillisen koulutuksen ja tietokoneen ajokorttikoulutuksen opiskelijapaikkoja sekä lisäämällä erityisrahoituksella heille tarjolla olevia opiskelun tukitoimia yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tutkintojen tai niiden osien suorittaminen. Ohjelmaa toteutetaan opetusministeriön ja työministeriön toimialalla. Opetusministeriön toimialalla pyritään erityisesti työssä olevien ja työministeriön toimialalla työttömien henkilöiden koulutustason kohottamiseen. Työssä olevilla tarkoitetaan sekä palkansaajia että yrittäjiä. Ohjelman piiriin kuuluvien mahdollisuuksia päästä tavanomaisesti rahoitettuun ammatilliseen koulutukseen parannetaan informaatio-ohjauksen keinoin. Opetusministeriö kehotti koulutuksen järjestäjiä kiinnittämään erityistä huomiota tämän ryhmän koulutukseen pääsymahdollisuuksiin valtionosuusrahoitteisessa oppilaitosmuotoisessa ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavassa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Vuoden 2003 talousarviossa oli opetusministeriön pääluokassa 12 milj. euron määräraha edellä mainittua erityisrahoitusta varten. Määrärahan käyttöä sääteli valtioneuvoston asetus aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta. Asetuksen mukaan erityisrahoitus on tarkoitettu vuotiaille, ensisijaisesti työssä oleville enintään perusasteen tutkinnon suorittaneille henkilöille. Perusopetuksen oppimäärää suorittavien kohdalla em. asetuksen mukaan ikäraja on vuotta.

5 4 2. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman perusteet 2.1. Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä Opetusministeriö asetti eduskunnan aloitteesta vuonna 2001 parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän selvittämään aikuiskoulutuksen koko kentän tavoitteita, kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista ja rahoitusta. Työryhmä jätti mietintönsä vuoden 2002 alussa. Yksi sen keskeisistä ehdotuksista oli vuosille ajoittuva vähiten koulutusta saaneiden osaamisen parantamisohjelma. Opetusministeriö asetti edelleen ohjelmaa valmistelemaan laajapohjaisen valmisteluryhmän, jossa olivat edustettuina opetus- ja työministeriö, opetushallitus, lääninhallitukset, Kuntaliitto, työelämän järjestöt ja eri oppilaitosmuotojen järjestöt. Valmisteluryhmän esitykset olivat pohjana, kun hallitus vuoden 2003 talousarvion käsittelyn yhteydessä päätti käynnistää aikuisten koulutustason kohottamisohjelman. Esitysten mukaisesti laadittiin myös valtioneuvoston asetus, joka ohjaa ohjelmaan suunnatun erityisrahoituksen käyttöä Rahoituspohja Opetusministeriön toimialalla rahoitus ohjelman toteuttamiseen muodostuu kahdesta pääosasta. Toisen osan muodostaa valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen suuntaaminen ohjelman piiriin kuuluville henkilöille. Opetusministeriö on päätöksissään (496/430/2002 ja 493/430/2002), joilla se on mitoittanut vuonna 2003 ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa ammatillista lisäkoulutusta, kehottanut koulutuksen järjestäjiä kiinnittämään erityistä huomiota vähiten koulutusta saaneen ryhmän koulutukseen pääsymahdollisuuksiin. Toisen osan muodostavat lääninhallitusten myöntämät avustukset, jotka sisältyvät vuoden 2003 talousarvion momenttiin Sen käyttöä säätelee asetus aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta (41/2003). Asetuksen mukaan avustuksia voidaan myöntää koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen: ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot ja niiden osat sekä kansalliset tai eurooppalaiset tietokoneen ajokortit ja niiden osat

6 5 opiskelun tukitoimiin, mm. opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot, välineaineopinnot, opinto-ohjaus, opintojen ja opiskelun henkilökohtaistaminen opintoihin hakeutumista edistäviin toimiin, mm. hakeva toiminta, tiedotus ja ohjaus. Ohjelman piiriin kuuluvia henkilöitä voidaan ohjata oppisopimuskoulutuksena toteutettavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, jonka järjestämiselle valtionosuusrahoituksella ei ole määrällisiä rajoituksia. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen määrää lisättiin vuoden 2003 talousarviossa ja koulutuksen järjestäjiä ohjeistettiin suuntaamaan koulutusta ohjelman piiriin kuuluville henkilöille. Koska ohjelman piiriin kuuluvien mahdollisuuksia päästä oppisopimuskoulutuksena toteutettavaan ammatilliseen lisäkoulutukseen näin jo muulla tavoin lisättiin, opetusministeriö otti kannan, että valtionavustusta ei voida käyttää oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen. Opiskelun tukitoimet voivat kohdistua myös valtionosuusrahoitteiseen ammatilliseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen sekä perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen tai kesken jääneiden lukio-opintojen loppuun suorittamiseen. Valtion vuoden 2003 talousarvioon koulutustason kohottamisohjelmaan myönnettiin euroa, joka lisätalousarviossa muutettiin kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. Lisäksi rahoitusta ohjelman toimeenpanoon, seurantaan ja tutkimukseen varattiin aikuiskoulutuksen kehittämismäärärahoista talousarvion momentilta Tähän rahoitukseen sisältyi myös työn aloittaneen projektipäällikön palkkaus. Opetusministeriö tilasi vuoden 2003 Aikuisopiskelijan viikon toimeenpanon Aike Oy:ltä ja suuntasi ko. viikon painopisteen aikuisten koulutustason kohottamisohjelman tiedottamiseen. Siten ohjelman tiedotusrahoitus ja suurelta osin myös tiedotuksen toimenpiteet kanavoituivat lokakuun puoleen väliin saakka Aike Oy:n kautta. Sen jälkeen keskitettyä hankkeen tiedotusta hoiti ohjelman projektipäällikkö ja hänen apunaan alkaen puolipäiväinen projektiassistentti. Alkavien hankkeiden toiminnan tukemista varten opetusministeriöllä oli vuoden 2002 talousarvion siirtomäärärahaa momentilta / Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön opetus-ja muun henkilöstön lisäkoulutusohjelmat. Tätä rahoitusta jaettiin euroa Valtioneuvoston asetus

7 6 Vuoden 2003 talousarvion sisältämän määrärahan käyttöä koskevia säännöksiä annettiin valtioneuvoston asetuksella aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta (41/2003). Asetus on muistion liitteenä Ohjausryhmän tehtävät, kokoonpano sekä toiminta vuonna Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano Opetusministeriö asetti aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa varten ohjausryhmän. Ryhmän tehtäväksi tuli 1) ohjata aikuisten koulutustason kohottamisohjelman toteuttamista, seurantaa ja arviointia ja tehdä aloitteita ohjelman kehittämiseksi; 2) koordinoida ohjelmaan liittyvää koulutus-, kehittämis-, tutkimus- ja selvitystoimintaa ja muita ohjelmaa tukevia toimintoja sekä tehdä aloitteita ohjelmaa tukevien toimintojen käynnistämisestä; 3) edistää ohjelmaa koskevan informaation välittymistä ryhmän jäsenten taustayhteisöille sekä 4) laatia ohjelman loppuraportti sekä vuosittaiset väliraportit ohjelman toteutumisesta Opetusneuvos Jorma Aholan puheenjohdolla toimivassa ohjausryhmässä on monipuolinen työelämän järjestöjen edustus, kuntien, tutkimuksen ja opetussekä työhallinnon edustus. Sihteerinä toimii ohjelman projektipäällikkö Marja Pakaste. Ryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt: opetusneuvos Jorma Ahola Opetusministeriö (pj) ap.osastopäällikkö Pentti Aho Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Professori Ari Antikainen Joensuun yliopisto Järjestöagronomi Marjatta Boman Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK koulutus- ja työvoimapoliittinen asiamies Mervi Huuskonen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sivistystoimentarkastaja Kauko Kunnari Lapin lääninhallitus työmarkkinaneuvos Tuija Leminen Työministeriö koulutuspäällikkö Markku Liljeström Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK johtaja Martti Pallari Suomen Yrittäjät sivistystoimentarkastaja Jukka Peltokoski Länsi-Suomen lääninhallitus erityisasiantuntija Päivi Rajala Suomen Kuntaliitto projektipäällikkö Aino Rikkinen Opetushallitus koulutuspoliittinen asiamies Heikki Suomalainen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT

8 7 ylitarkastaja Mika Tammilehto koulutuspoliittinen asiamies Tarja Tuominen Opetusministeriö Palvelutyönantajat

9 Ohjausryhmän toiminta vuonna 2003 Ohjausryhmä on kokoontunut ensimmäisen toimintavuotensa aikana kuusi kertaa, joista neljä kertaa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja kaksi kokousta syksyllä. Ohjausryhmä otti aikuisten koulutustason kohottamisohjelman nimeksi Nosteohjelma. Ryhmän jäsenet osallistuivat aktiivisesti Noste-esitteiden kehittämiseen. Ohjausryhmän edustajat olivat mukana toteuttamassa mm. Helsingissä järjestettyä Noste-tiedotustilaisuutta sekä Aikuisopiskelijan viikon pääseminaaria Finlandia-talossa Ohjausryhmä muodosti aktiivisesti kantaa myös asetuksen (41/2003) kehittämiseksi. Ohjausryhmä esitti ohjelman kohderyhmän edellytysten uudelleen määrittelyä. Yläikärajaa esitettiin nostettavaksi samoin tulkintaa pohjakoulutuksen määrittelystä siten, että henkilöitä, joilla on vanhentuneita koulutuksia voitaisiin sisällyttää ohjelman piiriin. Tämän lisäksi ohjausryhmän jäsenet ovat toimineet omien taustayhteisöjensä piirissä Noste-ohjelman edistämiseksi. 4. Lääninhallituksen rooli Noste-ohjelmassa Lääninhallitukset käsittelevät valtionavustushakemukset ja myöntävät avustukset valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston antaman asetuksen (41/2003) nojalla. Valtionavustuksen myöntämiseen liittyvää tiedotusta, ohjantaa ja neuvontaa on tehty kaikissa lääninhallituksissa ja niiden toimipisteissä. 5. Tiedotustoiminta 5.1. Tiedotuksen periaatteita Ohjausryhmä vahvisti kokouksessaan Noste-ohjelman tiedotusstrategian ja tiedotuksen periaatteet (liite 2).Valtakunnallisessa tiedotuksessa päätettiin tuottaa ohjelman yleisilme logon, värityksen ja väljien ohjeiden avulla. Samoin päätettiin tuottaa perusesitteet yhtenäisen perustiedotuksen turvaamiseksi. Tällaisia ovat ohjelman kohderyhmälle suunnattu opiskelijaesite ja työnantajille ja yrittäjille suunnattu oma esitteensä. Tiedotus on monitasoista ja moniulotteista. Ohjelman yhteistyöverkostossa olevat työelämän järjestöt tekevät omissa organisaatioissaan tiedotustyötä. Alueellinen ja hankekohtainen tiedotus täydentää valtakunnallista tiedotusta. Valtakunnallinen Noste oli teemana vuoden 2003 viikolla 41 toteutettavan Aikuisopiskelijan viikon aikana. Valtakunnallinen Noste-ohjelman tiedotus

10 9 tapahtui kiinteässä yhteistyössä Aike Oy:n kanssa, jonka vastuulle opetusministeriö oli uskonut viikon järjestelyt. 5.2.Valtakunnallista tiedotusta Logo, esitteet ja juliste Noste-ohjelman logon suunnitteli mainostoimisto Sky Advertising Oy. Aike Oy:n ja Mainostoimisto Veistola Oy:n kanssa yhteistyössä tuotettiin opiskelijaesite Osaat enemmän pärjäät paremmin sekä työnantajille ja yrittäjille suunnattu esite Nostetta työelämään -yrityksille ja yrittäjille. Noste-ohjelma laati näistä myös ruotsinkieliset esitteet Kunnande ger möjligheter ja Lyft i arbetslivet för företag och företagare. Tuotettu juliste tiedotti sekä Nosteesta, mutta erityisesti toteutetusta Aikuisopiskelijan viikosta. Viikon organisaatio toimi myös esitteiden ja julisteiden jakeluorganisaationa lokakuun alkuun asti. Esitteiden jakelun toimeenpano siirtyi sen jälkeen Etelä- Suomen lääninhallitukselle. Suomenkielisiä esitteitä painettiin kumpaistakin ja julistetta painettiin 5000 kappaletta. Loppuvuonna valmistui esitteiden ruotsinkieliset versiot, joita painettiin 3000 kappaletta opiskelijoita varten ja 2000 kappaletta työnantajia ja yrittäjiä varten. Suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä esitteitä on käytettävissä vielä vuonna Ilmoitukset Helsingin Sanomissa ilmoitettiin lääninhallitusten yhteisenä ilmoituksena ensimmäisestä valtionavustusten hausta, joka avattiin suomenkielisille koulutuksen järjestäjille mennessä. Ruotsinkielinen hakuilmoitus oli hieman myöhemmin Hufvudstadsbladetissa. Helsingin Sanomissa ilmoitettiin samanlaisella lääninhallitusten yhteisellä ilmoituksella myös , jolloin tiedotettiin vuoden 2004 talousarviossa olevan valtionavustuksen haun avaamisesta mennessä. Opetusministeriö tarjosi Eepinen-lehteen kevään 2003 aikana ilmoitustilaa, joka käytettiin. Aikuisopiskelijan viikon ilmoittelussa on Noste-ohjelmasta myös tiedotettu Ohjelman www-sivusto Noste-ohjelman www-sivusto valmistui marraskuussa. Sivustolla on ollut vajaan kahden kuukauden aikana loppuvuonna 2003 kävijöitä noin Sivuston sisällön ylläpitoa hoitaa projektiassistentti Anna-Leena Noponen yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Teknisestä ylläpidosta vastaa Jalasjärven ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tietohallinto.

11 Tiedotustilaisuudet Valtakunnallinen Nosteen ja samalla Aikuisopiskelijan viikon päätiedotus tapahtui Helsingissä Ravintola Sipulissa. Tiedotustilaisuuden avasi opetusministeri Tuula Haatainen. Tilaisuuteen osallistui lähes 20 toimittajaa ja keskustelu oli vilkasta. Tästä seurasi kirjoittelua Nosteesta useammassa lehdessä. Aike Oy järjesti tiedotustilaisuuden myös Aikuisopiskelijan viikkoa edeltävällä viikolla sekä viikon päätapahtuman Finlandia talolla järjestetyn seminaarin yhteydessä Seminaarit, luennot koulutustilaisuuksissa ja henkilökohtainen neuvonta Aikuiskoulutuksen neuvottelukunta AIKON järjesti yhteistyössä opetus-ja työministeriön kanssa valtakunnallisen aikuiskoulutusseminaarin Seminaarin teemana oli Aikuiskoulutuksella kilpailukykyä, elämänlaatua ja tasa-arvoa. Seminaarissa tarkasteltiin aikuiskoulutuksen haasteita ja parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän esitysten toimeenpanoa. Seminaari oli Aikuiskoulutuksen viikon päätapahtuma ja sellaisena se tuki Noste-ohjelman toimeenpanon merkitystä. Seminaarin osanottajia oli noin 600. Ohjausryhmän puheenjohtaja ja jäsenet ovat alustuspuheenvuoroissaan tiedottaneet Nosteesta. Projektipäällikkö osallistui vuoden aikana alustajana lääninhallitusten(9), Noste-hankkeiden(14) sekä muiden yhteistyötahojen toteuttamiin koulutuspäiviin (21). AiHe-projektin edustajat ovat osallistuneet myös Nosteohjelman tilaisuuksiin levittäen tietoa henkilökohtaistamisen malleista. Lisäksi tietoa Noste-hankkeesta on levitetty useissa yhteistyötahojen tapaamisissa ja puhelinyhteyksissä. Koulutuksen järjestäjien edustajat, kouluttajat, yhteistyökumppanit ja Noste-koulutuksesta kiinnostuneet aikuiset ovat myös osoittaneet lukuisia tiedusteluja projektipäällikölle. Koulutuksen järjestäjien kysymykset ovat kohdentuneet enimmäkseen Noste-kohderyhmän määrittelykysymyksiin ja jonkin verran myös siihen, mitä kaikkea toimintaa valtionavustuksella voidaan kustantaa. Koulutuksesta kiinnostuneet, työssä olevat ja työttömät, ovat tiedustelleet omia mahdollisuuksiaan Noste-koulutukseen. Yhteistyökumppaneista työvoimatoimistojen edustajat ovat esittäneet myös melko runsaasti kysymyksiä Nosteesta Lääninhallitusten tiedotus ja koulutus Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Etelä-Suomen lääninhallitus ovat aloittaneet Nosteesta tiedottamisen jo ennakoivasti vuonna Muiden tilaisuuksien yhteydessä, koulutuksen järjestäjien yhteistyökokouksissa ja ennakointi- ja hankintatoimikunnissa on käsitelty tulossa olevaa Noste-ohjelmaa.

12 11 Vuonna 2003 lääninhallitukset ovat järjestäneet tiedotustilaisuuksia koulutuksen järjestäjille, työelämän järjestöille ja kansalaisjärjestöille sekä muille sidosryhmille. Länsi-Suomen läänissä on tiedotettu Nosteesta muiden tilaisuuksien (yhteensä 20) yhteydessä ja yhden messutapahtuman yhteydessä sekä erillisissä Noste-tilaisuuksissa. Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni järjestivät koulutuksen järjestäjätahoille erillisiä Noste-tiedotustilaisuuksia. Oulun läänissä oli tiedotusta myös messutapahtuman yhteydessä. Koulutuksen järjestäjiä on ohjattu hankekoordinaattorien yhteisissä kokouksissa, hankekohtaisissa kokouksissa ja rehtorikokouksissa(oulun ja Lapin lääni). Myös Kaakkois-Suomen kauppakamarin ja oppisopimustarkastajien kokouksissa Noste on ollut teemana. Länsi-Suomen läänin suomenkielinen ja ruotsinkielinen taho, Etelä-Suomen läänin Uusimaa ja Häme yhdessä, Etelä-Suomen läänin Kaakkois-Suomi ja Lapin lääni järjestivät läänin Noste-hankkeille koulutuspäivän. Alustuspuheenvuoroja on suuri osa lääninhallitusten edustajista pitänyt omilla tahoillaan ja osallistunut hankkeiden ohjausryhmien kokouksiin. Lääninhallituksilla on ollut omaa ilmoitteluaan Länsi-Suomen läänissä (suomenkielisiä 7, ruotsinkielisiä 3 ), Itä-Suomen läänissä (3), Oulun läänissä (3) ja Etelä-Suomen läänissä (ruotsinkielinen 1) ja Lapin läänissä (1). Lehtiartikkelien teossa sekä lehti- ja radiotoimittajien haastateltavina ovat olleet ainakin Etelä-Suomen läänin, Länsi-Suomen läänin ja Itä-Suomen läänin edustajat. Kaikki lääninhallitukset ovat tehneet omat Noste-verkkosivut kotisivuilleen. Henkilökohtaista puhelin- ja sähköpostitse toimitettua neuvontaa on kukin lääninhallituksen Noste-yhdyshenkilö tehnyt pitkin vuotta omassa läänissään Työelämän järjestöjen tiedotus Ohjausryhmässä mukana olevilla työelämän järjestöillä on vuoden aikana ollut omaa Noste-ohjelmaa koskevaa tiedotusta. Omille jäsenliitoille on tiedotettu jäsenkirjeissä ja lehdissä. Kotisivustoilla on ollut tiedotusta ja kiertoartikkeleita on kirjoitettu jäsenliittojen lehdistölle. Seuraavassa on kuvattu näiden tiedotusmuotojen lisäksi esiintynyttä tiedotusta. TT:n toimitusjohtaja on koulutusta koskevissa haastatteluissa mm. Aimalehdessä korostanut Noste-ohjelman tärkeyttä ja teollisuuden tukea sille. TT:n teollisuusasiamiehet ovat aktiivisesti tiedottaneet alueensa yrityksille Nosteohjelmasta ja sen käyttökelpoisuudesta yrityksille sekä osallistuneet alueellisten Noste-hankkeiden ohjausryhmiin. Palvelutyönantajat on neuvonut myös puhelimitse jäsenyrityksiään.

13 12 Suomen Yrittäjillä on oma Noste-portaali sivustollaan. Järjestö jakeli myös Noste-esitettä Nostetta työelämään aluejärjestöilleen, joiden kautta esite levisi paikallisyhdistyksille. Suomen Yrittäjien edustaja esiintyi yhdessä Nosteohjelman projektipäällikön kanssa mm. suorassa Yleisradion neuvontaohjelmassa Kysykää aikuiskoulutuksesta. SAK:lla on oman valtakunnallisen hakevan toiminnan Osaava pärjää hankkeen yhteydessä ollut 29 tiedotustilaisuutta, jotka on järjestetty SAK:n aluepalvelukeskusten toimialueilla ympäri Suomea. Osallistujia tilaisuuksissa on ollut 711. Tilaisuuksien tavoitteena oli tiedottaa Noste-ohjelmasta työpaikoille ja motivoida myönteiseen ja aktiiviseen kannustamiseen Noste-opintoihin. Samalla pyrkimyksenä on ollut edistää uuteen aktiiviseen työpaikkojen ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. Näistä tilaisuuksista kertoivat myös maakunnalliset ja paikalliset lehdet sekä alueen radioasemat. Oman organisaation sisällä ja yhteistyötahojen tilaisuuksissa on pidetty 25 alustuspuheenvuoroa Nosteen mahdollisuuksista. SAK:n aluejohtajat ovat käyneet puhumassa useissa tilaisuuksissa Nosteesta. SAK tuotti myös oman esitteen Osaava pärjää suomenkielisenä( kpl) ja ruotsinkielisenä(4500kpl). Lehtiartikkelien lisäksi SAK teki digi-tv:lle Nosteohjelman. STTK on käynyt liittokohtaisen neuvonta- ja tiedotuskierroksen ja kannustanut jäsenliittojaan joko aloittamaan omia hakevan toiminnan hankkeita tai menemään mukaan koulutusorganisaatioiden hallinnoimiin hankkeisiin. 6. Avustusten hakeminen ja päätökset 6.1. Aikataulu Hankkeen toteutus vaiheistettiin kahteen vaiheeseen: 1 rekrytointivaiheeseen 2 varsinaiseen koulutusvaiheeseen Rekrytointivaihe muodostuu ns. hakevasta toiminnasta ja alustavasta henkilökohtaisen opiskeluohjelman suunnittelusta. Suomenkieliset hankkeet hakivat rekrytointivaiheen valtionavustusta mennessä ja ruotsinkieliset hankkeet 1.4. mennessä. Itä-Suomen läänissä koulutuksen järjestäjät saattoivat hakea rahoitusta jo tässä ensimmäisessä vaiheessa koulutuksiin. Koulutuksiin haettiin valtionavustuksia syksyn mittaan Vuoden 2004 valtionavustuksista tiedotettiin ja ne olivat haussa mennessä. Tässä haussa ei noudatettu enää em. vaiheistusperiaatetta. 6.2.Hankkeiden valinnan perusteet Valtionavustukset myönnettiin valtionavustuslain (688/2001) ja aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtio-

14 13 neuvoston asetuksen (41/2003) nojalla. Asetus 41/2003 määrittelee kohderyhmän, avustuksen saajat ja avustettavan toiminnan muodot. Avustusta voidaan myöntää auktorisoiduille koulutuksen järjestäjille. Avustusta opintoihin hakeutumista edistäviin toimiin voidaan lisäksi myöntää työelämän järjestöille ja kansalaisjärjestöille. Valtionosuusrahoitusta täydentävä luonne on tärkeä hankkeiden edellytysten arviointiin vaikuttava tekijä. Ammatilliseen tutkintoon tähtäävän koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen voitiin valtionavustusta myöntää, jos avustuksen saaja osoitti järjestävänsä vastaavaa toimintaa valtionosuusrahoituksella vähintään siinä laajuudessa, jota opetusministeriö on käyttänyt hakijalle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 :n 1 momentin tai 48 :n mukaisesti myönnetyn ammatillisen perustai lisäkoulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena. Ohjausryhmä toi esiin kokouksessaan lisänäkökulmia, jotka oli syytä ottaa huomioon hakemuksia käsiteltäessä: 1) Koulutuksen tulee olla kysyntälähtöistä ja perustua myös alueen työelämän osaamistarpeisiin. Alueelliset kehittämisohjelmien painotukset huomioidaan. 2) Avustus suuntautuu ensisijaisesti työssä oleviin 3) Alueellinen yhteistyö Ensisijaisesti avustusta myönnetään alueellisiin yhteistyöhankkeisiin. Tarkoituksena on, että alueen eri oppilaitoksissa tarjolla olevat mahdollisuudet näyttäytyvät kokonaisuutena ja opiskelijat voivat muodostaa opiskeluohjelmansa eri oppilaitosten tarjonnasta yhden luukun periaatteella. Myös tiedotus, neuvonta ja muu opintoihin hakeutumista edistävä toiminta voidaan suunnitella koordinoidusti. 4) Hankkeen tulee olla laaja-alainen Hankkeissa on monialainen yhteistyö ja hankkeet muodostuvat useamman kuin yhden yrityksen henkilöstön koulutuksesta. 5) Opiskelun ohjaus, tukitoimet ja henkilökohtaistaminen Hanke-esityksissä käy ilmi ohjauksen ja neuvonnan hoitaminen yhden luukun periaatteella. Henkilökohtaistamisen periaate ja tukitoimien järjestäminen on myöskin huomioitu. 6) Hankkeiden tulee olla innovatiivisia onnistuakseen. Mm. hakevaan toimintaan tarvitaan hyviä käytäntöjä. Lääninhallitukset ovat päätöksenteossaan lisänneet joitakin kriteerejä näiden lisäksi. Mm. hankkeiden realistisuus, toteuttajan sitoutuneisuus ja toimitusvarmuus esiintyvät valinnan perusteina.

15 Avustusten hakeminen keväällä 2003 Valtionavustuksia haettiin keväällä suomenkieliseen hankkeeseen, joista 88 oli alueellisia yhteistyöhankkeita. Suomenkielisiin hankkeisiin haettiin rahoitusta vuodelle 2003 yhteensä 14,6 miljoonaa euroa. Ruotsinkieliseen Noste-toimintaan haki 13 hanketta ja hakemusten yhteissumma vuonna 2003 oli lähes euroa. Suurin osa anotusta rahoituksesta oli suunnattu rekrytointivaiheen hakevaan toimintaan. Vain Itä-Suomen läänissä voitiin jo keväällä hakea rahoitusta koulutuksiin ja tutkintotilaisuuksiin. Läänissä oli valmistauduttu ajoissa hankkeen alkamiseen Valtionavustuspäätökset vuonna 2003 Ensimmäisenä Noste-ohjelman toimintavuotena mennessä valtionavustuspäätöksiä on tehty 2571 opiskelijan koulutuksen aloittamista varten. Valtionavustuksia on myönnetty 9,2 miljoonalla eurolla. Tästä koulutuksen osuus on 4,9 miljoonaa euroa. Hakeutumista edistäviin toimiin on suunnattu 3,1 milj. euroa ja opiskelun tukitoimiin 1,2 milj. euroa. Yhteenveto liitteenä Noste-ohjelma työministeriön hallinnonalalla Työministeriön hallinnonalalla aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa toteutetaan olemassa olevia palveluita ja resursseja suuntaamalla. Erillisrahoitusta ohjelmaan ei ole käytettävissä. Noste-ohjelman kannalta keskeisimpiä ovat työhallinnon ammatillisen kehittymisen palvelut eli työvoimakoulutus, ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, koulutus- ja ammattitietopalvelu sekä ammatillinen kuntoutus. Lisäksi työministeriö on käynnistänyt muutamia Noste-ohjelmaa tukevia kehittämishankkeita, esimerkiksi aikuisten koulutukseen ohjaaminen ja motivointi (AIKOO) -hankkeen, jonka joulukuussa 2003 valmistunut hankeraportti löytyy netistä osoitteesta Työvoimakoulutus Ammatilliseen työvoimakoulutukseen oli vuonna 2003 budjetoitu 120 miljoonaa euroa. Ammatillisen työvoimakoulutuksen tarkoituksena on työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen; erityisesti osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työvoimakapeikkojen ehkäisy. Työttömistä työnhakijoista on vailla toisen asteen tutkintoa 42 %. Ammatillisen koulutuksen puute on keskeinen työllistymisen este. Työministeriön painopistelinjauksissa on korostettu tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäämistä. Koulutusta suunnataan työvoimapulasta kärsiville aloille ja se suunnitellaan yritysten työvoima- ja osaamistarpeiden mukaisesti. Tutkintotavoitteisen koulutuksen osuus hankittavasta työvoimakoulutuksesta on tällä hetkellä noin 50 60%.

16 15 Työvoimakoulutus kohdistuu ensisijaisesti työttömänä olevaan työikäiseen väestöön. Työssä olevia on viime vuosina koulutuksessa ollut noin 3 5 %. Opiskelijavalinnoissa ei NOSTE-ryhmää kuitenkaan aseteta erityisasemaan, vaan valinnoissa sovelletaan ns. normaalisuuden periaatetta. Tällöin koulutuksen lähtökohtana ovat aina työvoimapoliittiset perusteet ja lisäksi järjestettävän koulutuksen opiskelijalta edellyttämät lähtötasovaatimukset, motivaatiotekijät jne Koulutusvaihtoehdoista tiedottaminen ja neuvonta Koulutusneuvonta on kaikille kansalaisille avoin palvelu; tilastoissa ei ole eroteltu nimenomaan Noste-ohjelman piiriin kuuluvia. Koulutus- ja ammattitietopalvelussa tilastoitiin v yhteensä neuvontatapahtumaa. Asiakkaista suurin osa on aikuisia ja heistä osa on työssä olevia. Koulutusneuvojien käyttämässä tietojärjestelmässä on kesäkuusta 2003 alkaen ollut mahdollista hakea erikseen (ja myös muihin hakuehtoihin liittyen) opetushallinnon OPTI-tietojärjestelmään kirjattuja Noste-koulutuksia Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Työvoimatoimistojen ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut tukevat myös Noste-ohjelmaa. Vuonna 2003 ohjauksen päätti asiakasta, joista vuotiaita asiakkaita oli yhteensä (49 %). Ohjausasiakkaista noin 20 % on työssä olevia. Ammattitaidottomia vuotiaista oli 9,7 % ja tässä ikäryhmässä 38 % kohdalla ohjaus päätyi asiakkaan koulutussuunnitelmaan ja 29 % kohdalla työhön liittyvään suunnitelmaan. Kolmannes tämän ikäryhmän asiakkaista ei onnistunut ohjauksen avulla laatimaan itselleen työ- tai koulutussuunnitelmaa, vaan jäi vielä miettimään esimerkiksi eri vaihtoehtojen välillä (10 %) tai eläkkeelle hakeutumista (7 %). Muiden palvelujärjestelmien piiriin heistä ohjautui 5 % ja lähes yhtä usean kohdalla ohjaus keskeytyi Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutussuunnittelun palvelut auttavat asiakasta tekemään työhön tai koulutukseen liittyviä suunnitelmia ja ratkaisuja, joissa vamman tai sairauden aiheuttama haitta otetaan yksilöllisesti huomioon. Yhteistyössä vajaakuntoisten asiakkaiden kanssa selvitetään heille sopivia työja koulutusvaihtoehtoja ja muita ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia Muu Noste-ohjelmaa tukeva toiminta

17 16 Henkilökohtaisten palvelujen lisäksi työhallinto tarjoaa paljon käytetyt verkkopalvelut kaikkien kansalaisten käyttöön osoitteessa Koska Noste-ohjelmaa koskeva tiedotusmateriaali hajaantui liikaa muun ajankohtaisasian alle, avattiin työhallinnon virkailijoiden käyttämälle sähköiselle foorumille syksyllä 2003 oma Noste-foorumi, jolla tiedotetaan ajankohtaisista Noste-ohjelmaan liittyvistä asioista. Tältä foorumilta ohjataan myös Noste-ohjelman omille sivuille joiden avaaminen helpotti huomattavasti tiedonvälitystä. 8. Seurannan ja arvioinnin organisointi Noste-ohjelman tarkoituksena on olla merkittävä sosiaalinen innovaatio, joka parantaa vähiten koulutusta saaneiden mahdollisuuksia työmarkkinoilla, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymän aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa työllisyysasteeseen. Ohjelman toteuttamisen onnistumiselle keskeisiä toimenpiteitä ovat hakeva toiminta, työn yhteydessä tapahtuvan opiskelun painottaminen sekä koulutuksen järjestäjien alueellinen yhteistyö, johon liittyy osana myös alueellisen koulutuksen neuvonnan ja ohjauksen järjestäminen. Ohjelman toteutumisen ja vaikutusten seuranta edellyttää tutkimusta. Tutkimusyhteistyö aloitettiin laajahkon tarjouspyyntökierroksen jälkeen kolmen tutkimusyksikön kanssa. Joensuun yliopiston sosiologian laitos on käynnistänyt hakevaa toimintaa, Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Eduta-instituutti työssä oppimista koskevaa ja Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus koulutuksen järjestäjien yhteistyömuotoja koskevaa tutkimusta. Viimeksi mainittuun tutkimukseen sisältyy myös ohjauksen ja neuvonnan yhteistyömuodot. Opetusministeriö asetti tutkimusohjelmaryhmän, jonka tehtäväksi tuli katsoa Noste-ohjelman kokonaisuutta ja aluksi hahmotella ohjelmalle seurantatutkimusohjelma ja seurata myöhemmin sen toteutumista ja tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi. Ryhmä muodostaa tutkimusyksiköille samalla jatkuvan yhteistyö- ja tiedonvaihtofoorumin. Tutkimus nivotaan osaksi Noste-ohjelman yleistä kehittämistä ja sen vuoksi ryhmän edellytetään myös tekemään tutkimustulosten pohjalta ehdotuksia Noste-ohjelman kehittämiseksi. Ryhmän asettamiskirje liitteenä Opetustoimen henkilöstön koulutusohjelmat Noste-hankkeiden toteuttamista tukeviin opetustoimen henkilöstön koulutusohjelmiin opetusministeriö osoitti rahoitusta yhteensä euroa. Opetusministeriö oli varannut rahoituksen vuoden 2002 talousarviosta momentilta

18 17 Rahoitus osoitettiin käytettäväksi oppilaitosten ja työelämän yhteistyön kehittämiseen, koulutuksen järjestäjien keskinäisen yhteistyöverkoston luomiseen ja vahvistamiseen sekä oppilaitosten henkilöstön valmiuksien kohottamiseen vähän koulutusta saaneiden aikuisten ohjauksessa ja koulutuksen järjestelyissä. Rahoitus osoitettiin lääninhallitusten lausuntojen perusteella suoraan hankkeille. Lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu järjesti Noste-ohjelman hakevaan toimintaan ja ohjaustyöhön liittyvän kehittämiskoulutuksen ja Käynnistämisen tukemiseksi järjestetyt koulutukset on koettu yleensä hyödylliseksi. Hämeen ammattikorkeakoulun koulutuksen ensimmäiseen osaan osallistuneiden yli 100 henkilön joukko oli tehtävämäärittelyltään ja valmiuksiltaan suhteessa Nosteeseen erittäin kirjavaa, joten koulutuksen kohdentamisessa esiintyi vaikeuksia. Koulutustilaisuus tarjosi lähinnä Noste-ohjelman hankkeille tapaamisfoorumin, jossa saattoi muodostaa karkean yleiskuvan valtakunnallisesta tilanteesta. 10. Ohjelman käynnistyminen Lähtötilanteen kuvaus tilastojen valossa Noste-ohjelman tulosten seurannan ja arvioinnin kannalta on tärkeä tietää, kuinka paljon vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia aikuisia ikäryhmässä vuotiaat on ollut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ennen Nosteohjelmaa. Siksi tähän raporttiin on liitetty tietoja vuoden 2001 tilanteesta, josta on käytettävissä Tilastokeskuksen opiskelijatilastot. Jatkossa Noste-ohjelman toiminnan tulisi siis vaikuttaa siten, että Nostekohderyhmän osuus kasvaa tässä kuvattua suuremmaksi valtionosuusrahoitteisessa koulutuksessa

19 18 Taulukko 1 Noste-kohderyhmä toisen asteen koulutuksessa vuonna 2001 (Tilastokeskus koulutustilastot/ville Heinonen ) Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus ammatillinen peruskoulutus ammattitutk. valmistava koulutus erikoisammattit. valmistava koulutus 258 Oppisopimuskoulutus ammatillinen peruskoulutus ammattitutk. valmistava koulutus erikoisammattit. valmistava koulutus 512 Työvoimakoulutus 727 Yhteensä ammatillinen toisen asteen koulutus Lukio 991 Ville Heinosen Tilastokeskuksen koulutustilastoista tekemän raportin ( , taulukot liitteinä 4 ja 5, joista yhteenveto taulukko 1 oheisena) perusteella ilmenee, että on Noste-kohderyhmää ollut toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa henkilöä. Ryhmän opiskelijoista naisia oli 6829 eli 63 prosenttia. Työllisiä oli 7011, työttömiä 1011 ja työvoiman ulkopuolella Kohderyhmän opiskelijoista miltei puolet 5216 (n. 48 %) opiskeli omaehtoisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteinen ja näyttöön valmistava) opiskeli 3569 opiskelijaa eli miltei 70 prosenttia (68,4 %). Ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskeli 1389 opiskelijaa eli noin 27 prosenttia kaikista omaehtoisen oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijoista. Erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli 258 opiskelijaa, mikä on noin 5 prosenttia kaikista omaehtoisen oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijoista. Oppisopimuskoulutus on määrällisesti miltei tasoissa oppilaitosmuotoisen kanssa. Kohderyhmän opiskelijoista 4858 opiskeli oppisopimuskoulutuksessa. Suhteellisena osuutena se on noin 45 prosenttia koko kohderyhmästä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa oli yhteensä 2263 opiskelijaa, mikä on noin 46,5 prosenttia kaikista kohderyhmään kuuluvista oppisopimuskoulutuksen

20 19 opiskelijoista. Ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli 2078 opiskelijaa (n. 43 %) ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa 517 opiskelijaa (n. 4,8 %). Tutkintotavoitteisessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 727 opiskelijaa eli vajaat 7 prosenttia kaikista Nosteen kohderyhmän opiskelijoista. Työvoimapoliittisena koulutuksena tarjottu ammatillinen peruskoulutus on (ainakin Nosteen kohderyhmällä) pääsääntöisesti näyttöön valmistavaa. Lukio-opiskelijoista (Liite 5) Noste kohderyhmään kuului 991 opiskelijaa; heistä kolme neljästä oli naisia. Työllisiä opiskelijoista oli noin 56,5 prosenttia, työttömiä 19 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella (opiskelijoita) 22,5 prosenttia. Valtionosuusrahoitteisena käynnistyneistä tietokoneenajokorttikoulutuksista ja niihin valmentavista koulutuksista opetusministeriöstä lähetettiin seurantakysely vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja kaikille ammatilliseen lisäkoulutukseen valtionavustusta saaneille oppilaitoksille syksyllä Tiedonkeruu kohdennettiin Noste-kohderyhmän osallistumiseen tietokoneen ajokorttikoulutuksiin ja tutkintoihin. Tietojen käsittely on vielä kesken. Noste-kohderyhmän osuutta ja sen muutoksia yrittäjissä, kuvaa Suomen Yrittäjien (Veli-Matti Lamppu, 2003) antamat tiedot; kohderyhmän osuus yrittäjistä, jotka ovat ennen vuotta 1990 perustaneet yrityksen on 27 %, ennen vuotta 2000 perustaneiden keskuudessa 17 % ja vuoden 2000 jälkeen 13 % Lähtötilanne käynnistymiskyselyn valossa Syyskuussa 2003 tehtiin Nosteen hankevastaaville käynnistymisvaihetta kartoittava kysely. Kysely suoritettiin sähköpostikyselynä Länsi-Suomen lääninhallituksessa työskennelleen kasvatustieteen opiskelija Marianne Taivarojan toimesta.kysely lähetettiin jokaiselle hankkeelle (68). Vastanneet 76 henkilöä edustivat hankkeiden projektipäälliköitä, koordinaattoreita, ohjaustyöryhmän jäseniä sekä yhdyshenkilöitä. Käynnistymiseen liittyvänä ylivoimaisesti positiivisimpana kokemuksena mainittiin oppilaitosten välisen yhteistyön käynnistyminen. Vastaajat pitivät uudenlaisen yhteistyöverkoston luomista merkittävänä uudistuksena aikuiskoulutuksen kentällä. Yhteistyön katsottiin käynnistyneen ripeästi. Suurimpana haasteena yhteistyössä koettiin oppilaitosten erilaisten toimintatapojen yhteensovittamisen. Ohjelman kireän aikataulun (9) ja oman edun tavoittelun resurssiasioissa (8) kokivat jotkut ongelmaksi. Käynnistämisvaiheen suurimmaksi haasteeksi koettiin kohderyhmän tavoittaminen (39). Myös työelämälähtöisen aikuiskoulutuskulttuurin luominen ja työnantajien motivointi nousivat esille keskeisiä haasteita kysyttäessä (18).

21 20 Kohderyhmärajauksen tiukkuus kiusasi suurinta osaa vastaajista (86,8 %). Pohjakoulutusrajaus, ikäryhmärajaus ja myös työssäolon edellyttäminen herätti keskustelua. Melkein kolmasosa vastanneista piti kaikkia em. rajauksia liian tiukkoina. Ongelmana pidettiin sitä, että vanhentuneita tutkintoja suorittaneita ei voitu ottaa ohjelman toimenpiteiden piiriin. Myös ylioppilastutkinnon suorittaneiden pääsyä ohjelman piiriin pidettiin kouluttajien ryhmässä toivottavana Käynnistymisen arviointia Hankkeet Noste-hankkeita on vuoden 2003 aikana käynnistynyt 68, joista 62 on alueellisia yhteistyöhankkeita. Ruotsinkielisiä hankkeita on 7. Maassa on tällä hetkellä yksi valtakunnallinen hakevan toiminnan hanke, jota koordinoi SAK mennessä toimeenpannussa vuoden 2004 valtionavustusten haussa haettiin avustusta lähestulkoon samoissa koalitioissa, jotka olivat muodostuneet jo kevätkaudella. Lisäksi haettiin valtionavustusta 13 valtakunnalliseen hankkeeseen. Lääninhallitukset ottivat kantaa yhteisessä kokouksessaan em. valtakunnallisiksi aiottujen hankkeiden alueellistamiseksi niiltä osin, kuin ne täyttävät Noste-hankkeille asetetut vaatimukset. Lääneissä onkin ohjattu mahdollisia uusia kiinnostuneita koulutuksen järjestäjiä liittymään alueellisiin yhteistyöryhmiin. Keskustelu valtakunnallisten hankkeiden perusteista ilmeisesti jatkuu, koska jotkut koulutuksen järjestäjät ovat kiinnostuneita valtakunnallisten hankkeiden muodostamisesta. Yhteistyötahot hankkeissa Toimijoita Noste-ohjelman yhteistyössä on kaikkiaan noin 580. Ammatillisia oppilaitoksia (sisältää myös liikunnan koulutuskeskuksia) on mukana toimijoina 160, ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia 24, kansalais- ja työväenopistoja 117, kansanopistoja 49 ja lukioita 45. Lisäksi yhteistyössä on mukana koulutuskuntayhtymiä, opintokeskuksia, oppisopimuskeskuksia, työelämän järjestöjä, työvoimatoimistoja, yrityskeskuksia ym. Käynnistyneet toimenpiteet Hakeva toiminta Hakeutumista edistäviin toimiin on tehty avustuspäätöksiä noin 3,1 miljoonan euron edestä. Toimenpiteitä lähti liikkeelle jokaisessa läänissä. Hakevan toiminnan muotoja em. syyskuussa 2003 suoritetun käynnistyskyselyn mukaan ovat olleet yrityksiin jalkautuminen, tiedottaminen ja mainonta. Yhteistyötä liittojen ja järjestöjen

22 21 kanssa oli viime lokakuuhun mennessä käyttänyt pienehkö osa (16) vastaajista. Neljä hanketta oli perustanut siinä vaiheessa Noste-infopisteen. Hakevan toiminnan malleista ja laadusta on mahdollisuus saada tietoa vuoden 2004 aikana, kun Joensuun yliopiston hakevan toiminnan tutkimuksesta saadaan ensimmäinen väliraportti. Opiskelun tukitoimet Opiskelun tukitoimien seuranta antaa myös myöhemmin tietoa niiden laadusta. Rahoitusta tukitoimiin on suunnattu lähes 1,2 miljoonaa euroa. Koulutus Koulutuksia on käynnistynyt kaikissa lääneissä. Valtionavustuspäätöksiä koulutukseen on tehty yhteensä 4,9 miljoonalla eurolla. Tällä rahoituksella saatujen tietojen mukaan (OPTI/HANKI-järjestelmä ) aloitti tai on juuri aloittamassa koulutuksen 2571 opiskelijaa. Tietokoneenajokorttitutkintoon valmentavan koulutuksen tai ajokorttitutkinnon aloittaneita on 1200 opiskelijaa. Vaikka tietotekniikkaa opiskelevien lukumäärä onkin lähes puolet aloittaneiden kokonaismäärästä, on tietotekniikkakoulutuksen osuus koulutuksen määrärahoista suhteellisen vaatimaton vaihdellen lääneissä 1,4 29,2 %:iin (Liite 7). Koulutusten kooste on erillisenä liitteosana: Käynnistyneitä Noste-koulutuksia

23 22 LIITE 1 N:o 41 Valtioneuvoston asetus aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Soveltamisala ja tarkoitus Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä valtion vuoden 2003 talousarvion momentilta valtionavustusta aikuisten koulutustason kohottamiseen. Avustusten myöntämisen tarkoituksena on parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden aikuisten työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa työllisyysasteeseen. 2 Avustettava toiminta Avustusta voidaan myöntää: 1) ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon sekä kansallisen tai eurooppalaisen tietokoneen ajokortin suorittamiseen tähtäävän koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen (koulutus ja tutkintotilaisuudet); 2) opiskeluvalmiuksia parantaviin ja välineaineopintoihin, opinto-ohjaukseen, opintojen ja opiskelun henkilökohtaistamiseen ja muihin opiskelua tukeviin toimiin (opiskelun tukitoimet); 3) hakevaan toimintaan, tiedotukseen ja neuvontaan sekä muihin toimiin, joilla edistetään opintoihin hakeutumista (opintoihin hakeutumista edistävät toimet). Opiskelun tukitoimiin myönnettävällä avustuksella voidaan tukea opiskelua myös opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti rahoitetussa ammatilliseen tutkintoon, perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen sekä aikaisemmin keskeytyneiden lukio-opintojen loppuunsaattamiseen tähtäävässä koulutuksessa. Avustuksella rahoitettu koulutus, tutkintotilaisuudet ja opiskelun tukitoimet on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat koulutuksen alkamisvuonna vuotiaita ja suorittaneet enintään perusasteen tutkinnon. Opiskelun tukitoimiin myönnettävä avustus perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen tähtäävässä koulutuksessa on kuitenkin tarkoitettu koulutuksen alkamisvuonna vuotiaille. Avustus tulee suunnata niin, että sillä toteutettavat toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti työssä oleviin. Avustusta voidaan myöntää valtion talousarvion rajoissa toimintaan, joka alkaa vuonna 2003 ja päättyy viimeistään vuonna Avustuksen saajat Avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolla on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), lukiolaissa (629/1998) tai perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa tai vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitettu oppilaitoksen ylläpitämislupa, sekä kunnalle perusopetuksen järjestäjänä. Opintoihin hakeutumista edistäviin toimiin voidaan avustusta myöntää myös rekisteröidylle työelämän järjestölle ja kansalaisjärjestölle. Ensisijaisesti avustusta myönnetään 1 momentissa tarkoitettujen toimijoiden yhteisiin alueellisiin hankkeisiin, joissa järjestetään sekä opintoihin hakeutumista edistäviä toimia, koulutusta ja tutkintotilaisuuksia että opiskelun tukitoimia. Alueelliseen hankkeeseen avustus myönnetään hakijalle, jolla on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa ja joka on sopinut

24 23 tarvittavasta yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. 4 Avustuksen valtionosuusrahoitusta täydentävään luonteeseen liittyvät myöntämisedellytykset Ammatilliseen tutkintoon tähtäävän koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen voidaan avustusta myöntää, jos avustuksen saaja osoittaa järjestävänsä vastaavaa toimintaa valtionosuusrahoituksella vähintään siinä laajuudessa, jota opetusministeriö on käyttänyt hakijalle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 :n 1 momentin tai 48 :n mukaisesti myönnetyn ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena. Alueellisessa hankkeessa avustuksen saajan tulee osoittaa, että kaikki hankkeeseen osalliset koulutuksen järjestäjät, jotka järjestävät mainittua toimintaa avustuksella rahoitettuna, täyttävät edellytykset. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2003 Opetusministeri Maija Rask Opetusneuvos Jorma Ahola 5 Työelämäyhteistyö Opetusministeriö asettaa aikuisten koulutustason kohottamiseen tähtääviä toimia koordinoimaan valtakunnallisen ohjausryhmän, jossa on työelämän järjestöjen edustus. Lääninhallitusten ja työvoima- ja elinkeinokeskusten yhteistyöeliminä toimivat työvoima- ja elinkeinokeskuksista annetun asetuksen (93/1997) 15 a :ssä tarkoitetut ennakointi- ja hankintatoimikunnat, jollei lääninhallitusten ja työvoima- ja elinkeinokeskusten kesken ole sovittu muista yhteistyöelimistä. Avustuksen saajan tulee toiminnan työpaikkakohtaisessa toteuttamisessa toimia yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. 6 Avustuksen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen Avustusta haetaan lääninhallitukselta. Avustuksen myöntää ja maksaa lääninhallitus.

25

26 25 LIITE 2 Noste-ohjelman ohjausryhmä Noste- tiedotusta kuvaavat periaatteet Tiedotus on 1. Ydinsisällöltään yhtenevää Pyritään ydinsisältöjen osalta mahdollisimman suureen yhtenevyyteen. Tällaisia ovat mm. -ohjelman tavoitteet ja niiden yleinen merkitys -koulutuskustannukset ja niiden muodostumisen periaatteet 2. Asiakaslähtöistä Lähtökohtana on Noste-ohjelman kohderyhmän tarpeet potentiaalisille opiskelijoille suunnatussa tiedotuksessa. Työnantajille suunnatussa tiedotuksessa lähtökohtana on työnantajien hyötynäkökulmat. 3. Kohderyhmää arvostavaa Pitkä työkokemus ja siltä pohjalta syntynyt osaaminen ja työelämän hiljainen tieto otetaan arvostaen huomioon. 4. Kannustavaa, ensisijaisesti esteiden voittamista painottavaa eikä ongelmiin takertuvaa Mahdollisuus opiskeluun valmentavaan tukeen tuodaan hienovaraisesti esiin. 5. Pienten askelten kautta eteenpäin luotsaavaa Tutkinnot eivät saa hypätä esiin tiedotuksessa ensimmäisenä, vaan etenemistahti on pienin askelin eteenpäin kohti tutkintoa. 6. Ammattitaidon parantamista korostavaa ja arvostelua välttävää Tutkinnot ja tutkintotilaisuudet voidaan mieltää ammattitaidon arvosteluun tähtäävinä testitilanteina. Tiedotuksessa tällainen tulkinta pitäisi torjua ja tuoda esiin hyvän valmennuksen ja ohjauksen mahdollisuus. 7. Käytännönläheistä Nostetaan esiin hyviä käytännön kokemuksia ja rohkaisevia opiskelija- ja työpaikkaesimerkkejä. 8. Työssä oppimisen näkökulmaa korostavaa Opiskelumuotona tuodaan esiin työssä oppiminen ja työhön läheisesti liittyvä koulutus, joka on oppisopimuskoulutuksen kaltaista opiskelua. 9. Kumppanuutta korostavaa Tiedotuksessa on hyvä pitää esillä näkökulma työntekijän, työnantajan ja työpaikan yhteisestä kehittämistavoitteesta, jota kouluttaja on edistämässä kumppanuusyhteistyössä. 10. Valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti organisoitua Valtakunnallinen tiedotus on yleistä ja herätteellistä. Alueellinen ja paikallinen tiedotus on luonteeltaan konkreettisista koulutusohjelmista tiedottavaa. Sitä tukee alueyhteistyönä järjestetty henkilökohtainen neuvonta. Ohjelman tiedotusta ja toteutusta kuvaa monitasoinen verkostoituminen.

27 26 LIITE /043/2003 NOSTE-OHJELMAN TUTKIMUSOHJELMARYHMÄN ASETTAMINEN Opetusministeriö on tänään asettanut Noste-ohjelman tutkimusohjelmaryhmän. Ryhmän tehtävänä on 1) tehdä ehdotus Noste-ohjelman seurantatutkimusohjelmaksi; 2) seurata toteutuvaa tutkimusohjelmaa ja tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi; 3) edistää Noste-ohjelman seurantatutkimusta harjoittavien tutkimusyksiköiden yhteistyötä ja tiedon vaihtoa; sekä 4) tehdä tutkimustulosten pohjalta ehdotuksia Noste-ohjelman kehittämiseksi. Ryhmään on kutsuttu seuraavat henkilöt: projektipäällikkö Marja Pakaste Etelä-Suomen lääninhallitus (puheenjohtaja) professori Ari Antikainen Joensuun yliopisto, sosiologian laitos tutkija Hanne Kokkila Joensuun yliopisto, sosiologian laitos professori Juhani Honka Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus erikoistutkija Seija Mahlamäki-Kultanen Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus professori Esa Poikela Tampereen yliopisto, kasvatustieteidentiedek. Eduta-instituutti tutkija Marrjut Silvennoinen Tampereen yliopisto, kasvastustieteiden tiedekunta, Eduta-instituutti erikoistutkija Irja Blomqvist Tilastokeskus opetusneuvos Jorma Ahola opetusministeriö projektisuunnittelija Ville Heinonen opetusministeriö