Tutkimus asukaslähtöisen täydennysrakentamisen mahdollisuuksista tapaustutkimus suomalaisilla kaupunkialueilla REPSU ( )

Transkriptio

1 Tutkimus asukaslähtöisen täydennysrakentamisen mahdollisuuksista tapaustutkimus suomalaisilla kaupunkialueilla REPSU ( ) Hankkeen johtajat: Kauko Viitanen, professori, Aalto yliopisto Pertti Lahdenperä, johtava tutkija, VTT

2 Hankkeen tavoitteet Tutkia ja ymmärtää reunaehtoja, joilla täydennysrakentamista voidaan edistää asukaslähtöisesti Erityisenä painopisteenä asukkaiden ja asunto-osakeyhtiöiden tarpeiden huomioon ottaminen Tutkimuskohteena mm. täydennysrakentamiseen liittyvän päätöksentekoprosessin haasteet taloyhtiön näkökulmasta. Lähiöasukkaiden arvostukset ja mielikuvat täydennysrakentamisesta Vastata asumisen tulevaisuuteen liittyviin haasteisiin yhdistämällä asukkaiden näkökulmat muiden relevanttien toimijoiden näkökulmiin Teknisten ja kaavoituksellisten mahdollisuuksien sekä asukkaiden näkökulmien yhdistäminen Yhteiskunnan asettamien vaatimusten (esim. ekologisuus) ja asukkaiden toivomusten välisen suhteen ymmärtäminen Tutkitaan täydennysrakentamisen esteitä ja parhaita käytänteitä kaupunkien näkökulmasta, kansainväliset vertailut

3 Tutkimuksen tekijät Aalto-yliopiston kiinteistötalouden tutkimusryhmän ja VTT:n muodostama monitieteinen konsortio Tutkijoita kiinteistötalouden, kuluttajatutkimuksen, sosiaalipsykologian, arkkitehtuurin, yhdyskuntasuunnitellun ja fotogrammetrian aloilta Aalto-yliopisto: Konsortion vastuullinen johtaja, professori Kauko Viitanen, Tutkijat: Tuulia Puustinen, Petri Rönnholm, Tuomo Sipilä, Matti Vaaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT: Osaprojektin vastuullinen johtaja, johtava tutkija Pertti Lahdenperä, Tutkijat: Anne Arvola, Antti Knuuti, Hannele Ahvenniemi Kyösti Pennanen,

4 WP 2 Understanding Residents wishes and restraints to infill development Asukkaiden uskomukset täydennysrakentamisen vaikutuksista ASU-LIVE seminaari Anne Arvola VTT, Kuluttajatutkimus

5 Tutkimuksen tausta Tavoitteet edistää kaupunkialueiden (lähiöiden) täydennysrakentamista asukkaiden näkökulman huomioiden Kiinnostuksen kohteena lukujen lähiöt pääkaupunkiseudulla täydennysrakentamispotentiaalia osakkaat päätöksentekijöitä >> asukkaan mielipiteen merkitys Anne Arvola 5

6 Kyselytutkimuksen tavoitteet selvittää lähiöasukkaiden mielipiteitä ja mielikuvia täydennysrakentamisesta yleisesti ymmärtää mielipiteiden taustoja, syitä analysoimalla, miten uskomukset, arvostukset ym. selittävät tr kannatusta tai vastustusta Tietoa hyödynnettäväksi täydennysrakentamisen ja siitä kommunikoinnin kehittämisessä Anne Arvola 6

7 Tutkimuksen toteutus Kyselylomake lähetettiin postitse henkilölle, jotka asuivat kohteiksi valituissa taloyhtiöissä 23:lla lähiöalueella: Pääosin vuosina rakennetut kerrostaloyhtiöt pkseudulla (+ Tammela) Alueet, joilla on täydennysrakentamispotentiaalia / alustavia suunnitelmia (identifioitu SeutuCD:n RAMAVA aineiston perusteella) Aineisto kerättiin tammi helmikuussa 2014 N = 1114 (vastausprosentti 25%) Vuokralla asuvat poistettu aineistosta N =906 omistusasunnossa asuvaa Anne Arvola 7

8 Taustatietoja vastaajista Anne Arvola 8

9 Vastaajissa iäkkäät ja pienet taloudet yliedustettuina Yli 50 vuotiaita noin 60 % Lapsiperheitä vain 14,4 % 1 tai 2 hengen taloudessa asuvia 82,4 % (47,4% yksin) 54 % ei ole työelämässä 51,7 % korkein koulutus: perus- tai keskiaste, 24,4 % ylempi korkea-aste Naisia 59,6 % Liikennevälineiden käyttö Henkilöautoa väh. viikottain käyttävien osuus 57% Julkisia liikennevälineitä väh. viikottain käyttäviä 70 % Anne Arvola 9

10 Aikaisempi kokemus täydennysrakentamisesta Anne Arvola 10

11 Vastaajat asuinalueeseen sitoutuneita, tyytyväisiä ja melko aktiivisia Asumisaika alueella 57,7 % 16 vuotta tai pidempään 20,5 % 0 5 vuotta Tyytyväisyys asumiseen 43 % hyvin ja 45 % melko tyytyväisiä asuinalueeseen Taloyhtiöön hyvin tyytyväisiä 30 % ja melko tyytyväisiä 54 % Muuttoaikomukset 76 % ei ole harkinnut muuttamista alueelta 69 % ei ole harkinnut muuttamista asunnosta Aktiivisuus yhtiökokouksissa 65 % käy aktiivisesti yhtiökokouksissa (osallistuu yli puoleen) 17 % talouksista joku kuulunut hallitukseen viim. 3 v. aikana Anne Arvola 11

12 Luottamus täydennysrakentamisen kannalta merkittäviin tahoihin Anne Arvola 12

13 Täydennysrakentamisen kannatus ja uskomukset sen vaikutuksista Anne Arvola 13

14 Miten kysyttiin? Ennen mielipidekysymyksiä täydennysrakentaminen kuvattiin vastaajille näin: Täydennysrakentamisella tarkoitetaan tässä uusien asuintalojen rakentamista olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään Jonka jälkeen täydennysrakentamiseen yleisesti liitetyt kaupunkisuunnittelun neljä tavoitetta 1. Ekologiset 2. Toiminnalliset 3. Sosiaaliset 4. Taloudelliset kuvattiin kukin yhdellä kappaleella Anne Arvola 14

15 TR tavoitteiden koettu tärkeys Anne Arvola 15

16 Suhtautuminen täydennysrakentamiseen Taloyhtiön tontille Vastustan 2 Omalle asuinalueelle 44 % 35,4 % Kannatan Periaatteessa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Anne Arvola 16

17 Ketkä suhtautuvat täydennysrakentamiseen muita myönteisemmin? (huom. vain korrelaatioiden perusteella) Vastaajat, jotka luottavat täydennysrakentamisen toimijoina viranomaisiin (r=.42 alueelle,.28 tontille), ja urakoiviin yrityksiin (r=.30 alueelle;.26 tontille) Nuoremmat vastaajat (r=-.11**) ja suurempituloiset (.07*) Alueeseen heikommin sitoutuneet, kuten alueella vähemmän aikaa asuneet (-.09**), tai asuinpaikan vaihtamisesta pitävät (.14**) Kaupunkimaista asumista arvostavat (r =.23**) Vastaajat, jotka kokevat täyd. rakentamisen eri tavoitteet tärkeiksi ( **) Vaihtelua (.08*) vs. perinteitä (-.09*) arvostavat Seuraavilla muuttujilla ei merkitsevää vaikutusta Ekologisuus - asenne Sukupuoli Aikaisempi kokemus täydennysrakentamisesta (* joskin hieman myönt usk) Koulutus (ei vaikutusta alueelle rak, mutta periaatteellista kannatusta lisää) Tyytyväisyys alueeseen (kaikilla korkeahko) Anne Arvola 17

18 USKOMUKSET OMALLE ASUINALUEELLE TÄYDENNYS-RAKENTAMISEN VAIKUTUKSISTA Anne Arvola 18

19 Miten kysyttiin? Uskomukset täydennysrakentamisen vaikutuksista Kuvitelkaa tilanne, että asuinalueellenne toteutetaan täydennysrakentamista. Arvioikaa missä määrin uskotte täydennysrakentamisen huonontavan tai parantavan asuinaluettanne? Jonka jälkeen esitettiin lista lausepareja, esim. Alueen viihtyisyys vähenee Alueen viihtyisyys lisääntyy Anne Arvola 19

20 Uskomukset alueelle täydennysrakentamisen vaikutuksista Kaikkien vastaajien keskiarvot

21 Asukkaiden uskomuksia täydennysrakentamisen tavoitteiden aihepiireistä Anne Arvola 21

22 Anne Arvola 22

23 Kuinka tärkeitä näiden toteutuminen omalla asuinalueellanne on? Anne Arvola 23

24 Anne Arvola 24

25 Miten uskomukset ja arvostukset yhdessä selittävät täydennysrakentamisen kannatusta? Muuttujamuunnokset Kukin uskomusmuuttuja painotettiin ko. asian koetulla tärkeydellä (bi * ei) Faktorianalyysit > 6 uutta muuttujaa kuvaamaan uskomusten eri ulottuvuuksia Regressioanalyysi Uudet muuttujat > täyd. rak asenteen selittämiseksi Anne Arvola 25

26 Alueelle täydennysrakentamisen kannatusta parhaiten selittävät uskomus x arvostus -muuttujat 1. Alueen identiteetin ja omaleimaisuuden säilyminen, arkkitehtuurin kauneus, alueen tuntuminen omalta 2. Mahdollisuudet luontokokemuksiin, virkistäytymis- ja rentoutumismahdollisuuksiin ja rauhallisuuteen 3. Palvelut & julkinen liikenne number Standardised beta Anne Arvola 26 Sig. BE_UNIQUE_IDENTITY 0,390 0,000 BE_NATUR_PEACEFUL 0,230 0,000 BE_SERVICES_PUBLICT 0,120 0,000 BE_RESID_REPU 0,040 0,311 BE19_safety 0,020 0,691

27 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Mikä selittää kielteistä / myönteistä suhtautumista? Myönteisen suhtautumisen taustalla Uskomukset alueen ilmeen, omaleimaisuuden ja arvostuksen paranemisesta Uskomukset tr myönteisistä vaikutuksista palveluihin ja joukkoliikenteeseen. Ne ovat asukkaille tärkeitä. Luottamus viranomaisiin ja urakoitsijoihin Täydennysrakentamisen tavoitteiden arvostus Asukkaan nuorempi ikä, kaupunkimaisen asumisen arvostus, ja sitoutumattomuus alueeseen Kielteisen suhtautumisen taustalla Pelko alueen viihtyisyyden vähenemisestä, muuttumisesta rumemmaksi, omaleimaisuuden, omaksi kokemisen vähenemisestä (näitä arvostavilla) Pelko luonnon, rentoutumisen ja rauhallisuuden kokemisen vähenemisestä Pitkä asumishistoria alueella ja sitoutuminen alueeseen Vanhempi ikä ja perinteiset arvot Anne Arvola 27

28 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että monen lähiön hyviksi puoliksi tiedetyt asiat - viheralueet, rauhallisuus ja joukkoliikenne - ovat ajan kuluessa muodostuneet alueella pitkään asuneille keskeisiksi asumisen laatutekijöiksi. Siksi niistä ei haluta luopua. Tr:n yleiset kaupunkisuunnittelun tavoitteet ja asukkaiden näkemykset tr:n vaikutuksista saman suuntaisia palvelujen paranemisesta, mutta eroavat suhteessa Yleiseen asumisen viihtyvyyteen Luonnonvarojen (energian, materiaalien) kulutuksen vähenemiseen Kaupungin saamiin kustannussäästöihin Osin sosiaalisiin tavoitteisiin Yhteisöllisyys tai asukasrakenteen monipuolistuminen eivät näytä motivoivan alueen nykyisiä asukkaita Anne Arvola 28

29 KIITOS Anne Arvola 29