Sote-uudistus: mikä muuttuu? Liisa-Maria Voipio- Pulkki Johtaja, STM / terveyspalveluryhmä
|
|
- Harri Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sote-uudistus: mikä muuttuu? Liisa-Maria Voipio- Pulkki Johtaja, STM / terveyspalveluryhmä
2 SOTE- UUDISTUS: MIKÄ MUUTTUU? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM / terveyspalveluryhmä NÄE Sidonnaisuudet: PVK:n asiantuntijalääkäri Kiitokset: Teppo Heikkilä (STM), Markus Henriksson (Valvira) Jouko Narikka (VM), Tuomas Pöysti (STM)
3 Optinen ala uudessa sotessa 1 Sote:ssa tullaan tarvitsemaan aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä => tiimimallit Ammattihenkilöasetuksen muutokset ovat osa ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistusta (aikataulu avoin) Tarvitaan prosessi optisen alan sisällä työnjaon kehittämisestä ja sen ehdoista: mitä olisi tehtävä, jotta alan muuttuva toimintaympäristö olisi huomioitu ja hyödynnetty? Kysymys on yleinen ja liittyy ainakin ammattihenkilölainsäädäntöön, verorahoitetun sote:n palveluvalikoimaan, tuottajien rahoitukseen ja toisaalta taloudellisen toiminnan sääntelyyn ja (epäsuorasti) terveysalan kasvustrategiaan Täysin yksityisesti rahoitettu toiminta: ammattihenkilölainsäädäntö
4 Miksi sote-uudistus on tarpeen 1 Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vaikuttavammat palvelut ja ennaltaehkäisy parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy => sosiaalinen oikeudenmukaisuus Turvataan perustuslaissa säädetty sosiaalinen perusoikeus riittäviin palveluihin Sirpaloitunut palvelujärjestelmä ja kuntien kantokyvyn eriytyminen - vaihteleva palvelutaso
5 Miksi sote-uudistus on tarpeen 2 Julkisen talouden kestävyysvajetta pienennettävä Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi lähes puolet vajeesta kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat Kustannusten hallinta tavoitteena
6 KEINOT??
7 Tämä on sote-uudistus Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Maakunta järjestää: vastaa yhdenvertaisuudesta sekä palveluiden integraatiosta. Rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Tavoitteet: Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen (universaalisuus) Palveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen (hyväksyttävyys, joustavuus) Kustannusten kasvun hillitseminen (kestävä kehitys) Etunimi Sukunimi
8 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset 8
9 Suomen talous ei ole toipunut 2009 romahduksesta (Jouko Narikka, Lääkäri 2017) 2010= = % -8 % Tuotannon suhdannekuvaaja, trendi Tuotannon suhdannekuvaaja JOS kasvu v > sama kuin keskim. Lähde: Tilastokeskus
10 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi
11 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitus yhden eli maakunnan budjetin kautta Erilaiset rahoitustavat kootaan mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään. Kustannusten yhteisomistajuus pyritään poistamaan. Maakunnan tasolla järjestäjän valmius arvioida kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä sitä tukevat tietojärjestelmät ratkaisevan tärkeitä
12 Rahoituksella ohjaamisen 3 ulottuvuutta Valtion ja maakunnan välinen suhde rahoituksen kohdentaminen maakunnille Rahojen kohdentaminen maakunnan sisällä rahoitus yleisesti maakunnan toimintaan maakunnan budjettivalta: maakunta päättää kohdentamisesta tuottajien korvausjärjestelmä maakunnassa korvausjärjestelmän perusteet portinvartijatehtävät rahoituksessa Asiakasmaksut ei ole suunniteltu lisärahoitettavan asiakasmaksujen kautta asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus 2017 lukien omavastuun ja järkevän asioinnin tukeminen
13 Ohjauksen kokonaisuus Säädetään vahvasta valtion ohjauksesta Samalla tulee määritellä tämän ohjauksen suhde maakuntien itsehallintoon ja muuhun ohjaukseen substanssilainsäädäntöön ja eduskunnan budjettivaltaan ei-sitovaan ohjaukseen (informaatio / vuorovaikutus) Ohjaus kohdistuu palvelujärjestelmän kaikille tasoille, ja keinojen yhdistelmä on kaikkein vaikuttavin tapa tavoitteiden saavuttamiseksi
14 Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus, hahmotelmaa Loka-joulukuu Tammi-huhtikuu Touko-syyskuu VN Maakuntien rahoituslain 6 :n rajoitin Hallituksen päätös JTS:sta VM / KAO (?) Maakuntien talouden tilan arviointi; toteutunut kustannuskehitys VM:n JTSehdotus VM-maakunnatneuvottelu VM/BO STM ja THL Maakuntien raporttien käsittely ja THL:n selvitys STM:n selvitys palvelujen saatavuudesta ja rahoituksen riittävyydestä Yhteensovitus STM:n JTSehdotus Ehdotusten virkamies- ja poliittinen käsittely (VM ja sektoriministeriöt) TAE-valmistelu Budjettilakien valmistelu Maakunnat Maakuntien raportit sotesta STM:n ja maakuntien välinen neuvottelu / ohjaus
15 Julkinen palvelulupaus Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova.
16 Sote- ja maakuntauudistus > Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut > Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakaskeskeisiksi kokonaisuuksiksi Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat 16
17 Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia
18 Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät monia palveluja Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio rahoittaa verovaroilla. Jatkossa maakunnat järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. avoterveydenhuollon palvelut sairaalapalvelut suun terveydenhuolto mielenterveys- ja päihdepalvelut äitiys- ja lastenneuvolat aikuissosiaalityö lastensuojelu vammaispalvelut vanhusten asumispalvelut kotihoito kuljetuspalvelut ympäristöterveydenhuolto Etunimi Sukunimi
19 Digitalisaatio Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään. ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä. 19
20 Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapauden lainvalmistelu on vielä kesken. Hallitus evästi jatkovalmistelua ja Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. Valinnanvapausmalliin harkitaan otettavaksi neljä erilaista valinnanvapauden keinoa. Erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Maakuntien erilainen palvelutarjonta otetaan huomioon. STM:n johdolla valmistellaan lainsäädäntöä. Lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausunnolle v 2017 alussa. 20
21 Maakunnan liikelaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä. 21
22 Valinnanvapaus (Tuomas Pöysti Lääkäri 2017) Keino, ei päämäärä Luo vahvan kannustimen asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan omien resurssien hyödyntämiseen sekä preferenssien ottamiseen huomioon valta- ja tietoepätasapainoa asiantuntijan ja asiakkaan välisessä suhteessa tasapainottava seikka Jaetun ja yhteisen päätöksenteon hyödyt => toteuttaa itsemääräämisoikeutta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon perimmäisinä tavoitteina Kannustin kilpailullisuuden hyödyntämiseen ja tukee paremman johtamisen saavuttamista Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
23 Ammatillisten käytäntöjen muutos sotetavoitteiden saavuttamisessa Johtamisosaaminen Palveluliiketoiminnan periaatteiden hallinta Kustannusvaikuttavuus = resurssiniukkuuden ja resurssiviisauden sisäistäminen osaksi ammatillista toimintamallia Asiakastarpeen ymmärtäminen = uusi tasapaino yleis- ja erikoisosaamisen yhdistelyssä, asiakkaan kohtaaminen kokonaisuutena Yhteistyön ja työnjaon taidot - uudet yhteistyön muodot Toiminnan kehittäminen digitaalisten työvälineiden avulla - kone ja tekoäly kumppaneina Etunimi Sukunimi
24 Vaiheittaiset valinnat eri elämätilanteissa Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sote-keskuksella ja suunhoidon yksiköillä on vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta. 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta 2. Sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Asiakas valitsee ja sitoutuu vuodeksi Hoito- ja palvelutarpeen arviointi Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta
25 Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): Laaja-alainen yhteistyö sidosryhmien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): Palvelut sote-keskuksesta ja suunhoidon yk-siköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): Palvelut sote-keskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi päättää sote-keskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palvelu-valikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja 25 Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta
26 Tuottajien korvaus Kiinteä korvaus väestövastuullisesta toiminnasta, joka perustuu väestön määrään ja palvelujen tarpeeseen (ns. tarvevakioitu kapitaatiorahoitus). Laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseen liittyvä lisärahoitus Terveys- ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden mukaan priorisoiduista toiminnoista toimintokohtainen lisärahoitus Hyvin määritellyissä palveluissa hoito- tai palveluepisodin kiinteä rahoitus ( tuote- tai pakettihinnoittelu ), johon voi liittyä vaikuttavuudesta riippuvia lisäeriä Suoriteperusteiset korvaukset Henkilökohtainen budjetointi
27 Hallitusohjelmassa muutoin: Kuntien kustannusten karsinta Joustavoitetaan säädeltyjen ammattien ja eri kelpoisuusvaatimusten omaavien ammattiryhmien välistä työnjakoa Uudistetaan työnjakoa siten, että tehtäviä voidaan siirtää ammattiryhmältä toiselle potilasturvallisuuden vaarantumatta Tarkastellaan työnjakoa (esim.) seuraavien ammattiryhmien kesken: Lääkäri - optikko Tavoitteena 90 Me vuositason säästö ennen vuotta 2019 Keskustelussa ollut muutokset AmHA:n 16 :ään (SSLY/SOT/Tays kannanotto )
28 Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) mahdollistaa ammattihenkilöiden toimimisen toistensa tehtävissä AmHL 2, 2 mom.: Tämä ei kuitenkaan estä, jollei laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä, laillistettuja, luvan saaneita tai nimikesuojattuja ammattihenkilöitä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toimimasta toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta.
29 Sipilän hallitus: Kuntien kustannusten karsinta Joustavoitetaan säädeltyjen ammattien ja eri kelpoisuusvaatimusten omaavien ammattiryhmien välistä työnjakoa Uudistetaan työnjakoa siten, että tehtäviä voidaan siirtää ammattiryhmältä toiselle Tarkastellaan työnjakoa (esim.) seuraavien ammattiryhmien kesken: Lääkäri - sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/kätilö Lääkäri - optikko Hammaslääkäri - suuhygienisti Sairaanhoitaja - lähihoitaja Sosiaalityöntekijä - sosionomi Sairaanhoitaja - sosionomi Lähihoitaja - hoiva-avustaja Tavoitteena 90 Me vuositason säästö ennen vuotta 2019
30 Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö Diagnoosin tekeminen on lääkärin yksinoikeus AmHL 22 : Laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Vastaavasti laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Laillistetulla lääkärillä ja hammaslääkärillä on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä, lääkärillä lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten ja hammaslääkärillä hammaslääkinnällistä tai hammaslääketieteellistä tarkoitusta varten, noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita lääkkeiden määräämisestä.
31 Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö Myös muilla ammattihenkilöillä on silti oikeuksia: AmHL 23 a : Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi koulutuksensa, kokemuksensa ja tehtäväkuvansa mukaisesti aloittaa hoidon potilaan oireiden ja käytettävissä olevien tietojen sekä tekemänsä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. AmHL 23 d : Optikolla ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla suuhygienistillä on oikeus määrätä apteekista vastaanottotoiminnassaan tarvitsemiaan lääkkeitä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarvittaessa säännökset lääkkeenmääräämisen edellyttämästä lisäkoulutuksesta. Sosiaalija terveysministeriön asetuksella annetaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarkemmat säännökset lääkkeistä, joita optikko tai suuhygienisti voi määrätä.
32 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaosta (Markus Henriksson 2016) Ammattihenkilölaissa ei ole lääkäreiden ja hammaslääkäreiden yleisellä tasolla määriteltyjä erityisiä oikeuksia lukuun ottamatta määritelty tarkemmin eri ammattihenkilöiden tehtäviä. Lähtökohtana on, että eri ammattiryhmät toimivat koulutuksensa mukaisissa tehtävissä. Tehtävät uudistuvat osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän yleistä kehittämistä, ja myös koulutusten sisältö uudistuu. Työnjako lääkäreiden ja muiden ammattihenkilöiden välillä edellyttää, että asianomaisella henkilöllä on tehtävien suorittamiseen riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät työtä oman koulutuksensa ja ammattitaitonsa mukaisella ammattivastuulla. Ammattihenkilölaki ei siis estä tarkoituksenmukaista työnjakoa, vaan ammatillisesti perusteltu terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteistyö on keino, jolla potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon palvelujen laadun edistämistä varmistetaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on lain mukaan sovellettava ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään
33 Optikon oikeuksista ja velvollisuuksista Optikko on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja ammattihenkilöiden on noudatettava heitä koskevaa lainsäädäntöä. Optikolla, kuten muillakin terveydenhuollon ammattihenkilöillä, on oikeus tutkia hankkimansa koulutuksen mukaisesti ja maassamme yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja noudattaen potilasta, tehdä havainnoistaan johtopäätöksiä ja aloittaa oman koulutuksensa mukaisia hoitotoimia. Optikon tutkimus voi sisältää esimerkiksi silmänpohjien kuvauksen silloin, kun hänellä on asianmukainen koulutus sen tekemiseen. Optikoilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, ja ammattihenkilöasetuksessa on eräitä toimintaa tarkentavia säännöksiä. Optikolla on velvollisuus kertoa potilaalle tekemistään havainnoista ja johtopäätöksistä. Optikolla on velvollisuus ohjata potilas lääkärin vastaanotolle silloin, kun hän toteaa tutkimuksissaan mahdollisiin sairauksiin tai lääketieteellisen tutkimuksen tarpeeseen viittaavia löydöksiä tai oireita. Optikolla ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä lääketieteellisiä diagnooseja, sulkea pois diagnooseja tai arvioida niiden perusteella tarvittavaa hoitoa mutta optikko voi ehdottaa lääkärille diagnoosia ja siihen perustuvaa hoitoa, jotka lääkäri määrittelee. Optikon on mm. potilasasiakirja-asetuksessa säädetyllä tavalla laadittava tekemistään tutkimuksista ja hoidosta potilasasiakirjat, kuten muidenkin ammattihenkilöiden on laadittava potilasasiakirjoihin on merkittävä hyvän hoidon toteuttamiseksi riittävät ja tarpeelliset tiedot
34 Potilaiden informoinnista ja ammattiryhmien yhteistyön kehittämisestä Optikko on erityisesti näönhuollon asiantuntija. Sen sijaan hänen silmien terveyteen ja sairauksiin liittyvä osaamisensa on rajallista (silmä)lääkäriin verrattuna. Valvira katsoo, että optikko ei saa myöskään palveluja markkinoidessaan antaa potilaille sellaista käsitystä, että hän voisi diagnosoida tai sulkea pois sairauksia. Potilasturvallisuus vaarantuu, jos potilaalle syntyy virheellinen käsitys ja turvallisuuden tunne siitä, että optikon tutkimuksella pystyttäisiin havaitsemaan kaikki silmäsairauden löydökset, joita silmälääkäri voi potilasta tutkiessaan havaita. Potilasta on aina informoitava tutkimusten rajallisuudesta ja myös tutkimusten teknisistä rajoituksista, kuten esimerkiksi siitä, mitä silmänpohjakuvauksessa jää näkymän ulkopuolelle. Yhteiskunta, sairastavuus ja palvelujärjestelmän haasteet sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusohjelmien sisällöt muuttuvat jatkuvasti ammattiryhmien työnjakoa ja yhteistyötä on jatkuvasti kehitettävä, mutta tämän kehityksen tulee edistää eikä vaarantaa potilasturvallisuutta. Ammattiryhmien työnjaon kehityksen tulisi perustua asianmukaiseen lääketieteelliseen tutkimustietoon: työnjaosta silmälääkäreiden ja optikoiden kesken on toiminnan laajuuteen, kansanterveydelliseen merkitykseen ja kustannuksiin nähden liian vähän lääketieteellistä tutkimustietoa
35 Viranomaisvalvonnallako potilaan/asiakkaan kohtelu ja turvallisuus paremmiksi? Kyllä, silläkin mutta yleensä ei ole tarkoituksenmukaista mennä kova valvonta edellä asioihin, joissa ensisijaisempaa olisi professioiden omavalvonta, yhteistyön ongelmien rakentavat ratkaisut ja laadukas tutkimus- ja kehittämistoiminta. Optikoiden ja silmälääkäreiden yhteistyö on välttämätöntä sekä heille itselleen että varsinkin potilaille. Lisätietoja:
36 Optinen ala uudessa sotessa (uudestaan) Sote:ssa tullaan tarvitsemaan aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä => tiimimallit Ammattihenkilöasetuksen muutokset ovat osa ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistusta (aikataulu avoin) Tarvitaan prosessi optisen alan sisällä työnjaon kehittämisestä ja sen ehdoista: mitä olisi tehtävä, jotta alan muuttuva toimintaympäristö olisi huomioitu ja hyödynnetty? Kysymys on yleinen ja liittyy ainakin ammattihenkilölainsäädäntöön, verorahoitetun sote:n palveluvalikoimaan, tuottajien rahoitukseen ja toisaalta taloudellisen toiminnan sääntelyyn ja (epäsuorasti) terveysalan kasvustrategiaan Täysin yksityisesti rahoitettu toiminta: ammattihenkilölainsäädäntö
37 Muutos tehdään vaiheittain Esivalmistelu Maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet Maakunnat ensimmäisten vaalien jälkeen Maakunnat toiminnassa
38
Toteutuuko asiakaslähtöisyys
Toteutuuko asiakaslähtöisyys sotessa? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM/terveyspalveluryhmä HEC 2.2.2017 www.alueuudistus.fi 3.2.2017 1 Ennakkokysymykset Miten sote-uudistus vaikuttaa asiakaskokemukseen?
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio
1 2.3.2017 - Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti
LisätiedotKansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus
Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM Helsinki 26.8.2016 29.8.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut
LisätiedotKuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
1 Mikä Kelan asema on SOTE-uudistuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo 19.1.2017 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma SOTE-uudistus tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotValinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme
Valinnanvapaus Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! 12.1.2017 perusturvajohtaja Eeva Halme Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa
LisätiedotMissä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä
Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari 13.3.2017 Kerttu Perttilä MISSÄ MENNÄÄN SOTESSA? Lähde: www.alueuudistus.fi 1. Miksi sote-uudistus? 2. Mitä uudistus tarkoittaa? 3. Uudistuksen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotRahoitusjärjestelmä ja asiakkaan valinnanvapaus. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
Rahoitusjärjestelmä ja asiakkaan valinnanvapaus 1 11.11.2016 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 2 11.11.2016 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sosiaali ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi
LisätiedotSote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi
Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto ja valmiusyksikkö 1 17.5.2017 - Uusi sote-rakenne 1.1.2019 2 17.5.2017 - - Uuden
LisätiedotMikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-27.1.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotMikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Lapsen oikeuksien iltapäivä 8.11.2016 Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 9.11.2016 1 Uudistusten tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta asiakkaan valinnanvapaus Kirsi Varhila, STM 1.3.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote ja maakuntauudistus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 1 27.3.2017 Vastuu yhdelle toimijalle Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen
LisätiedotPalvelujen järjestäminen
Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Pekka Järvinen, STM 1 Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu laissa säädetyyn järjestämisvastuuseen.
LisätiedotUudistumisella tuottavuusloikka
Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotSote ja valinnanvapaus
Kehittyvä vanhustyö Johdon seminaari Sote ja valinnanvapaus Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja, Uusimaa 14.2.2017 Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi
LisätiedotPalveluintegraatio, valinnanvapaus ja säästöt sote-uudistuksen ytimessä
Palveluintegraatio, valinnanvapaus ja säästöt soteuudistuksen ytimessä Kokonaisnäkemys sekä henkilöstöön ja toimintatapoihin kohdistuva muutos 1 11.1.2017 Alivaltiosihteeri TUOMAS pöysti Maakunta 2023
LisätiedotUusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä
Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä 28.3.2017 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM 1 28.3.2017 - Sote-uudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotSATAKUNNAN SOTE&MAKU. Yyteri Terttu Nordman
SATAKUNNAN SOTE&MAKU Yyteri 19.4.2017 Terttu Nordman Karvia Honkajoki Merikarvia Siikainen Pohjoinen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Reposaari Pihlava Noormarkku Läntinen Lavia Pori Ulvila Nakkila Harjavalta
LisätiedotSote-ja maakuntauudistus
Sote-ja maakuntauudistus Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM Terveyspoliittinen seminaari, Tehy Helsinki 29.9.2016 4.10.2016 1 Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksenesitysluonnos-31-8-2016
LisätiedotSote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa
Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja 1 2 Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa: varhaiskasvatus,
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
Lisätiedot3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?
Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?
Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotSote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen
Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen 19.11.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Asiakaskeskeiset,
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotMaakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki
Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia
LisätiedotSuuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?
Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy
LisätiedotMaakuntauudistus. Yleisesitys
Maakuntauudistus Yleisesitys 1 Maakunta 2023 visio Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti Järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi
LisätiedotSote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu
Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250
LisätiedotSote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki
Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM 8.6.2016 Päijät-Häme 9.6.2016 1 Sote- ja maakuntauudistus historiallisen suuri muutosprosessi Toimintaympäristö muuttuu
LisätiedotVALINNANVAPAUS JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Kansanedustaja Anneli Kiljunen
VALINNANVAPAUS JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Kansanedustaja Anneli Kiljunen MIKSI JA MITÄ TAVOITELLAAN? AIKATAULU SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISUUDEN VALMISTELU 2017 Tammikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp.) ja valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 1 Sote- ja maakuntauudistus etenevät mutta toiminnallinen uudistuminen vaatii vielä työtä hallituksen
LisätiedotSote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3
LisätiedotAskeleet sote-muutokseen
Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut
LisätiedotSoteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala
Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala 17.8.2016 1 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali-
LisätiedotKuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.
Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistus Suomessa (1) The reformation of child and family services in Finland
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistus Suomessa (1) The reformation of child and family services in Finland Henna Haravuori, LT erikoistutkija, THL Mielenterveysyksikkö, virkavapaalla vs. oyl,
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 8.3.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotSote: riittävätkö rahat ja kenelle?
Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,
LisätiedotSote tilannekatsaus miten muutos etenee?
Sote tilannekatsaus miten muutos etenee? Tehy ajankohtaisiltapäivä 12.3.2018 Päivi Nygren, johtava asiantuntija Ohjausosasto, sote-muutostuki 1 13.3.2018 2 13.3.2018 3 13.3.2018 Aikataulu Eduskunnan valiokunnissa
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotSote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo
Sote-uudistus muutosjohtaja, STM 16.1.2017 1-20.2.2018 Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotMitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?
Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018
LisätiedotSote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki
Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM 16.6.2016 Lappi 25.8.2016 1 Sote- ja maakuntauudistus historiallisen suuri muutosprosessi Toimintaympäristö muuttuu
LisätiedotTyöllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja
Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa Vates säätiö 18.5.2017 Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja Miksi uudistus tehdään? 18.5.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi Miksi uudistus? Hyvinvointi- ja
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen
LisätiedotTilannekatsaus sote uudistukseen Varsinais Suomen eläkkeensaajat, Mikko Pakarinen
Tilannekatsaus sote uudistukseen Varsinais Suomen eläkkeensaajat, 25.11.2016 Mikko Pakarinen Ydinviesti Inhimilliset tarpeet säilyvät, eli hoitoa, hoivaa ja turvaa tarvitaan tulevaisuudessakin. Tapa tehdä
LisätiedotSuunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos
Suunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos 31.1.2017 SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa ja SVkorvattuna saaneet ikäryhmittäin vuonna
LisätiedotOma Häme kuntakierros Forssa
Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ohjaaminen rahoituksella
Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaaminen rahoituksella Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 22.9.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon
LisätiedotValinnanvapausuudistus
Valinnanvapausuudistus Mikä muuttuu asiakkaan näkökulmasta? 21.3.2017 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit yksikkö Sidonnaisuudet (2010- ) LT, terveysjärjestelmätutkimus (MD PhD, Health Systems
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus ja kunnat
Maakunta ja soteuudistus ja kunnat Hallituksen esitysluonnokset soteja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta Miten uudistus etenee ja mikä muuttuu? Tammikuu 2017 1 31.1.2017 Maakuntasote prosessin
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotSote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT
Sote-uudistus ja vammaispalvelut Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT 26.4.2016 Anu Muuri 1 26.4.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite
LisätiedotAjankohtaista valinnanvapaudesta
Ajankohtaista valinnanvapaudesta Sosiaali ja terveysjohdon neuvottelupäivät 14.15.2.2017 Ylijohtaja STM 1 14.2.2017 Maakunta 2023 visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Muutosjohtaja Sinikka Salo STM Päijät-Häme 21.9.2016 21.9.2016 1 Uudistuksen keskeiset lait Maakuntalaki Sote -järjestämislaki Voimaanpanolaki Sote-tuottajalaki Verolait Maakuntien
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.
MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ. Aija Tuimala, Etelä-Karjala 1 Sote/maku esitys valtioneuvostoon 2/2017 Valinnanvapaus
LisätiedotValinnanvapauden laajentamisen valmistelu kuuleminen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen
Valinnanvapauden laajentamisen valmistelu kuuleminen 2.11.2016 Palvelutarve Valinnanvapaus asiakkaan eri tilanteissa Korkea Korkea hoidon tai palvelun tarve Jatkuva hoidon tai palvelun tarve Suuret yksikkökustannukset,
LisätiedotSote & muutos. Elina Palola
Sote & muutos Elina Palola 25.1.2017 1 24.1.2017 Elina Palola Uuden soten pilarit 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palveluintegraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi
LisätiedotOma Häme kuntakierros Henkilöstötilaisuudet
Oma Häme kuntakierros Henkilöstötilaisuudet www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio
LisätiedotSote-uudistus ja pitkäaikaissairaudet. Riihimäki Projektiasiantuntija Auli Anttila
Sote-uudistus ja pitkäaikaissairaudet Riihimäki 25.4.2018 Projektiasiantuntija Auli Anttila Sisältö Sote-uudistuksen tavoitteet ja aikataulu Maakunta palvelujen järjestäjänä Valinnan vapaus Kanta-Hämeen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. Hallituksen info
Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli Hallituksen info 9.5.2017 9.5.2017 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa, jotka hoitavat myös rahoituksen 2. Palvelujen integraatio palvelut
LisätiedotDIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA
DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA - NÄKÖKULMANA JOHTAMINEN Aija Tuimala Muutosjohtaja, Etelä-Karjala Etunimi Sukunimi etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 1 2 3 DIGI- TALI- SAATIO 4 MAAKUNTAUUDISTUS
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö
Maakunta- ja soteuudistus tulee - näe mahdollisuus Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM Joulukuu 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Innostava elinvoimakunta 2 13.12.2017 Kuvitellen Oy Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus HE:n päälinjat Hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM Syyskuu 2016 5.9.2016 1 Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus HE:n päälinjat ja tilannekatsaus Lokakuu 2016 2.11.2016 1 Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016 päättyy
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,
LisätiedotUudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,
Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus, HB #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Etunimi Sukunimi Tarve muutokselle - Ikääntyminen Mahdollisuus muutokseen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti LAPE -päivät 22.11.2017 erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM 1 27.11.2017 - - 3 27.11.2017 - Sote-keskuksen
LisätiedotSoteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle
Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien
LisätiedotSoteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala
Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala 17.8.2016 1 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali-
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Sairaanhoitajakoulutusta120 vuotta juhlaseminaari Hannu Leskinen Selvityshenkilö Shp johtaja, TtT
Sote- ja maakuntauudistus Sairaanhoitajakoulutusta120 vuotta juhlaseminaari 23.9.2016 Hannu Leskinen Selvityshenkilö Shp johtaja, TtT Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 19.10.2017 - 2 19.10.2017 - Sote-keskuksen valinta Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti Tehyn kutsuseminaari 24.11 hallitussihteeri, STM 1 2 3 Sote-keskuksen valinta Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2021.
LisätiedotSote-uudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM
Sote-uudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM 30.8.2016 1 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotMaakuntauudistuksen tilannekatsaus
Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Jarno Turunen Muutosjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Järjestöt maakuntauudistuksessa, Joensuu 21.6.2017 Uudistuksen päätavoitteet o maakunnan elinvoima ja kestävä
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa
1 Lakiluonnos : Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa Sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla.
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä 9.5.2017 1 16.5.2017 Kuka voi tuottaa sotepalveluja? Julkisia sotepalveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos sekä maakunnan yhtiö, yksityinen yritys
LisätiedotToiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus
Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus Mats Brommels Medical Management Centre 09.06.2017 Agenda Todellisuus Tulevaisuus Tarkoituksenmukaisuus Markkinat Rajat ylittävä hoito kansallisen
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja tuottaminen - mikä muuttuu sotessa Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM Uudenmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistyskokous Helsinki 3.10.2016 4.10.2016 1 Miksi ja mitä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa
Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli HEmukaisesti Uusimaa 1.6.2017 Lainvalmistelun tilanne Maakunta- ja sotejärjestämislaki on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä Valinnanvapauslaki: hallituksen
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 19.10.2017 - Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotSOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
SOTE -valinnanvapaudesta - 21.12.2016 hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Tero Suursalmi 9.1.2017 Asiakkaan valinnanvapaus Suora valinta ja maksuseteli
LisätiedotMaakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä
LisätiedotLääkkeiden järkevän käytön edistäminen
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä
Lisätiedot