LUENTORUNKO ESINEVAKUUSOIKEUKSISTA. Prof. Jarno Tepora. Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 LUENTORUNKO ESINEVAKUUSOIKEUKSISTA Prof. Jarno Tepora Helsingin yliopisto 2004

2 2 ESINEVAKUUSOIKEUDET LUENTOSARJAN SISÄLTÖ RAHOITUS JA VAKUUSJÄRJESTELYJEN MUUTOSTEKIJÄT JA KEHITYSSUUNTAUKSET EINEOIKEUDEN SISÄISET VUOROVAIKUTUSTASOT YRITYKSEN RAHOITUSMUODOT KULUTTAJA ASIAKAS LUOTONSAAJANA JA VAKUUSJÄRJESTELY VAKUUSOIKEUKSIEN SYSTEMATISOINTI JA OLENNAISET TUNNUSMERKIT SOPIMUKSEEN PERUSTUVIEN SAATAVIEN PANTTAUS OSAKESALKUN (PORTFOLION) PANTTAUS ARVO OSUUSJÄRJESTELMÄ JA ARVO OSUUDEN PANTTAUS RAHOITUSYHTIÖIDEN TARJOAMAT RAHOITUSMUODOT OMISTUKSENPIDÄTYS MYYNTIKOMISSIO KONSIGNAATIO LEASINGRAHOITUS KIINTEISTÖLEASING MK 14 LUVUN MUKAISET VAKUUSJÄRJESTELYT ARVOPAPERISTAMINEN PROJEKTIRAHOITUS YRITYSKIINNITYS

3 3 RAHOITUS JA VAKUUSJÄRJESTELYJEN MUUTOSTEKIJÄT JA KEHITYSSUUNTAUKSET 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET tuotteistaminen ja sen markkinointi Esimerkkejä: rakentamisessa osaomistusmallit saatavien arvopaperistaminen ja myynti sijoittajille välirahoituksen käyttö yritysjärjestelyissä projektirahoitus elinkaarirahoitusmalli informatisoituminen arvopaperilainsäädäntö kuluttajalainsäädäntö ekologiset tekijät sosiaalistuminen kuluttajamyönteisyys oikeuden väärinkäytön kielto hyvän tavan vastaisen menettelyn kielto muodollisesti erillisen oikeussubjektiuden väärinkäytön kielto

4 4 2. HANKKEIDEN PROJEKTISOITUMINEN hankkeet monimutkaisia ja vaikeita hallita kansainvälistyminen riskien hallinnointia toimijoiden taseen ulkopuolella esimerkkejä: projektirahoitus laivanrakennus saatavakannan arvopaperistaminen > kokonaisjärjestely > vaikuttaa hankkeen juridisen toteuttamisen arviointiin yhtenä kokonaisuutena > intressitahot > velvoiteoikeudellinen sitovuus > sopimus ja kolmas esineoikeudelliset kollisionratkaisuperusteet esineoikeudellista suojaa täydentävät oikeussuojakeinot oikeuden väärinkäytön kielto hyvän tavan vastaisen menettelyn kielto muusta kuin sopimussuhteeseen perustuvasta huolenpitovelvollisuudesta muodollisesti erillisen oikeussubjektiuden väärinkäytön kielto oikeus vahingonkorvaukseen kolmannelta oikeudellisen määräämistoimen peräyttäminen

5 5 takaisinsaannilla > riskipositiot > varallisuuden prosessikäsitys vastuun asettaminen aikahorisontissa taloudellinen riski sisäistetään juridiikkaan kohtuus ja suhteellisuus kaikkien kokonaisjärjestelyssä mukana olevien intressitahojen toimintamahdollisuuksien luominen ja ylläpitäminen vastavuoroisuuden puuttuminen epänormaalit tapahtumainkulut > vastuuharkinta

6 6 ESINEOIKEUDEN SISÄISET VUOROVAIKUTUSTASOT Instituutiotaso esineoikeuden instituutiot Esim. vakuusoikeudelliset instituutiot,vilpittömän mielen suoja Teoriataso Esineoikeudelliset teoriat esim. oppi vahvoista ja heikoista oikeuksista oppi jaosta esine ja velvoiteoikeuksiin jne. Periaatetaso Esineoikeudelliset perusperiaatteet aikaprioriteetti /ekstinktioperiaate julkisuusperiaate yksilöintiperiaate jne. Normit käyttäytymisnormit kompetenssinormit organisaationormit sopimus tai julkivarmistus Oikeusasema ja muu oik.toimi > hallinta sen muutos kirjaus denuntiaatio Henkilötaso T (tertius/sivullinen) X > A > B pantinsaaja Y Henkilörelaatiot oikeustaso * omistusoikeus * käyttöoikeudet Varallisuusoikeudet * panttioikeus * pidätysoikeus (oikeustyypit) Jne.

7 objektitaso Esineet Muut objektit * kiint. esineet * saatavat Reaalimaailma ja * irt. reaaliesineet * arvo osuudet sen muutokset * arvopaperit * immateriaalioik. 7 VARALLISUUSOBJEKTIEN TASO KIINTEÄT ESINEET IRTAIMET ESINEET TILA/TONTTI * REAALIESINEET MÄÄRÄALA * ARVOPAPERIT MÄÄROSA * EPÄTYYPILLISET OBJEKTIT YHTEISET ALUEET SAATAVAT JNE. ARVO OSUUDET IMMATERIAALIOIKEUDET PATENTTI ainesosa / tarpeisto MALLIOIKEUS TAVARAMERKKI TEKIJÄNOIKEUS YM. VARALLISUUSOIKEUDEN OMINAISUUDET PÄÄSÄÄNNÖN MUKAAN: LUOVUTUSKELPOINEN / SIIRTOKELPOINEN ULOSMITTAUSKELPOINEN VARALLISUUSARVOA PÄÄSÄÄNNÖSTÄ ON LUKUISIA POIKKEUKSIA ERI LAEISSA JA ASIASTA VOIDAAN MYÖS SOPIA TOISIN POIKKEUKSIA OVAT MM.:

8 8 SOSIAALISAATAVAT IMMATERIAALIOIKEUDET KS. PATL 43, TEKL 28, 42 KÄYTTÖOIKEUDET PANTINANTAJAN (A:N) JA PANTINSAAJAN (B:N) OIKEUSASEMA T tertius Ns. oik.om. Pantinantaja Pantinsaaja Edelleenpantinsaaja X > A > B > Panttaus Y Käyttövalta lainsäädäntö sopimukset > rajoittavat (1) pantinsaajan / pantinantajan käyttövalta (primäärioikeus) lojaliteettivelvollisuus (2) kompetenssimuodot (sekundaarinen oikeus) luovutuskompetenssi reaaliluottokompetenssi (jälkipanttioikeus)

9 9 henkilöluottokelpoisuus testamenttauskompetenssi perittävyyskelpoisuus erityisen oikeuden perustamiskompetenssi (3) tietynasteinen dynaaminen suoja KULUTTAJA ASIAKAS LUOTONSAAJANA/VAKUUDEN ANTAJANA Esimerkkikuvaus: 5 Leasingyhtiö kauppa Pankki 1 rah.leas.sop. Kauppias Luotto As osake A Luotto Panttilainaamo 2 Kamera Osam.kauppa;om.pid. Auto Venekauppa Kauppias Vakuusluovutus OikTL 37 3 Rahoitusyhtiö Luotonantaja 4

10 10 luottoneuvottelut (1 ja 2) > velkakirja + panttaussitoumus + julk.varm. kauppaneuvottelut (3, 4 ja 5) > osamaksukauppasopimus kauppakirja vakuustarkoituksessa rahoitusleasingsopimus Luottosuhde Velallinen < > Velkoja Panttaussuhde Omistaja < > Panttivelkoja Takaus Sivullinen < > Velkoja Vierasvelkapanttaus

11 11 VAKUUSOIKEUDET VAKUUSTYYPIT: I. Henkilövakuudet takaus / pankkitakaus luottovakuutus takuu eli garantia Kaikki sitoumukseen delcrede sitoumus perustuvia remburssi järjestely first demand takuussitoumus II. Esine eli reaalivakuudet 1. Rasitusvakuudet panttioikeus pidätysoikeus / pidätyspanttioikeus kuittausoikeus

12 12 legaalinen erityinen etuoikeus (esim. meripanttioikeus) ns. velvoiteoikeudellinen takaisinotto oikeus 2. Omistusvakuudet omistuksenpidätys vakuusluovutus rahoitusleasing myyntikomissio PANTTIKELPOINEN OMAISUUS jokainen omaisuusobjekti pääsääntöisesti, jos se on yksilöity ja luovutus ja ulosmittauskelpoinen lisäksi käytännössä edellytetään, että objektilla on vaihdannallista arvoa realisaatiovaiheessa IRTAIMEN OMAISUUDEN PANTTIKELPOISUUS irtaimen omaisuuden käsitteestä > tarkoitetaan oikeutta omistusoikeus ymmärrettynä laajasti (esim. omistusoikeus saatavaan )

13 13 rajoitetut esineoikeudet (erityiset oikeudet) kohteet: reaaliesineet epätyypilliset objektit: saatavat yhteisöosuudet immateriaalioikeudet IRTAIN OMAISUUS KIINNITYKSEN KOHTEENA Yksittäinen esine 1. Kiinnitys vuokraoikeuteen ja vuokra alueella oleviin vuokramiehen rakennuksiin (ns. laitoskiinnitys) (MK 19 luku) 2. Kiinnitys tontinvuokraoikeuteen, joka on merkitty tontinvuokrarekisteriin (MK 19 luku) 3. Aluskiinnitys (AlusKiinL) 4. Ilma aluskiinnitys (L kiinnityksistä ilma aluksiin)

14 14 5. Autokiinnitys (AutoKiinL) Elinkeinonharjoittajan elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus kokonaisuudessaan 6. Yrityskiinnitys (YrKiinL) IRTAIMEN OMAISUUDEN TEHOKAS PANTTAUS EDELLYTTÄÄ: (1) irtain esine / oikeus on panttikelpoinen; ja lisäksi, että (2) panttaussopimus pantiksiantajan ja pantinsaajan välillä (kaksipuolinen oikeustoimi; OikTL 1 luku soveltuu) (3) saamissuhde (causa) vakuusjärjestelyn tarpeen perustana (4) panttauskompetenssi (+ oikeuskelpoisuus) (5) julkivarmistus (= julkisuutta luova lisäakti) oikeussuojan varmistamiseksi kollisioiden varalle

15 15 traditio (= hallinnan luovutus) kiinnitys (= kirjaus julkiseen rekisteriin) denuntiaatio (= panttausilmoitus saamisvelalliselle) SOPIMUKSEEN PERUSTUVIEN SAATAVIEN PANTTAUS 1. Saatavan pantiksi kelpaavuudesta se on yksilöity; se on luovutus ja ulosmittauskelpoinen; sillä on vaihdannallista varallisuusarvoa ainakin erääntymisvaiheessa. 2. Sopimukseen perustuvan saatavan panttauksen julkivarmistus 1. Arvopaperisaatavat 2. Saatavat, jotka liittyvät saamisoikeuden osoittavaan asiakirjaan todistelun helpottamistarkoituksessa 3. Vailla asiakirjaliityntää olevat saatavat

16 16 arvopaperisaatavan (esim. osakekirjan, haltijavelkakirjan) panttaus > traditio eli asiakirjan hallinnan luovutus muiden saatavien panttaus (esim. kauppakirjasaatavan) panttaus > denuntiaatio l. panttausilmoitus saamisoikeuden velalliselle > a) Suoja saatavan velkojanvaihdosta vastaan (= omistajanvaihdos) b) Suoja pantiksipanijan myöhempiä ulosmittaus ja konkurssivelkojia vastaan c) Suoja pantiksipanijan myöhempää toiskertaista pantinsaajaa vastaan (kaksoispanttaus) Esimerkkikuvaus: V Velallinen denuntiaatio perussuhde 2. A > B Pantinsaaja Luovutuksensaaja Ulosmittaus /konkurssivelkoja

17 17 1. panttaus Y pantinsaaja SAATAVAN PANTTAUS PANTINSAAJA/ VELKOJA Saatavan panttaus UUSI VELKOJA Perussuhde kauppasop. O > S Saatava tav.vk perintä arvop. vailla asiak.liit. väitteet

18 18 urakkasop. kust.sop. vah.korv.tuomio V VELALLINEN 1. Perussuhde V O saatava 2. Perussuhde II O S saatavan panttaus vakuudeksi SAATAVAN PANTTAUSILMOITUKSEN (DENUNTIAATION) OIKEUDELLINEN MERKITYS T (= O:n velkoja) P2 Panttaus velkoja O > P Pantinsaaja Perussuhde II Perussuhde I Denuntiaatio

19 19 Saatava V Velallinen P ei saa lähtökohtaisesti parempaa oikeutta kuin oli O:lla V voi esittää väitteitä P:tä kohtaan (väiteoikeus) ennen denuntiaatiota koskevista seikoista kuittausväite maksuväite kuittauskysymys VKL 28 / 18 maksusuojakysymys VKL 29 P:n vaihdantasuoja O:n velkojia vastaan VKL 31.1 saatavan kaksoispanttaus VKL 31.2 SOPIMUKSEEN PERUSTUVAN SAATAVAN PANTTAUKSEN DENUNTIAATIOSTA VKL 3 luku ex analogia VKL 10 Panttaus / luovutus ; samat säännöt soveltuvat edelleenpanttaus KK 10:6 reunaehdot samat kuin pantinsaajalla I panttausilmoitus velalliselle ilmoituksen tekee joko pantiksipanija tai pantinsaaja panttausilmoituksen (siirtoilmoituksen) toimittaminen ei muotovaatimusta > todistelun kannalta kirjallisesti

20 20 velallinen on vastaanottanut ei velallisen hyväksymistä ei selonottoa panttausilmoitus koskee vain jo tapahtunutta panttausta de facto saatavan ei tarvitse olla erääntynyt eikä edes ansaittu ei määräaikaa panttaussopimuksen ja denuntiaation välillä * panttausilmoitus on tehtävä viimeistään ennen pantiksipanijan konkurssiin asettamista * ennen kuin ulosmittauspöytäkirjan mukainen maksukielto on toimitettu velalliselle TakSL 14 asettaa määrajan ilman aiheetonta viivytystä > muutoin oikeustoimi perääntyy panttausilmoitus on nimenomainen ilmoituksesta on käytävä ilmi: (1) saatavan panttaus; (2) uuden panttivelkojan nimi ja (3) yksilöity saatava PANTATUN SOPIMUKSEEN PERUSTUVAN SAATAVAN HOITO velkoja pantinsaaja panttaussuhde O > P * perimisvalta 8000 e velkasuhde e maksusuhde V velallinen Bf/mf

21 21 O V Relaatiossa tehtävät määräämistoimet velan anteeksianto ei kuittaussopimus ei sopimus saatavan vähentämisestä ei vapaaehtoinen akordisopimus ei koron alentaminen kyllä saatavan kuoletuserien muuttaminen kyllä erääntymisajan muuttaminen kyllä saatavan vanhentuminen valvoa saatavaa koskevan julkisen haasteen tai V:n konkurssin yhteydessä lojaliteettivelvollisuus velkoja O:lla tai toissijaisesti pantinsaaja P:llä vastuu irtisanomisoikeus > pantinantaja velkojalla > pantinsaajan oman saatavan erääntymisen jälkeen > pantinsaajalla KAKSOISPANTTAUS 2. Velkoja 1. Bf P2 < O > P1

22 22 Panttaus Panttaus Denuntiaatio Denuntiaatio V Velallinen VKL 31.2 aikaprioriteetti ekstinktio P2:n hyväksi jos bf + denuntiaatio ensin V:lle PERUSSUHDETTA OSOITTAVAN SOPIMUSASEMAN LUOVUTUS 2. luovutus velkoja 1. panttaus T < O > P Pantinsaaja

23 23 vuokra urakka tms. denuntiaatio denuntiaatio V Velallinen Hall. Kirjaus VKL 31.2 LVL 31 liikehuoneuston vuokra / luovutus AVL 38 asunhuoneiston vuokra / luovutus MVL 12 maanvuokra / luovutus ANSAITSEMATTOMAN SAATAVAN PANTTAUS syntyperusteeltaan tunnettu; ei fiktiivinen urakkasopimus kustannussopimus panttaus on tapahtunut de facto pantinantaja velkojan oma vastasuoritus on yhä tekemättä

24 24 panttausilmoitus on mahdollinen, jos > panttaus on jo tapahtunut saatava on yksilöity riittävästi määrältään rajattu ns. ansaintaperiaate Ruotsissa HD:n tapaus NJA 1973 s 635 saatavan panttaus on pätevä, mutta sivullissitovuus saavutetaan vähitellen ansaintahetken mukaan vrt. KKO 1976 II 69 irtaimistokiinnitystapaus Wärtsilän konkurssitapaus > laivanrakennussopimukseen perustuvan saatavan panttaus ja sen sivullissitovuus ei ansaitun saatavan ulosmittaus > katsottu, että jos vielä ansaitsematonta saatavaa ei saa ulosmitata > niin ei myöskään tällaisen panttaus ole mahdollista lainsäädännössä (ks. UL 4:6) mahdollistetaan palkan, eläkkeen ja elinkeinotulon ulosmittaus määrätyin edellytyksin jos omaksutaan ns. ansaintaperiaate > niin ulosmittaus on mahdollinen WÄRTSILÄN KONKURSSIPESÄN TAPAUS P Pankki

25 25 Luotto 600 mmk konkurssi Om.oik. Omistus siirtyy aluksen valmistuttua telakka Laivan rak.sop. takaus W > V Varustamo 650 Mmk Saatavan panttaus vastavakuudeksi Denuntiaatio T Takauslaitos VKL 31.1 > denuntiaatio ennen konkurssiin asettamista > TakSL 14 ilman aiheetonta viivytystä panttauksesta KauppaL 63 > konkurssipesälle on annettu valta päättää, jatkaako vai ei sopimussuhdetta vaihtoehto / lisävakuus > aluskiinnitys, joka on mahdollinen jo rak.vaih.

26 26 VUOKRASAATAVAN PANTTAUS Esimerkkitapaus: Pankki P Panttaus Vuokrasaatavien maksaminen R Rahoitusyhtiö Kauppa Leasingsopimus A Kauppias Tavaran hallinnan luovutus > B Asiakas

27 27 TAPAUS KKO 1995:133 Omistaja vuokranantaja K Oy Konkurssivelkojat Panttaus R Oy Luotto Vuokra Kiinteistö x Vuokrien maksu Denuntiaatio V Oy Vuokralainen UL 4:29.2 UL 6:9.2 konkurssiin asettamisen jälkeen erääntyvät vuokrat tulevat konkurssipesälle, koska kiinteistön vuokra on ulosmitattavissa vain yhdessä kiinteistön kanssa

28 28 ENTÄ JOS KOLMIKANTASOPIMUS? luottosopimus K Oy Konkurssivelkojat R Oy vuokrasopimus maksut V Oy kolmikantasopimus K Oy V Oy R Oy jos sopimusjärjestely on tehty K Oy:n konkurssin varalta > järjestely ei sido K Oy:n konkurssipesää mutta jos sopimusjärjestely on tehty aidosti alun alkaen kolmikantasopimuksena > niin järjestely periaatteessa sitoo

29 29 OIKEUSTAPAUS KKO 2002:113 vrt. KKO 1995:133, joka koski kiinteätä omaisuutta tarkasteltava tapaus koskee osakkeita + niiden tuottoa tapauksen kuvaus: konkurssi Oy Axter Ab Omistaja pantinantaja liikehuon. vuokraus Panttaus : osakkeet + tuotto Vuokralainen denuntiaatio Arsenal SSP Oy Pantinsaaja osakkeet on myyty panttihuutokaupalla pantattu tuotto eli vuokrasaatavat kuuluivat pantinsaajalle

30 30 LAIVAN RAHOITUS JA VAKUUSJÄRJESTELY rahoitusvaihtoehtoja on useita; perusratkaisuun vaikuttaa se, omistaako aluksen rakennusaikana telakka vai varustamo tilaaja esimerkkitapaus: rakentaja Laiv.rak.sop. maksutaulukko omistaja tilaaja Rahoittaja Telakka < > Varustamo Rahoittaja Takaus Vastavak. Aluksen runko Aluskiinnitys Takuulaitos Telakka Varustamo vastavakuudeksi * luoton vakuudeksi S laiv.rak.sop. perustuvan aluskiinnitys saatavan panttaus S yrityskiinnitys

31 31 PROJEKTIRAHOITUSMALLI Omistajia = sponsorit Telakka Aliurakoitsija 1 Aliurakoitsija 2 Luotto Laiv.rak.sop. Rahoittaja PROJEKTIYHTIÖ Varustamo Alus Vakuusjärjestelyt: projektiyhtiön osakekanta = alus > ns. vierasvelkapanttaus aluskiinnitys yrityskiinnitys Entä arvon kaksoispanttaus? tässä tapauksessa samalle rahoittajalle voidaan antaa pantiksi sekä osakekantapantti että kiinnityspantit, jolloin lähtökohtaisesti kiinnitykset rasittavat osakepanttia

32 32 PANTATUN SAATAVAN PERIMINEN JA REALISOIMINEN perimislegitimaatio on panttivelkojalla odotus eli vakuusvaihe perityt varat surrogaattina saamisoikeuden sijasta ylimenevä osuus pantinantaja velkojalle, jos hän sitä vaatii jo tässä vaiheessa selvitysvaihe oikeus periä saatava ja käyttää se pääoman ja korkosaatavan kattamiseen irtisanomisoikeus panttivelkojan huolenpitovelvollisuus (lojaliteettiperiaate) > johtaa yleensä perimään saatavan kuin että saatava myytäisiin pantatun saatavan realisaatiomyynti KK 10:2 ostajasta tulee saatavan velkoja

33 33 SAATAVAN PANTTAUS JA YRITYSKIINNITYS YrKiinL 3 käyttö, vaihto ja rahoitusomaisuus yr.kiin. piirissä ansaintaperiaate ei vielä erääntynyt YrKiinL 4.3 käteispanttauskielto panttausoikeustoimi on sinänsä pätevä panttaus ei kuitenkaan sido yrityskiinnitysvelkojaa poikkeukset kiellosta: arvopaperit, arvo osuudet ja saatavat pantattu saatava kuuluu yrityskiinnityksen piiriin > toissijainen oikeus

34 34 PANTTISAATAVAN YLIJÄÄMÄARVON HYÖDYNTÄMISESTÄ 1. saatavan perintä ja ylijäämän tilittäminen pantinantaja velkojalle lojaliteettivelvollisuus OikTL 36 :n periaatteet 2. ylijäämän jälkipanttaus factoring rahoituksessa käytössä esimerkki: Pankki P jälkipantinsaaja Ylijäämä Rahoitusyhtiö ensipantinsaaja Rahoitussopimus R < > M Myyjä Laskusaatavien panttaus Maksu Denuntiaatio O1 O2 O3 On VKL 31.1 ja KK 10:1.2 KKO 1989:53 jälkipantti ilmoitus factoringrahoitusyhtiölle ei riitä, vaan panttausilmoitus on tehtävä saamisvelallisille O1,O2 jne.

35 35 Ruotsissa toisin, vaikka lainsäädäntö on samanlainen > panttausilmoitus ensipantinsaajalle R:lle on riittävä OSAKKEEN / ARVO OSUUDEN PANTTAUS 1. Osakkeen panttaus (esim. asunto osake) Siirtosarja + hall traditio a. Omistaja A > B Pankki panttaus ks. VKL 13, 14 ja 22 Pääsääntö: osakkeen hall.luov. pantinsaajalle ks. OYL 3:9 ja AsOyL 2:19 Hall. Panttaus b. A > B esim. erit. yhtiö pankki arvopaperistamisen yhteydessä huom! VKL > panttaus on tehokas, vaikka osake jää pankille (erotettuna pankin muusta varallisuudesta) 2. Arvo osuuden panttaus (julkisen yhtiön osake/ joukkovelkakirja) Arvo os.rek. Om.kirj. Panttauskirjaus panttaus Asiakas A > B Pankki Nokia

36 36 ks. ARL 26 ja 27 > panttaus tapahtuu kirjauksella arvo os.rekisteriin panttauksessa arvo osuustili ( Nokia) pantataan HENKILÖN PANTTAUSKOMPETENSSISTA 1. Yleinen oikeuskelpoisuus 2. Erityinen panttauskompetenssi omistusoikeus muu oikeus (esim. edelleenpanttaus) 3. Yhteisön osalta oikea kompetenssitaso hallitus, toimitusjohtaja yhtiökokous 4. Sopimuksin panttauskompetenssia rajattu osakassopimus > kielto luovuttaa / pantata yhtiöjärjestyksessä määräys lunastuslauseke suostumuslauseke luottosopimus > negative pledge kielto (panttauskielto) Esimerkki 1: Mf/bf Panttaus

37 37 Yritys A > B Pankki O1 O2 O3 Esimerkki 2: kovenanttien eli erityisehtojen käyttö on yleistynyt liike elämässä kovenantteja voidaan käyttää vakuuksien tapaan olematta kuitenkaan vakuuksia ts. kun on sovittu luovutus tai panttauskiellosta, niin yritys voi luottosopimuksessa sitoutua velkojan vaatimuksiin erilaisista kovenanteista > esim. tunnusluku eli finanssikovenantit ja muut kovenantit Esimerkki 3: ns. arvon kaksoispanttaustilanteen hallinta Luotto < A Oy > Pankki X Oyj Osakekannan panttaus Luotto Keskinäinen kiinteistöoy < Pankki Y Oyj >

38 38 Kiinteistökiinnitys tällaisen tilanteen syntymisen estämiseksi tulisi kieltää kiinteistöyhtiöltä kiinteistön panttaus > tarvitaan panttaukseen Pankki X Oyj:n suostumus, jotta sitoisi X:ää; toisaalta on mahdollista, että Y saa vilpittömän mielen suojaa Esimerkki 3: Luottosopimus velallinen < > velkoja 2 milj.euroa luottosopimukseen voidaan liittää erityisehto l. kovenantti panttauskompetenssikielto eli negative pledge kielto luovutuskompetenssikielto totaalinen yksilöity kohde laadullinen rajoitus (esim. kiinteä om.) kiellon vastainen toimi > * velkojalle vastaavanlainen vakuusoikeus ( = yhdenvertaisuusperiaate)

39 39 * velkojalle vahingonkorvausoikeus (= asema ei saa heikentyä) * luottosuhteen purkaminen ( = purkuperuste) ARVOPAPERIEN PANTTAUKSESSA OLENNAISIA SEIKKOJA: 1. Kohde osake, haltijavelkakirja, on riittävästi yksilöity; sama vaatimus koskee arvo osuutta kohteena voi olla paitsi itse arvopaperi, myös sen tuotto 2. Yksilöinti tapahtuu panttaussopimuksessa, joka tulisi tehdä kirjallisena todistelun kannalta 3. Arvopaperi on luovutus ja ulosmittauskelpoinen 4. Panttaukseen liittyvä julkivarmistus traditio, kirjaus, denuntiaatio tehdään ilman aiheetonta viivytystä panttaustoimen jälkeen (ks. TakSL 14 ) julkivarmistuksella on useita funktioita täytettävänään osoittaa vakaata harkintaa pantinantajan osalta

40 40 pantinsaajan kannalta on ensiarvoisen merkityksellistä, että pantinantajalla ei ole mahdollisuutta disponoida enää panttauskohteesta pantinsaajaa sitovalla tavalla muiden velkojien osalta panttaustoimi osoittaa aitouden OSAKESALKUN (PORTFOLION) PANTTAUS Vakuuskohde: 1. Panttaushetkellä olevat arvopaperit ja arvo osuudet; 2. Myöhemmin tulevat arvopaperit ja arvo osuudet; 3. Myyntisaamiset pantinantajan ostajailta; 4. Pankkitilillä olevat jatkuvasti vaihtuvat rahat Luotto + panttaus Pankki Arvop.välittäjä Asiakas A < > P > AV Salkunhoitosopimus Toim.antosopimus Arvopaperit arvo osuudet Pankkitili

41 41 P a n t a t t u ns. pyörivän salkun panttaus tarkoittaa sitä, että panttauksen aikana voidaan panttauksen kohteena olevilla arvopapereilla ja arvo osuuksilla käydä kauppaa niin, että kohde on kuitenkin koko ajan panttauksen kohteena, vaikkakin muuttuneessa muodossa > esim. myyntisaamiset ja pantatulla pankkitilillä olevat varat OSAKESALKUN HOITOSOPIMUS, PANTTAUS JA MYYNTI esimerkki: omistaja Luotto Toim.anto Komissio Toim.anto A < P > AV 1 < > AV2 < B > > kauppa Panttaus Suostumus + salkunhoitosop. A omistaa osakesalkun, joka on pantattu P:lle (pankille) Osakesalkku sisältää: osakkeita > hallinta P:llä joukkovelkakirjoja > hallinta P:llä

42 arvo osuuksia > panttauskirjaus A:n arvo os.tilille saatavat > denuntiaatio VKL 31.1 :n mukaan pankkitilillä olevat varat > denuntiaatio P:lle 42 ongelmana saatavien panttauksen suhteen on, ettei saamisvelallinen tule normaalissa arvopaperikaupassa tietoon; ts. kenelle panttausilmoitus eli denuntiaatio voidaan tehdä > yksi ajateltavissa oleva vaihtoehto on, että ilmoitus tehdään saamisvelallisen arvopaperinvälittäjälle (AV2:lle esimerkissä) OIKEUSKYSYMYKSET: 1. PANTINANTAJA ON SELKEÄSTI EROTETTU PANTIN HALLINNASTA Ns. Margin Lending palvelu, joka mahdollistaa kaupankäyntilimiitin > asiakas voi käydä kauppaa vakuutena olevilla arvopapereilla laina aikana > pankin (luotonantajan/ pantinsaajan) vakuuden arvoa ja riittävyttä seurataan reaaliajassa räätälöidyllä ATK ohjelmalla pantinsaajan kontrollivalta panttiobjektiin tulee järjestää sekä juridisesti että tosiasiallisesti sellaisella tavalla, että koko luottoajan (panttausajan) säilyy kontrolli pantinsaajalla 2. UUSI VAIHDETTU PANTTI EI SAA OLLA ARVOLTAAN VAKUUTENA SUUREMPI KUIN EDELTÄJÄNSÄ normaalit arvopaperin arvoon vaikuttavat suhdanteet eivät muodosta ongelmaa kyse on ennen muuta siitä, että takaisinsaantiaikana tapahtuu vakuuden vaihto (ks. TakSL 14 ); erotus peräytettävissä

43 43 3. EDELLYTYKSENÄ ON, ETTÄ OSTAJALLE ON TOIMITETTU ILMOITUS PANTTAUKSESTA ongelmana on säännöllisesti, ettei ostaja ole tiedossa kysymys on siitä, voidaanko ilmoitus tehokkaasti tehdä ostajan arvopaperinvälittäjälle 4. PANKILLA ON KUITTAUSOIKEUS TILILLÄ OLEVIIN VAROIHIN tili on pantattu pankille > on luonnollista, että pankilla on oikeus pantinhaltijana kuitata pankkitiliä > ts. kyse on siitä, ettei kuittausoikeutta suljeta pois ARVO OSUUSJÄRJESTELMÄ JA ARVO OSUUDEN PANTTAUS 1. SÄÄDÖSPOHJA KM 32/1986 HE 104/1990 LAKI ARVO OSUUSJÄRJESTELMÄSTÄ /826 LAKI ARVO OSUUSTILEISTÄ /827 VOIMAAN YL 3A LUKU ITSESÄÄNTELY: HELSINGIN (HEXIN) ARVOPAPERIPÖRSSIN JA SUOMEN ARVOPAPERIKESKUKSEN SÄÄNNÖT 2. TEKNINEN YMPÄRISTÖ

44 44 FYYSISET ASIAKIRJAT / ATK TIEDOSTOT AOL 2.3. JA 3.3. ARVOPAPERIN OMISTUS JA HALLINTA /ARVO OSUUDEN TILIMERKINTÄ ARVOPAPERIN HALLINNAN LUOVUTUS / ARVO OSUUDEN TILISIIRTO POHJOISMAINEN JÄRJESTELMÄ 3. PERUSKÄSITTEITÄ ARVO OSUUS > osake, osuus, joka on liitetty arvo os.järjestelmään ARVO OSUUSTILI LIIKKEESEENLASKUTILI (= MUIDEN VASTATILI) ARVO OSUUSTILI OMAISUUDENHOITOTILI KAUPINTATILI ARVO OSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ TOIMIVAT OSAPUOLET ARVOPAPERIKESKUS (APK) > vastaa selvitystoiminnasta

45 45 ALUNPERIN KUUSI RINNAKKAISTA ARVO OSUUS REKISTERIÄ > KESKITETTIIN VUONNA 2000 APK:HON PANKEISTA TULI TILINHOITAJAYHTEISÖJÄ, JOILLA ON OIKEUS TEHDÄ KIRJAUKSIA ARVO OSUUSREKISTERIIN HETI KAUPANKÄYNTIJÄRJESTELMÄ HELSINGIN ARVOPAPERIPÖRSSI ARVO OSUUKSIEN MARKKINAPAIKKA ARVOPAPERIVÄLITTÄJÄT: SIJOITUSYRITYKSET, LUOTTOLAITOKSET JA ULKOMAISET RAHOITUSLAITOKSET ARVO OSUUSTILIT kullakin omistajalla on oma tili tililtä ilmenee hänen omistamansa arvo osuudet sekä niihin kohdistuvat oikeudet ja rajoitukset esimerkki arvo osuustileistä: Arvo osuustilit Omistajat A 1 B 2 3 D yht.saldo arvo osuuslajit X Oyj:n osakkeita

46 46 Y:n joukkovelkakirjoja Z Oyj:n osakkeita Huomautukset: 1. Tili pantattu D:lle euron saatavasta 2. B on asetettu konkurssiin Hgin ulosottovirasto on ulosmitannut :n tilin D:n 5000 euron saatavasta Myyntivaraus (= ennakkokirjaus) Sijoitus Oy:lle 4. KIRJAAMINEN ARVO OSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ JULKISUUSPERIAATE ARVO OSUUSTILILLE TEHTÄVÄT KIRJAUKSET VÄLIAIKAINEN KIRJAUS OIKEUSSUOJAPERIAATE INFORMATIIVINEN KIRJAUS ns. ennakkoilmoitus JULKINEN LUOTETTAVUUS REKISTERIMERKINTÖJEN RAJOITETTU JULKISUUS

47 47 ATL 33 ARVO OSUUDEN PANTTAUSTA KOSKEVAT ESINEOIKEUDELLISET KYSYMYKSET ks. ATL arvo osuuden kaksoispanttaus ATL 26 Arv.os.rekisteri A Rek.om.

48 48 Panttaus P1 Panttaus P2 Primus Sekundus Bf / mf aikaprioriteetti / poikkeus, jos P2 ensin tekee kirjauksen + bf Arvo osuuden pantinsaajan saantosuojaan verrattava suoja ATL 27 Arvo os. rekisteri Virhe Panttaus X > A > B Ns.oik.om. Rek.merk. Bf / mf Positiivinen julkinen luotettavuus maksusuoja ATL 29 RAHOITUSYHTIÖIDEN TARJOAMAT RAHOITUSMUODOT 1. Rahoitusyhtiötoiminnan kehitys toimintaa on harjoitettu 1950 luvun jälkipuoliskolta alkaen aluksi keskityttiin osamaksukaupan rahoittamiseen 1960 luvulla aloitettiin mm. leasing ja factoringrahoitusta rahoitusyhtiötoiminnan kasvuvuodet ajoittuvat 1970 luvun lopulle ja 1980

49 49 luvulle uudet rahoitusyhtiöt markkinarahajärjestelmän synty ja kehitys likviditeettiylijäämät yrityssektorilla asiakkaan tarpeista lähtevä tuotekehittely ala on pysynyt varsin keskittyneenä ja samalla myös pankkikeskeisenä elinkeinonharjoittajien rahoitusta ehdotus rahoitusyhtiölaiksi (KM 1984:2) HE rahoitustoimintalaiksi (HE 1991:69) L luottolaitostoiminnasta / Rahoitusmuodot ryhmiteltynä käyttötarkoituksen mukaan I Investointien rahoitus investointirahoitus, hankintarahoitus sopimusrahoitus II Leasingrahoitus

50 50 leasing autojen rahoitusleasing cross border leasing III Käyttöpääomarahoitus factoring vientifactoring luottosuhderahoitus ostolaskujen rahoitus; confirming varastorahoitus vuokrasopimusten rahoitus IV Myynnin tukirahoitus osamaksukaupan rahoitus luottosuhderahoitus 3. Rahan hinta rahoitusyhtiöiden oman jälleenrahoituksen rakenne hinnoittelu on markkinapohjaista

51 51 markkinaraha joukkovelkakirjalainat optiolainat rahoitusyhtiöiden rahoitusmuodoille ovat ominaisia mm. seuraavat piirteet, jotka on otettava huomioon eri rahoitusmuotojen edullisuutta arvioitaessa: ei leimaveroa tai vastaavaa rahaa riittävästi tarjolla joustavat vakuusvaatimukset; yleensä ei erillisiä reaalivakuuksia nopea käsittely rahoitukseen liittyvä palvelu joustavuus > räätälöidään veroetuja haittoja rahoitusyhtiöiden kokonaiskustannus asiakkaalle vaihtelee % RAHOITUSMUODOILLE YHTEISIÄ ERITYISPIIRTEITÄ elinkeinonharjoittajien rahoitusta ei normaalisti suoraa luotonantoa, vaan yleensä kolme osapuolta

52 52 rahoitukseen liittyy yleensä palvelua yleensä ei vaadita erillisiä reaalivakuuksia joustavuus, asiakaskohtaisuus täydentävät pankkien yritysrahoituspalveluja tuote /palvelukehitykseen panostetaan rahan ympärille rakennetaan räätälöityjä palvelupaketteja rahoitusyhtiöiden kannalta ao. kehitys merkitsee kalliita investointeja ATK järjestelmiin, joihin asiakkaille annetaan käyttömahdollisuus omissa tiloissa verkon avulla henkilöstön asiantuntemuksen lisääminen konsultointitehtävän ottamista suhteessa asiakkaisiin OMISTUKSENPIDÄTYSEHDON SIVULLISSITOVUUDEN YLEISET EDELLYTYKSET

53 53 1. SOVITTU EHDOSTA NIMENOMAISESTI JA SELVÄSTI ks. KKO 1983 II SOVITTU ENNEN KUIN MYYTY ESINE ON TULLUT OSTAJAN HALTUUN ks. Hgin HO (S1982/967) 3. KOHDE ON YKSILÖITY RIITTÄVÄSTI 4. KAUPPAHINNAN + LISÄTOIMITUSTEN VAKUUTENA ks. KKO JOS ON KYSE OSAMKL:N ALISESTA KAUPASTA > KÄYTETTÄVÄ MÄÄRÄTYN SISÄLTÖISTÄ VAHVISTETTUA LOMAKETTA > EDELLYTYS VIRKA AVUN SAANNILLE OSAMAKSUKAUPPA OMAAN KÄYTTÖÖN esimerkki: Vindikaatio / saantosuoja

54 54 Ns.oik.om. Myyjä Ostaja X > A > B om.pid. Hall. Kauppa Hall. + bf/mf KK 11:4 ja 12:4 ompelukone (uusi kone > maksukuitti) auto > rek.ote (x omistaja/ A hallinta) B:n selonotto/laajuus oikeustapaus KKO 1983 II 132 Osamaksukauppa Ulosmittaus X > A < B Autoliike tak.ottoehto Taksiautoilija verottaja vak.yhtiö OsamKL 18 > om.pid. ostettu auto voidaan myydä A:n veloista alin hyväksyttävä tarjous > X:n jäljellä oleva saatava tässä tapauksessa KKO katsoi, että X:llä oli vain (velvoiteoikeudellinen) etuoikeudeton saatava OIKEUSTAPAUS HGIN HO (S 1982/967)

55 55 K Kesko R1 R2 L Lahden lasitehdas R3 V konkurssivelkojat 1. Rahoitusjärjestelyä koskeva puitesopimus siitä, että K sitoutui rahoittamaan Lahden lasitehtaan tarvitsemat rautakauppatavarat, jotka L hankkisi rautakaupoista 2. Kaupat R1 n L:n välillä tehtiin niin, että tavarat L:lle ja laskut K:lle 3. Osamaksukaupat K L:n välillä tehtiin sen jälkeen, kun K oli saanut laskut rautakaupoilta 4. L:n konkurssi Tämä rahoitusjärjestely sitoi L:n konkurssivelkojia OIKEUSTAPAUS KKO 1977 I 1

56 56 Pankki Raha Takaus Laina Kauppa Myyjä > Ostaja konk.velkojat Om.pid. kolme eri sopimusta: 1. kauppasopimus M O 2. lainasopimus P O 3. takaussitoumus M P tulisiko arvostella sopimuksia erikseen oikeusvaikutuksiltaan vai tulisiko arvostella koko sopimuskokonaisuutta yhtenä järjestelynä KKO arvioi tässä tapauksessa erikseen > om.pid. ei sitonut O:n konkurssivelkojia

57 57 INVESTOINTIRAHOITUS tavoite toteutetaan hankekohtaisesti osamaksusopimuksella tai muulla sopimuksella, johon sisältyy omistuksenpidätysehto tähdätään alun alkaen siihen, että ostajasta tulee kohteen omistaja ostajalla on käytettävissään heti poistomahdollisuus koron osamaksuerässä voi verotuksessa vähentää kuluna sikäli kuin se on sopimuksessa eritelty kohteena yleensä tuotannolliset irtaimen luontoiset kohteet sallii myös nk. ei tuotannollisten hankkeiden rahoittamisen

58 58 INVESTOINTIRAHOITUKSEN TOTEUTUS Kauppah.maksu Rahoitusyhtiö Osamk.sop.siirto Rah.sop. Maksukuitit Osam.erät Kauppa om.pid. Myyjä > Ostaja (yritys) 1. Yrittäjä ostajana valitsee tavaran toimittajan ja kohteen vastuu 2. Rahoitussopimus yrityksen ja rah.yhtiön välillä edellyttää myyjää rahoitussopimukseen 3. Kauppa om.pid.ehdoin myyjän ja yrityksen välillä käsirahavaade 4. Myyjä siirtää kauppasopimukseen perustuvan kauppahintasaatavansa ja om.pid. ehtoon perustuvan takaisinotto oikeuden rahoitusyhtiölle vakuudeksi saamastaan maksusta (panttaus) 5. Rahoitusyhtiö maksaa myyjälle lopun kauppahinnan sekä lähettää ostajalle maksulipukkeet (= siirtoilmoitus) 6. Ostaja yritys maksaa osamaksuerät rahoitusyhtiölle

59 59 VASTUUKYSYMYKSET JA PERINTÄ myyjällä on normaali kaupan vastuu kohteesta (laatuvirhe, oikeudellinen virhe, viivästys) myyjä kantaa viime kädessä myös taloudellisen riskin, jollei muuta ole sovittu mikäli ostaja joutuu maksuviivästykseen > rahoitusyhtiöllä on oikeus parin turhaksi jääneen maksukehotuksen jälkeen vaatia myyjältä puuttuvia maksuja > saatuaan myyjältä maksun > rahoitusyhtiö siirtää kauppasopimuksen kaikkine oikeuksineen takaisin myyjälle > myyjä ryhtyy varsinaisiin perimistoimiin Rahoittaja Maksuvaat. 3 Maksukehotus 2 Maksu 4 Sop.siirto 5 Sopimusrikkomus 1 Perimistoimet Myyjä > Ostaja OsamKL:n mukainen tilitysmenettely 6

60 60 OSAMAKSUKAUPAN RAHOITUS I. MYYNNINRAHOITUS Rahoittaja R Kauppah.maksu 4. Osamaksuerien suoritus 5. Diskonttaus 3. Rah.sop. 1. Siirtoilm. 4. Osamaksusopimus M > O V Velkojat Myyjä om.pid. 2. Ostaja diskonttaus: = myyjän sopimukseen perustuvien saatavien siirto R:lle vakuudeksi M:lle annetusta luotosta M vastaa suhteessa R:aan O:n maksukyvystä M vastaa suhteessa O:aan, että suoritus tapahtuu oikeassa ajassa ja on sopimuksen mukainen O:n väitteentekomahdollisuus (VKL 27 ) > samat väitteet kohdistettavissa R:aan kuin M:ään nähden siirtoilmoitus eli denuntiaatio > ei maksusuojaa (VKL 29 ) vaihdantasuoja (VKL 31.1 ) kuittausmahdollisuus (VKL 28 ) om.pid. = sivullisia sitova takaisinotto oikeus

61 61 II. OSTONRAHOITUS Pankki P Luottorahat Velan lyhennykset Tak.sit. Lainasop. M > O V Osamaksukauppa;om.pid. Myyjä Ostaja Konk.velkoja 1) kauppa M O 2) luotto P O 3) takaus M P omistuksenpidätysehto ei sido O:n velkojia KKO 1977 I 1 sitovuus rajoittuu sopimussuhteeseen KKO 1984 I 3

62 62 OIKEUSTAPAUS KKO 1984 I 3 Pankki P Raha 1. Lainasopimus 1. (= velka) Tak.sit. Myyjä Kauppa om.pid. Ostaja Ulosm. X > A < U ulosm.vja Kauppa Takaisinotto 2. Y Ostaja 1. ostonrahoitusjärjestely takaussitoumuksineen ja om.pid.ehtoineen 2. esineen (kuorma auton) takaisinotto 3. auton ulosmittaus > takaisinotto sitoi ulosmittausvelkojaa

63 63 LUOTTOKAUPPA OM.PIDÄTYSEHDOIN JÄLLEENMYYNTIÄ VARTEN R Om.pid. Sop. X > A > B Bf/mf Maahantuoja Piirimyyjä Asiakas useita eri vaihtoehtoja voi tulla kyseeseen; otetaan esimerkiksi uudet rekisteröimättömät autot ja niiden jälleenmyynti (1) Om.pid. > ei sido sivullista (= asiakasta B), jos A:lla on ehdosta huolimatta oikeus jo luottoaikana myydä auto edelleen vapaasti > sitovuus rajoittuu X A relaatioon (2) Om.pidätyksen johdosta A:n kompetenssia on rajoitettu > sitovuus B:n kannalta ratkaista KK 11:4 ja 12:4 säännösten pohjalta > B:n selonotto + esineen hallinta + bf (X:n lunastusmahdollisuus) (3) Om.pidätyksen johdosta A:n kompetenssia on rajattu > sitovuuskysymys voidaan ratkaista A:n asemavaltuutuksen avulla > OikTL 11.1 sop. + bf (huom. merkitystä ei ole hallinnan saannilla; ei myöskään X:llä ole lunastusmahdollisuutta) KKO 1986 I 2 > kielto oikeus (eli X kieltää luottoaikana myöhemmin luovutuskompetenssin sopimuspuoleltaan A:lta) > sen käyttö ei saa aikaan

64 64 velkojia sitovaa konversiota eli sopimussuhteen muutosta OIKEUSTAPAUS KKO 1992:13 (ÄÄN.) vindikaatiovaatimus Om.pid. Hall. Kauppa Hall. X > A > B Autoliike Käytettyjä Autoliike Asiakas (kuluttaja) autoja B:llä ei erityistä selonottovelvollisuutta, kun hän osti auton autoliikkeestä; B:n ei tarvinnut tarkastaa auton rekisteriotetta > siitä huolimatta bf sopimuksen tehdessään + auton hallinnan saadessaan (KK 11:4 ja 12:4) autot voidaan luokitella: rekisteröimätön uusi ajoneuvo (asiakirjat + kilvet) esittelyauto (rekisteröity) käytetty auto (rekisteröity)

65 65 LUOTTOKAUPPA OM.PID. LIITTÄMISTÄ TAI VALMISTAMISTA TMS. VARTEN I. Sopimussuhde: omistuksenpidätysehto ei estä ainesosa /tarpeistosuhteen syntymistä > koska lähtökohtaisena tavoitteena on omistuksenyhteisyys pää ja sivuesineen välillä esimerkki: Rautakauppias Omakotitalon rakentaja Om.pid. A > B < Erottamisoikeus ainesosa/tarpeisto > ei estä erottamisoikeuden käyttöä A B relaatiossa aksessiosaanto > estää esineen palautumisen A:lle

66 66 II. Sivullissuhde: esimerkki KKO 1977 I 4 (ään. 16 8) V konkurssivelkojat Om.pid. Konk. Urakkasopimus Tav.toimittaja X > A < B As.Oy rakennuttaja Rak.liike > Palautusvaade om.pid.ehdosta huolimatta oikeus liittää luottoaikana > om.pid.ehto ei sido A:n velkojia irt.esine A:n hallussa > ei palautettavissa liitetyt objektit kuuluvat B:lle välivarastointi X:n lukuun Ks. KKO 1990:43 omistuksenpidätysehto sitoo A:n velkojia

67 67 FATORINGRAHOITUS yrityssaatavan organisoitua rahoitusta säännöllisesti rahoitusyhtiön tarjoamana palveluna esimerkkikuvaus: Rahoittaja Rah.sop. 1. myyjäyritys Velkojat R > M V < Laskujen kopiot 2. Maksut 3. Laskut + siirtoilm. 2. O1 O2 O3 On Ostajia M:n saatavat O1:ltä jne. siirretään R:lle tämän rahoitettavaksi juridisesti kyse on vakuusluovutuksesta / panttauksesta rahoitusluoton vakuudeksi

68 68 Huom!! M vastaa luottoriskistä eli ostajien maksukyvyttömyydestä R:aa kohtaan näin siis silloin, kun R ei osta laskusaatavaa, vaan ottaa sen vakuudeksi Esimerkki: Tilisuhde 1. Konkurssi Tehdasyritys > Yritys Velkojat < > Rah.sop. 2. Laskuja 3. saatavan siirto maksuksi TakSL 10 O1 O2 O3 On Ostajia vakuus vanhasta velasta, jonka yhteydessä ei ole sovittu vakuudesta TakSL 14 Esimerkki: 1. Rahoitussopimus Rahoittaja A > B Myyjäyritys < 2. Laskujen kopiot 2. kauppa; laskut (siirtoilmoitus) 1.milj.euron Laskuja Reklam.

69 69 ostaja > konkurssi A:n huolenpitovelvollisuus :n väitteentekomahdollisuus A:ta kohtaan VKL 27 :n kuittausmahdollisuus A:ta kohtaan VKL 28 FATORINGRAHOITUS ON EROTETTAVA 1) Laskusaatavien kaupasta tällöin luovutuksensaajalla (R) on luottoriski 2) Saatavan siirrosta maksuksi ks. VKL 9.2 > siirtäjällä vastuu saamisoikeuden pätevyydestä ks. TakSL 10 > epätavallinen maksuväline > peräytettävissä 3) Saatavan siirto perimistoimeksiantona SIIRTOILMOITUS LASKUSSA laskussa leimasimella suoritettu siirto on hyväksytty KKO:n käytännössä VKL 31.1 :n mukainen laskusaatavien siirto R:lle sitoo M:n velkojia

70 70 (velkojainsuoja/vaihdantasuoja) O:n maksusuoja (VKL 29 ) O:n kuittausmahdollisuus ( VKL 28 ) O:n väitteentekomahdollisuus (VKL 27 ) Takaisinsaantimahdollisuus ks. TakSL 14 VIENTIFATORING Rahoituksen kulku esimerkin avulla: Suomi Ranska 2. Viejä V > O Ostaja 3. > R < RE rahoittajan Rahoittaja 1. edustaja < > 1. V neuvottelee R:n kanssa ostajistaan. R selvittää ostajien maksukyvyn RE:n

71 71 välityksellä. 2. R ja V tekevät vientifactoringsopimuksen. R myöntää V:lle euromääräisen rahoituslimiitin. V toimittaa tavarat O:lle. 3. V laskuttaa O:ia siirtoleimatuilla laskuilla ja lähettää laskujäljennökset R:lle. 4. R maksaa yleensä 80 % luottoriskirajan piiriin hyväksytyistä laskujen summista V:lle. 5. O:at maksavat laskunsa RE:lle, joka siirtää maksut R:lle. 6. R tilittää V:lle loput 20 % (vähennettyinä kulut + palkkio). Ellei O ole maksukykyinen > R maksaa summan V:lle; ts. vientifactoringissä luottoriskin kantaa R! MYYNTIKOMISSIO tavaran myyntiä komissionsaajan nimissä komissionantajan lukuun esimerkkikuvaus: Konkurssi Maahantuoja Komissiosuhde Kauppa M > E > A asiakas Piirimyyjä Myyntiin tarkoitettu tavara palautuu ks. konkurssilaki 5:6 Komissiovarasto

72 72 M E > ei kauppaa E A > kauppa M:n lukuun E:n nimissä M:llä on myyntitulosintressi E:llä on esineen palautusoikeus > palautusvelvollisuus M:n kannalta palautusoikeus on oltava todellinen (= palautusriski M:llä) KONSIGNAATIO a) tanskalainen malli syntynyt Saksan omistuspidätysehtokäytännön johdosta Konkurssi Maahantuoja Piirimyyjä Asiakas M > O > A Luottok., om.pid. KonkurssiL 5:6 Kaupintavarasto

73 73 O:lla on oikeus myydä luottoaikana maksun tilitysvelvollisuus jälleenmyynnin jälkeen (M:n myyntitulosintressi) O:lla on palautusoikeus palautusriski on todellinen M:n kannalta > em. edellytyksillä om.pid. sitoisi sivullisia > Suomessa on epäiltävää, sitooko om.pidätysehto sivullisia > tulisi käyttää mieluummin myyntikomissiota b) ruotsalaismallinen luottokonsignaatio Konkurssi Maahantuoja Piirimyyjä Asiakas 1. toimitus Tilaus M > O > A 2. Osto optio Kauppa > > Kauppa Konkurssilaki 5:6 Kaupintavarasto

74 74 ennen osto option käyttöä > O:lla on palautusoikeus/ velvollisuus > M:llä on erottamisoikeus epäilemättä ruotsalaismalli voidaan hyväksyä myös Suomessa RAHOITUSLEASING kokoava esimerkki Rahoittaja (vuokralleantaja) Esine om.oik.vakuutena 2. Tak.ostosop. 3. vuokrasopimus (2 10 v) 2. kauppa 5. vuokraerät 1. Hankintaneuvottelut Myyjä < > Asiakas 4. Tavaran toimitus (vuokralleottaja) > X Ulosmitt.velkoja Ns. oik.om. Konk.velkoja

75 75 kohde yleensä irtain esine yksilöinti erotettavuus ainesosa/tarpeisto / aksessio laatuvirhe > myyjän normaali vastuu oikeudellinen virhe > vastuu rahoittajalla vuokralleantajana laitteen vahingoittuminen > vastuu asiakkaalla laite sopimaton > vastuu asiakkaalla laite korjattavana > vastuu vuokranmaksusta asiakkaalla vuokraoikeuden päättyminen esineen palautus jatkovuokraus huomattavasti alennetulla vuokralla osto optio mahdollinen, kun se on aito vrt. OsamKL 1.2 peitelty osamaksukauppa HYVITYSLEASING käytössä erityisesti kulkuneuvojen rahoituksen yhteydessä Rahoittaja R e kauppa Autoleasingsopimus 2 v e + rah.kulut Toimitus: auto

76 76 Myyjä M > V Vuokralleottaja sovitaan: 2 vuoden vuokrakaudesta jäännösarvo: e 2 vuoden päästä auto myydään sivulliselle markkinahintaan e = e > V:lle jos hinta on e, niin V:n on maksettava R:lle e RAHOITUSLEASING KULUTTAJALLE Rah.sop. Valmistaja/ Tukkukauppias Rahoittaja (vuokralleantaja) Tak.otto Kauppa Leasingsop. Kuluttaja asiakas (vuokralleottaja) Tav.toim. Tav.toim. Vähittäiskauppias

77 77 KuluttajansuojaL 7 luku säännökset kulutusluotosta jäännösarvo ei tarkoitusta alun alkaen, että kuluttaja asiakkaasta esineen omistaja Leasingsopimus täyttyy, jos vuokrakautta jatketaan vuokraobjekti palautuu myyjälle tak.ostosopimuksen perusteella asiakkaalle myönnetään osto optio käyvästä hinnasta LEASINGSOPIMUS JA SEN PANTTAUS RAHOITUSYHTIÖN LUOTONANTAJALLE esimerkkikuvaus: Rahoittaja Laina Panttaus Maksuliikenne

78 78 Leasingyhtiö (vuokralleantaja) Denuntiaatio Kauppa Leasingvuokraus Myyjä 1 n Obj.toimitus Asiakas vuokralleottaja kokonaisvaltainen tarkastelu koko järjestelyn osalta intressitahot riskipositiot LEASINGJÄRJESTELY OSANA PROJEKTIRAHOITUSTA osapuolten väliset oikeussuhteet rakennus ja käyttövaiheessa Vakuudet: * reaaliom. panttaus * urakka/kauppasop.siirto * leasingsop. siirto

79 79 vuokratakaus Urakka/myynti Rahoittaja > Leasingyhtiö < Urakoitsija/ < > Myyjä Koordinointisop. Takauksia Leasingvuokrat Tavaran toimitus Projektin osakkaat Projektiyhtiö Vuokralleottaja VUOKRAUSSOPIMUSTEN RAHOITUS Rahoittaja Yrityskiin.vja > Asiakas vuokralleantaja > vuokralleottaja (maksukyvyttömyys) 2. (maksukyvyttömyys)

80 80 1. Asiakas ja rahoittaja tekevät rahoitussopimuksen 2. Vuokralleantaja tekee vuokralleottajan kanssa vuokraussopimuksen 3. Vuokralleantaja siirtää sopimuksen rahoittajalle luototettavaksi 4. Rahoittaja maksaa vuokrasaatavan rahoitusosuuden korolla vähennettynä 5. Rahoittaja tekee vuokraussopimuksen siirtoilmoituksen vuokralleottajalle 6. Vuokralleottaja maksaa vuokraerät sopimuksen mukaisesti rahoittajalle VKL 3 luku vuokrasaatavan osalta vuokrasaatavan panttaus + esineen takaisinotto oikeus ja pantti /pidätysoik. yrityskiinnityksen merkitys; YrKiinL 4.3 käteispanttauskielto RAHOITUSVAKUUSLAKI JA VAKUUDEN SAAJAN OIKEUSASEMA yleisenä sääntönä vakuusoikeudessa on, että vakuudensaajalla ei ole oikeutta vapaasti myydä tai pantata luottoaikana (vakuusaikana) vakuudenantajalle kuuluvaa (omistus)oikeutta vakuudensaajalla on kuitenkin KK 10 luvun 6 :n perusteella edelleenpanttausoikeus, ei kuitenkaan suuremmasta arvosta tai muilla ehdoilla, kuin se hänellä on

81 81 edelleenpanttausoikeutta ei kuitenkaan ole luottolaitoksella LuottolaitosL 24 :n mukaan ilman vakuuden omistajan suostumusta RahVakL, joka tuli voimaan , muutti oikeudellista ympäristöä peruslähtökohdissa silloin, kun julkisen viranomaisen valvoma laitos on vakuudensaajana tai antajana RahVakL tekee mahdolliseksi uusien, kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla omaksuttujen vakuusmuotojen käytön: esim. arvopaperien myynti vakuustarkoituksessa (ns. vakuusluovutus) panttauksessa voidaan sopia siitä, että panttivelkojalla on oikeus luottoaikana myydä tai pantata vakuudeksi saamansa arvopaperit > velkojan on palautettava vastaava omaisuus viimeistään velan eräpäivänä parannettaisiin velkojan realisoimisvaltaa maksukyvyttömyystilanteessa takaisinsaantia koskevia rajoituksia velkojan hyväksi RAHOITUSVAKUUSLAIN SOVELTAMISALA laki koskee tilanteita, joissa luotto ja rahalaitos, sijoituspalveluyritys ja julkisyhteisö sekä eräät muut raha ja arvopaperimarkkinoilla toimivat laitokset antavat vakuuksia lisäksi sovelletaan tilanteeseen, jossa yritys antaa edellä tarkoitetulle

82 82 laitokselle vakuudeksi esim. joukkovelkakirjoja tai julkisesti noteerattuja osakkeita huom!! yksityishenkilöiden antamia vakuuksia laki ei koske toisin sanoen laki koskee seuraavia tilanteita: Vakuuden antaja Vakuuden saaja (1) Laitos > Laitos (2) Yritys > Laitos (3) Laitos > Yksityinen (teoreettinen) VAKUUSLUOVUTUS RAHOITUSVAKUUSLAIN YMPÄRISTÖSSÄ perinteisesti vakuusluovutuksiin sivullisia sitovana vakuusjärjestelynä on suhtauduttu kielteisesti

83 83 vakuusluovutuksia on käsitelty panttausta koskevien säännösten pohjalta > mikäli panttauksen julkivarmistusta koskevat edellytykset eivät täyty > vakuusluovutus on tehoton sivullisiin toinen lähestymistapa on jäsentää vakuusluovutus omistusoikeuden siirtoon perustuvaksi vakuudeksi > omatyyppinen vakuus arvopapereiden lainaus ja takaisinostosopimukset arvopapereiden hallinta siirtyy saajalle alkuperäisellä luovuttajalla on vain vastaavanlaisia arvopapereita koskeva saamisoikeus ArvopaperimarkkinaL 4:5a ; EVL 6 ja VarSiirtoVL 15 RahVakL 4 :ssä tarkoitettu vakuusluovutus edellyttää, että (1) henkilöpiiri on laissa tarkoitettu (laitos/yritys) ja (2) vakuuskohteena arvopaperi tai tiliraha vakuusluovutuksen kuvaus: Laitos/yritys 1. kauppa Laitos A > B Saamisoikeuden 2. palautus Omistaja haltija <

84 84 vakuusluovutuksen olennaisia tekijöitä ovat: (1) arvopapereiden/tilirahan omistusoikeus siirretään velan vakuudeksi; (2) Vakuuden saaja saa täyden määräysvallan niihin; ja (3) Vastaavat arvopaperit/tiliraha palautetaan tai niiden arvo sopimuksen mukaan kuitataan velkaa vastaan. vakuusluovutus perustuu osapuolten sopimukseen arvioitavana on sopimuskokonaisuus vakuusluovutuksessa omistusoikeus ja siihen liittyvä määräysvalta siirtyvät luovutuksensaajalle eli velkojalle luovutuksensaajalla on oikeus myydä arvopaperit tai käyttää niitä omien velkojensa vakuutena luovutuksensaajalla oikeus myös tuottoon, kuten osinkoon tai korkoon, joka erääntyy luovutuksen jälkeen, ellei muuta ole sovittu alkuperäisellä omistajalla on vain velvoiteoikeudellinen saamisoikeus, ei esineoikeutta oikeus vaatia sopimuskumppaniaan täyttämään sopimuksen mukaiset velvoitteensa joko palauttamalla vastaava omaisuus tai kuittaamalla vakuuden arvo velkaa vastaan jos vakuuden saaja on maksukyvytön ja asetetaan konkurssiin > alkuperäisellä omistajalla on vain konkurssivelkojan oikeudet oikeus kuitata palautussaatavansa vakuuden saajalle olevaa velkaansa vastaan jos vastaavan omaisuuden arvo ylittää velan määrän > vakuuden antaja voi valvoa saatavansa tältä osin ja saada sille jako osuutta

85 85 konkurssipesän varoista osapuolet voivat sopia rajoituksista vakuuden saajan vakuuteen liittyvistä oikeuksista tällainen rajoitus on mahdollista merkitä arvo osuustilille on myös mahdollista sopia, että luovutuksensaajalla tai luovuttajalla on oikeus jättää jälkimmäinen oikeustoimi tekemättä > jolloin vastakkaisten velvoitteiden arvot kuitataan jollei muuta ole sovittu, vakuuden saajan on eräpäivänä palautettava vakuuden antajalle täsmälleen vakuudeksi luovutettu määrä alkuperäisen kaltaisia arvopapereita vastaavasta omaisuudesta osapuolet voivat vapaasti sopia (OikTL 36 ) voidaan myös sopia kuittauksen käytöstä velan maksun ja omaisuuden palautuksen sijasta kuittauksessa palautettavien arvopapereiden arvot joudutaan arvostamaan (ks. RahVakL 8 ) vakuusluovutuksessa noudatetaan samoja sääntöjä kuin muutoinkin arvopaperin luovutuksessa sivullissitovuuden merkityksessä arvopaperin hallinnan luovutus luovutuksensaajalle arvo osuuden luovutuksen kirjaus arvo osuustilille denuntiaatio kolmannen hallussa olevan arvopaperin osalta palautettavat arvopaperit kirjataan alkuperäisen omistajan tilille vasta eräpäivänä PANTTIOIKEUS, JOHON LIITTYY PANTINSAAJAN MÄÄRÄYSOIKEUS normaalisti panttioikeudella luodaan pantinsaajalle etusija vakuudeksi

86 86 annetun omaisuuden arvoon sekä oikeus itse realisoida arvopaperit tai muu irtain pantti velan eräännyttyä RahVakL 5 lain soveltamisalaan kuuluvassa panttauksessa osapuolet voivat sopia ehdosta, joka siirtää pantattujen arvopapereiden tai tilirahan määräysvallan pantinsaajalle pantinsaajalla oikeus myydä panttiobjekti omaan lukuunsa pantinsaajalla oikeus perustaa niihin uusi panttioikeus / vakuusluovutuksen perusteella vakuusoikeus ehtoon voidaan liittää määräyksiä; esim. arvopaperinvälittäjä saa käyttää asiakkaan panttaamia arvopapereita vain sen määrän, joka tarvitaan kattamaan asiakkaan omiin kauppoihin liittyvät velvoitteet tarkoituksenmukainen järjestely arvopaperikaupan selvityksessä huomattava on, että vaikka määräysoikeuden käyttö olisi myönnetty sopimuksin pantinsaajalle, niin omistusoikeus arvopapereihin säilyy pantinantajalla, kunnes panttivelkoja käyttää de facto oikeuttaan ja luovuttaa paperit jos arvopaperit myydään edelleen, niin ostaja saa niihin täyden omistusoikeuden jos arvopaperit annetaan vakuudeksi, niin uuden pantinsaajan oikeudet määräytyvät yksinomaan hänen hyväkseen tehdyn panttaussitoumuksen perusteella RAHOITUSVAKUUSLAIN 5 :SSÄ TARKOITETUN PANTTAUKSEN KUVAUS

87 87 Omistaja Pantinsaaja laitos Uusi pantinsaaja/luov.saaja X > A > B Panttaus Panttaus Luovutus X:llä om.oik. arvopapereihin, kunnes A panttaa tai luovuttaa B:lle arvop. X:llä on myös yhtiöoikeudelliset hallinnoimisoikeudet saman ajan toisin sanoen se, että A:lla pantinsaajana on määräämisvalta arvopapereihin eli oikeus myydä tai pantata ne omaan lukuunsa ei lakkauta X:n omistusoikeutta niihin tämä lainsäädännöllinen ratkaisu poikkeaa aiemmasta yleisten oppien mukaisesta jäsennyksestä esineoikeudessa vrt. omistuksenpidätysehdon sivullissitovuutta tilanteessa, jossa luovutuksensaajalle on annettu oikeus jo luottoaikana luovuttaa objektin edelleen kolmannelle tai liittää toiseen esineeseen > ks. KKO 1977 I 4 > voidaanko tästä tehdä yleisempiä johtopäätöksiä esineoikeuden alalla, kun otetaan huomioon, että RahVakL on erityissäädös pantinsaajan oikeustoimeen perustuva luovutus tai panttaus on tehtävä yleisten esineoikeudellisten säännösten mukaisesti VASTAAVAN OMAISUUDEN PALAUTUSVELVOLLISUUS RahVakL 5.2

88 88 po. palautusvelvollisuus realisoituu, jos pantinsaaja on käyttänyt määräysvaltaansa panttivelkojan on huolehdittava siitä, että pantinantaja saa viimeistään eräpäivänä takaisin pantattua omaisuutta vastaavat arvopaperit tai tilirahan osapuolet voivat sopia ennalta, minkälaisia arvopapereita hyväksytään vastaavaksi omaisuudeksi ja voidaanko palautuksen sijasta tehdä suoritus kuittauksena pantinantajalla on vain velvoiteoikeudellinen saatava panttivelkojaa kohtaan siltä osin kuin vastaavan omaisuuden arvo ylittää velan määrän määräysvaltaa koskevaan sopimusehtoon liittyy pantinantajan kannalta taloudellinen riski samalla tavalla kuin vakuusluovutuksen yhteydessä tärkeätä on todeta, että pantinsaaja voi palauttaa vastaavan omaisuuden alkuperäisen vakuusjärjestelyn piiriin milloin tahansa ennen eräpäivää palautettavaan omaisuuteen ei saa kohdistua pantinsaajan perustamia vakuusoikeuksia tai muita rasituksia palautettu omaisuus tulee alkuperäisen pantinantajan (velallisen) omaisuuden piiriin ja (alkuperäisen) pantinsaajan panttioikeuden piiriin panttauksen katsotaan jatkuneen tässä tapauksessa keskeytyksettömänä ( > merkitystä takaisinsaannin ja etusijan kannalta) pantinantajan maksukyvyttömyystilanne > TakSL 14 pantinsaajan maksukyvyttömyystilanne > TakSL 10 PANTTIOIKEUDEN TOTEUTTAMINEN normaalisti sovelletaan KK 10 luvun 2 :ää ja elinkeinonharjoittajan