Palvelujen paikat saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisessa Lydia Heikkilä Tutkija SámiSoster ry

Transkriptio

1 Palvelujen paikat saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisessa Lydia Heikkilä Tutkija SámiSoster ry

2 Lähtökohtana Heikkilä, Lydia & Laiti-Hedemäki, Elsa & Pohjola, Anneli 2013: Buorre eallin Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Rovaniemi: LUP. Tietoa saamelaisten hyvinvointipalveluiden toteutumisesta, tilasta ja palvelutarpeista saamelaisalueella Saamelaisten näkemykset ja kokemukset palveluista ja niiden tarpeista hyvinvoinnin osatekijöistä Kohteena saamelaisalueen kuntien peruspalvelut Erityistarkastelun kohteena saamenkielisten palveluiden saatavuus sekä palvelutarpeet Kielen ja kulttuurisuuden huomioiminen palvelutekijöinä Vähemmistökansalaisen ääni; tietoa palvelunjärjestäjille, yhdenvertaisuuden seurantaan

3 Kulttuurinen hyvinvointi Mitä on hyvinvointi? Mikä on palvelujen paikka saamelaisten elämässä? (tarpeet, odotukset, tottumukset) Hyvinvoinnin määritys saamelaisten lähtökohdista (koettu hyvinvointi, kulttuurinen konteksti, paikallisuuden kudos) Vähemmistöasema ja alkuperäiskansojen laaja-alainen hyvinvointikäsitys Sosiaalinen ja terveydellinen, kieli, kulttuuri, identiteetti, elinkeinotoiminta, elämäntapa, yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, perinteinen tietämys ja uskomukset, luontoympäristö Mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen (itsemääräämisoikeus) Oikeudenmukaisuus, tasa-arvon kokemus, ihmisten osallisuus

4 Birget - Pärjääminen, hyvässä elämäntilanteessa eläminen Erilaisia strategioita Buorredilli, Buorre eallin Hyvä elämä - elanto, toimeentulo, terveys, turva, rauha, yhteisöllisyys, mielekkyys 1) Omat kyvyt, 2) yhteisön apu ja vaihto, (resurssit ja tietotaito, arvot ja normit), 3) yhteiskunnan tuki Kyky tulla toimeen vähällä, omatoimisuus ja pystyvyys Olosuhteisiin mukautuminen ja sopeutuminen valtakulttuurin paineisiin >RESILIENCE Vuorovaikutus luonnonympäristön ja lähiyhteisön kesken

5 Resurssit Luontosuhde Ihmisen omat kyvyt Sukulaissuhteet Báiki: yhteisö ja ympäristö Máhttu, osaaminen Ulkoiset kontaktit Kauppa, Jäämeren kalastus ym. Yhteiskunnan tuet ja toimet Väärtisuhteet Kulttuurisuus

6 Buresbirget, buresveadjin - Hyvinvointi Käsitteellinen siirtymä birget > buresbirget Palvelut, jotka tukevat pärjäämistä (osana perinteistä elinkeinotoimintaa), mahdollistavat kielen ja kulttuurin elinvoimaisena säilymisen Perinteisten elinkeinojen asema toimeentulon kulmakivenä, kulttuuristen ja yhteisöllisten suhteiden perustana Sosiaali(nen) turva Taustalla monimutkaiset yht.kunnalliset muutosprosessit: saamelaisalueen erityiset olosuhteet ja historialliset kehityspiirteet määrittävät pärjäämistä ja palvelujen sekä sos.turvan tarvetta ja toteutumista Birgen bággu/pärjäämisen pakko elinkeinojen ja toimintaympäristöjen muutoksessa sekä modernisaatiokehityksessä

7

8 Saamelaisten määrä kunnittain (Saamelaiskäräjät/Väestörekisteri 2011) Kunta Äänioikeutetut Kaikki ikäluokat yhteensä Enontekiö Inari Sodankylä Utsjoki Yht. saamelaisten kotiseutualueella Yht. Suomessa Yht. (Suomessa ja ulkomailla)

9 Saamelaisten lukumäärä saamelaisalueella ikäryhmittäin (Lähde Saamelaiskäräjät/Väestörekisterikeskus) Enontekiö Inari Utsjoki Lapin plk/skylä v v 25-34v v v v v v 85 -

10 Saamelaisten lukumäärä ikäryhmittäin 2011 (Lähde Saamelaiskäräjät, Väestörekisterikeskus) Saamelaisalue Muu Suomi v v 25-34v v v v v v 85 -

11 Saamelaisten palvelukokemukset - palvelujen saatavuus Saamelaisvastaajista 38 % piti sote-palvelujen saatavuutta hyvänä (vrt. koko maa 61%, Lappi 63%, Kansalaisbarometri) Palvelujen saatavuutta huonona piti 42% (koko maa 16%, Lappi 14%) Kuntakohtaiset erot suuret, samoin kuntien sisäiset Tulos heijastaa saamelaisalueen kuntien palvelujärjestelmän ominaispiirteitä Ratkaisevia etäisyydet, kunnan sisäinen palvelurakenne, kulkuyhteydet, kielisyys

12 Palvelujen saavutettavuus Keskittynyt palvelutarjonta, harva asutus, 4 kieltä Kuntakeskukset ja muutama palvelukylä (Sevettijärvi, Karigasniemi, Kaaresuvanto, Kilpisjärvi, Vuotso) palvelukeskittyminä Pitkät etäisyydet palveluihin: kuntakeskukseen enimmillään 200km, erityispalveluihin LKS Rovaniemelle 450km ja Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan lähes 700km (Nuorgam) Vrt. siedettävinä pidetyt palveluetäisyydet haja-asutusal km Vaikka asutus keskittyy, perinteisten elinkeinojen harjoittajat asuvat sivukylissä samoin kuin monet ikäihmiset Julkinen liikenne karsittu vähäiseksi, korvaava palveluliikenne (palvelulinjat) ei peittävää (mahdollinen kutsutaksi usein suomenkielinen) Edellyttää omien kulkuneuvojen käyttöä, erityisesti ikääntyvät tarvitseva kuljetusapua

13 Päivittäispalvelujen saatavuus saamelaisalueen kunnissa Pankkipalvelut Apteekkipalvelut Liikuntapalvelut Postipalvelut Kirjasto Erittäin vaikeaa Melko vaikeaa Melko helppoa Kauppa Erittäin helppoa Yläaste Ala-aste % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

14 Yksityiset terveyspalvelut Erittäin vaikeaa Melko vaikeaa Kunnalliset terveyspalvelut Melko helppoa Erittäin helppoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityiset sosiaalipalvelut Erittäin vaikeaa Kunnalliset sosiaalipalvelut Melko vaikeaa Melko helppoa Päivähoitopalvelut Erittäin helppoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

15 Kelan ja TE-toimiston palvelujen saatavuus Kelan palvelut Erittäin vaikeaa TE-palvelut Melko vaikeaa Melko helppoa Erittäin helppoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

16 Hyvinvointipalvelujen saatavuus suhteessa äidinkieleen

17 Kuntakohtaiset erot: Terveyspalvelujen saatavuus vaikeinta Vuotsossa (Sodankylässä) ja Inarissa Enontekiön ja Utsjoen vastaajista puolet koki helpoksi Inarissa suuri hajonta Matkan pituuden ja palveluiden saatavuuden välinen yhteys oli selvin Inarissa ja Vuotsossa. Utsjoella suurin osa koki lähipalveluiden saatavuuden helpoksi ja erityispalveluiden saatavuuden vaikeaksi. Pitkämatkaiset, eläkkeellä olevat naiset (I, U) ja peruselinkeinoja harjoittavat miehet kokivat vaikeammaksi kuin muut (E) Eläkkeellä olevat naiset ja palkkatyöläiset, joilla lyhyt matka palveluihin kokivat helpoksi

18 Palvelutyytyväisyys Yleinen tyytyväisyystaso valtakunnan tasoa alhaisempi: Saamelaisista 55 % tyytyväisiä terveyspalveluihin 28 % tyytyväisiä sosiaalipalveluihin Vrt. suomalaisista 61 % tyytyväisiä sote-palveluihin (Kansalaisbarometri 2011) Suuria eroja kunnittain, palvelualoittain, ikäryhmittäin, kieliryhmittäin: Utsjoella 36 % terveyspalveluihin tyytyväisiä Enontekiöllä 88 % yleislääkäripalveluihin tyytyväisiä Tyytymättömimpiä: erikoislääkärinpalveluihin (rtg, fys terap., mielenterveyspalvelut) (vrt. keskimäärin n % tyytyväisiä )

19 Sosiaalipalvelujen osalta matkan pituus ja palvelutyytyväisyys olivat jossain määrin yhteydessä toisiinsa (etenkin Enontekiöllä ja Inarissa). Ilmiö oli huomattavasti loivempi kuin saatavuuden suhteen. Sosiaalipalvelutyytyväisyydessä oli joitakin kuntakohtaisia eroja. Inarin ja Enontekiön vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisimpiä sosiaalipalveluihin. Vuotson vastaajat olivat selvästi tyytymättömämpiä (mutta vastaajia oli vain 12 ja joidenkin osakysymysten kohdalla vain 4 Ikäihmiset tyytyväisempiä sosiaalipalveluihin kuin muut (vrt. valtakunnan tasolla päinvastoin) Perinteisten elinkeinojen harjoittajat hieman tyytymättömämpiä sosiaalipalveluihin

20 Saamenkielisten terveyspalvelujen saatavuus (N=26-51) Yleislääkäri Kotisairaanhoito Kouluterveydenhuolto Sairaalan vuodeosasto 8 64 Äitiys-ja lastenneuvola 7 54 Työterveydenhuolto Erikoislääkäri Laboratorio kyllä ei Fysioterapia 3 74 Mielenterveyspalvelut 2 62 Röntgen 1 76 Hammashoito

21 Saamenkielisten sosiaalipalvelujen saatavuus (N=57-70) Auttaja-Aslak, Veahkki ym Lasten päivähoito Kielipesätoiminta Vanhuspalvelut Kotipalvelu Sosiaalityöntekijä kyllä Omaishoidon tuki Toimeentulotuki ei Palveluasuminen 8 51 Vammaispalvelut 5 52 Lastensuojelu 4 55 Päihdepalvelut

22 Kulttuurinen palvelutyytyväisyys Tyytyväisyys ja valinnanmahdollisuus (Exit, Voice, Loyalty) Vähän vastauksia, paljon EOS Kulttuurinen koodi ei haluta valittaa ja antaa itsestä kuvaa valittajana myös pelko, että kritiikin seurauksena menettää nykyisetkin palvelut Kunta- ja palvelukohtaiset erot suuret erilaiset profiilit Saamenkielisistä palveluja on edelleen vähän, vaikka tilanne on parantunutkin; Miten palveluja voi tarvita, jos niitä ei ole?

23 Tulkin käytössä laatuongelmia Lähes puolet tyytymättömiä saamenkielisistä palveluista tiedottamiseen (46%) Internetin käyttö lähinnä pankkipalveluissa, ei toistaiseksi täydentävä vaihtoehto Siirtymä puhelinpalveluihin (Kela, TE) vaikeuttanut palvelua, pärjääminen edellyttää suomenkielen hyvää taitoa ja osaamista

24 STM:n erillismääräraha saamenkielisten sote-palveluiden tuottamiseen merkittävä, mutta ei riittävä, kaipaa myös kuntakohtaisen profiloitumisen mahdollistamista (monet kunnat eivät ole STM:n erillismäärärahan ohella tuottaneet juurikaan muita saamenkielisiä palveluja, vaikka rahoitus on tarkoitettu tukemaan palvelutuotantoa ja kehittämistyötä niillä aloilla, joilla se muuten olisi vaikeaa käynnistää) Kulttuurisensitiivisiä palveluita kehitteillä (esim. mettäterapia, saamenkielinen ja kulttuurilähtöinen kotiapu Järjestöjen rooli palvelutuottajana vielä vähäinen, sen sijaan suuri merkitys kielen ja kulttuurin sekä saamelaisten yhteiskunnallisen aseman vahvistamisessa ja saamelaisten sosiaalisen kanssakäymisen lisääminen

25 Palvelutarpeet

26 Saamenkieliset ja kulttuurilähtöiset palvelutarpeet Palvelut kolmella saamen kielellä > kieli- ja ammattitaitoisen hlöstön saatavuus Kielipesä- ja päivähoitopalvelujen saatavuus parantunut saamelaisalueella; tarve muualla Suomessa kasvanut; sisältöjen kehitys, ammattitait. työvoima Saamenkielisille ja kulttuurilähtöisille vanhusten palveluille kasvava tarve (kotipalvelu, hoivapalvelu, muistisairaiden palvelut) Saamenkielisiä psykososiaalisia ja perhepalveluja ei ole tarjolla, kaksikielisten perheiden tuki Terveydenedistämismenetelmät, työterveyshuolto Terveydenhuollon testit (muistitestit, puheen kehityksen seuranta ym.) Tulkkauksen laatu ja etätulkkausmenetelmät

27 Johtopäätökset ja pohdinta Julkiset hyvinvointipalvelut ovat valtayhteiskunnan ja saamelaisten kohtaamisareenoita samalla oikeuksien toteutumisen peili Kysymys palveluita laajempi: henkinen hyvinvointi, elinkeinojen, kulttuurin, yhteisöllisyyden ja kielen säilymisen tukeminen; kokonaisvaltaisuus ja kulttuurinen sensitiivisyys Mitä palvelurakenneuudistuksen lupaukset palvelujen saatavuudesta ja lähipalveluista sekä uudelleen organisoitavista erityispalveluista tarkoittavat saamelaisten hyvinvointipalvelujen kannalta Miten saamenkieliset palvelut voisivat vahvistaa identiteettiä, kieltä ja kulttuuria? Omakieliset palvelut tärkeitä luodessaan saamenkielelle käyttöympäristöjä

28 Pohdinta: Paljon palveluja tarvitsevien saamelaisten asema ja tarpeet? Näkökulmat: Omakielisyys, culturally safe, saatavuus>saavutettavuus, tarvevastaavuus > Lähi-/erikois-/erityispalveluissa Konkreettisten esimerkkien kautta ilmiötiikan lähiluenta! Pienet palvelujen käyttäjämäärät, kriittiset tarpeet Kielen ja kulttuurin tuomat lisähaasteet palvelutarpeisiin ja -tuotantoon Pitkät välimatkat, rajat ylittävät palvelualueet? Palvelukokonaisuuksien eheys/pirstaleisuus? Palvelujen soveltuvuus kohderyhmän erityistarpeisiin ja elämänkontekstiin? Asiakkaan palveluosaaminen (palveluohjaus ja asiointituki)? Ammattihenkilöstön osaaminen, asenteet, valmiudet?

29

30

31