MUISTIO POLIITTISEN PÄÄTÖKSEN AIKAANSAAMISEKSI Toivo Tammisalo
|
|
- Kaija Aaltonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO POLIITTISEN PÄÄTÖKSEN AIKAANSAAMISEKSI Toivo Tammisalo Muistion tarkoitus on saada poliittinen päätös Suomessa Helsinki-Tallinna rautatietunnelin tutkimuksen ja suunnittelutyön käynnistämiseksi vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita. Alustavan hankesuunnitelman otsikko on, Helsinki-Tallinna rautatietunneli. Oikotie Eurooppaan, ja se valmistui Sen toimittaja on Matti Asunmaa ja laatijoina muutamat Helsingin kaupungin virkamiehet yksityishenkilöinä (kansalaisaloite). Otteita ja kommentteja muistiosta Helsinki-Tallinna tunneli olisi koko Suomen taloushistorian merkittävimpiä yksittäisiä hankkeita. Heti hankkeen julkaisemisen jälkeen olin kiinnostunut siitä. Tilasin muistion ja ymmärsin konsulttina edellä esitetyn aloitteen suuren merkityksen. Tutkittuani hanketta, totesin idean olevan hyvän, mutta ajankohta sen toteuttamiselle ei ollut oikea. Tämän vuoksi Suomenlahtikäytävähankkeelle on ollut vain eduksi sen toteuttamisen siirtyminen. Tällä hetkellä suureksi paisuneet liikenne- ja muutkin tarpeet puhuvat suunnitelman toteuttamisen puolesta. Lainaus, "Tunneli luo edellytykset todellisen Helsinki-Tallinnakaksoiskaupungin muodostumiselle." Mutta uusin näköala on sellainen, että se voi olla ratkaiseva askel myös EU:n ja Venäjän yhteisen talous- (tai vapaakauppa-)alueen syntymiselle. Sekä EU:lla että varsinkin Venäjällä on olemassa hajoamisen uhka, jos nykyinen talouskriisi vielä pahenee, tai uusiutuu. Tämä olisi suuri vahinko, sillä tällöin menetettäisiin edellä esitetty mahdollisuus. Poliittisen päätöksen tarve Venäjän demokratiavajeeseen on suhtauduttava kärsivällisesti, sillä kansa, jolle demokratia on uusi asia, ei ole heti valmis sen vastuulliseen toteuttamiseen. EU:nkin demokratiassa olisi paljon korjaamisen varaa. Tätä asiaa olen jo selvittänyt muistiossa Miksi olen työtön. Mediassa on esitetty toivomuksia, että ennen eduskuntavaaleja tulevat kansanedustajaehdokkaat ilmoittaisivat, minkälaista politiikkaa he aikovat toteuttaa. Tämä viittaa siihen, että kansalaiset haluaisivat suoraan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Käytännössä tämä merkitsisi yleensä vain puolueiden lyhyen aikavälin, eli neljän vuoden mittaisia tavoitteita. Tästä on jo kuitenkin riittävästi vain huonoja kokemuksia, sillä ensin pitäisi sopia pitkän aikavälin (n. 10 vuotta) tavoiteohjelma. Tämä johtuu siitä, että haluttu tulevaisuus voidaan toteuttaa vain siten, että se
2 luodaan. Kansalaisten on voitava esittää toiveensa siitä, minkälaisen tulevaisuuden he itselleen ja lapsilleen haluavat. Tämä voidaan saada selville vain järjestämällä mielipidekysely, jossa on useita harkittuja vaihtoehtoja. Esiin tulevat onnellisen elämän edellytykset. Samoin esiin tulevat ajatukset tulevien sukupolvien elämän helpottamisesta. Tähän tilanteeseen sopii hyvin jo osittain tutkittu Suomenlahti käytävä (tunneli) hanke, joka toteuttaisi ehkä parhaiten edellä esitetyt tavoitteet ja siksi juuri siitä pitäisi järjestää mielipidekysely. Jos hanketta kannatetaan, puolueet joutuvat ottamaan sen pitkän aikavälin tavoitteeksi. Jos ja kun poliittinen päätöksentekojärjestelmä sopii tästä pitkän aikavälin tavoiteohjelmasta, niin ihmeet eli toiveet alkaisivat toteutua. Ensimmäinen ihme on sellainen, että jos puolueet kokevat tavoitteen tärkeäksi, syntyy yleinen sovittelun halu sen toteuttamiseen. Tämän jälkeen herää kysymys, miksi politiikassa näin kauan on toimittu aivan väärin ja miksei kukaan ole sanonut tätä aikaisemmin. On kyllä sanonut, esimerkiksi Suomen pankin pääjohtaja Klaus Varis jo 40 vuotta sitten, mutta poliitikkoja se ei ole kiinnostanut. Poliittisella päätöksellä hankkeen aloittamiseksi on kiire Mediassa on ollut tietoja siitä, että ulkomaiset sijoitukset Suomeen ovat vähenemässä ja täällä jo ennestään olevat yritykset vähentävät toimintojansa. Jo pelkkä tieto Suomenlahti-käytävän tutkimuksen aloittamisesta voi merkitä sijoittajien kiinnostuksen lisääntymistä Suomeen ja Baltian maihin. Kysymys on Suomenlahti-käytävän mukanaan tuomasta nopeasta liikenneväylästä Venäjältä Suomen kautta aina Puolan rajalle saakka. Tällöin Suomi ja Baltia saavat erikoisedun uuden teollisuuden sijoittuessa tämän liikenneväylän tuntumaan. Tällöin raaka-aineet, energialähteet (myös Suomen uudet ydinvoimalat) ja kasvava markkina-alue sijaitsisi uuden tuotantolaitoksen läheisyydessä. Samoin syntyisi edellytykset kahden metropolityyppisen kaupungin syntymiselle, nimittäin kaksoiskaupunki Helsiki-Tallinnan ja Pietarin. Korostan vielä Venäjän suurten raaka-ainevarojen merkitystä, ja sen suunnattomia metsävaroja, jotka tulevaisuudessa voivat ylittää öljyn ja kaasun myyntitulot. Poliittinen päätös tarvitaan myös siksi, että suunniteltujen reittivaihtoehtojen vuoksi meren alla oleva kallioperä olisi tutkittava (akustiset ja seismiset tutkimukset) Helsingin ja Tallinnan välillä. Vasta tämän jälkeen hankkeesta voidaan tehdä kustannusarvioita ja aikaa kuluu ehkä pari vuotta. Samalla olisi päätettävä reitin kulku Helsingin ohitse tai alitse. Jo ennen tutkimuksen aloittamista olisi hanke esitettävä Venäjälle ja EU:lle, jotta heidän näkemyksensä hankkeesta ja sen rahoituksesta olisi tiedossa. Myös Kiina olisi otettava huomioon, sillä se on kiinnostunut suurten hankkeiden rahoittamisesta. Hanke on toteutettavissa siten, ettei se rasittaisi Suomen valtion vuotuista budjettia. Periaatepäätös tarvitaan myös siksi, että Suomesta on loppumassa soraharjut Etelä-Hämeestäkin ja Uudenmaan kalliotkin ovat vaarassa. Kovan kiviaineksen tarve Suomenlahden eteläpuolella on tiettävästi vielä suurempi kuin Suomessa. Tietooni tulleen laskelman mukaan louheen myynnillä voitaisiin peittää noin 4 % louhintakustannuksista. Hanke olisi luonnonsuojelullisestikin tärkeä, sillä Suomen soraharjut voitaisiin rauhoittaa massiiviselta soranotolta ja samalla Itämeren ja Suomenlahden pintaliikenne ei toistaiseksi kasvaisi.
3 Muuta tietoa 1997 päivätystä hankesuunnitelmasta Tunnelihanke on teknillisesti ja taloudellisesti realistinen, jonka toteutus riippuu yhteiskunnan innovatiivisestä tahdosta ja kyvystä lievittää työttömyyttä ja elvyttää talouselämää. "Hanke edistää suomalaisen kalliorakentamisen osaamisen kehittämistä entistä kilpailukykyisemmäksi" "Pietarin metron rakentajat voivat toteuttaa Suomenlahtitunnelin Tallinnan puolella tarvittavan rampin, koska siinä voidaan soveltaa Pietarissa käytettyä teknologiaa" "Kalliorakentamisen osaaminen Suomessa on jo korkealla tasolla, mutta merenalainen rautatietunnelihanke loisi mahdollisuuksia edelleen kehittää teknistä osaamista alueella, jolla markkinat ja kysyntä tuleva nopeasti kasvamaan Euroopassa ja koko maailmassa" Katso google, hakusana usko anttikoski. Olisiko Suomenlahti-alikäytävä kannattava? Tätä hanketta olen kuullut vastustettavan siksi, ettei Ranskan (62,5milj.asuk.) ja Britannian (61,5milj.asuk.) välinen kanaalikaan ole ollut kannattava. Pääasiallisin syy tähän on ollut jo aikaisemmin pitkälle kehitetty pintaliikenne ja lyhyt välimatka. Eräs syy on myös hankkeen rahoituksessa. Tunnelin valmistuttua piti heti ryhtyä kuolettamaan rakentamiskustannuksia liikennemaksuilla. Kaiken lisäksi poraustyön alkuvaiheessa sattunut suunnistusvirhe ja pehmeä liitukallio nostivat kustannuksia. Suomenlahti alikäytävä tulee palvelemaan EU-27 (500milj.) ja Venäjän (141,5 milj.) eli noin 650 milj. asukkaan välittömiä tai välillisiä tarpeita. Lisäksi teollistuneimman Venäjän ja EU:n välillä on hankala ja pitkä merimatka, joka aiheuttaa kuljetusten logistiikan kannalta turhia ylimääräisiä kustannuksia ja liikenteen hitautta. Tilastokeskus on lopettanut Suomen kauttakuljetusten tilastoinnin (transito) v Hyvän käsityksen tilanteesta antaa (paria lamavuotta lukuun ottamatta) kymmenien kilometrien pituiset rekkajonot rajanylityspaikoillamme. Rekoille tulee pitkän merimatkan päätteeksi vielä pitkä ajomatkan läpi Etelä Suomen. Turun yliopiston tekemän katsauksen mukaan Venäjän omilla satamilla ei ole tarpeeksi suurta kapasiteettia hoitaa liikenneruuhkaa. Katsauksessa mainittiin Suomen luotettavuus kauttakulkuliikenteen hoitamisessa. Meriliikenteen osalta saa tietoja Merenkulkulaitokselta ja öljynkuljetuksista Venäjältä Suomeen saa tullilta, sekä rautatieliikenteestä VR:ltä. Minkälainen kannattavan tunneliosuuden pitäisi olla? Jotta liikennekäytävä olisi kannattava, alkuolettamukseni olisi, että se vaatisi kaksoisraiteet. Siis mahdollisuuden syöttää raideliikennettä tasaisin väliajoin kumpaankin suuntaan. Seuraavaksi olisi ehkä kannattavaa saada kaista energian ja tietoliikenteen siirtämiselle. Siis sähkön, tietoliikenteen ynnä muun saman kaltaisen siirtämiselle. Harkittavaksi tulisi ottaa myös tuleva sähköautoliikenne, joka sekin vaatisi kaksi ajokaistaa. Suunnitelmiin voisi lisätä mahdollisuus porata sille oma väylä myöhemmin, koska siirtyminen sähköautoliikenteeseen vaatii pitkän sopeutumisajan. Kuitenkin tuleva ja jo tiedossa oleva öljypula tulee lisäämään sähköautojen määrää. Pitkä tunneli edellyttää, että polttomoottorikäyttöiset ajoneuvot siirretään ilmastointikustannusten vuoksi junakuljetuksina. Tämä merkitsee käytännössä myös sitä, että tavara tulee kulkemaan pääasiassa konteissa ja että rekkoja tarvitaan vain keräily ja jakelupäässä. Tämä tulisi merkitsemään suuria säästöjä kuljetusten logistiikassa Suomelle ja varsinkin Venäjälle.
4 Kuka omistaa tunnelin ja kuka hoitaa liikennöintitoiminnan? Vaikka tämän hankeen talous on alustavassa suunnitelmassa ajateltu perustuvaksi yhdistysmuotoon, sen suuruus ja alkupääoman tarve puoltavat Oy-muotoa. Sen pääomistajaksi ehdottaisin alkuvaiheessa Suomen valtiota ja osaomistajiksi niitä valtioita, joiden kautta liikenne kulkisi. Siis Baltian maita. Suomen valtio voisi jakaa omistustaan liikenneministeriölle, jolloin VR ja Tieliikennelaitos voisivat tulla yhtiön osakkaiksi. Yhtiön nimi voisi olla esimerkiksi Suomenlahti Käytävä Oy. Julkinen yhtiö voisi siitä tulla, jos on mahdollista säätää laki, ettei yhtiön osakeenemmistöä voi kukaan muu osakas tai ryhmä hankkia itselleen. Osakeyhtiömuoto vähentäisi julkisen vallan rahoitusosuuden tarvetta. Suomen valtio voisi jatkossa harkita vetäytymistä vähemmistöosakkaaksi yhtiössä. Näin suuri hanke on syytä perustaa liiketaloudellisesti kannattavalle perustalle. Se pitää panna tuottamaan voittoa, jotta sitä hoidettaisiin hyvin ja jotta se kiinnostaisi sijoittajia. Nämä toiminnot kuuluisivat tunneliorganisaatiolle. Liikennöintiorganisaatio olisi toinen tärkeä elin, joka keräisi tunnelimaksut ja vastaisi liikennöintitoiminnasta. Tässä yksikössä olisivat mukana ainakin Suomen VR, Helsingin kaupungin metroyksikkö, Viron rautatiet, tai myös jokin muu yritys. Alkurahoitus pitäisi tulla julkiselta sektorilta, tai sen takaamilla lainoilla. Voitaneen myös ajatella, että EU ja Venäjä hoitaisivat suunnittelun rahoituksen, koska ne tästä hankkeesta hyötyisivät eniten. Myöhemmin sijoittajina voisivat olla esimerkiksi eläkerahastot. Suurin hyöty tulee kuitenkin työllisyyden ja elämän olosuhteiden parantumisesta ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden maille, mutta se merkitsisi myös koko EU:n ja Venäjän käsittävän talousalueen toteutumisen nopeutumista. Tässä on kysymys tilaisuudesta, josta mikään osapuoli ei pitäisi voida kieltäytyä. Varovaiset tunnustelut ovat kuitenkin osoittaneet, etteivät ainakaan ns. vanhat puolueet ole osoittaneet kiinnostusta, vaikka niille syntyisi mahdollisuus ratkaista pysyvästi maamme työllisyys-, velka- ja kasvuongelmat pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Mitä oikotie Eurooppaan voisi merkitä Suomelle Ensinnäkin Suomen vientiteollisuudelle se voisi merkitä yli 10 %:n tuottavuuden kasvua. Tämä väite perustuu siihen, että Ruotsi laski saavansa 10 %:n vientiedun Suomeen verrattuna heti manneryhteyden valmistuttua Eurooppaan. Lisäprosentit tulevat siitä, että sisämaassa sijaitsevat yritykset, varsinkin kaivosteollisuus, saavat satamakaupungin edut, koska lähin lastauspaikka tulee olemaan lähin rautatiepysäkki. Koko Suomea voitaisiin teollistaa, sillä maa muuttuu muun Euroopan suhteen saarivaltiosta mannervaltioksi ja logistiikka edut ovat merkittävät. Toinen merkittävä etu tulee olemaan ilmaston muuttumisen myötä se, että Suomesta voi kehittyä maailman ympärivuotinen lomailukeskus sopivan viileän kesän ja puhtaiden vesistöjen sekä vielä puhtaan maaseutuasutuksemme vuoksi. Eroaisimme kaupunkimaisista aurinkorannoista siten, että vesistömme ja talviurheilukeskuksemme tarjoisivat kalastus- metsästys- talviurheilu ja monia muitakin sellaisia elämyksiä, joita kaupunkiympäristössä ei voi kokea. Rautatieyhteys manner Euroopasta Suomeen merkitsee myös vähitellen varsinkin kaksoiskaupunki Helsinki-Tallinnan kehittymistä Pietarin ohella pohjoismaiden metropoleiksi. Matkustajaliikenteen vilkastumisen lisäksi tavaraliikenteessä voitaisiin siirtyä konttien käyttöön. Sitten kun Suomenlahti käytävä valmistuu, sen koko kuljetuskapasiteetti saattaa olla loppuunmyyty. Hankkeen rahoitus ei ilmeisesti olisi ongelma, sillä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa pitäisi Venäjän ja EU:n toivomukset ottaa huomioon ja osallistuminen hankkeen rahoitukseen.
5 Valtiovarainministeriön viimeisin esitys velkakierteen katkaisemiseksi Ministeriö esittää 10 miljardin euron leikkauksia valtion velkakierteen katkaisemiseksi 15 vuoden kuluessa. Tavoitteen saavuttamiseksi esitetään lisäksi verojen korottamista 1.5 mrd. vuodessa. Tämä esitys merkitsee kuitenkin mahdotonta yhtälöä. Kuinka verotuksen kiristämistä voidaan käyttää tasapainon saavuttamiseksi, koska juuri se on ollut epätasapainon suurin syy? Leikkaukset ovat kyllä paikallaan, mutta paras vaihtoehto olisi hakeutua kasvu-uralle. Siksi jäljellä on vain yksi vaihtoehto, kasvu ja leikkaukset. Tämä toimenpide antaisi mahdollisuuden vähitellen keventää verotusta, joka puolestaan kiihdyttäisi lisää kasvua. Siksi talouden kasvattaminen olisi tärkein ja varmin keino. Toisella sijalla voisi olla varovaiset leikkaukset, jotka eivät saisi liiaksi vaikeuttaa peruspalveluja. Ne voisivat kohdistua pääasiassa valtionapujärjestelmään, joka vaatisi perusteellisen tutkimuksen ja sen tuloksien perusteella tilapäisen jäädyttämisen. Keskustelin nykyisestä finanssikriisistä erään analyytikon kanssa ja hänen mukaan maailmalla on parhaillaan menossa aikaa vievä viivytystaistelu tilanteen selvittämiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Koska hallitus ja poliittiset puolueet eivät ole esittäneet mitään konkreettista keinoa, millä saataisiin tällä hetkellä tarvittava talouden kasvu alulle, jäljelle jää vain veronkorotukset ja jättileikkaukset, joilla molemmilla on lamaa syventävä vaikutus. Jos näin tapahtuu EU:n valtioiden piirissä, se merkitsee puoluevallan jääkautta ja Länsimaiden kansantalouksien joutumista idän holhoukseen. Pidäkkeettömän puoluevallan ongelma on se, ettei sillä ole valtataistelun vuoksi mahdollisuuksia pitkäjänteiseen talouspolitiikkaan. Tämän vuoksi sillä on lähes aina hätä ja korjaamaan ryhdytään vasta sen jälkeen, kun se on jo housuissa. Valtavat verotulot ja velkarahat menevät osittain hukkaan, jos pitkäjänteinen talouspolitiikka saattaa olla harhateillä, tai kokonaan puuttua. Perimmäinen syy lienee puolueiden välinen valtataistelu, jonka vuoksi puolueet ovat tulleet riippuvaisiksi etujärjestöistä. Suomella ei kuitenkaan ole suurta hätää ja tuskin tuleekaan, kun vain osaamme toimia järkevästi. Metsissämme on liikaa puuta ja metsäteollisuutemme on vielä hyvässä iskussa nostamaan vientiään suhdanteiden paranemisen myötä. Samoin muukin vienti on elpymässä, mutta työllisyyden kannalta varsinainen nykyhetken ja tulevaisuuden jättipotti saattaisi olla Suomenlahden alittava liikennekäytävä suoraan Eurooppaan. Mitään parempaa ei ole näköpiirissä, sillä jo tieto tutkimuksen aloittamisesta on tuomassa tehdaspaikkavarauksia ja töiden aloittaminen välittömästi ja välillisesti tuhansia työpaikkoja. Suomi Sampo Oy Toivo Tammisalo hallituksen puheenjohtaja Yhteiskuntasuunnittelun konsultti
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
Talouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK
Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK Lähtökohdat Suomen logistinen asema Kaukana globaalista markkinasta; 2 vuorokauden etäisyys Keski-Euroopasta!
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 153 FinEst Link -aloite Helsingin ja Tallinnan välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi HEL 2015-013756 T 04 03 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valtuuttaa
EU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin
Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin Suomesta solmukohta TEN-T-ydinverkon kehittäminen TEN-T-ydinverkon jatko Perämeren ympäri Tallinnan tunneli, Rail Baltica, yhteydet Keski-Eurooppaan
Säästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla
Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka
Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014
Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
Kiinan Rautatieliikenne www.nurminenlogistics.com Nurminen Logistics tänään 132 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on yli 130 vuoden kokemus ulkomaankauppaan liittyvästä laadukkaasta
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.
Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta sähkö- ja energia-alaan, erityisesti ilmastonäkökulman kautta.
Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?
Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle
SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services
SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics
FinEst Link -projekti
FinEst Link -projekti Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin toteutettavuusselvitys 2016-2018 Pekka Sauri, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Uudenmaan liiton maakuntaparlamentissa 24.11.2016 FinEst
Suomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista. Sakari Nurmela
Suomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 6. 2.6.7. Kyseessä on Kantar
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e
YIT:n maantieteellinen laajentuminen
1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n
TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012
TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.
Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015
Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?
MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne
Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen
Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014
Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO
EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta
KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta
JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle
Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Vuorineuvos Jorma Eloranta Teknologiateollisuus ry 17.4.2012 Note: Kauppatase (balance of trade) = tavara vienti tavaratunoti, (Vaihtotase
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
Elisan hallituksen vastauksen perustelut Novator Finland Oy:n ehdotukselle 27.11.2007
Elisan hallituksen vastauksen perustelut Novator Finland Oy:n ehdotukselle 27.11.2007 Yhteenveto Novatorin ehdotuksista Yhtiön nykyisten hallituksen jäsenten vapauttaminen tehtävistään Hallituksen uusien
Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös
Toimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema
Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group
Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan)
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1) Toimintakate -27,78-27,51-28,05-29,03-11,77-12,06-12,39 Verotulot 22,10 22,54 23,17 24,22 13,65 13,27
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
Verkostoidu Porin seudulla -hanke
Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta
Antoine de Saint-Exupéry
14.2.2013 Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä. - Ole hyvä - kesytä minut! se sanoi. - Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
Mihin tarvitaan omistajia?
OHJELMA Mihin tarvitaan omistajia? Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelman julkistus Avaussanat Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma
Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä
Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet
Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :
Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine
TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus
TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita
Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn
Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
Etelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho
Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen
Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?
Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
Hallituksen talouspolitiikasta
Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta
Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen
Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä
Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki
Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
Maailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
edellä kuntakokeilussa
edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä