Vuosikertomus ja vastuuraportti 2009

Transkriptio

1 Vuosikertomus ja vastuuraportti 2009

2

3 Sisältö 4 Etera on asiantuntija työeläkkeissä 6 Avainlukuja Eteran uutisvuosi Etera soveltaa vastuuraportoinnissaan kansainvälistä GRI-ohjeistoa 9 Talous kääntyi hitaaseen kasvuun 10 Toimitusjohtajan katsaus: Vakuutusten myynti oli vilkasta Taloudellinen vastuu 12 Taloudellista turvaa sadoilletuhansille suomalaisille 16 Etera sijoittaa pitkäjänteisesti 19 Etera maksoi eläkkeitä lähes miljardi euroa Sosiaalinen vastuu 20 Etera panostaa henkilöstön hyvinvointiin 25 Asiakkaat arvostavat laadukasta palvelua ja asiantuntemusta 31 Eteralla on laajat yhteistyöverkostot Ympäristövastuu 32 Ympäristövastuu on kiinteä osa toimintaa Hallinto ja ohjaus 36 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 43 Hallintoneuvosto 44 Hallitus 47 Tilintarkastajat 47 Neuvottelukunnat 48 Johtoryhmä 49 Johtavat toimihenkilöt 49 Eteran takuupääoman omistajat 50 Sisällön vertailu GRI-ohjeiston suosituksiin

4 Etera on asiantuntija työeläkkeissä Missio Eteran perustehtävä on tuottaa vakuutetuille työntekijöille ja vakuutuksenottajille hyvinvointia ja taloudellista turvaa. Visio Etera on menestyvä, asiakasta arvostava työeläkeosaaja. Arvot Asiakkaan arvostaminen Osaaminen Uudistuminen Vastuullisuus ja kannattavuus Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta, edistää työhyvinvointia ja panostaa työurien pidentämiseen. Asiakkaan arvostaminen ja vastuullisuus ovat toiminnan perusta. Etera on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, jonka omistavat vakuutuksenottajat, vakuutetut työntekijät ja takuupääoman omistajat. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous. Toimielimiä ovat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Etera vakuuttaa työntekijöitä ja yrittäjiä kaikilta toimialoilta. Työntekijöitä vakuutetaan työntekijän eläkelain TyEL:n mukaan ja yrittäjiä yrittäjän eläkelain YEL:n mukaan. Etera perustettiin vuonna Se on toiminut avoimilla työeläkemarkkinoilla vuodesta 2007 lähtien. Siihen saakka Etera vastasi ainoana eläkeyhtiönä LEL- ja TaEL-alojen työeläketurvasta. Etera on kokenut osaaja: sillä on lähes 50 vuoden kokemus eläkevakuuttamisesta. Tuloksekkaita työhyvinvointipalveluita ja vaivatonta vakuuttamista Etera tarjoaa yrityksille, yhteisöille, yrittäjille ja kotitalouksille lakisääteistä työeläkevakuuttamista ja siihen liittyviä vakuutus-, eläke-, työhyvinvointi- ja rahoituspalveluita. Eteran asiakkaista suuri osa on rakennusalan yrityksiä. Viime vuosina asiakaskunta on laajentunut muun muassa hoiva-, hyvinvointi-, henkilöstövuokraus- ja palvelualoille. Eteran vahvuuksia ovat tuloksekkaat työhyvinvointipalvelut. Ne hyödyttävät sekä työntekijää että yritystä. Etera panostaa voimakkaasti verkkoliiketoiminnan kehittämiseen ja sähköisiin palveluihin. Tutkimusten mukaan vakuuttaminen on Eterassa vaivatonta ja palvelu asiantuntevaa ja ystävällistä. Etera tuottaa hyvinvointia ja taloudellista turvaa. Se takaa vakuutetuilleen eläketurvan vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle. Vakuutetun lähiomaisilla on oikeus perhe-eläkkeeseen. Ammatillisen kuntoutuksen avulla työuraa voidaan pidentää, jos työkyky on heikentynyt. Eläkkeenhakijoille ja -saajille Etera tarjoaa luotettavaa palvelua ja taloudellista turvaa. Vastuullisuus on Eteran toiminnan lähtökohta Vastuullisuus on osa lakisääteistä eläketurvaa hoitavan työeläkeyhtiön toimintaa. Keskinäisenä työeläkeyhtiönä Etera vastaa toiminnastaan omistaja-asiakkailleen. Vastuu ulottuu kuitenkin laajalti yhteiskuntaan, sillä Etera vastaa usean sadantuhannen asiakkaan eläketurvasta. Hallinnon organisointi YHTIÖKOKOUS HALLINTONEUVOSTO VAALIVALIOKUNTA HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA PUHEENJOHTAJISTO TARKASTUS- VALIOKUNTA JOHTORYHMÄ Eläkeasiain neuvottelukunta Työnantajien ja yrittäjien neuvottelukunta Vakuutettujen neuvottelukunta Neuvottelukunnat ovat hallituksen nimittämiä, epävirallisia yhteistyöelimiä. Eteran vuosikertomus

5 Ohjeet ja periaatteet, joita Etera noudattaa Hyvä vakuutustapa -ohje Juridinen compliance -ohjeistus Sijoitussuunnitelma Omistajaohjauksen periaatteet Sisäpiiriohje Riskienhallintasuunnitelma Kuvaus Eteran sisäisestä valvontajärjestelmästä Sisäisen tarkastuksen suunnitelma Ohje lahjonnan estämisestä Kilpailuoikeuden noudattamista koskeva ohje Ohje rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä ja selvittämisestä Hallinnon työjärjestys Tarkastusvaliokunnan ja puheenjohtajiston työjärjestys Johtoryhmän työjärjestys Valmiussuunnitelma Tietoturvapolitiikka Kriisiviestintäohje Tasa-arvosuunnitelma Työpaikkakiusaamisen ja henkisen väkivallan käsittelyohje Asiakirjojen käsittely- ja arkistointiohje. Vastuullisuus on Eteran liiketoimintastrategian lähtökohta. Corporate governance -suositukset ohjaavat Eteran hallintoa ja johtamista. Eettiset periaatteet huomioidaan toiminnassa. Tutkimukset osoittavat, että Etera toimii arvojensa mukaisesti. Eteralla on kirjallisia ohjeita ja periaatteita, joita noudattamalla varmistetaan toiminnan lainmukaisuus ja eettisyys sekä hyvän hallintotavan noudattaminen. Näitä ovat muun muassa hyvä vakuutustapa -ohje, juridinen compliance -ohjeistus, sijoitussuunnitelma, omistajaohjauksen periaatteet, riskienhallintasuunnitelma, kilpailuoikeuden noudattamista koskeva ohje sekä lahjonnan vastainen ohje. Eettisesti kestävää, kohtuullista ja oikeudenmukaista toimintaa Eläkepäätökset tehdään oikea-aikaisesti ja oikeudenmukaisesti. Hyvä vakuutustapa tarkoittaa, että Eteran toiminnan on oltava eettisesti kestävää, kohtuullista ja oikeudenmukaista. Asiaa ei arvioida pelkästään Eteran, vaan myös vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvauksensaajien kannalta. Etera kohtelee vakuutuksenottajia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Lisäksi Eteran liiketoimien, sopimusten ja sijoitusten on oltava markkinaehtoisia. Eteran käyttämät sopimusehdot ovat kohtuullisia, eikä Etera rajoita vakuutuksenottajaa valitsemasta vapaasti muita sopimuskumppaneita. Etera toimii samoilla markkinoilla muiden työeläkeyhtiöiden kanssa ja noudattaa kilpailuoikeutta. Eteran toimintaa valvovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Finanssivalvonta. Etera seuraa lainsäädännön ja muun toimintaympäristön kehitystä ja ottaa muutokset aktiivisesti huomioon toiminnassaan. Se osallistuu myös lainsäädännön ja toimintaympäristön kehittämiseen yhteistyössä viranomaisten ja vakuutusalan muiden toimijoiden kanssa. Sosiaalinen vastuu on vastuuta eläketurvan hoidosta omistaja-asiakkaille eli vakuutuksenottajille, työntekijöille ja takuuosuuden omistajille sekä sidosryhmille. Se on myös vastuuta henkilöstöstä. Taloudellinen vastuu on vastuuta lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanosta eli vakuuttamisesta, eläkkeiden maksamisesta ja eläkevarojen turvaamisesta sijoitustoiminnan avulla. Ympäristövastuu on vaikuttamista kestävään kehitykseen Eteran pääkonttorissa ja sijoituskiinteistöissä. Eteran organisaatio Eteran vuosikertomus 2009 TOIMITUSJOHTAJA Hannu Tarkkonen ASIAKKUUDET JA VAKUUTTAMINEN Hannu Tarkkonen ELÄKKEET Eläkejohtaja Kari Härkönen SIJOITUKSET Sijoitusjohtaja Mika Pesonen RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS Riskienhallintapäällikkö Timo Tarkkanen AKTUAARI Aktuaarijohtaja Timo Mäkelä VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Riitta Heinonen LAKIASIAT JA HENKILÖSTÖ Johtaja Tuula Kallio TALOUS Talouspäällikkö Vesa Kananen ICT Tietohallintojohtaja Helena Sorri VAKUUTUSLÄÄKETIEDE Ylilääkäri Juhani Juntunen

6 Avainlukuja Muutos, % Taloudellinen vastuu TyEL-palkkasumma, milj YEL-työtulosumma, milj Vakuutusmaksutulo, milj ,5 Eläke- ja kuntoutuskulut, milj Vastuunjakokorvaukset, milj Vastuuvelka, milj Sijoitukset käyvin arvoin, milj Sijoitustuotto käyvin arvoin, milj Sijoitustuotto käyvin arvoin, % 10,3-17,0 Toimintapääoma, milj Vakavaraisuusasema 2,3 2,2 Vakavaraisuusaste 18,5 14,0 Kokonaisliikekulut, milj Kokonaistulos, milj Hoitokustannustulos, % 98,4 101,7 Asiakashyvitykset, milj. 7,1 4,3 65 Asiakashyvitykset, % palkkasummasta 0,3 0,2 Henkilöstökulut, milj Sosiaalinen vastuu TyEL-sopimusasiakkaat YEL-vakuutukset TyEL-vakuutetut Eläkkeensaajat Henkilöstö keskimäärin Ympäristövastuu Energiankulutus, MWh Vedenkulutus, m Jätteiden määrä, tonnia 79,7 91,1-13 Jätteiden hyötykäyttöaste, % Jätekustannukset, Yhtiökokous Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran yhtiökokous pidetään kello 15:00 Eteran auditoriossa, osoitteessa Pasilankatu 4 B, Helsinki. Lisätietoa verkossa Eteran tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2009 ovat luettavissa internetissä osoitteessa etera.fi. Eteran internetsivuilta löytyvät myös Eteran julkaisemat tiedotteet ja osavuosiraportit. Eteran vuosikertomus

7 Eteran uutisvuosi 2009 Tammikuu Hallituksen puheenjohtajat ja valiokunnat valittiin. Eteran hallituksen puheenjohtajana jatkoi Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimitusjohtaja Lasse Johansson. Varapuheenjohtajina jatkoivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija Mikko Nyyssölä ja Rakennusliitto ry:n II puheenjohtaja Kyösti Suokas. Etera palkittiin vuoden 2008 parhaana rakennuttajana. Palkinnon myönsi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Helmikuu Pakkalankujan hoivakodissa vietettiin harjannostajaisia Vantaalla. Eteran rakennuttamassa hoivakiinteistössä on tilat sekä lasten päiväkodille että vanhuksille. Maaliskuu Etera julkaisi vuoden 2008 tuloksensa. Vakavaraisuus säilyi turvaavalla tasolla ja uusien vakuutusten myynti vilkastui. Sijoitusten tuotto oli -17,0 %. Etera.fi uudistui. Uusi verkkopalvelu palvelee eri asiakasryhmiä aiempaa yksilöllisemmin. Huhtikuu Kuopion Yrittäjät ry ja Etera palkitsivat vuoden senioriyrittäjän. Palkinnon sai 90-vuotias yrittäjä Väinö Lätti. Eteran varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous valitsi Eteran hallintoneuvostoon neljä uutta jäsentä. Toukokuu Eteran työeläkeotejakelut alkoivat. Etera lähetti työeläkeotteen työntekijälle ja yrittäjälle touko-marraskuussa. Kesäkuu Eteran omistama Tilkka juhli avajaisiaan. Entinen keskussotilassairaala siirtyi uuteen aikakauteen juhlavasti Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä (kuva alla). Tilkassa toimivat Esperi Care Oy:n hoivapalvelukeskus, Laser Tilkka Oy, FysioSporttis Oy ja Fazer Amica. Etera myi Swing Life Science Centerin toimistotalot Espoon Keilaniemestä saksalaisen Commerz Real AG:n hallinnoimalle rahastolle. Heinäkuu Etera julkaisi uuden ilmoitustavan, Eteran Nopsan. Nopsa helpottaa vakuuttamista entisestään. Sen avulla eläkevakuutusmaksut ovat aina ajan tasalla. Elokuu Etera julkaisi osavuosituloksensa. Vakuutusmaksutuloa Etera sai 239 miljoonaa euroa. Sijoitukset tuottivat 2,6 %. Syyskuu Isolta Oy palkittiin vuoden sähköisimpänä yrityksenä Menestyvä yritys -tapahtumassa, jonka Etera ja pääkaupunkiseudun uusyrityskeskukset järjestivät. Lokakuu Eteran Työterveyspäivän teemana oli tuki- ja liikuntaelinterveys. Eteran Työterveyspalkinto luovutettiin Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto Suomen Tule ry:lle. Eteran 3T-tutkimus julkistettiin. Se osoitti, että tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vaanivat edelleen raskaan työn tekijöitä. Marraskuu Eteran palkkahallintopäivät keräsivät ennätysmäärän, yli kuulijaa 13 eri paikkakunnalla. Eteran asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset valmistuivat. Vakuutusasiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Eläkeasiakkaiden tulokset pysyivät hyvällä tasolla ja kuntoutusasiakkaat ovat entistä tyytyväisempiä. Eteran hallitukseen valittiin uusi jäsen ja varajäsen. Hallituksen jäseneksi valittiin Lemminkäinen Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja Robert Öhman ja varajäseneksi Suomen Varamiespalvelu Oy:n hallintojohtaja Ilpo Toivonen. Hallintoneuvoston kokouksessa valittiin myös Eteran vaalivaliokunnan jäsenet. Joulukuu Hannu Tarkkonen nimitettiin Eteran toimitusjohtajaksi. Eteran hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi Eteran varatoimitusjohtajan Hannu Tarkkosen alkaen. Entinen keskussotilassairaala Tilkka siirtyi uuteen aikakauteen ja juhli avajaisiaan kesäkuussa. Tilkassa toimivat Esperi Care Oy:n hoivapalvelukeskus, Laser Tilkka Oy, FysioSporttis Oy ja Fazer Amica.

8 Etera soveltaa vastuuraportoinnissaan kansainvälistä GRI-ohjeistoa Etera soveltaa vastuuraportoinnissaan kansainvälistä Global Reporting Initiativen (GRI) G3-ohjeistoa. Raportissa kuvataan Eteran taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta, ja se keskittyy erityisesti taloudelliseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Raporttiin on valittu Eteran ja suomalaisen työeläkeyhtiön toiminnan kannalta olennaiset GRI-indikaattorit. Etera raportoi yhteiskuntavastuusta vuosittain osana vuosikertomusta. Tämä on Eteran kolmas yhdistetty vuosikertomus ja vastuuraportti, ja se käsittelee tilikautta Edellinen raportti julkaistiin keväällä Etera noudattaa raportoinnissaan lakeja ja asetuksia, sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan ohjeita ja määräyksiä sekä soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan suosituksia. Raportoidut tiedot kattavat taloudellisen ja sosiaalisen vastuun osalta koko Eteran toiminnan. Ympäristötunnusluvut on raportoitu ainoastaan Eteran pääkonttorin osalta. Tytäryhtiöiden tietoja on raportoitu kiinteistösijoitusten yhteydessä. Raportointi keskittyy olennaisiin näkökohtiin Eterassa on selvitetty yhteiskuntavastuun kannalta olennaisimmat näkökohdat ja keskitytty niistä raportoimiseen. Olennaisuuksia määriteltäessä on huomioitu sidosryhmien odotukset, Eteran strategia ja liiketoiminnan tavoitteet. Huomiota on kiinnitetty myös kestävän kehityksen trendeihin sekä työeläkemarkkinoihin ja -toimijoihin. Etera seuraa sidosryhmiensä odotuksia ja mittaa toiminnan tuloksellisuutta erilaisten tutkimusten avulla. Asiakastyytyväisyyttä ja yrityskuvaa tutkitaan vuosittain, työyhteisön toimivuutta ja esimiestyötä seurataan vuorovuosin. Hallitus tekee itsearvioinnin. Palautetta toiminnasta saadaan myös neuvottelukunnilta ja asiakasraadeilta. Eteran keskeiset sidosryhmät ovat omistaja-asiakkaat ja tulevat asiakkaat eläkeasiakkaat henkilöstö yhteistyökumppanit alihankkijat ja tavarantoimittajat työeläke- ja finanssialan toimijat viranomaiset ja päättäjät elinkeinoelämä ja työmarkkinajärjestöt media. Eteran yhteiskuntavastuun olennaiset näkökohdat sidosryhmittäin Eläkkeenhakijat ja -saajat sekä kuntoutusasiakkaat Vakuutusasiakkaat Henkilöstö Ympäristö Yhteiskunta Eläkkeiden maksaminen ajallaan ja moitteettomasti Hakemuksen käsittelyn oikeellisuus ja nopeus Osaava ja ystävällinen asiakaspalvelu ja riittävä tiedottaminen Kilpailukykyiset asiakashyvitykset Asiakassuhteen hoito ja henkilöstön ammattitaito Verkkopalvelujen kehittäminen, vakuuttamisen vaivattomuus Työhyvinvointipalvelujen tarjoaminen Liiketoiminnan tehokkuus Hyvä johtaminen ja esimiestyö Palkitseminen Henkilöstön ammattitaito ja osaamisen kehittäminen Henkilöstön työterveys ja työhyvinvointi Työn ja vapaa-ajan tasapaino Tasa-arvo Energiankulutuksen ja CO 2 -päästöjen vähentäminen Paperinkulutuksen vähentäminen Jätteiden vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen Omistettujen kiinteistöjen ympäristöasioiden ohjaaminen Matkustamisen ympäristövaikutukset Ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa Lakisääteisestä työeläketurvasta huolehtiminen Osallistuminen lainsäädännön ja työeläkejärjestelmän kehittämiseen Ihmisten työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen Sosiaaliset infrahankkeet (palvelutalot, senioriasunnot, lastentarhat) Vastuullisen sijoittamisen periaatteet Ympäristö- ja työvoimanäkökohtien huomioiminen rakennuttamisessa Yleishyödyllisten tahojen tukeminen, yhteistyöhankkeet, sponsorointi, poliittiset tuet Eteran vuosikertomus

9 Talous kääntyi hitaaseen kasvuun Suomen kokonaistuotanto supistui vuonna 2009 noin 8 prosenttia edellisvuodesta. Merkit talouden käänteestä vahvistuivat vuoden toisen neljänneksen jälkeen, mutta kasvu jäänee vaimeaksi vuoden 2010 loppupuolelle saakka. Tuotannosta leikkautui lyhyessä ajassa yli kolmen vuoden talouskasvu. Talouden taantumaa edelsi maailmanlaajuinen finanssikriisi, joka romahdutti osakekurssit vuoden 2008 lopulla. Suomen talous syöksyi taantumaan, kun maailmankauppa ja vienti supistuivat rajusti vuoden 2008 lopussa. Työttömyys paheni nopeasti, mutta ennakoitua maltillisemmin. Työttömyysaste oli vuoden 2009 lopussa noin 8 prosenttia, ja sen arvioidaan nousevan vuonna 2010 noin 10 prosenttiin. Monet maat, myös Suomi, elvyttivät julkista talouttaan voimakkaasti, mikä vaikutti markkinoihin. Yhdysvalloissa finanssimarkkinat alkoivat elpyä maaliskuussa. Kehittyvillä markkinoilla jo alkuvuosi oli vakaampaa aikaa. Myös Euroopassa nähtiin merkkejä talouden elpymisestä. Rakennustuotanto väheni voimakkaasti Taantuma vähensi voimakkaasti rakennustuotantoa. Uudisrakentamisen volyymi putosi neljänneksen edellisvuodesta. Vilkas korjausrakentaminen tasoitti tilannetta. Suhdannenäkymät ovat parantuneet alkuvuodesta 2010, mutta eivät ole vielä tasaantuneet. Työelämäryhmältä esitys työurien pidentämiseksi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan johdolla toiminut eläkeneuvotteluryhmä sai tehtäväksi maan hallitukselta selvittää keinoja työurien pidentämiseksi. Ryhmä ei päässyt yksimielisyyteen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtajan Jukka Ahtelan johdolla toiminut työelämäryhmä jätti yksimielisen raporttinsa Se esitti keinoja, joilla edistetään työkykyä ja työhyvinvointia sekä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja parannetaan työllistymistä työuran aikana. Kummankin työryhmän yhteisenä tavoitteena oli löytää keinoja eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. EU-tasoisen solvenssi II -direktiivin täytäntöönpano Työeläkevakuutusyhtiöiden sääntelyyn vaikuttaa mittava EUtasoisen solvenssi II -direktiivin täytäntöönpano. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lokakuussa 2009 työryhmän valmistelemaan direktiivin kansallista voimaan saattamista ja käsittelemään eräitä muita vakuutuslainsäädäntöön liittyviä asioita. Direktiivi on saatettava voimaan viimeistään Vakavaraisuussäännöksiä muutettiin Joulukuussa 2008 tuli voimaan syksyn finanssikriisin seurauksena nopeasti valmisteltu laki, jolla työeläkelaitosten vakavaraisuussäännöksiä muutettiin parantamaan riskinkantokykyä. Muutokset ovat voimassa vuoden 2010 loppuun, ja niitä jatkettaneen vuoden 2012 loppuun. Työryhmä uudistaa vakavaraisuussääntelyä Toukokuussa 2009 sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän uudistamaan vakavaraisuussääntelyä. Tavoitteena on vähentää työeläkemaksun pitkän aikavälin korotustarvetta, estää liiallista riskinottoa ja välttää se, ettei työeläkelaitosten riskinkantokykyä tarpeettomasti rajoiteta. Tavoitteena on myös arvioida eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevan väliaikaisen lainsäädännön vaikutuksia ja muutostarvetta. Hallitus antoi helmikuussa 2010 eduskunnalle lakiesityksen väliaikaislainsäädännön jatkamisesta kahdella vuodella vuoden 2012 loppuun. Elinaikakerroin käyttöön Vuoden 2010 alusta otettiin käyttöön elinaikakerroin, joka pienentää vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeitä. Näin varaudutaan ihmisten elinajan pitenemiseen. Työkyvyttömyys- ja osa-aikaeläkkeitä koskevia säännöksiä muutettiin vuoden 2010 alusta. Nuorena työkyvyttömäksi tulevien eläkkeen tasoa parannettiin ja eläkkeellä olevien työhönpaluuta edistettiin. Muita lainsäädäntöuudistuksia Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli luonnoksen hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan nykyistä tarkempia säännöksiä eläkelaitoksen selvitystilasta ja konkurssista. Hanke ei ole edennyt lausuntojen jälkeen. Syyskuussa Eläketurvakeskuksen säätelyä pohtinut selvityshenkilö ehdotti, että Eläketurvakeskuksesta muodostetaan julkisoikeudellinen laitos sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen. Ministeriössä on valmisteltu myös eläkelaitosten kilpailuun vaikuttavan lainsäädännön muuttamista tammikuussa 2007 julkaistun selvityshenkilön raportin pohjalta. 9 Eteran vuosikertomus 2009

10 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vakuutusten myynti oli vilkasta Etera myi uusia vakuutuksia markkinaosuuttaan selvästi enemmän. Sijoitukset tuottivat hyvin. Vakavaraisuus vahvistui. Talouden taantuma teki vuodesta kuitenkin haastavan, ja vakuutusmaksutulo laski. Eteran merkitys suomalaisen eläketurvan hoitajana on suuri, sillä se maksoi eläkkeitä henkilölle lähes miljardi euroa. Siirto- ja myyntiluvut osoittavat, että eläkeyhtiö voi toimia työeläkemarkkinoilla ilman pankki- ja vakuutusryhmittymää. Itsenäisenä vaihtoehtona toimiminen on joissakin tapauksissa selvä kilpailuetu. Monet yritykset haluavat päättää itse sopivasta finanssipalvelukokonaisuudesta ja sen joustavasta muuttamisesta. Tavoitteena markkinaosuuden kasvattaminen Teemme aktiivisesti työtä parantaaksemme kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Pystyimme vähentämään kokonaisliikekuluja edellisvuodesta merkittävästi, ja työ jatkuu. Kehitämme parhaillaan liiketoimintaa kasvattaaksemme tulevaisuudessa markkinaosuuttamme. Tehostamme toimintaa ja johtamista sekä otamme käyttöön uudistetun organisaation toukokuussa Näillä toimenpiteillä on myös henkilöstövaikutuksia. Tähtäämme siihen, että uusi organisaatio tukee vielä aiempaa paremmin myyntiä ja laadukasta asiakaspalvelua. Panostamme voimakkaasti verkkoliiketoimintaan. Sähköinen, reaaliaikainen vakuuttaminen kuuluu kilpailuetuihimme. Tarjoamme verkkopalveluissa myös tietoa ja työkaluja yleiseen ja yrityskohtaiseen työhyvinvoinnin lisäämiseen. Vakuutettujen palveluita kehitämme siten, että eläkettään voi arvioida ja eläkehakemuksen voi tehdä verkossa. Sähköinen työeläkeote voi korvata paperisen jo vuonna Sähköiset palvelut nopeuttavat toimintaa ja säästävät yleistyessään pitkällä aikavälillä kustannuksia. Nuorten eläkkeet ovat vakava ongelma Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi Eterassa peräti yhdellä vuodella 58 vuoteen. Näin suuri muutos johtui toisaalta työkyvyttömyyseläkehakemusten vajaan viidenneksen vähenemisestä ja toisaalta vanhuuseläkehakemusten huomattavasta lisääntymisestä suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtymisen myötä. Työkyvyttömyyseläkehakemusten voimakas väheneminen johtuu osaltaan ennaltaehkäisevästä työstä terveyden ja työhyvinvoinnin eteen. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, että mitä aiemmin työkyvyn heikkenemiseen puututaan, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan. Työhyvinvointitoiminta tuottaa tulosta ja selviä säästöjä yrityksille. Tutkimuksemme osoittavat, että työkyvyttömyysriskiä voidaan pienentää työhyvinvoinnin avulla. Edelleen suuri osa työntekijöistä siirtyy kuitenkin työelämästä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, ja nuorten, alle 35-vuotiaiden eläkkeet ovat viidessä vuodessa kaksinkertaistuneet. Suurin syy ovat mielenterveyden häiriöt. Tämä on yhteiskunnallisesti vakava ongelma. Eteran vuosikertomus

11 Työurien pidentäminen on Eteran tavoitteena Panostamme edelleen työntekijöiden jaksamiseen ja työurien pidentämiseen. Ensisijaisia keinoja ovat työhyvinvoinnin tukeminen ja ammatillinen kuntoutus sekä asenteisiin vaikuttaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen. Ikääntyvässä Suomessa työuria pitää saada pidemmiksi, jotta eläkkeiden rahoitus pystytään turvaamaan ja työvoimatarve tyydyttämään pitkällä aikavälillä. Jukka Ahtelan työelämäryhmä on esittänyt hyviä keinoja muun muassa työterveyshuollon ja työhyvinvointitoiminnan kehittämiseksi. Esitykset vaativat jatkovalmistelua ja yhteistä tahtoa toimia. Tarvitaan sekä halua jatkaa työntekoa että kotimaisia työpaikkoja. Työeläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla Voimme olla tyytyväisiä työeläkejärjestelmän kestävyyteen. Pari viime vuotta on osoittanut, että työeläkejärjestelmä on kestänyt finanssikriisin ja sopeutunut talouden taantumaan hyvin. Työeläkejärjestelmä tasaa taloudellisten kriisien ja sijoitustuottojen heilahteluista aiheutuvan riskin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä eläkejärjestelmän kestokyky riippuu kansantalouden tilasta; elinkeinoelämän tuottokyvystä ja työllisyyden kehityksestä. Osittain rahastoivan työeläkejärjestelmän etuna on, että se tasaa sukupolvien välistä eläkkeiden rahoitusta. Työntekijöille on taattu tietyntasoinen työeläke. Työeläkkeitä ei pienennetä tilapäisen talousnotkahduksen vuoksi, eikä riskiä kanna eläkkeensaaja, vaan työeläkelaitokset ja -järjestelmä yhdessä. Kilpailu toimii hajautetussa työeläkejärjestelmässä Työeläketurvan hoito on keskittynyt viime aikoina. Eläkesäätiöiden ja -kassojen purkaminen on merkinnyt kahden suurimman eläkeyhtiön kasvua entistä suuremmiksi. Yhtenä syynä voidaan pitää purkamiselle suotuisaa säätelyä. Lainsäädännöllisten toimintaedellytysten tulisi olla myös tulevaisuudessa sellaiset, että työeläkejärjestelmä pysyy hajautettuna ja toimijoita on useampia. Työeläkejärjestelmän kilpailua tulisi edistää sosiaaliturvan lähtökohdista ja ottaa huomioon toimijoiden vakuutuskantojen erot. Hajautettu työeläkejärjestelmä lisää kilpailua ja parantaa sekä työnantajien että vakuutettujen palveluja. Monien toimijoiden sijoituspäätöksistä ja erilaisista näkemyksistä hyötyvät etenkin kotimaiset pääoma-, arvopaperi- ja kiinteistömarkkinat. Myös sijoitusriskit pienenevät. Meillä on takana työntäyteinen vuosi. Kiitän henkilöstöä hyvästä työpanoksesta ja toivon innostusta tuleviin haasteisiin. Hannu Tarkkonen toimitusjohtaja 11 Eteran vuosikertomus 2009

12 TALOUDELLINEN VASTUU Taloudellista turvaa sadoilletuhansille suomalaisille Etera vastaa ihmisen eläketurvasta ja maksaa eläkettä eläkeläiselle. Eläketurvasta huolehtiminen edellyttää vastuullista toimintaa, asiantuntevaa sijoittamista ja tarkkaa riskienhallintaa. Eläkkeitä maksettiin lähes miljardi euroa. Taantuma heijastui myös Eteran toimintaan, mutta loppuvuodesta tulokset paranivat: sijoitustuotot kohenivat, vakuutusten myynti oli vilkasta ja vakavaraisuus vahvistui. Vakuutusmaksutulolla mitattuna Eteran markkinaosuus oli 5,4 prosenttia vuonna 2009 (5,6 % v. 2008). Etera maksoi 975 miljoonaa euroa eläke- ja kuntoutuskuluja vuonna 2009 (906 milj. v. 2008). Se oli 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vastuunjakokorvauksia yhteisesti kustannettavia eläkkeitä varten Etera sai 327 miljoonaa euroa (276 milj. v. 2008). Vuoden 2009 lopussa Eteralla oli sijoituksia 5 228,5 miljoonaa euroa (4 917,6 milj. v. 2008). Sijoitukset tuottivat 10,3 prosenttia (-17,0 % v. 2008). Kokonaistulos parani Eteran kokonaistulos parani selvästi. Vuonna 2009 se oli 209 miljoonaa euroa, kun se vielä edellisvuonna oli tappiollinen ( milj. v. 2008). Kokonaistulos muodostuu vakuutusliikkeen ja sijoitustoiminnan tuloksesta sekä hoitokustannustuloksesta. Vakuutusliikkeen tulos oli -11 miljoonaa euroa (-1 milj. v. 2008) ja sijoitustoiminnan tulos 220 miljoonaa euroa ( milj. v. 2008). Hoitokustannustulos oli 0,6 miljoonaa euroa (-0,7 milj. v. 2008). Kustannustehokkuuden parantamiseen kiinnitettiin Eterassa vuoden 2009 aikana erityistä huomiota. Kokonaisliikekulut vähenivät 7 prosenttia edellisvuodesta. Eteran liikekulut olivat yhteensä 47 miljoonaa euroa (51 milj. v. 2008). Merkittävä osa liikekuluista koostuu edelleen henkilöstö- ja tietojärjestelmäkuluista. Henkilöstökulut olivat yhteensä 19 miljoonaa euroa. Ne pienenivät 2 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vakuutusten siirtoliike oli melko vähäistä Vakuutusmaksutuloa Etera sai 537 miljoonaa euroa (569 milj. v. 2008). Se pieneni 5,5 prosenttia edellisvuodesta. YEL-vakuutusmaksutulon osuus oli 8,6 miljoonaa euroa (6 milj. v. 2008). Eteran vakuuttama TyEL-palkkasumma oli miljoonaa euroa (2 657 milj. v. 2008) ja YEL-työtulo 52 miljoonaa euroa (35 milj. v. 2008). Vakuutusten siirtoliike eläkeyhtiöstä toiseen oli melko vähäistä. Etera sijoittui siinä työeläkeyhtiöiden keskikastiin. Maksutuloa siirtyi Eterasta 5,1 miljoonaa euroa enemmän kuin tuli uutta tilalle (3,4 milj. v. 2008). Suurasiakassegmentissä vakuutusten siirtoliike on ollut Eteran kilpailuun siirtymisestä vuodesta 2007 lähtien voitollista. TyEL-sopimusasiakkaita oli vuoden lopussa ( v. 2008). Lisäksi TyEL-vakuutusmaksuja maksoi tilapäisesti asiakasta ( v. 2008). Vakuutettuja työntekijöitä oli vuoden lopussa ( v. 2008) ja yrittäjiä (2 666 v. 2008). Eteran vuosikertomus

13 Etera vuonna 2009 Uusien vakuutusten myynti oli vilkasta. Eteran osuus koko työeläkealan TyEL-vakuutusten myynnistä oli 16 %. Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos parani. Etera sijoittui työeläkeyhtiöiden keskikastiin vakuutusten siirroissa. Sijoitustuotto oli hyvä, 10,3 prosenttia. Etera maksoi eläkkeitä 975 miljoonaa euroa eläkkeensaajalle.

14 TALOUDELLINEN VASTUU 430 M Vakuutusmaksutulo 537 M 35 M Liikekulut ja lakisääteiset maksut Vastuunjakojärjestelmä 757 M Työnantaja 426 M 6M 72 M 218 M Työntekijä 111 M Sijoitustuotto 494 M Eläkevarat M Vuonna 2009 maksettavat hyvitykset 7 M Eteran rahavirrat 2009 Vakuutusmaksutuloa Etera sai 537 miljoonaa euroa, josta työnantajien maksuosuus oli 426 miljoonaa euroa ja työntekijöiden 111 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksutulosta Etera käytti lakisääteisiin maksuihin ja muihin kuin sijoitustoiminnan liikekuluihin 35 miljoonaa euroa. Lisäksi siirtymäkauden kuluja varten tehty liikekulukuormitus (6 milj. ) purkautui. Osa maksutulosta käytettiin tilivuonna maksettujen eläkkeiden rahoittamiseen eläkelaitosten yhteisen vastuunjakojärjestelmän kautta (430 milj. ) ja osa rahastoitiin tulevia eläkkeitä varten (72 milj. ). Sijoitukset tuottivat 494 miljoonaa euroa. Asiakashyvityksiin Etera siirsi 7 miljoonaa euroa. Suuri osa maksetuista eläkkeistä rahoitettiin suoraan vakuutusmaksutulolla vastuunjakojärjestelmän kautta (757 milj. ). Osa maksettiin eläkevaroista (218 milj. ). Yhteensä Etera maksoi eläkkeitä 975 miljoonaa euroa. Maksetut eläkkeet 975 M Uusien vakuutusten myynti oli vilkasta Uusien vakuutusten myynnissä Etera saavutti markkinaosuutta selvästi paremmat tulokset. Etera kasvatti osuuksiaan sekä uusien TyEL- että YEL-vakuutusten myynnissä. Uusista TyEL-vakuutuksista Etera nappasi 16 prosentin siivun (14 % v. 2008). Uusista YEL-vakuutuksista 8 prosenttia tehtiin Eteraan (7 % v. 2008). Vakuutusten myyntiluvut ovat olleet Eterassa kasvussa jo kolmena peräkkäisenä vuonna. Vakavaraisuus vahvistui Eteran vakavaraisuus oli vakaalla tasolla ja vahvistui vuodentakaisesta. Sijoitustoiminnan riskipuskurina toimiva toimintapääoma kasvoi kolmanneksen. Se oli vuoden lopussa 843 miljoonaa euroa (621 milj. v. 2008). Toimintapääoma on se osa varallisuutta, jota ei ole varattu varsinaisen eläkevastuun katteeksi. Eteran vastuuvelka eli tulevien eläkkeiden maksamiseen varattu rahamäärä oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (4 892 milj. v. 2008). Se kasvoi 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Vakavaraisuusaste eli toimintapääoman suhde vakavaraisuuden laskennassa käytettävään vastuuvelkaan oli 18,5 prosenttia (14,0 % v. 2008). Vakavaraisuusasemaa kuvaava toimintapääoman suhde vakavaraisuusrajaan oli 2,3 (2,2 v. 2008). Ilman vakavaraisuussäännösten väliaikaisia helpotuksia vakavaraisuusaste olisi 13,8 prosenttia ja vakavaraisuusasema 1,7. Asiakashyvityksiin Etera siirtää tänä vuonna 7,1 miljoonaa euroa (4,3 milj. v. 2009). Se on keskimäärin 0,3 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta (0,2 % v. 2009). Riskienhallinta on tärkeä osa toimintaa Eteran riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Sen tehtävänä on liiketoiminnasta aiheutuvien ja siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi, rajoittaminen ja valvonta. Eteran hallitus määrittää sisäisen valvonnan sisällön ja arvioi sen tilaa vuosittain. Hallitus hyväksyy vuosittain koko toiminnan kattavan riskienhallintasuunnitelman. Eteran liiketoimintastrategiassa arvioidaan keskeiset liiketoimintaa uhkaavat riskit ja niiden hallintamenetelmät. Riskienhallintaa suunnittelee ja koordinoi sekä siitä raportoi riskienhallintapäällikkö, joka toimii toimitusjohtajan alaisuudessa. Eterassa toimii riskienhallintaryhmä, jossa on kaikkien toimintojen edustus. Ryhmän puheenjohtajana toimii riskienhallintapäällikkö. Uusien TyEL- ja YEL-vakuutusten myynti kpl TyEL-vakuutukset kpl YEL-vakuutukset %* %* 7 %* 14 %* %* %* *Osuus kaikkien työeläkeyhtiöiden myynnistä Eteran vuosikertomus

15 Etera panostaa sähköisiin palveluihin Vakuutusmaksutulo Milj % +8 % -13 % -9,5 % -5,5 % Etera panostaa vaivattomiin verkkopalveluihin. Teemme jatkuvasti töitä, jotta työeläkeasioiden hoito sujuu asiakkailtamme helposti ja joustavasti, tuotepäällikkö Eija Savolainen Eterasta kertoo. Uudistunut etera.fi-verkkopalvelu avattiin maaliskuussa 2009, ja kesällä lanseerattiin uusi ilmoitustapa Eteran Nopsa. Noin 90 prosenttia Eteran asiakkaista vakuuttaa sähköisesti Vuonna 2009 YEL-vakuutusmaksutulon osuus oli 8,6 milj. (6 milj. v. 2008) Etera uudisti verkkopalvelunsa Etera uudisti verkkopalvelunsa täysin vuonna Eteran Ekstranet, Renki-palvelu, internetsivusto ja erilliset teemasivustot yhdistettiin yhdeksi palveluksi. Kaikki Eteran sähköiset palvelut löytyvät nyt samasta osoitteesta. Verkkopalvelu-uudistuksen lähtökohtana olivat erilaisten asiakkaiden tarpeet. Uusi etera.fi palvelee eri asiakasryhmiä entistä yksilöllisemmin, Savolainen sanoo. Vakuutustoimintaan liittyviä riskejä ovat vakuutusmaksutulon ja vastuuvelan riittävyys suhteessa Eteran vastuulla oleviin menoihin. Vakuutustekniset riskit analysoidaan aktuaaritoiminnossa vuosittain, ja ne otetaan huomioon Eteran riskienhallintasuunnitelmassa. Operatiivisen toiminnan olennaisimmat riskit liittyvät tietojärjestelmiin, prosesseihin, henkilöstöön ja asiakkuuksiin. Ne kartoitetaan toimintokohtaisesti osana vuosisuunnittelua. Niitä seurataan ja niistä raportoidaan vuoden aikana. Toiminnan lainmukaisuus varmistetaan riippumattomalla juridisella compliance -toiminnalla, jota koordinoi Compliance officerina laki- ja henkilöstöasioista vastaava johtaja. Hän ylläpitää myös yhtiön sisäpiirirekisteriä ja valvoo hallituksen vahvistaman sisäpiiriohjeen noudattamista. Riskienhallintapäällikkö toimii toimitusjohtajan alaisuudessa myös riippumattomana sisäisenä tarkastajana, joka arvioi sisäisen valvonnan tilaa ja riittävyyttä sekä tekee kehitysehdotuksia. Eteran Nopsa helpottaa vakuuttamista Etera lanseerasi kesällä 2009 myös uuden sähköisen palkkatietojen ilmoitustavan. Eteran Nopsan tavoitteena on helpottaa työeläkeasioiden hoitoa entisestään. Nopsassa yhdistyvät kuukausi- ja vuosi-ilmoitustapojen parhaat puolet. Nopsa säästää aikaa ja vaivaa, Savolainen kertoo. Nopsan etuna on, että eläkevakuutusmaksut ovat aina ajan tasalla. Nopsan rinnalla valittavana ovat edelleen myös kuukausi- tai vuosi-ilmoitustavat. Eteran kokonaistulos Tuloksen synty, milj Vakuutusliikkeen tulos Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin + muut korkoerät Vastuuvelan tuottovaatimus Hoitokustannustulos* 0,6-0,7 1,5 - - Kokonaistulos * Vuoteen 2006 asti Etera ei laskenut hoitokustannustulosta. 15 Eteran vuosikertomus 2009

16 TALOUDELLINEN VASTUU Etera sijoittaa pitkäjänteisesti Eteran sijoitustoiminnassa korostuvat turvaavuus, tuottavuus, pitkäjänteisyys ja laatu. Vuonna 2009 sijoitukset tuottivat hyvin. Kestävän ja hyvätasoisen eläketurvan edellytyksenä on toiminnan taloudellinen vastuullisuus. Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa Eterassa sitä, että sijoitustoiminnassa otetaan huomioon taloudellisten seikkojen lisäksi sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Näin pyritään turvaamaan sijoitusten pitkäaikainen tuotto ja hyvä arvonkehitys. Sijoitustoiminnan keskeiset suuntaviivat määritellään sijoitussuunnitelmassa. Eteran hallitus hyväksyy sen vuosittain. Suunnitelmassa arvioidaan Eteran toimintaympäristöä, riskejä ja mahdollisuuksia. Näiden pohjalta määritellään sijoitusjakauma, johon Etera pyrkii. Riskienhallinta on olennainen osa Eteran sijoitustoimintaa. Riskejä hallitaan hyvällä hajautuksella. Eteran sijoitukset on hajautettu sekä omaisuuslajeittain että maantieteellisesti. Sijoitukset tuottivat 10,3 prosenttia Finanssikriisi teki sijoitusvuodesta haastavan, mutta loppuvuotta kohti sijoitustuotot paranivat. Vuoden 2009 lopussa Eteralla oli sijoituksia 5 228,5 miljoonaa euroa (4 917,6 milj. v. 2008). Sijoitukset tuottivat 10,3 prosenttia (-17,0 % v. 2008). Eteran sijoitusten viiden vuoden keskituotto oli 2,9 prosenttia. Vuoden lopussa valtaosa Eteran sijoituksista, 55 prosenttia, oli korkosijoituksia (58 % v. 2008). Osakesijoitusten osuus oli 28 prosenttia (21 % v. 2008) ja kiinteistösijoitusten osuus 15 prosenttia (17 % v. 2008). Muiden sijoitusten eli hedge fundja hyödykesijoitusten osuus oli 3 prosenttia (4 % v. 2008). Sijoitusjakauma todellisen riskiaseman mukaan milj. Kiinteistösijoitukset 15 % Muut sijoitukset 3 % Osakesijoitukset 28 % Korkosijoitukset 55 % Korkosijoitukset sisältävät lainasaamisia, joukkovelkakirjalainoja ja muita rahoitusmarkkinavälineitä ja talletuksia. Osakesijoitukset sisältävät noteeratut osakkeet, private equity -sijoitukset ja noteeraamattomat osakkeet. Kiinteistösijoitukset sisältävät sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä. Muut sijoitukset sisältävät hedge fund -sijoitukset ja hyödykesijoitukset. Korkosijoitukset tuottivat erinomaisesti Korkosijoituksista saatiin poikkeuksellisen hyvä, 10,6 prosentin tuotto (-2,1 % v. 2008). Vuoden lopussa Eteralla oli korkosijoituksia 2 855,6 miljoonaa euroa (2 845,5 milj. v. 2008). Korkosijoitukset koostuvat joukkovelkakirjalainoista, lainasaamisista sekä muista rahoitusmarkkinavälineistä ja talletuksista. Erityyppisten korkosijoitusten väliset tuottoerot olivat merkittäviä, ja onnistuneen allokaation merkitys korostui. Joukkovelkakirjat tuottivat 12,1 prosenttia (-3,0 % v. 2008). Lainasaamisista saatiin 3,9 prosentin tuotto (5,1 % v. 2008). Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset tuottivat 4,4 prosenttia (4,7 % v. 2008). Lainakanta kasvoi reippaasti Lainakanta kasvoi 69 prosenttia vuonna Kasvu johtui suurimmaksi osaksi vuoden 2008 jälkipuoliskolla myönnetyistä TyEL-takaisinlainoista. Takaisinlainausmahdollisuus turvasi monen asiakasyrityksen rahoituksen pankkikriisin ollessa pahimmillaan. Vuoden 2009 lopulla lainakanta kääntyi laskuun, mikä johtui muutamien lyhytaikaisten sijoituslainojen takaisinmaksusta. Vuoden lopussa lainasaamisia oli 519,2 miljoonaa euroa (306,8 milj. v. 2008). Takaisinlainoja oli yli puolet eli 298,2 miljoonaa euroa. Palkitseva vuosi osakesijoittajalle Vaikeasta alusta huolimatta vuosi 2009 oli osakesijoittajalle hyvin palkitseva. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alamäki jatkui varsin voimakkaana ja myyntipaine osakemarkkinoilla oli kova. Maaliskuun alussa osakekurssit kääntyivät kuitenkin nousuun, jota kesti pieniä taukoja lukuun ottamatta koko loppuvuoden. Eteralla oli vuoden lopussa osakesijoituksia 1 450,6 miljoonaa euroa (1 028,1 milj. v. 2008). Niistä saatiin sijoitussalkun parhaat tuotot, 18,9 prosenttia (-40,9 % v. 2008). Noteerattuja osakkeita Eteralla oli vuoden lopussa 1 226,0 miljoonaa euroa (815,1 milj. v. 2008). Niiden tuotto oli 28,0 prosenttia (-44,4 % v. 2008). Private equity -sijoituksia oli 161,5 miljoonaa euroa (168,4 milj. v. 2008), ja niiden tuotto oli -21,9 prosenttia (-7,2 % v. 2008). Noteeraamattomia osakesijoituksia oli 63,1 miljoonaa euroa (44,7 milj. v. 2008). Ne tuottivat 10,9 prosenttia (2,1 % v. 2008). Eteran vuosikertomus

17 Etera sijoittaa hoiva- ja seniorikoteihin Noteeratut osakkeet milj. % Kehittyvät markkinat 13 % Japani 7 % 11,7 Pohjois- Amerikka 16 % Sijoitustuotot , % 7,7 Globaali 4 % Eurooppa 25 % Hedge- ja hyödykesijoituksia maltilla 4,5 Suomi, Pohjoismaat 35 % Muita sijoituksia eli hedge fund- ja hyödykesijoituksia Eteralla oli 136,9 miljoonaa euroa (192,4 milj. v. 2008). Niiden tuotto oli -2,0 prosenttia (-19,1 % v. 2008). Sijoituksia hedge-rahastoihin pienennettiin voimakkaasti alkuvuodesta. Hedge-rahastojen määrä oli vuodenvaihteessa 90,6 miljoonaa euroa (170,3 milj. v. 2008) ja tuotto -4,6 prosenttia (-19,1 % v. 2008). Etera aloitti sijoitukset raaka-aineisiin toukokuussa. Etera sijoittaa raaka-aineisiin rahastojen kautta. Raaka-ainesijoitusten tuotto oli 21,2 prosenttia, ja niiden määrä 46,3 miljoonaa euroa. Etera on merkittävä kiinteistösijoittaja Etera on merkittävä kiinteistösijoittaja 785,4 miljoonan euron kiinteistösijoituksillaan (851,6 milj. v. 2008). Suorien kiinteistösijoitusten osuus oli 78 prosenttia (83 % v. 2008) ja rahastosijoitusten osuus 22 prosenttia (17 % v. 2008). Kiinteistösijoitusten tuotto jäi -0,4 prosenttiin (1,2 % v. 2008). Suorat kiinteistösijoitukset tuottivat 1,2 prosenttia (1,2 % v. 2008) 10,3 Etera sijoittaa aktiivisesti hoiva- ja seniorikoteihin. Emme paljon muuta tällä hetkellä rakennutakaan, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta kertoo. Eteran 785 miljoonan euron kiinteistösijoitussalkusta hoivaja seniorikoteja on 12 prosenttia. Pitkäaikaisia sijoituksia ja vakaita tuottoja Etera on pitkäjänteinen sijoittaja, jolle hoiva- ja seniorikodit tarjoavat vakaita tuottoja. Tämäntyyppiset sosiaaliset infrahankkeet sopivat meille hyvin, sillä tavoittelemme pitkäaikaisia sijoituksia ja vakaita tuottoja, Sotavalta korostaa. Eteralla on käynnissä useita rakennushankkeita eri puolilla Suomea. Loppuvuodesta valmistui senioriasuntoja Turkuun sekä hoivakodit Ouluun ja Tyrnävälle. Hämeenlinnaan valmistui hoivapalvelukeskus tammikuussa. Eteralla on rakenteilla hoivakohteita myös Helsinkiin, Savonlinnaan ja Ouluun. Viime vuosien suurin hanke on ollut entisen keskussotilassairaala Tilkan uudistaminen hoivapalvelu- ja hyvinvointikeskukseksi. Tilkan avajaisia juhlittiin kesäkuussa Koteja keskelle kylää Kesällä Eteralle valmistuu hoivakoti Untuva Helsingin Lauttasaareen. Entiseen koulurakennukseen tulee hoivakoti, senioriasuntoja, päiväkoti ja liikuntatiloja. Meillä on hyviä kokemuksia samantyyppisestä kohteesta Vantaalta. Pakkalankujan hoivakodissa on vanhusten hoivakoti ja lasten päiväkoti. Näissä kohteissa jos missä yhteisöllisyys korostuu, Sotavalta sanoo. Ensiarvoisen tärkeää on myös hoivakodin sijainti. Seniorit eivät halua, eivätkä usein edes voi muuttaa kauas palveluista. Siksi rakennutamme hoivakoteja palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien lähelle, Sotavalta kertoo , Viiden vuoden keskituotto 2,9 % Keskituotto on laskettu geometrisen kaavan mukaan. 17 Eteran vuosikertomus 2009

18 TALOUDELLINEN VASTUU Milj Sijoitusjakauma riskiaseman mukaan Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Osakesijoitukset Korkosijoitukset ja kiinteistörahastosijoitukset -7,1 prosenttia (1,5 % v. 2008). Kiinteistösijoitusten tuottoa alensivat kiinteistöjen arvonalennukset. Valtaosa Eteran kiinteistösijoituksista oli toimitiloja (45 %). Kiinteistörahastosijoitusten osuus oli 22 prosenttia ja liikekiinteistöjen osuus 17 prosenttia. Asuntojen osuus oli 9 prosenttia, sijoitustonttien osuus 5 prosenttia ja muiden sijoitusten osuus 2 prosenttia. Vuoden 2009 alussa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry palkitsi Eteran vuoden 2008 parhaana rakennuttajana. RAKLIn mukaan Etera on yhdistänyt onnistuneesti kiinteistösijoittamisen ja rakennuttamisen. Eteran omistama Tilkka avasi ovensa Eteran omistama entinen keskussotilassairaala Tilkka avasi ovensa monipuolisena hoivapalvelu- ja hyvinvointikeskuksena. Tilkan avajaisia juhlittiin kesäkuun alussa. Lähes 70 vuotta sotilassairaalana toiminut Tilkka on läpikäynyt mittavan peruskorjauksen, joka tehtiin tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Vuoden lopussa Eteran kiinteistösijoituksista 12 prosenttia oli hoivakiinteistöjä (8 % v. 2008). Hoiva- ja seniorikoteja on rakenteilla ja valmistui eri puolille Suomea, ja kysyntä on kova. Eteran omistama toimistotalo Tilkan Viuhka valmistui entisen sotilassairaalan naapuriin kesällä. Etera vuokrasi valtaosan Tilkan Viuhkasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Kiinteistömarkkinoilla kauppoja tehtiin hyvin vähän koko vuonna. Vuoden suurin yksittäinen kiinteistökauppa Suomessa oli Swing Life Science Centerin myynti. Etera myi Espoon Keilaniemestä Swing Life Science Centerin kaikki viisi toimistotaloa saksalaisen Commerz Real AG:n hallinnoimalle rahastolle. Etera menestyi vuokralaisten asiakstyytyväisyystutkimuksissa. Etera sijoittui KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemän vertailun kärkeen edellisvuosien tapaan: asuntovuokralaiset ovat tyytyväisiä Eteraan vuokranantajana. Myös toimitilavuokralaisten tyytyväisyys oli parantunut edelleen edellisvuodesta. Sijoitustoimintaa organisoitiin uudelleen Eteran sijoitustoimintaa organisoitiin uudelleen vuoden 2010 alkupuolella. Sijoitusjohtaja Mika Pesonen siirtyi arvopaperijohtajaksi. Uutena sijoitusjohtajana aloitti Jari Puhakka, jonka johdolla uudistus jatkuu. Etera ja Ovenia Oy sopivat maaliskuussa 2010 liikkeenluovutuksesta ja kiinteistöomaisuuden hallintapalveluista, jotka koskivat kaikkia Eteran kokonaan tai osittain omistamia asuinkiinteistöjä. Sijoitustoiminnan nettotuotto Sitoutuneen pääoman tuotto, % Sijoitustuotot, Sitoutunut M pääoma, M Lainasaamiset 17,6 450,4 3,9 5,1 5,1 5,1 5,2 Joukkovelkakirjalainat 270, ,5 12,1-3,0 1,1 0,3 4,9 * sisältää korkorahastoja 93,8 463,2 20,3-16,3-0,5 0,3 4,0 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset, sisältää 2,1 47,5 4,4 5,5 8,5 2,8 2,1 korkorahastoja Osakkeet ja osuudet 204, ,6 16,6-39,2 5,7 17,5 31,0 Kiinteistösijoitukset -3,3 825,2-0,4 1,2 12,5 14,2 7,8 * sisältää sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä -11,2 157,7-7,1 1,5 14,1 13,1 13,5 Muut sijoitukset 2,8 13,4 21, Sijoitukset yhteensä 494, ,7 10,3-17,0 4,5 7,8 11,7 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot ja kulut -0,7 Sijoitustoiminnan nettotuotto 493, ,7 10,3-17,0 4,5 7,7 11,7 Eteran vuosikertomus

19 Etera maksoi eläkkeitä lähes miljardi euroa Eteralla on merkittävä rooli eläketurvan toimeenpanijana. Eläkkeitä ja kuntoutuskuluja Etera maksoi lähes miljardi euroa vuonna Eläketurvaa kartutti työntekijää ja yrittäjää. Eläkkeensaajia Eteralla oli vuoden lopussa ( v. 2008). Eläkkeensaajien määrällä mitattuna Etera kuuluu kolmen suurimman työeläkeyhtiön joukkoon 16 prosentin osuudellaan. Etera maksoi 975 miljoonaa euroa eläkkeitä Vuonna 2009 eläkkeitä ja kuntoutuskuluja maksettiin 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Etera maksoi eläkkeitä ja kuntoutuskuluja 975 miljoonaa euroa (906 milj. v. 2008). Yrittäjien YEL-eläkkeiden ja kuntoutuskulujen osuus oli 0,4 miljoonaa euroa (0,1 milj. v. 2008). Vanhuuseläkkeitä maksettiin 571 miljoonaa euroa (513 milj. v. 2008), mikä oli 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Työkyvyttömyyseläkkeitä Etera maksoi 223 miljoonaa euroa (215 milj. v. 2008). Perhe-eläkkeitä Etera maksoi 119 miljoonaa euroa (114 milj. v. 2008) ja työttömyyseläkkeitä 55 miljoonaa euroa (59 milj. v. 2008). Kuntoutuskuluja maksettiin 4 miljoonaa euroa (4 milj. v. 2008) ja osa-aikaeläkkeitä 2 miljoonaa euroa (1 milj. v. 2008). Vastuunjakokorvauksia saatiin 327 miljoonaa euroa Eläkelaitokset vastaavat yhdessä osasta työeläkekustannuksista. Kustannukset jaetaan vuosittain eläkejärjestelmän kesken. Etera sai vastuunjakokorvauksia yhteisesti kustannettavia eläkkeitä varten 327 miljoonaa euroa (276 milj. v. 2008). Korvaustoiminnan hoitokuluihin käytettiin 10,8 miljoonaa euroa (12,5 milj. v. 2008). Eläkkeet kpl Työkyvyttömyyseläkkeet kpl 20 % Perhe-eläkkeet kpl 23 % + Osa-aikaeläkkeet 217 kpl + Kuntoutusraha 265 kpl Työttömyyseläkkeet kpl 3 % Vanhuuseläkkeet kpl 54 % Vastuuvelka kasvoi miljoonaan euroon Työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Eläkelaitokset rahastoivat osan tulevista eläkekuluista ja vastaavat näistä eläkemenoista itse. Vastuuvelalla tarkoitetaan tätä tulevien eläkkeiden maksamiseen varattua summaa. Eteran vastuuvelka eli tulevien eläkkeiden maksamiseen varattu rahamäärä oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (4 892 milj. v. 2008). Se kasvoi 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Milj Maksetut eläkkeet ja kuntoutuskulut Työttömyyseläkkeet Perhe-eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Vanhuuseläkkeet + Kuntoutuskulut 4 milj. + Osa-aikaeläkkeet 2 milj. 19 Eteran vuosikertomus 2009

20 Vastuullista toimintaa asiakkaiden hyväksi Etera hoitaa satojentuhansien suomalaisten eläketurvaa. Asiakastyytyväisyys oli erinomaista tasoa sekä vakuutus- että eläkeasiakkailla. Etera panostaa työurien pidentämiseen työhyvinvoinnin, ammatillisen kuntoutuksen ja viestinnän keinoin. Henkilöstön koulutustaso ja työtyytyväisyys paranivat. Sairauspoissaolot puolittuivat. Eteran seniori- ja palvelutalot tarjoavat vanhemmille ihmisille turvallista ja viihtyisää asumista.