OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite. Luonnos

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Opetusneuvos Seija Rasku ja hallitusneuvos Aino Still Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJES- TELMÄSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN KUMOAMISESTA 1 Nykytila ja koulutustoimikuntajärjestelmän arviointi 1.1 Ohjausryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä on toiminut vuodesta 1998 lähtien ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen asiantuntijaeliminä koulutustoimikuntia, joiden tehtävänä on edistää yhteistyössä ministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Koulutustoimikuntajärjestelmästä säädetään koulutustoimikuntajärjestelmästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (882/2010). Koulutustoimikuntajärjestelmä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä. Koulutustoimikuntajärjestelmä koostuu ohjausryhmästä, eri alojen koulutustoimikunnista sekä koulutustoimikuntien työtä täydentävistä määräaikaisista asiantuntijaryhmistä. Opetushallitus päättää koulutustoimikuntien ja määräaikaisten asiantuntijaryhmien puheenjohtajien, jäsenten ja asiantuntijoiden kokouspalkkioista. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ohjausryhmän puheenjohtajien, jäsenten ja asiantuntijoiden kokouspalkkioista. Koulutustoimikuntien ja määräaikaisten asiantuntijaryhmien toimistotehtävät hoitaa Opetushallitus. Ohjausryhmän toimistotehtävät hoitaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa ohjausryhmän enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ohjausryhmässä on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä sihteereitä. Ohjausryhmä voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi kutsua ohjausryhmään myös pysyviä asiantuntijoita. Ohjausryhmässä tulee olla edustettuina opetushallinto, työmarkkinoiden keskusjärjestöt, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Suomen Yrittäjät ry sekä ammatillinen ja korkea-asteen koulutus. Ohjausryhmän kokoonpanossa tulee lisäksi ottaa huomioon molemmat kieliryhmät. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää jäsenten keskuudesta ohjausryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ohjausryhmän toimikaudeksi. Ohjausryhmän sihteereinä toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön määräämät ministeriön tai Opetushallituksen virkamiehet. Ohjausryhmän tehtävänä on koulutustoimikuntajärjestelmän toiminnan suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen. Ohjausryhmä vastaa siitä, että koulutustoimikunnissa käsitellään yrittäjyyttä, työelämän kehittämistä ja yhteistoimintaa sekä muita tarpeellisia kaikkia koulutusaloja koskevia asioita. Ohjausryhmä valmistelee toimikautensa alussa koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman. Suunnitelmaa laadittaessa ohjausryhmä kuulee koulutustoimikuntia. Ohjausryhmä raportoi toiminnastaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeri-

2 2 1.2 Koulutustoimikunnat ölle ja Opetushallitukselle. Ohjausryhmä arvioi tutkintojärjestelmän kehittämistarpeita ja tekee niitä koskevia aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Opetushallitukselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antamallaan päätöksellä (OKM/23/040/2013) asettanut koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän toimikaudelle Ohjausryhmä voi asettaa omasta, opetus- ja kulttuuriministeriön tai koulutustoimikuntien aloitteesta määräaikaisia asiantuntijaryhmiä yhden tai useamman koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialaan liittyviin laadullisen ennakoinnin tehtäviin. Ohjausryhmä nimeää määräaikaisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajan ja sihteerin. Määräaikaisen asiantuntijaryhmän jäsenet nimetään koulutustoimikuntiin jäseniä ehdottaneiden tahojen esityksestä. Jäsenellä tulee olla toimeksiannon edellyttämää asiantuntemusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa koulutustoimikunnat ja nimeää Opetushallituksen esityksestä niihin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan enintään 16 jäsentä sekä kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin opetushallintoa, koulutuksen järjestäjiä, opetushenkilöstöä, työnantajia ja työntekijöitä. Työnantajien, työntekijöiden ja opetushenkilöstön edustajat nimetään alan keskeisimpien järjestöjen ehdotuksesta. Työnantajien ja työntekijöiden edustajia tulee olla yhtä monta. Kuvataiteen koulutustoimikuntaa asetettaessa voidaan kuitenkin poiketa työnantaja- ja työntekijäjäseniä koskevista vaatimuksista. Koulutustoimikuntien kokoonpanossa tulee lisäksi ottaa huomioon molemmat kieliryhmät. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää Opetushallituksen esityksestä jäsenten keskuudesta koulutustoimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan koulutustoimikunnan toimikaudeksi. Koulutustoimikuntien sihteereinä toimivat Opetushallituksen määräämät Opetushallituksen virkamiehet. Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, Opetushallitus nimeää saman viranomaisen tai järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n mukaan koulutustoimikuntia ovat: 1) auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta; 2) elintarvikealan koulutustoimikunta; 3) energia-alan koulutustoimikunta; 4) ilmailualan koulutustoimikunta; 5) kauneudenhoitoalan koulutustoimikunta; 6) kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta; 7) kemian alan sekä paperi- ja puualan koulutustoimikunta; 8) kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunta; 9) kone- ja metallialan koulutustoimikunta; 10) kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikunta; 11) kuvataiteen koulutustoimikunta; 12) maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta;

3 3 13) matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutustoimikunta; 14) merenkulkualan koulutustoimikunta; 15) metsätalouden koulutustoimikunta; 16) musiikki-, teatteri- ja tanssialan koulutustoimikunta; 17) opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan koulutustoimikunta; 18) talotekniikka- ja rakentamisalan koulutustoimikunta; 19) sosiaalialan koulutustoimikunta; 20) sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan koulutustoimikunta; 21) taideteollisuusalan koulutustoimikunta; 22) tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunta; 23) terveysalan koulutustoimikunta; 24) tietojenkäsittelyalan koulutustoimikunta; 25) turvallisuusalan koulutustoimikunta; 26) viestintäalan koulutustoimikunta. Koulutustoimikuntien tehtävänä on omilla osaamis- ja toimialoillaan tarvittaessa yhteistoiminnassa keskenään: 1) seurata, arvioida ja ennakoida koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä ohjausryhmän laatiman koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman mukaisesti; 2) tehdä aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja muille keskeisille tahoille ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi ja sen pohjalta tutkintojen kehittämiseksi; 3) tehdä aloitteita korkeakouluille työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisesta koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä; 4) suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen niille osoittamat muut tehtävät. 1.3 Koulutustoimikuntajärjestelmän vaikuttavuuden arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriö hankki koulutustoimikuntajärjestelmän vaikuttavuutta koskevan arvioinnin (KOTVA-arviointi, OKM/11/240/2015) koulutuksen sekä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen edelleen kehittämiseksi. Arvioinnin toteutti Owal Group Oy. Arvioinnissa saatujen koulutustoimikuntien työn tulosten sekä toiminnan tehokkuuteen ja laatuun perustuvien johtopäätösten perusteella Owal Group Oy antoi toimeksiantonsa mukaisesti myös kaksi vaihtoehtoista suositusta siitä, miten koulutustoimikuntajärjestelmää voitaisiin kehittää edelleen ja sen toimintaa tehostaa 1. Arvioinnissa suositellaan koulutustoimikuntien nykyisten tehtävien priorisointia ja siitä käytävää keskustelua (suositus 1) sekä tämän perusteella joko uudentyyppistä projektiluotoista ennakoinnin asiantuntijaelintä (suositus 2a) tai nykyisen kaltaisen koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämistä (suositus 2b). Arvioinnin tulokset puoltavat radikaalimpaa muutosta (2a). Molempien suositusten osalta nykyisestä mallista, jossa koulutustoimikunnat on määritelty valtioneuvoston asetuksella, tulisi siirtyä 1

4 4 joustavampaan malliin sekä molemmissa kehittää ennakoinnin- ja työskentelyn organisointitapoja ja menetelmiä. Arvioinnin tuloksia ja suosituksia on käsitelty koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmässä sekä koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän, koulutustoimikuntien puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja sihteereiden tapaamisessa. Koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotusta koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi on työstetty koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän kokouksissa sekä koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän, koulutustoimikuntien puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja sihteereiden tapaamisessa. Koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmä hyväksyi ehdotuksen koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämisestä osaamisen ennakointifoorumiksi kokouksessaan, ja ehdotus on viimeistelty opetus- ja kulttuuriministeriössä ohjausryhmän jäsenten kommenttien pohjalta. Ehdotuksessaan koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmä on katsonut nykyisen koulutustoimikuntajärjestelmän tyyppisen koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua edistävän toiminnan olevan tarpeellista osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin, koulutuksen kehittämisen sekä koulutuksen ja työelämän kohtaannon parantamisen kannalta. Ohjausryhmän ehdotuksen mukaan koulutustoimikuntajärjestelmän korvaava osaamisen ennakointifoorumi toimii opetus- ja kulttuuriministeriön antaman toimeksiannon perusteella eikä ennakointifoorumista säädettäisi enää lainsäädännöllä. Ohjausryhmän mukaan osaamisen ennakointifoorumista ja sen asettamisesta säätäminen jäykistäisi ennakointifoorumin toimintaa muun muassa rajaamalla asiantuntijaelinten osaamis- ja toimialat sekä aiheuttamalla päällekkäistä hallinnollista työtä Opetushallituksessa ja opetus- ja kulttuuriministeriössä esimerkiksi puheenjohtajiston ja jäsenten muutostilanteissa. Asetuksella säätäminen ei tuo lisäarvoa osaamisen ennakointifoorumille, sillä se ei esimerkiksi takaa resursointia, joten ohjausryhmä ehdottaa, että asetuksella säätämisestä luovutaan. Jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi toimikausittain ennakointifoorumin ohjausryhmän asettamisesta sekä ennakointiryhmien asettamisperiaatteista ohjausryhmän linjausten mukaisesti ja pyytäisi Opetushallitusta asettamaan ennakointiryhmät ja organisoimaan ennakointifoorumin työn. Säädöstasosta luopuminen noudattaa myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjausta lisätä säädöksille vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käyttöä. 2 Ehdotus Koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotuksen mukaisesti ehdotetaan, että voimassa oleva koulutustoimikuntajärjestelmästä annettu valtioneuvoston asetus kumotaan. Koulutustoimikuntajärjestelmän vaikuttavuudesta tehdyn arvioinnin suositusten ja niistä koulutustoimikuntajärjestelmässä ja sen ohjausryhmässä käydyn laajan keskustelun mukaisesti koulutustoimikuntajärjestelmä korvattaisiin erikseen määräytyviksi toimikausiksi asetettavalla osaamisen ennakointifoorumilla, joka koostuisi ohjausryhmästä, ennakointiryhmistä sekä asiantuntijaverkostosta. Osaamisen ennakointifoorumi jatkaisi koulutustoimikunnissa tehtyä työtä ja tukisi osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia. Ennakointifoorumin tehtävänä olisi edistää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta.

5 5 3 Vaikutukset 4 Valmistelu Osaamisen ennakointifoorumin toimintaa ja toimivuutta arvioitaisiin ennen toimikauden päättymistä. Arvioinnin perusteella ohjausryhmä linjaisi yhteistyössä ennakointiryhmien kanssa osaamisen ennakointifoorumin kehittämistarpeet uuden ennakointifoorumin asettamista varten. Koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämisellä osaamisen ennakointifoorumiksi ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Osaamisen ennakointifoorumi tulee toimimaan lähtökohtaisesti samansuuruisilla tai pienemmillä resursseilla kuin nykyinen koulutustoimikuntajärjestelmä. Koulutustoimikuntajärjestelmän toimintaan tarkoitettu rahoitus on sisällytetty Opetushallituksen toimintamenoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastannut ohjausryhmän kustannuksista. Kun nykyisten 26 koulutustoimikunnan työtä jatkaisi nykyistä harvemmat ja osaamis- ja toimialaltaan laajaalaisemmat ennakointiryhmät ja niiden työtä tarvittaessa tukevat asiantuntijaverkostot, rahoitusta vapautuisi hallinnollisista kustannuksista ja jäisi aiempaa enemmän käytettäväksi varsinaiseen ennakointityöhön ja ennakointitulosten analysointiin. Myös sihteeriresurssin tarve vähenee ja sitä voidaan suunnata uudella tavalla tukemaan ennakointiryhmien työtä. Ehdotus lisää säädöksille vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käyttöä ja mahdollistaa valtakunnallisella tasolla tapahtuvan koulutuksen ja työelämän vuoropuhelun kehittämisen joustavasti toimintaympäristön ja työelämän muutosten mukaisesti. Tiivis yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa tuottaa selkeästi lisäarvoa koulutuksen kehittämiseen sekä koulutuksen ja työelämän kohtaannon parantamiseen. Työelämän mahdollisuudet osallistua osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin ja vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen valtakunnallisella tasolla säilyvät vahvoina, vaikka asetustasoisesta säätämisestä luovutaan. Osaamisen ennakointifoorumin työn kytkeminen nykyistä tiiviimmin osaksi olemassa olevia ja jatkuvasti kehittyviä ennakoinnin prosesseja lisää työn vaikuttavuutta. Koulutustoimikuntajärjestelmän kehittäminen osaamisen ennakointifoorumiksi vähentää päällekkäistä hallinnollista työtä opetus- ja kulttuuriministeriössä esimerkiksi puheenjohtajiston ja jäsenten muutostilanteissa. Lisäksi muutos selkeyttää ministeriön ja Opetushallituksen rooleja ja vastuita osaamisen ennakointifoorumin ohjauksessa ja tukipalveluissa sekä sitoo aiempaa vähemmän sihteeriresursseja Opetushallituksessa. Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja se perustuu koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotukseen, joka on valmisteltu laajassa yhteistyössä koulutustoimikuntajärjestelmään kuuluvien sidosryhmien kanssa. Asetusehdotuksesta pyydetään lausunnot yhdessä koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämistä osaamisen ennakointifoorumiksi koskevan koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotuksen (OKM/23/040/2013) kanssa nykyisiltä koulutustoimikunnilta, AKAVA ry:ltä, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Valtion työmarkkinalaitokselta, Kirkon työmarkkinalaitokselta, KT Kuntatyönantajilta, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry:ltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Suo-

6 6 5 Voimaantulo men Yrittäjät ry:ltä, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:ltä, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:ltä ja Suomen yliopistot UNIFI ry:ltä. Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun asetuksen kumoamisesta tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta Vuoden 2016 loppuun saakka asetetut koulutustoimikuntien ohjausryhmä ja koulutustoimikunnat jatkaisivat toimikautensa loppuun. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistäisi vuoden 2017 alussa toimikautensa aloittavan osaamisen ennakointifoorumin asettamisen, kun valtioneuvosto on päättänyt koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta.