OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Aino Still

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Aino Still EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJES- TELMÄSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN KUMOAMISESTA 1 Nykytila ja koulutustoimikuntajärjestelmän arviointi 1.1 Ohjausryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä on toiminut vuodesta 1998 lähtien ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen asiantuntijaeliminä koulutustoimikuntia, joiden tehtävänä on edistää yhteistyössä ministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Koulutustoimikuntajärjestelmästä säädetään koulutustoimikuntajärjestelmästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (882/2010). Asetuksen 1 :n mukaan koulutustoimikuntajärjestelmä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä. Koulutustoimikuntajärjestelmä koostuu ohjausryhmästä, eri alojen koulutustoimikunnista sekä koulutustoimikuntien työtä täydentävistä määräaikaisista asiantuntijaryhmistä. Koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa ohjausryhmän enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ohjausryhmässä on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä sihteereitä. Ohjausryhmä voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi kutsua ohjausryhmään myös pysyviä asiantuntijoita. Ohjausryhmässä tulee olla edustettuina opetushallinto, työmarkkinoiden keskusjärjestöt, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Suomen Yrittäjät ry sekä ammatillinen ja korkea-asteen koulutus. Ohjausryhmän kokoonpanossa tulee lisäksi ottaa huomioon molemmat kieliryhmät. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää jäsenten keskuudesta ohjausryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ohjausryhmän toimikaudeksi. Ohjausryhmän sihteereinä toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön määräämät ministeriön tai Opetushallituksen virkamiehet. Ohjausryhmän tehtävänä on asetuksen 3 :n mukaan koulutustoimikuntajärjestelmän toiminnan suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen. Ohjausryhmä vastaa siitä, että koulutustoimikunnissa käsitellään yrittäjyyttä, työelämän kehittämistä ja yhteistoimintaa sekä muita tarpeellisia kaikkia koulutusaloja koskevia asioita. Ohjausryhmä valmistelee toimikautensa alussa koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman. Suunnitelmaa laadittaessa ohjausryhmä kuulee koulutustoimikuntia. Ohjausryhmä raportoi toiminnastaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Opetushallitukselle. Ohjausryhmä arvioi tutkintojärjestelmän kehittämistarpeita ja tekee niitä koskevia aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Opetushallitukselle.

2 2 Opetus- ja kulttuuriministeriö on antamallaan päätöksellä (OKM/23/040/2013) asettanut koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän toimikaudelle Ohjausryhmä voi asetuksen 7 :n mukaan asettaa omasta, opetus- ja kulttuuriministeriön tai koulutustoimikuntien aloitteesta määräaikaisia asiantuntijaryhmiä yhden tai useamman koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialaan liittyviin laadullisen ennakoinnin tehtäviin. Ohjausryhmä nimeää määräaikaisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajan ja sihteerin. Määräaikaisen asiantuntijaryhmän jäsenet nimetään koulutustoimikuntiin jäseniä ehdottaneiden tahojen esityksestä. Jäsenellä tulee olla toimeksiannon edellyttämää asiantuntemusta. 1.2 Koulutustoimikunnat Koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun asetuksen 5 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa koulutustoimikunnat ja nimeää Opetushallituksen esityksestä niihin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan enintään 16 jäsentä sekä kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin opetushallintoa, koulutuksen järjestäjiä, opetushenkilöstöä, työnantajia ja työntekijöitä. Työnantajien, työntekijöiden ja opetushenkilöstön edustajat nimetään alan keskeisimpien järjestöjen ehdotuksesta. Työnantajien ja työntekijöiden edustajia tulee olla yhtä monta. Kuvataiteen koulutustoimikuntaa asetettaessa voidaan kuitenkin poiketa työnantaja- ja työntekijäjäseniä koskevista vaatimuksista. Koulutustoimikuntien kokoonpanossa tulee lisäksi ottaa huomioon molemmat kieliryhmät. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää Opetushallituksen esityksestä jäsenten keskuudesta koulutustoimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan koulutustoimikunnan toimikaudeksi. Koulutustoimikuntien sihteereinä toimivat Opetushallituksen määräämät Opetushallituksen virkamiehet. Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, Opetushallitus nimeää saman viranomaisen tai järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n mukaan koulutustoimikuntia ovat: 1) auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta; 2) elintarvikealan koulutustoimikunta; 3) energia-alan koulutustoimikunta; 4) ilmailualan koulutustoimikunta; 5) kauneudenhoitoalan koulutustoimikunta; 6) kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta; 7) kemian alan sekä paperi- ja puualan koulutustoimikunta; 8) kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunta; 9) kone- ja metallialan koulutustoimikunta; 10) kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikunta; 11) kuvataiteen koulutustoimikunta; 12) maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta; 13) matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutustoimikunta; 14) merenkulkualan koulutustoimikunta; 15) metsätalouden koulutustoimikunta;

3 3 16) musiikki-, teatteri- ja tanssialan koulutustoimikunta; 17) opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan koulutustoimikunta; 18) talotekniikka- ja rakentamisalan koulutustoimikunta; 19) sosiaalialan koulutustoimikunta; 20) sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan koulutustoimikunta; 21) taideteollisuusalan koulutustoimikunta; 22) tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunta; 23) terveysalan koulutustoimikunta; 24) tietojenkäsittelyalan koulutustoimikunta; 25) turvallisuusalan koulutustoimikunta; 26) viestintäalan koulutustoimikunta. Koulutustoimikuntien tehtävänä on asetuksen 6 :n mukaan omilla osaamis- ja toimialoillaan tarvittaessa yhteistoiminnassa keskenään: 1) seurata, arvioida ja ennakoida koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä ohjausryhmän laatiman koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman mukaisesti; 2) tehdä aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja muille keskeisille tahoille ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi ja sen pohjalta tutkintojen kehittämiseksi; 3) tehdä aloitteita korkeakouluille työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisesta koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä; 4) suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen niille osoittamat muut tehtävät. 1.3 Koulutustoimikuntajärjestelmän vaikuttavuuden arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriö hankki koulutustoimikuntajärjestelmän vaikuttavuutta koskevan arvioinnin (KOTVA-arviointi, OKM/11/240/2015) koulutuksen sekä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen edelleen kehittämiseksi. Arvioinnin toteutti Owal Group Oy. Arvioinnissa saatujen koulutustoimikuntien työn tulosten sekä toiminnan tehokkuuteen ja laatuun perustuvien johtopäätösten perusteella Owal Group Oy antoi toimeksiantonsa mukaisesti myös kaksi vaihtoehtoista suositusta siitä, miten koulutustoimikuntajärjestelmää voitaisiin kehittää edelleen ja sen toimintaa tehostaa 1. Arvioinnissa suositellaan koulutustoimikuntien nykyisten tehtävien priorisointia ja siitä käytävää keskustelua (suositus 1) sekä tämän perusteella joko uudentyyppistä projektiluotoista ennakoinnin asiantuntijaelintä (suositus 2a) tai nykyisen kaltaisen koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämistä (suositus 2b). Arvioinnin tulokset puoltavat radikaalimpaa muutosta (2a). Molempien suositusten osalta nykyisestä mallista, jossa koulutustoimikunnat on määritelty valtioneuvoston asetuksella, tulisi siirtyä joustavampaan malliin sekä molemmissa kehittää ennakoinnin- ja työskentelyn organisointitapoja ja menetelmiä. 1

4 4 2 Ehdotus Arvioinnin tuloksia ja suosituksia on käsitelty koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmässä sekä koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän, koulutustoimikuntien puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja sihteereiden tapaamisessa Koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotusta koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi on työstetty koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän kokouksissa sekä koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän, koulutustoimikuntien puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja sihteereiden tapaamisessa Koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmä hyväksyi ehdotuksen koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämisestä osaamisen ennakointifoorumiksi kokouksessaan Ehdotuksessaan koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmä on katsonut nykyisen koulutustoimikuntajärjestelmän tyyppisen koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua edistävän toiminnan olevan tarpeellista osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin, koulutuksen kehittämisen sekä koulutuksen ja työelämän kohtaannon parantamisen kannalta. Ohjausryhmän ehdotuksen mukaan koulutustoimikuntajärjestelmän korvaava osaamisen ennakointifoorumi toimisi opetus- ja kulttuuriministeriön antaman toimeksiannon perusteella eikä ennakointifoorumista säädettäisi enää lainsäädännöllä. Ohjausryhmän mukaan osaamisen ennakointifoorumista ja sen asettamisesta säätäminen jäykistää ennakointifoorumin toimintaa rajaamalla tarkasti asiantuntijaelinten osaamis- ja toimialat sekä aiheuttamalla päällekkäistä hallinnollista työtä Opetushallituksessa ja opetus- ja kulttuuriministeriössä esimerkiksi puheenjohtajiston ja jäsenten muutostilanteissa. Asetuksella säätäminen ei tuo lisäarvoa osaamisen ennakointifoorumille, eikä se esimerkiksi takaa resursointia, joten ohjausryhmä ehdottaa, että asetuksella säätämisestä luovutaan. Jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi toimikausittain ennakointifoorumin ohjausryhmän asettamisesta sekä ennakointiryhmien asettamisperiaatteista ohjausryhmän linjausten mukaisesti ja pyytäisi Opetushallitusta asettamaan ennakointiryhmät ja organisoimaan toimikuntatyön. Säädöstasosta luopuminen noudattaa myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjausta lisätä säädöksille vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käyttöä. Koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotuksen mukaisesti ehdotetaan, että voimassa oleva koulutustoimikuntajärjestelmästä annettu valtioneuvoston asetus kumotaan. Koulutustoimikuntajärjestelmän vaikuttavuudesta tehdyn arvioinnin suositusten ja niistä koulutustoimikuntajärjestelmässä ja sen ohjausryhmässä käydyn laajan keskustelun mukaisesti koulutustoimikuntajärjestelmä korvattaisiin tarpeen mukaan erikseen määräytyviksi toimikausiksi asetettavalla osaamisen ennakointifoorumilla, joka koostuisi ohjausryhmästä, ennakointiryhmistä sekä asiantuntijaverkostosta. Osaamisen ennakointifoorumi jatkaisi koulutustoimikunnissa tehtyä työtä ja tukisi osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia. Ennakointifoorumin tehtävänä olisi edistää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Ohjausryhmän pääasiallinen tehtävä olisi suunnitella, ohjata ja tukea ennakointiryhmien työtä sekä kehittää sitä. Ennakointiryhmät osallistuisivat ennakointityöhön, analysoisivat tuotettua tietoa työelämän ja koulutuksen näkökulmasta sekä levittäisi-

5 5 3 Vaikutukset 4 Valmistelu vät tuottamiaan tulevaisuusnäkemyksiä sekä tekisivät aloitteita tai suosituksia tahoille, jotka voivat vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen. Ennakointiryhmät voisivat itsenäisesti ja tarpeensa mukaan omaa asiantuntemustaan ja sidosryhmiään hyödyntäen koota työnsä tueksi myös asiantuntijaverkostoja. Asiantuntijaverkostojen tarkoitus olisi tarvittaessa täydentää ja syventää ennakointiryhmien asiantuntemusta sekä toimia ennakointiryhmien ja opetushallinnon tukena niin alakohtaisten kuin koulutuksen ja työelämän yhteisten aiheiden ja ilmiöiden muutosten ennakoinnissa. Ennakointiryhmien nimeämät asiantuntijaverkostot kytkettäisiin myös valtakunnan tasolla toteutettaviin ennakoinnin prosesseihin, jotta niihin saataisiin mahdollisimman kokonaisvaltaisia ja monipuolisia näkemyksiä. Osaamisen ennakointifoorumin toimintaa ja toimivuutta arvioitaisiin ennen toimikauden päättymistä. Arvioinnin perusteella ohjausryhmä linjaisi yhteistyössä ennakointiryhmien kanssa osaamisen ennakointifoorumin kehittämistarpeet uuden ennakointifoorumin asettamista varten. Koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämisellä osaamisen ennakointifoorumiksi ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Osaamisen ennakointifoorumi tulee toimimaan lähtökohtaisesti samansuuruisilla tai pienemmillä resursseilla kuin nykyinen koulutustoimikuntajärjestelmä. Kun nykyisten 26 koulutustoimikunnan työtä jatkaisi nykyistä harvemmat ja osaamis- ja toimialaltaan laaja-alaisemmat ennakointiryhmät ja niiden työtä tarvittaessa tukevat asiantuntijaverkostot, rahoitusta vapautuisi hallinnollisista kustannuksista ja jää aiempaa enemmän käytettäväksi varsinaiseen ennakointityöhön ja ennakointitulosten analysointiin. Myös sihteeriresurssin tarve vähenee ja sitä voidaan suunnata uudella tavalla tukemaan ennakointiryhmien työtä. Ehdotus lisää säädöksille vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käyttöä ja mahdollistaa valtakunnallisella tasolla tapahtuvan koulutuksen ja työelämän vuoropuhelun kehittämisen joustavasti toimintaympäristön ja työelämän muutosten mukaisesti. Työelämän mahdollisuudet osallistua osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin ja vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen valtakunnallisella tasolla säilyvät vahvoina, vaikka asetustasoisesta säätämisestä luovutaan. Osaamisen ennakointifoorumin työn kytkeminen nykyistä tiiviimmin osaksi olemassa olevia ja jatkuvasti kehittyviä ennakoinnin prosesseja lisää työn vaikuttavuutta. Koulutustoimikuntajärjestelmän kehittäminen osaamisen ennakointifoorumiksi vähentää päällekkäistä hallinnollista työtä opetus- ja kulttuuriministeriössä esimerkiksi puheenjohtajiston ja jäsenten muutostilanteissa. Lisäksi muutos selkeyttää ministeriön ja Opetushallituksen rooleja ja vastuita osaamisen ennakointifoorumin ohjauksessa ja tukipalveluissa sekä sitoo aiempaa vähemmän sihteeriresursseja Opetushallituksessa. Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja se perustuu koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotukseen, joka on valmisteltu laajassa yhteistyössä koulutustoimikuntajärjestelmään kuuluvien sidosryhmien kanssa. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunnot yhdessä koulutustoimikuntajärjestelmän kehit-

6 6 5 Voimaantulo tämistä osaamisen ennakointifoorumiksi koskevan koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotuksen kanssa nykyisiltä koulutustoimikunnilta, AKAVA ry:ltä, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Valtion työmarkkinalaitokselta, Kirkon työmarkkinalaitokselta, KT Kuntatyönantajilta, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry:ltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:ltä, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:ltä ja Suomen yliopistot UNIFI ry:ltä. Lisäksi lausuntopyyntö julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla, mikä mahdollisti asiasta lausumisen myös muille kuin lausuntopyynnön jakelussa mainituille tahoille. Lausuntoja annettiin yhteensä 50 kappaletta. Lausunnoissa otettiin pääasiassa kantaa koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotukseen koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämistä osaamisen ennakointifoorumiksi. Lausunnoissa koulutustoimikuntajärjestelmän uudistamisella osaamisen ennakointifoorumiksi katsottiin voivan tuottaa lisäarvoa sekä koulutuksen kehittämiseen että työelämän kohtaannon parantamiseen. Muutosta pidettiin pääasiallisesti tarpeellisena, sillä se parantaa osaamisen ja koulutukseen liittyvän ennakointityön laatua ja vaikuttavuutta nykyisestä. Lausuntojen antajista Ammattiliitto PRO ja Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry katsoivat, että asetustasoisen säätely tulisi säilyttää. AMKE ry, KT Kuntatyönantajat, MaRa ry, matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutustoimikunta, OAJ, Suomen Yrittäjät, Super, terveysalan koulutustoimikunta, valtiovarainministeriö, Arene, Unifi, Kirkon työmarkkinalaitos sekä Sivistystyönantajat kannattavat asetustasoisesta säätelystä luopumista. Muut lausunnonantajat eivät erikseen lausuneet asetustasoisesta säätelystä luopumisesta. Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun asetuksen kumoamisesta ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Vuoden 2016 loppuun saakka asetetut koulutustoimikuntien ohjausryhmä ja koulutustoimikunnat jatkaisivat toimikautensa loppuun. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistäisi vuoden 2017 alussa toimikautensa aloittavan osaamisen ennakointifoorumin asettamisen, kun valtioneuvosto on päättänyt koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta. Ministeriö päättäisi ennakointiryhmien asettamisesta sekä asettamisperiaatteista ja pyytäisi samassa päätöksessä Opetushallitusta nimeämään ennakointiryhmät ja organisoimaan ennakointityön. Lisäksi ministeriö pyytäisi keskusjärjestäjä ja muita ohjausryhmään kutsuttavia tahoja esittämään jäseniä ohjausryhmään. Esitysten pohjalta ministeriö nimeäisi ohjausryhmän jäsenet sekä ohjausryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja määräisi ohjausryhmän sihteerit. Opetushallitus käynnistäisi ministeriön päätöksen mukaisesti ennakointiryhmien nimeämisen pyytämällä keskusjärjestöjä ja muita ennakointiryhmiin kutsuttavia tahojen esittämään jäseniä ennakointiryhmiin. Esitysten pohjalta ja tarvittaessa neuvoteltuaan keskusjärjestöjen kanssa Opetushallitus nimeäisi ennakointiryhmien jäsenet

7 sekä ennakointiryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ja määräisi ryhmille sihteerit. 7