MERS-koronavirusinfektioepäillyn potilaan tutkimukset ja hoito VSSHP:ssa
|
|
- Kaija Mäkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimintaohje MERS-koronavirusinfektioepäillyn potilaan tutkimukset ja hoito VSSHP:ssa 1. TAUSTA Vuonna 2012 todettiin ensi kerran uudentyyppisen koronaviruksen aiheuttamia vakavia alahengitystieinfektioita potilailla, jotka olivat kotoisin Lähi-idästä tai olivat käyneet siellä. Uusi koronavirus on sittemmin nimetty MERS-koronavirukseksi (MERS-CoV, Middle East Respiratory Syndrome coronavirus) ja sen on todettu olevan kaukaista sukua vuonna 2003 havaitulle SARSvirukselle. Tämän hetkisen tiedon perusteella lähes kaikilla sairastuneilla henkilöillä on ollut vakava hengitystieinfektio kuten keuhkokuume. Taudinkuvaan on kuulunut kuumetta, yskää ja hengenahdistusta joissakin tapauksissa munuaisten vajaatoimintaa. Mers-infektion hoito on oireenmukainen eikä siihen tepsiviä lääkkeitä tai sitä ehkäisevää rokotetta ole saatavilla. Nykytilanteessa Mers-infektio voi Suomessa tulla kyseeseen Lähi-idästä palaavilla matkailijoilla (Arabiemiirikunnat, Bahrain, Iran, Irak, Israel, Jemen, Jordania, Kuwait, Libanon, Oman, Palestiina, Qatar, Saudi-Arabia, Syyria). Mers-viruksen on todettu jossakin määrin tarttuvan ihmisestä toiseen, ja suojautumistoimenpiteissä on varauduttava tähän mahdollisuuteen. 2. YHTEYDENOTTO JA RISKIARVIO Potilas (vastaanotolla tai ottaa yhteyttä puhelimitse) ohjataan Tyksin yhteispäivystykseen Merstutkimuksiin, jos seuraavat kaksi kriteeriä täyttyvät: 1. TAUDINKUVA: äkillinen kuumetauti (kuume >38 C), johon liittyy hengitystieinfektion oireita tai löydöksiä kuten yskää tai hengitysvaikeutta ja joka vaatii sairaalahoitoon lähettämistä JA 2. ALTISTUMISTIEDOT: 14 vrk sisällä ennen oireiden alkua oleskelu tai vierailu Lähi-idässä. Paikallisen lääkärin tulee ensin selvittää potilasta haastattelemalla tarkat altistumis- ja oiretiedot sekä arvioida, täyttyvätkö kriteerit. Myönteisessä tapauksessa lääkäri konsultoi Tyksin infektiolääkäriä. Ellei hän ole tavoitettavissa, Tyksin sisätautien takapäivystäjää. Ensihoito: Potilaan kuljetus toteutetaan noudattaen ilma- ja kosketuseritystä. Henkilökohtaisina suojaimina sairaankuljetuksessa käytetään: - FFP3 hengityssuojain (venttiilin kanssa tai ilman) sovitettuna tiiviisti kasvoille - suojalasit ja/tai kokokasvovisiiri - suojatakki - suojakäsineet Ensihoidon suojautumisesta opastetaan myös ohjeessa Hygieniaohje ensihoitotoimintaan. Kuljetettavalle potilaalle annetaan ensisijaisesti FFP2-hengityssuojain ja toissijaisesti kirurginen suunenäsuojain, mikäli potilaan vointi sen sallii. Ambulanssihenkilökunta on velvollinen antamaan potilaasta ennakkoilmoituksen T-sairaalan päivystykseen, jotta sairaalaan tulo onnistuu turvallisesti. Sairaalahygieniayksikkö VSSHP/TYKS PL 52, p. (02) Laadittu , päivitys Hyväksynyt Esa Rintala Versio 2.0
2 3. TUTKIMUS JA HOITO SAIRAALASSA Potilaalle annettavat ohjeet sairaalaan saapumisesta: Puhelinkeskustelussa kehotetaan potilasta käyttämään matkallaan TYKS:iin nenäliinaa suunsa ja nenänsä edessä ja välttämään suoraa kosketusta muihin henkilöihin. Ambulanssia tilattaessa on aihetta ilmoittaa mahdollisesta tartuntavaarasta, jolloin ambulanssihenkilökunta voi suojautua asianmukaisesti. T-sairaalan päivystyksen ulko-ovelle saavuttaessa on hyvä vielä puhelimitse ilmoittaa saapumisesta, jotta vastaanottava henkilökunta voi huolehtia suojauksesta. Päivystyspoliklinikka: Mers-epäilypotilasta on ehdottomasti hoidettava ilmaeristyshuoneessa sekä päivystysosastolla, että vuode- tai teho-osastolla. Potilaalle annetaan jo ulko-ovella vähintään kirurginen suunenäsuojain. Mikäli potilaalle annetaan FFP2- tai FFP3-hengityssuojain, pitää sen ehdottomasti olla venttiilitön. Potilas saatetaan välittömästi ensiavun eristyshuoneeseen ulkokautta. SAIRAALASSA potilaalta harkitaan otettavaksi Mers-tutkimuksia infektiolääkäriä konsultoiden jos seuraavat kaksi kriteeriä täyttyvät: 1. TAUDINKUVA: äkillinen kuumetauti (kuume >38 C), johon liittyy hengitystieinfektion oireita tai löydöksiä kuten yskää, hengitysvaikeutta, radiologisesti varmistettu keuhkokuume tai ARDS (acute respiratory distress syndrome) JA 2. ALTISTUMISTIEDOT: 14 vrk sisällä ennen oireiden alkua oleskelu tai vierailu Lähi-idässä Jos kriteerit täyttyvät, konsultoidaan Tyksin infektiolääkäriä. Ellei hän ole tavoitettavissa, Tyksin sisätautien takapäivystäjää tai Hyksin infektiolääkäriä (HUS:n keskuksen (09) 4711 kautta). HYKS:ssä on ympärivuorokautinen infektiolääkäripäivystys. Infektiolääkäri ottaa yhteyttä THL:n tartuntatautilääkäriin. Potilas viipyy päivystyspoliklinikalla vain sen aikaa, että MERS-infektion diagnoosikriteerit, verinäytteet, keuhkokuva ja sairaalahoidon tarve saadaan tarkastetuksi. Mikäli diagnoosikriteerit täyttyvät, potilas otetaan sairaalahoitoon ja eristyshuoneen järjestämiseksi asiasta on viipymättä informoitava aikuisten kohdalla osastoa INF tai ICU tai lasten kohdalla osastoa LTEHO. Jos tehoosaston on mahdotonta järjestää eristyshuone aivan välittömästi, varustetaan ensiavun eristyshuone ennakolta tarpeelliseksi katsotuin tehohoitovälinein (EKG-monitori, matkarespiraattori tms.). Tutkimukset: Diagnoosia tehtäessä muut mahdolliset vaihtoehdot kuten malaria, sepsis jne. pitää ottaa huomioon. Tutkimukset pyydetään tekemään kiireellisinä. Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia pyydettäessä on mainittava, että kyseessä on MERS-epäily,. Päivystyksessä tutkitaan PVK+t, neutrofiilit (virka-aikana voi pyytää B-Diffi), CRP, Na, K, Krea, CK, LD, gluk, veriviljelyt, EKG, A-astrup sekä thora-rtg. Mikrobiologisina tutkimuksina päivystyksessä otetaan vähintään kaksi veriviljelynäytettä ja virtsan seulonta. Malarianäyte otetaan päivystyksenä tarvittaessa. MERS-virusnäytteet kuten myös muut hengitysteiden alueelta otettavat näytteet kerätään vasta potilaan lopullisessa hoitopaikassa vuode- tai teho-osastolla. Mikrobilääkehoito: Mers-koronavirukseen ei ole tunnettua tehokasta viruslääkettä. Mikäli potilaan katsotaan tarvitsevan empiiristä antibioottihoitoa, suositellaan kefuroksiimia (1,5 g x 3 4 suoneen) yhdessä moksifloksasiinin (400 mg x 1 suoneen) tai levofloksasiinin (500 mg x 2 suoneen) kanssa. Siirtyminen osastolle: Potilas on kuljetettava osastolle suoraan ilmaeristyshuoneeseen suorinta mahdollista tietä ja samalla välttää tiloja, joissa on muita henkilöitä. Kuljetuksen aikana potilas käyttää kirurgista suunenäsuojainta tai venttiilitöntä FFP2 tai venttiilitöntä FFP3 -hengityssuojainta ja kuljettava henkilökunta FFP3 -hengityssuojainta, silmäsuojaimia, hiussuojaa, suojatakkia ja käsineitä. Sairaalahygieniayksikkö (7) 2
3 3 4. MERS-epäilyltä otettavat näytteet Laboratoriolle on mahdollisimman varhain ilmoitettava otettavista näytteistä, jotta näytteenotto, näytekäsittely ja tutkimuksiin lähettäminen sujuisi kitkattomasti. Kaikista potilaista otetaan alla luetellut virologiset näytteet, mutta osastolla infektiolääkäri päättää muista erotusdiagnostisista tutkimuksista, joita on myös lueteltu alla. Virka-aikana neuvoja voi tarvittaessa kysyä Tykslabin lääkäreiltä, p tai 33946, tai HUSLABista p. (09) Näytteiden ottajien suojautuminen on kerrottu tämän ohjeen kohdassa 6 Henkilökunnan suojautuminen ja hygienia- Näytteiden otto. Pyyntöpaketti <MERS. Tähän pakettiin sisältyvät Mers-viruksen ja erotusdiagnostisesti tärkeiden hengitystievirusten tutkimukset. Pakettiin tarvitaan 3 näytetikkua, 2 UTM-putkea (putkia saa päivystyslaboratoriosta p ) ja 1 steriili putki tai 3x2 ml imulimaa/ BAL-näytettä steriileissä putkissa. Näytetikku on ensisijaisesti dacron-kärkinen metallivartinen (mieluiten Copan, Italia; tilauskoodi 503C01), toissijaisesti muu dacron-tikku tai metallivartinen vanutikku (esim. LP Italiana). Hengitystienäytteestä (nenänielutikku, nenänieluimu, BAL tai yskös) 1. MERSNhO (nro 13556) Otetaan 2 näytetikkua (kumpikin omaan UTM-putkeensa) tai 2x2ml imulimaa. 2. Respiratoristen virusten PCR (ResVirNhO, KL nro 12637), joka sisältää tutkimukset: AdenNhO, KL nro 4897 hmpvnho, KL nro InfANhO, KL nro 4896 InfBNhO, KL nro KVE/NLNhO, KL nro KVOC/HKNhO, KL nro Pin1NhO, KL nro Pin2NhO, KL nro Pin3NhO, KL nro RinoNhO, KL nro 4784 RSVANhO, KL nro RSVBNhO, KL nro Otetaan 1 näytetikku, joka suljetaan steriiliin kuljetusputkeen, tai 2 ml imulimaa tai BAL-nestettä steriiliin putkeen. Näytteiden ottaminen ja käsittely Hengitystie-eritenäytteet otetaan sieraimen kautta näytetikulla (A). Syvästi trombosytopeenisiltä tai muusta syystä vuotoherkiltä potilailta otetaan nenänäyte (B). Virustutkimuksiin menevät eritenäytteet tulee suojata valolta mahdollisimman nopeasti, sillä UV-valo voi inaktivoida viruksia. A. Nenänielutikkunäytteet Näyte otetaan nenänielusta cm syvyydestä (HUOM! syvyys mitataan etukäteen: sierainkorvannipukka; aikuisilla aina > 10cm; < 2v. lapsilla 6-7 cm). Tikku ohjataan alaviistoon syvälle sieraimeen nenänpohjaa pitkin. Nenänielussa tikkua hangataan kiertoliikkeellä limakalvoa vasten siten, että tikkuun tarttuu limakalvolta irronneita soluja. Usein tikkuun tulee vähän punertavuutta. Tikut katkaistaan kumpikin omaan UTM-putkeensa. Putkien korkit suljetaan tiiviisti. Sairaalahygieniayksikkö (7)
4 4 B. Nenänäyte (otetaan vain vuotoherkiltä potilailta, joilla ei voida käyttää yllä kuvattuja menetelmiä) Sieraimen kautta otetaan eritettä dacronkärkisellä metallivartisella näytetikulla (mieluiten Copan, Italia), joka viedään 3-5 cm syvyyteen. Tikut katkaistaan kumpikin omaan UTM-putkeensa. Putkien korkit suljetaan tiiviisti. C. Yskös- ja BAL- näytteet Mikäli potilas tuottaa ysköksiä, pyydetään samat tutkimukset myös niistä. Näytteet tulee huolellisesti erottaa ylähengitystienäytteistä. Näytteenottotikku kastetaan yskökseen ja katkaistaan se UTMputkeen. Tiiviisti suljettu ysköspurkki voidaan lähettää myös sellaisenaan. BAL-nestettä ( 2 ml) lähetetään sellaisenaan tiiviisti suljetussa putkessa. Näytteiden kuljetukset laboratorioon Näytteenoton jälkeen näyteputket pyyhitään ulkopuolelta alkoholilla ja laitetaan sen jälkeen kukin erilliseen salpamuovipussiin (esim. minigrip -pussiin). Putkeen liimataan potilaan nimitarra, muut tarrat kiinnitetään pussin päälle. Muovipussit pakataan särkymättömään ja tiiviiseen kannelliseen astiaan tai styrox-laatikkoon. Kaikkiin muovipusseihin, myös muihin kuin varsinaisiin MERSnäytteisiin, laitetaan merkintä MERS-epäily. Mahdollinen lähete sijoitetaan muovipussin ulkopuolelle. Näytteitä ei lähetetä eteenpäin putkipostilla tai taksilla. Näytteet toimitetaan osastolle 909 tai päivystysaikana osastolle 930. Laboratorio-osasto lähettää näytteet eteenpäin TY virusopille, jolle tulee ilmoittaa näytteiden saapumisesta etukäteen puhelimitse. Näytettä voidaan pitää jääkaapissa esimerkiksi viikonloppuisin tai iltaisin, mutta silloinkin tulee selvittää voidaanko näyte lähettää ja tutkia samana päivänä. 5. Muut mahdolliset näytteet erotusdiagnostiikkaa varten Nämä näytteet otetaan hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. 1. Veriviljely x 2 (B-BaktVi, KL nro 1153) 2. Yskös- ja/tai nenänielunäytteestä. Bokavirus PCR (BokaNhO, KL nro 6062) Bakteeriviljely (Pu-BaktVi2, KL nro 3492) Legionella PCR (LepnNhO, KL nro 4428) Mycoplasma pneumoniae PCR (MypnNhO, KL nro 4439) Chlamydia pneumoniae PCR (CnpnNhO, KL nro 4384) Respiratoristen virusten antigeenit (Np-RvirAg, KL nro 2579), joka sisältää tutkimukset: AdenAg, KL nro 4368 InfAAg, KL nro 4415 InfBAg, KL nro 4416 Pin1Ag, KL nro 1904 Pin2Ag, KL nro 1907 Pin3Ag, KL nro 1908 RSVAg, KL nro Vasta-aineet Adenovirus IgG-vasta-aineet (S-AdenAbG, KL nro 4371) Influenssa A IgG-vasta-aineet (S-InfAAbG, KL nro 4419) Influenssa B IgG-vasta-aineet (S-InfBAbG, KL nro 4957) Parainfluenssavirus 1 ja 3 IgG-vasta-aineet (S-Pi1-3-AbG, KL nro 750) Parainfluenssavirus 2 IgG-vasta-aineet (S-Pin2-AbG, KL nro 749) RSV-IgG-vasta-aineet (S-RSV-AbG, KL nro 4455) Mycoplasma pneumoniae vasta-aineet (S-MypnAb, KL nro 2367) Chlamydia pneumoniae vasta-aineet (S-ChpnAb, KL nro 4955) Legionella vasta-aineet (S-LegiAb, KL nro 2205) Sairaalahygieniayksikkö (7)
5 5 4. Virtsanäyte - virtsan Legionella antigeenin osoitus (U-LepnAg, KL nro 4632) - virtsan Streptococcus pneumoniae antigeenin osoitus (U-StpnAg, KL nro 3326) 5. Jos potilas ripuloi - otetaan ulostenäyte, joka pakastetaan laboratoriossa -70 o C, ellei määrityksiä haluta tehdä heti - ulosteen virusviljely (VirVi, KL nro 2975) - ulosteen elektronimikroskopia (VirEm, KL nro 4470) - noroviruksen antigeenin osoitus (F-NoroAg, KL nro 12528) - adeno- ja rotaviruksen antigeenin osoitus (AdeRotaAg, KL nro 10947) - enterovirus PCR (EvirNhO, KL nro 4392) - ulosteviljely 1 (F-BaktVi, KL nro 3442) 6. Muita harkinnanvaraisia laboratoriotutkimuksia - Malariaplasmodit (E-Plasm-O, KL nro 2316) aina malaria-alueilta tulevalta kuumeilevalta potilaalta - Q-kuume vasta-aineet (S-CobuAb, KL nro 2557) - Salmonella vasta-aineet (S-SalmAb, KL nro 2607) - Legionellaviljely (LegiVi, KL nro 2206). 6. HENKILÖKUNNAN SUOJAUTUMINEN JA HYGIENIA Jos kliinisen taudinkuvan, altistumishistorian ja infektiolääkärin konsultaation perusteella päädytään ottamaan Mers-tutkimuksia, potilas eristetään ja hoidetaan samoja varotoimia käyttäen kuin sars-, lintuinfluenssa A(H5N1) tai (H7N9) -infektioepäily: tavanomaiset varotoimet, kosketus-, pisara- (visiiri tai suojalasit) ja ilmaeristys. Raskaana olevat henkilökunnan jäsenet vapautetaan osallistumasta MERS-epäillyn potilaan tutkimukseen tai hoitoon. Tartuntariski vaihtelee toimenpiteiden mukaan. Suurimmillaan se on BAL-tutkimuksessa, intubaatiossa ja imettäessä nenänielua tai trakeaa. Henkilökunnan oman suojautumisen vuoksi on tärkeää pukea ja riisua suojaimet huolellisesti ja desinfioida kädet suojaimien riisumisen jälkeen. Käsihygienia: Kädet desinfioidaan aina eristyshuoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa sekä suojakäsineiden ja -vaatteiden riisumisen jälkeen. Edeltävä käsien pesu on tarpeen, jos kädet ovat näkyvästi likaiset. Henkilökohtaiset suojaimet: Aina huoneeseen mentäessä käytetään alla mainittuja suojaimia. Suojaimet ovat kertakäyttöisiä, paitsi suojalasit, jotka laitetaan heti käytön jälkeen Dekoon: - FFP3 hengityssuojain (peitetty venttiili, TYKS nro ) sovitettuna tiiviisti kasvoille - monikäyttöiset suojalasit (TYKS nro ) ja/tai kokokasvovisiiri (TYKS nro ) - suojatakki - suojakäsineet Roiskevaarallisessa tilanteessa kuten intuboitaessa, hengitysteitä imettäessä tai bronkoskopiassa käytetään sekä suojalaseja että kokokasvovisiiriä. Jokaisen hoitotoimenpiteen jälkeen käsineet vaihdetaan potilashuoneessa puhtaisiin ja siinä yhteydessä kädet desinfioidaan. Suojaimia riisuttaessa on oltava huolellinen ja varottava koskemasta suojaimien kontaminoituneisiin ulkopintoihin. Kertakäyttöiset suojavarusteet poistetaan eristyshuoneen sulkutilassa seuraavassa järjestyksessä: 1 Riisu käsineet 2 Desinfioi kädet Sairaalahygieniayksikkö (7)
6 6 3 Riisu suojatakki 4 Desinfioi kädet 5 Poista visiiri ja/tai suojalasit 6 Desinfioi kädet 7 Poista FFP3-hengityssuojain 8 Desinfioi kädet Mikäli monikäyttöisiä välineitä tai suojaimia ei ole käytetty, poistetaan FFP3-hengitysuojain ilmaeristyshuoneen sulkutilassa. Suojainta poistettaessa vältetään koskettelemasta hengityssuojaimen etuosaa. Kuminauhan kiinnityskohta/-sauma katkaistaan ja otetaan hengityssuojain hallitusti pois kasvojen edestä suoraan roskiin. Lopuksi kädet desinfioidaan käsihuuhteella huolellisesti. Mikäli monikäyttöisiä välineitä tai suojaimia on käytetty, puetaan ilmaeristyshuoneen sulkutilassa puhtaat suojakäsineet, joiden avulla monikäyttöiset välineet, kuten suojalasit viedään peitettyinä huoltohuoneen huuhtelulaitteeseen. Käsineet riisutaan huoltohuoneessa ja kädet desinfioidaan, minkä jälkeen poistetaan FFP3-hengitysuojain. Suojainta poistettaessa vältetään koskettelemasta hengityssuojaimen etuosaa. Kuminauhan kiinnityskohta/-sauma katkaistaan ja otetaan hengityssuojain hallitusti pois kasvojen edestä suoraan roskiin. Lopuksi kädet desinfioidaan käsihuuhteella huolellisesti. Leikkaukset ja respiraattorihoito: Leikkaustilanteissa käytetään FFP3 -hengityssuojainta, suojalaseja, kokokasvovisiiriä, hiussuojaa, suojakenkiä sekä steriilejä leikkauskäsineitä ja takkia. Hengityssuojaimeksi valitaan kirurgiseen toimintaan soveltuva venttiilillinen hengityssuojain. Respiraattorihoitopotilaiden uloshengitysilma ohjataan erilliseen poistoilmaventtiiliin, mikäli se vain on mahdollista. Näytteiden otto: Näytteenottaja käyttää hengityssuojainta (FFP3), suojakäsineitä ja suojatakkia sekä silmä- ja kasvosuojusta. Näytteenoton jälkeen näyteputki pyyhitään sulkutilassa ulkopuolelta alkoholilla ja laitetaan sen jälkeen erilliseen muovipussiin. Pussin päälle merkitään laboratoriolle tiedoksi "MERS-epäily". Potilaan kuljetus: Potilas saa poistua ilmaeristyshuoneesta vain välttämättömien hoito- ja tutkimustoimenpiteiden ajaksi. Kuljetuksen aikana potilas käyttää kirurgista suunenäsuojainta tai venttiilitöntä FFP2 tai venttiilitöntä FFP3-hengityssuojainta ja kuljettava henkilökunta FFP3 - hengityssuojainta, silmäsuojaimia, suojatakkia ja käsineitä. Ruokailuastiat: Ruokailussa voidaan käyttää monikäyttöisiä astioita. Ruokailun jälkeen syömättä jäänyt kiinteä ruoka laitetaan jätteisiin ja liemiruoka kaadetaan viemäriin. Ruokailutarjotin välineineen laitetaan muovisuojukseen ennen ruokakärryyn sijoittamista. Likapyykki: Vältetään vuodevaatteiden ja potilaan vaatteiden pöllyttämistä. Likapyykki kerätään huonekohtaisesti saumasta liukenevaan muovipussiin, jossa on osaston numero. Tiiviisti suljettu muovipussi laitetaan oranssiin kangaspussiin. Jätteet: Jätteet kerätään huonekohtaisesti mustaan muovisäkkiin, joka laitetaan ilmaeristyshuoneen sulkutilassa ulkopinnaltaan puhtaaseen osaston numerolla varustettuun muovisäkkiin. Tutkimus- ja hoitovälineet: Eristyshuoneeseen varataan hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet. Välineet kuljetetaan peitettynä huoltohuoneen huuhtelulaitteeseen. Välineet, jotka eivät kestä lämpödesinfektiota, pyyhitään klooriliuoksella 500 ppm (tai spriillä A12t 80 %). Erityistä huomiota kiinnitetään tippalaskureiden, stetoskooppien, verenpainemittareiden ym. vain pyyhintää kestävien välineiden desinfektioon. Sairaalahygieniayksikkö (7)
7 7 Siivous: Siivousta suorittavalle laitoshuoltajalle on korostettava tartuntavaaraa ja suojautumisen tärkeyttä. Siivousvälineiden tulee olla huonekohtaiset. Siivousvälineet puhdistetaan ja desinfioidaan siivouksen jälkeen tai käytetään kertakäyttövälineitä. Huone, saniteettitilat ja lavuaarit siivotaan päivittäin (muiden potilashuoneiden jälkeen) klooripitoisella liuoksella (500 ppm). Potilaan kotiuduttua patjansuojus pyyhitään klooripitoisella aineella (500 ppm). Eritteet: Normaali käytäntö (klooripitoinen liuos 5000 ppm). Vierailut: Vierailut tapahtuvat vain osaston henkilökunnan ohjauksessa. Vierailut täytyy minimoida. Vierailijoiden suojautuminen on kaikilta osin sama kuin henkilökunnan. 7. TARTUNNANJÄLJITYS Lähikontaktit (samassa taloudessa asuvat, suora altistus hengitystie- tai muille kehon eritteille, hoitohenkilökunta) kartoitetaan ja oireiden mahdollista kehittymistä seurataan 14 vuorokauden ajan altistumisen jälkeen. Tartunnanjäljitys tehdään joko hoitavan sairaalan toimesta tai siirretään terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. MERS-epäilyn lähikontakteja ovat: Samassa taloudessa asuvat Henkilöt, jotka ovat altistuneet potilaan hengitystie- tai muille kehon eritteille Hoitohenkilökunta, joka on hoitanut Mers-potilasta sairaalassa Toimenpiteet tartunnanjäljityksessä Selvitä lähikontaktit Anna tietoa taudinkuvasta, itämisajasta ja tartuntatavoista Muistuta, että todennäköisin ensioire on kuume Anna puhelinnumero, johon henkilö voi ottaa yhteyttä ympärivuorokauden mikäli MERSinfektioon sopivia oireita kehittyy 14 vuorokauden kuluessa altistumisesta. Muistuta, että oireettomina kontaktit voivat rajoituksetta jatkaa elämäänsä MERS-viruksen on harvoissa tapauksissa osoitettu tarttuneen MERS-infektiota sairastavasta potilaasta toisiin potilaisiin ja terveydenhuollon työntekijöihin hoitolaitoksissa. Tämän vuoksi terveydenhuollon toimintayksikköjen on ylläpidettävä luetteloa, johon merkitään kaikki epäiltyä tai todettua MERS-infektiopotilasta toimintayksikössä tutkineet ja hoitaneet henkilöt. On myös mahdollista, että MERS-infektio ilmenee hoidon aikana potilaalla, jota on edeltävästi hoidettu ilman MERS-epäilyä ja sen vaatimia suojaustoimia. Tuolloin potilaan hoitoon osallistuneet terveydenhuollon työntekijät jäljitetään ja heille tiedotetaan tartuntariskistä. Mikäli varmistettua MERS-potilasta hoitaneelle terveydenhuollon työntekijälle kehittyy hengitystieinfektion oireita MERS-kontaktia seuraavan 14 vrk:n aikana, on hänen hakeuduttava MERS-epäilyn vuoksi itse tutkimuksiin T-sairaalan päivystykseen. Lisätietoja MERS-koronaviruksesta THL:n www-sivuilla: Lisätietoja MERS-koronaviruksesta CDC:n www-sivuilla: Sairaalahygieniayksikkö (7)
MERS-KORONAVIRUSINFEKTION TUTKIMUKSET JA HOITO TYKSISSÄ
Toimintaohje 18.2.2016 MERS-KORONAVIRUSINFEKTION TUTKIMUKSET JA HOITO TYKSISSÄ MERS-koronavirus (MERS-CoV, Middle East Respiratory Syndrome coronavirus) aiheuttaa vakavia alahengitystieinfektioita. MERS
LisätiedotMERS-koronavirusinfektioepäillyn potilaan tutkimukset ja hoito VSSHP:ssa
Toimintaohje MERS-koronavirusinfektioepäillyn potilaan tutkimukset ja hoito VSSHP:ssa 1 TAUSTA Vuonna 2012 todettiin ensi kerran uudentyyppisen koronaviruksen aiheuttamia vakavia alahengitystieinfektioita
LisätiedotAVOHOIDOSSA potilas (vastaanotolla tai ottaa yhteyttä puhelimitse) ohjataan MERS-CoV-tutkimuksiin, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:
Toimintaohje 22.10.2018 MERS-KORONAVIRUSINFEKTION TUTKIMUKSET JA HOITO Uusi eli Middle East Respiratory Syndrome koronavirus (MERS-CoV) todettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2012 potilaalta, joka menehtyi
LisätiedotInfluenssapotilaan eristyskäytännöt
Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097
LisätiedotInfluenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet
Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotTARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI
TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotINFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)
1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon
LisätiedotRIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT
RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotEristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe
1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista
LisätiedotMoniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä
Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja
LisätiedotINFEKTIO. TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA Nro
INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA Nro 2 13.4.2006 JAKELU: Tartuntatautivastuulääkärit ja terveydenhoitajat ja heidän välityksellään terveyskeskusten henkilökunta, PSHP:n, TAYS:n ja Coxan
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 5 Influenssa Ohje perusterveydenhuoltoon Torjuntaohjeet osastojen influenssaepidemioissa Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Epidemiaepäily
LisätiedotPäivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet
Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan
LisätiedotINFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
1 (5) 29.12.2014 Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon influenssapotilaiden
LisätiedotVastaukset Paperipyynnöllä lähetetyistä näytteistä vastaukset faxataan.
Laboratoriotiedote KU 7/2009 28.07.2009 Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia 1(5) Toimintaohje avoterveydenhuollon influenssa A(H1N1)v epäilyssä ISLABin Kuopion aluelaboratorion toimipisteille
LisätiedotPisaraeristys ja pisaravarotoimet
Pisaraeristys ja pisaravarotoimet Pisaraeristyksen tavoitteena on katkaista pisaroiden välityksellä tapahtuva tartunta. Tartunnan levittäjinä toimivat potilaan hengitysteistä ympäristöön lentävät pisarat
LisätiedotTavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa
Varotoimiluokat (päivitetty 5.9.2018) Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina, muut valitaan mikrobin tartuntareitin mukaan. Mikrobi saattaa levitä useita eri tartuntareittejä, jolloin käytetään samanaikaisesti
LisätiedotToimintaohje Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon yksiköille influenssaepidemiassa
Toimintaohje Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon yksiköille influenssaepidemiassa 2011 2012 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Laadittu 1.11.2011 1 (22) UUTTA TÄSSÄ TOIMINTAOHJEESSA:
LisätiedotTyö- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö
Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotINFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA 2015-2016 11.2.2016
1 INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA 2015-2016 11.2.2016 Ohje on laadittu yhdessä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. 1 Johdanto Influenssavirukset tarttuvat ihmisestä toiseen lähinnä pisara-
LisätiedotMRSA-näytteenotto. Infektioyksikkö Ohje päivitetty
MRSA-näytteenotto Infektioyksikkö Ohje päivitetty 15.5.2018 Nenä-, nielu- ja esimerkiksi haavan MRSA-näytteet laitetaan samaan näyteputkeen 2 15.5.2018 MRSA-näytteenottoputket Kaikkien kolmen MRSAseulontaan
LisätiedotAntibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä
Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Tämä ohje koskee antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa
LisätiedotToimintaohje Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon yksiköille influenssaepidemiassa
Toimintaohje n alueen terveydenhuollon yksiköille influenssaepidemiassa 2013 2014 Sairaalahygieniayksikkö Laadittu 23.10.2013 1 (23) UUTTA TÄSSÄ TOIMINTAOHJEESSA: Tämä ohje on päivitetty versio viime influenssakauden
LisätiedotEristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto
1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotToimintaohje Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon yksiköille influenssaepidemiassa
Toimintaohje n alueen terveydenhuollon yksiköille influenssaepidemiassa 2012 2013 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Laadittu 07.02.2013 1 (24) UUTTA TÄSSÄ TOIMINTAOHJEESSA: Tämä ohje on päivitetty
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotINFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen
INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotMoniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä
Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ebolasuojavarusteiden pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.2014 SUOJAVARUSTEIDEN PUKEMINEN (donning) 1 Muista käydä
LisätiedotInfluenssa A(H1N1) -toimintaohjeita
1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotEbola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta
Ebola VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta 17.12.2014 Ebola Verenvuotokuumevirus (Filovirus) Tarttuu pisara- ja kosketustartuntana Luonnossa eläimillä (lepakot, jyrsijät ym.) -> siirtyy ihmiseen
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje perusterveydenhuollon ympärivuorokautista hoitoa antaviin yksiköihin
Sivu 1 / 5 Influenssa Ohje perusterveydenhuollon ympärivuorokautista hoitoa antaviin yksiköihin Torjuntaohjeet osastojen influenssaepidemioissa Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen
LisätiedotSuojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.
1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotOPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
LisätiedotNäytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin
Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin Pu-BaktVi2 (3492) Ps-StrVi (2703) Fl-StrBVi (1729) - MRSAVi (4358) - ESBLVi (4817) - CandVI (1628) - SienVi (2631) - GcVi (1506) -MDRsVi (8589) Ts-HepyVi
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotEtelä-Karjalan tartuntatautiraportti
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011
LisätiedotInfluenssapotilaan hoito ja leviämisen ehkäisy Satakunnan keskussairaalassa
1 (6) 31.10.2017 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio Influenssapotilaan hoito ja leviämisen ehkäisy Satakunnan keskussairaalassa Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje
LisätiedotOHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet
Kosketusvarotoimet Kosketusvarotoimien tavoitteena on katkaista kosketustartuntatie. Valtaosa infektioita aiheuttavista mikrobeista leviää kosketuksen välityksellä. Jokaisen potilaan hoidon perustana ovat
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotRipuliepidemia - toimintaohje
AMMATTILAISOHJE 1 (5) INFEKTIOYKSIKKÖ Ripuliepidemia - toimintaohje Tilanteen kartoitus Jos toimintayksikössä todetaan tavallista enemmän ripulitapauksia, on syytä selvittää 1. Sairastuneiden määrä. Montako
LisätiedotHenkilösuojainten valinta
Henkilösuojainten valinta Hygieniahoitaja Jaana Kaappa Tays Valkeakoski Työturvallisuus laki 738/2002 Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun
LisätiedotYlilyönnit ja rimanalitukset!
Ylilyönnit ja rimanalitukset! Reetta Huttunen infektiolääkäri Kahvihuoneelta kuuluu tyytyväisiä hyrinöitä: Nyt kun meillä on kaikki huoneet yhden hengen huoneita, niin ei kyllä pöpöt leviä! Pöpöt leviävät
LisätiedotINFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA
1 INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA 2017-2018 1 Johdanto Influenssavirukset tarttuvat ihmisestä toiseen lähinnä pisara- ja kosketustartuntana. Ilmateitse tapahtuva tartunta voi olla mahdollinen.
LisätiedotKÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012
MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotSyyhy, ohjeen muutokset
Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire
LisätiedotINFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA
1 INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA 2016-2017 1 Johdanto Influenssavirukset tarttuvat ihmisestä toiseen lähinnä pisara- ja kosketustartuntana. Ilmateitse tapahtuva tartunta voi olla mahdollinen.
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotYhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas
Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)
LisätiedotSivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja
LisätiedotSatakunnan sairaanhoitopiirin ohje Perustuu THL:n ja VSSHP:n ohjeisiin. Päivitetty PSHP:n, HUS:n ja CDC:n uusien ohjeiden mukaisesti 3.11.
Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje Perustuu THL:n ja VSSHP:n ohjeisiin. Päivitetty PSHP:n, HUS:n ja CDC:n uusien ohjeiden mukaisesti 3.11.2014 Ohje erikoissairaanhoitoon Ebolaepäilyn arviointi ja alkuhoito
LisätiedotMONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,
LisätiedotAlueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh
Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Lähtökohtana Clostridium difficile 027 löydökset. Epidemia Hysa:lla v 2007 2011. Taudin luonteesta johtuva tarve torjua tautia. Kehiteltiin
LisätiedotInfluenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09
Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena
LisätiedotSiivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009
Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotVRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille
LisätiedotINFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA
1 INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA 2018-2019 22.10.2018 1 Johdanto Influenssavirukset tarttuvat ihmisestä toiseen lähinnä pisara- ja kosketustartuntana. Ilmateitse tapahtuva tartunta voi
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotPandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä
Pandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä Varmuusvarastoitujen suojainten käyttöönotto Influenssa A(H1N1)v -viruksen aiheuttaman suojaintarpeen täyttämiseksi Suomessa
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi
Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotINFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA
1 INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA 2019-2020 28.10.2019 1 Johdanto Influenssavirukset tarttuvat ihmisestä toiseen lähinnä pisara- ja kosketustartuntana. Ilmateitse tapahtuva tartunta voi
LisätiedotTarttuvat hengitystieinfektiot
Tarttuvat hengitystieinfektiot Mitä tehdä kun useampi alkaa oireilla osastolla? Mari Kanerva dos, sis ja inf el oyl, HUS Tulehduskeskus, Infektiosairauksien pkl, Infektioidentorjunta ja Mobiiliyksikkö
LisätiedotPeritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F
1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu
LisätiedotKäyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!
Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla
LisätiedotInfektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät
Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010
LisätiedotKÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA
KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio
LisätiedotMRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä
Ohje henkilökunnalle / MRSA -kantaja pitkäaikaishoidossa MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) -bakteeritartunnan saaneen kantajan
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotKäyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!
Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND VRE (vankomysiiniresistenttienterokokki)- kantaja pitkäaikaishoidossa Enterokokki kuuluu ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon.
LisätiedotAsumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa
Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö
LisätiedotEntä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotSARS-koronavirus 2003
Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto TYÖPAPERI SARS-koronavirus 2003 Kansanterveyslaitoksen ohjeistus vuodesta 2003 alkaen 16 2013 TYÖPAPERI 16/2013 Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto SARS-koronavirus
LisätiedotOHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS
KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö MRSA-näytteiden ottamisen ohje Tays ohje: MRSA-seulontannäytteet otetaan Kaikista Taysiin sairaalahoitoon tulevista, osastolle
LisätiedotAseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala
Aseptiikka pientoimenpiteissä 28.09.2018 Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala Aseptiikka Tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä tai toimintatapoja,
LisätiedotToiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys
Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotVRE -kantaja pitkäaikaishoidossa
VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa Tämä ohje koskee VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki) -kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään
Lisätiedot