Pinkjärven ja Lastensuon hoito- ja käyttösuunnitelma

Transkriptio

1 Pinkjärven ja Lastensuon hoito- ja käyttösuunnitelma Lausuntoversio Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C

2 LAUSUNTOVERSIO Pinkjärven ja Lastensuon hoito- ja käyttösuunnitelma

3 LAUSUNTOVERSIO Käännös: Kansikuva: Pinkjärven rantareittiä. Kuvaaja Satu Kalpio. Metsähallitus, Vantaa 2016 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (pdf)

4 LAUSUNTOVERSIO KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ TEKIJÄ(T ) JULKAISUN NIMI TIIVISTELMÄ Metsähallitus Pinkjärven ja Lastensuon hoito- ja käyttösuunnitelma Pinkjärven ja Lastensuon Natura alueet sijaitsevat Satakunnassa, Eurajoen ja Luvian kunnissa. Maantieteellinen sijainti on Porin ja Rauman puolivälissä valtatie E8:n varrella. Pinkjärven pinta-ala on 1679,30 ha ja Lastensuon 278,50 ha. Pinkjärvi on Länsi-Suomen mittakaavassa erityisen laaja yhtenäinen ja erämainen metsäalue, joka kätkee sisäänsä paikoin hyvin arvokkaita reheviä luonnonmetsiä, edustavia korpia sekä maisemaltaan kaunista rakentamatonta järvenrantaa. Alueella aiemmin harjoitettu ja pitkään jatkunut intensiivinen metsänhoito näkyy kuitenkin Pinkjärven metsissä ja soissa edelleen. Pinkjärvi on ennallistamishistoriallinen kohde, jossa ennallistaminen on aloitettu jo 90-luvulla. Alueelta löytyy myös harvinaista vanhojen metsien lajistoa. Pinkjärvi on maakunnallisesti merkittävää luonnonrauha-aluetta sekä sijaitsee maakuntakaavan matkailun kehittämisen kohdealueella. Pinkjärvi on myös Satakunnan luontomatkailuohjelmassa maakunnallisesti tärkeä, luontomatkailupotentiaalia omaava luontomatkailualue. Pinkjärven virkistyskäyttö on vilkasta johtuen mm. vastaavan laajan yhtenäisen metsäalueen harvinaisuudesta Satakunnan - Varsinais-Suomen rannikkoseuduilla sekä alueen sijainnista Satakunnan isoimpien kaupunkien Porin ja Rauman lähivirkistysalueena. Alue on tärkeä hirvieläinten metsästysalue, ja myös kalastus on suosittua. Pinkjärveltä löytyy lisäksi arvokasta kulttuuriperintöä; Saukonniemen vuokrahuvila on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. AVAINSANAT Lastensuo on tärkeä osa harvahkoa Satakunnan - Varsinais-Suomen soidensuojeluverkkoa. Se on kahden konsentrisen keidassuon kompleksi, jonka laiteilla on poikkeuksellisesti myös rehevämpää suokasvillisuutta. Alue on erittäin tärkeä suolinnuston suojelun kannalta. Lastensuo on soidensuojelun perusohjelman kohde vuodelta Lastensuo on myös maakunnallisesti merkittävää luonnonrauha-aluetta, sekä tärkeä hirven metsästykselle ajoalueena. Lastensuolla ei ole retkeilyn palveluita. Suunnitelmassa on analysoitu keskeisiin arvoihin kohdistuvat uhat ja asetettu päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet uhkien torjumiseksi ja alueiden kehittämiseksi. Suunnitelman päämäärinä ovat 1) alueiden metsien ja puustoisten soiden luonnontilan sekä lajiston tilan parantaminen, 2) Pinkjärven luonnonrauhan ja siihen liittyvän virkistys- ja lomailukäytön häiriöttömyyden sekä positiivisen luontokokemuksen säilyminen 3) Pinkjärven virkistyskäyttömahdollisuuksien säilyminen hyvällä tasolla ja alueen käyttäminen myös luontomatkailun kohteena Alueilla ennallistetaan soita, pienvesiä sekä metsiä. Pinkjärvelle tehdään myös palojatkumosuunnitelma.. Lastensuolla tehostetaan vierasperäisten pienpetojen pyyntiä. Pinkjärvellä inventoidaan myös lahopuulajisto tarkemmin. Pinkjärvellä jo olemassa olevaa palveluvarustusta ja maasto-opastusaineistoa ylläpidetään kysynnän mukaan ja laatua parannetaan käytön mukaan pitkällä tähtäimellä. Lastensuon alueelle ei ohjata käyttöä. Pinkjärven luontomatkailua kehitetään kysyntään pohjautuen ja kestävin periaattein yhdessä toimintaympäristön kanssa. Alueen metsästys- ja kalastuskäytäntöihin ei tule muutoksia. Pinkjärvelle tehdään metsästyksen suunnitelma. Luvattoman toiminnan sekä häiriöiden kitkemiseksi Pinkjärven alueelle laaditaan myös valvontasuunnitelma. MUUT TIEDOT Suunnitelman on laatinut Satu Kalpio. Mukana ovat olleet Madeleine Nyman, Johanna Ruusunen, Hanna Ylitalo, Jukka Mattila ja Anssi Riihiaho. SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (VERKKOJULKAISU) SIVUMÄÄRÄ xx s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA

5 LAUSUNTOVERSIO SISÄLLYS 1 YHTEENVETO NYKYTILAN KUVAUS Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne Perustamistarkoitus Eloton luonto: vesistöt ja geologia Luontodirektiivin luontotyypit Lajisto Kulttuuriperintö Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä Erätalous Tutkimus Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset KESKEISET ARVOT JA UHAT Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat TAVOITTEEN ASETTELU Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Vyöhykejako: Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke Vyöhykejako: Syrjävyöhyke TOTEUTUS Luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelun toimenpiteet Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Erätalouden toimenpiteet Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Hallinto Resurssit Osallistaminen LÄHTEET KARTAT... 73

6 LAUSUNTOVERSIO YHTEENVETO Suunnittelualueen nimi, sijainti ja pinta-ala Pinkjärven ja Lastensuon Natura alueet sijaitsevat Satakunnassa, Eurajoen, ja pieniltä osin myös Luvian, kunnassa. Maantieteellinen sijainti on Porin ja Rauman puolivälissä valtatie E8:n varrella. Pinkjärven pinta-ala on 1679,30 ha ja Lastensuon 278,50 ha. I Nykytilan kuvaus Pinkjärvi on Länsi-Suomen mittakaavassa erityisen laaja yhtenäinen ja erämainen metsäalue, joka kätkee sisäänsä paikoin hyvin arvokkaita reheviä luonnonmetsiä, edustavia korpia sekä maisemaltaan hyvin kaunista rakentamatonta järvenrantaa. Alueen aikaisempi pitkään jatkunut intensiivinen metsänhoito näkyy kuitenkin alueen metsissä ja soissa edelleen. Pinkjärvi on myös ennallistamishistoriallinen kohde; ensimmäiset metsien ja soiden ennallistamistoimet on tehty siellä jo 90-luvulla. Osa ennallistamistoimista on onnistunut erittäin hyvin. Alueelta löytyy myös harvinaista vanhojen metsien lajistoa. Koko alue kuuluu Natura verkostoon (FI ). Suojelumetsäksi Pinkjärvi siirtyi vuonna 1997 ja Metsähallituksen luontopalvelujen taseeseen se siirtyi vuonna Pinkjärvi on myös maakunnallisesti merkittävää luonnonrauha-aluetta, ja se sijaitsee maakuntakaavan matkailun kehittämisen kohdealueella. Pinkjärvi on myös Satakunnan luontomatkailuohjelmassa maakunnallisesti tärkeä, luontomatkailupotentiaalia omaava luontomatkailualue. Pinkjärven virkistyskäyttö on vilkasta johtuen mm. vastaavan laajan yhtenäisen metsäalueen harvinaisuudesta Satakunnan - Varsinais-Suomen rannikkoseuduilla sekä alueen sijainnista Satakunnan isoimpien kaupunkien Porin ja Rauman lähivirkistysalueena. Alue on myös tärkeä hirvieläinten metsästysalue, ja myös kalastus on suosittua. Pinkjärveltä löytyy myös arvokasta kulttuuriperintöä; Saukonniemen vuokrahuvila on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Lisäksi alueeseen liittyy Vuojoen metsärata; ratatie, joka on aikoinaan kulkenut koko alueen halki. Ratatien muinaisjäännösmerkintä sijaitsee Pinkjärven Natura alueen itäpuolella. Lastensuo on tärkeä osa harvahkoa Satakunnan - Varsinais-Suomen soidensuojeluverkkoa. Se on kahden konsentrisen keidassuon kompleksi, jonka laiteilla on poikkeuksellisesti myös rehevämpää suokasvillisuutta. Keidassoiden laidoilla on joitakin luonnontilaa vähentäviä ojituksia. Alue on erittäin tärkeä suolinnuston suojelun kannalta. Lastensuo on soidensuojelun perusohjelman kohde vuodelta Koko alue kuuluu Natura verkostoon (FI ).Lastensuo on myös maakunnallisesti merkittävää luonnonrauha-aluetta, sekä tärkeä hirven metsästykselle ajoalueena. Lastensuolla ei ole retkeilyn palveluita. II Keskeiset arvot ja uhat Pinkjärvi on länsisuomalaisittain laaja rehevien metsien ja soiden mosaiikkialue. Luontotyypeistä keskeisiä ovat runsaslahopuustoiset luonnonmetsät ja korvet. Alue on tärkeä lahopuustoon ja vanhaan metsään liittyville kääpälajistolle ja linnuille. Lastensuon keskeinen luontotyyppi on konsentrinen keidassuokompleksi, itäpuolen meso-eutrofisine laiteineen. Lastensuo on tärkeä alue monipuoliselle suolinnustolle sekä mesoeutrofisille suokasvilajeille. Aluekokonaisuus on myös erämainen (luonnonrauha) alue: Satakunnan hiljaisuuden keitaat selvityksessä erityiseksi luonnonrauha-alueeksi määritelty kohde. Erityisesti Pinkjärven itäinen osa sekä Lastensuon alue ovat rauhallisia ja hiljaisia alueita. Pinkjärvi on ympärivuotisessa käytössä oleva, kahden isomman kaupungin lähietäisyydellä sijaitseva monipuolinen ja länsisuomalaisittain laaja metsävirkistysalue, joka tukee myös mahdollista luontomatkailukäyttöä. Pinkjärvi on lisäksi läntisessä Suomessa erikoisen laaja yhtenäinen hirvieläinten metsästysalue. Myös Lastensuo on tärkeä hirvieläinten metsästysalue. Uhka-analyysin perusteella keskeisiin luonnonarvoihin kohdistuu muutamia suurempia uhkia. Vanhat ojitukset kuivattavat edelleen soita ja suhteellisen pitkään jatkuneen intensiivisen metsätalouskäytön jäljet näkyvät edelleen metsissä: puuston ikärakenne ja jakauma ei ole luonnontilainen, joten

7 LAUSUNTOVERSIO myös lajistoon liittyvä häviämisuhka on edelleen olemassa. Myös luontaisten metsäpalojen tuottaman luonnollisen metsäsukkession puute sekä vierasperäisten pienpetojen aiheuttama suolinnuston poikashävikki ovat alueilla uhkina. Virkistyskäytön sujuvuuden sekä luontomatkailun kehittymisen kannalta kohtalaisen uhan voi muodostaa palveluiden kunnon osittainen heikkeneminen, mikäli resursseja ei löydy kunnossapitoon. Vähäisempiä tai ajoittaisempia uhkia edustavat erilainen muita käyttäjiä ja luontokokemusta hairitsevä luvaton toiminta kuten moottoroitu maastoliikenne ja luvattomat leiriytymiset/rakennelmat. Pinkjärven tunnettuus ja arvostus luonnonsuojeluun varattuna alueena on heikko, ja aluetta pidetään edelleen virheellisesti metsätalousalueena, mikä osaltaan voi aiheuttaa erilaista luvatonta toimintaa. III Tavoitteen asettelu Suunnitelman päämäärät Alueiden metsien ja puustoisten soiden luonnontila sekä lajiston tila on parantunut - Alueiden luontotyyppien luonnontila on palautunut osin aktiivisin toimenpitein: lahopuumäärä ja erirakenteisuus on lisääntynyt niillä metsäkuviolla, jotka tällä hetkellä eivät edusta arvokkaita metsäluontotyyppejä. - Soiden vesitalous on parantunut entisestään ja luonnontilaistumiskehitys jatkunut - Lahopuulajiston lajimäärä on lisääntynyt Pinkjärvellä - Lastensuon suolinnusto ja meso-eutrofinen suokasvilajisto on säilynyt Pinkjärven luonnonrauha ja siihen liittyvä virkistys- ja lomailukäytön häiriöttömyys sekä positiivinen luontokokemus on säilynyt - Pinkjärvi on tunnettu länsisuomalaisittain laajana metsäisenä ja rauhallisena luonnonsuojelusekä virkistyskäyttöalueena: alueen luontoarvot tunnetaan - luvattomat leiripaikat, rakennelmat, ilkivalta sekä luvaton moottoriajoneuvoilla kulkeminen on vähentynyt - Pinkjärven itäinen osa on rauhoittunut turhalta liikenteeltä Pinkjärven virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät hyvällä tasolla ja aluetta käytetään myös luontomatkailun kohteena - Palveluvarustus on toimiva ja kunnossa - Pinkjärvi on tunnettu länsisuomalaisittain laajana metsäisenä ja rauhallisena luonnonsuojelusekä virkistyskäyttöalueena: alueen virkistys- ja matkailukäyttöarvot tunnetaan Vyöhykejaon keskeiset ratkaisut Pinkjärven alueelle on määritelty yksi retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke: Pinkjärven nähtävyysosa (n. 251 ha), jonne kävijöitä houkuttelevat Mustalahden ja Vuotavan laavut, Pinkjärven ranta ja sen maisemat sekä Saukonniemen vuokrahuvila. Vyöhykkeen palveluvarustuksen laatua voidaan parantaa. Muu osa Pinkjärvestä on syrjäosaa (n ha), joka säilytetään mahdollisimman erämaisena ja luonnontilaistetaan tavoitteellisesti. Vyöhykkeelle ei erityisesti ohjata virkistyskäyttöä. Omatoimiretkeily ja marjojen ja sienten poimiminen sekä pienten ryhmien tutustumiskäynnit ovat kuitenkin jokamiehen oikeuksien mukaisesti mahdollisia. Omatoimiretkeilyn lisäksi vyöhykkeelle soveltuvat myös erämaiset luontomatkailupalvelut (esim. vaellusratsastus) sekä talvisin murtomaahiihtoladut. Uuden, vähäisen palveluvarustuksen sijoittaminen on tarvittaessa mahdollista vyöhykkeen länsiosiin.

8 LAUSUNTOVERSIO Lastensuon alue on kokonaisuudessaan syrjävyöhykettä (n. 281 ha), joka säilytetään mahdollisimman luonnontilaisena ja erämaisena. Vyöhykkeelle ei rakenneta palveluvarustusta, eikä ohjata matkailun käyttöä. Omatoimiretkeily ja marjojen ja sienten poimiminen sekä pienten ryhmien tutustumiskäynnit ovat kuitenkin jokamiehen oikeuksien mukaisesti mahdollisia. IV Toteutus ja toimenpiteet Luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelu Pinkjärvellä ennallistetaan soita, pienvesiä sekä metsiä. Ennallistamisen suunnittelua varten alueen luontotyyppi-inventointi päivitetään. Pinkjärvelle tehdään myös palojatkumosuunnitelma, joka tähtää lahopuujatkumon ylläpitoon sekä lahopuulajiston monipuolistumiseen, ja sitä toteutetaan suunnitelmakaudella säännöllisin välein. Soiden ja pienvesien ennallistamissuunnitelman avulla Pinkjärven loput suoalueet saadaan ennallistettua. Myös Lastensuolle tehdän soiden ennallistamissuunnitelma ja reunoja kuivattavia soita ennallistetaan. Lastensuolla tehostetaan myös vierasperäisten pienpetojen pyyntiä yhteistyössä metsästysseurojen kanssa. Pinkjärvellä inventoidaan lahopuulajisto tarkemmin. Virkistyskäyttö ja luontomatkailu Pinkjärvellä jo olemassa olevaa palveluvarustusta ylläpidetään kysynnän mukaan ja laatua parannetaan käytön mukaan pitkällä tähtäimellä tarvittavin korjauksin sekä myös mm. kulunohjausta parantamalla. Myös maasto-opastusaineistoa kehitetään kysynnän mukaan ja laatua parannetaan mm. retkeilyn ohjeilla. Alueelle tehdään kävijälaskenta. Lastensuon alueelle ei ohjata käyttöä. Pinkjärven luontomatkailua kehitetään kysyntään pohjautuen ja kestävin periaattein yhdessä toimintaympäristön kanssa. Vaellusratsastustoiminnan mahdollisuuksia lisätään. Hankkeista ja muusta yhteistyöstä (mm. Satakunan maakuntapuisto ) haetaan lisäarvoa sekä resursseja alueen kehittämiseen. Alueen luonnonarvoista viestitään aktiivisesti Metsähallituksen opastusmateriaalin, erilaisen viestinnän, edunvalvonnan ja sidosryhmätyön saroilla. Erätalous Alueen metsästys- ja kalastuskäytäntöihin ei tule muutoksia. Pinkjärvelle tehdään metsästyksen suunnitelma ja avoin tiedotus metsästyksen toiminnoista yhteistyössä metsästysseuran, Riistakeskuksen sekä Metsähallituksen kesken. Pilkkiminen ja onkiminen on Pinkjärven valtion vesillä sallittu jokamiehenoikeudella, ja viehekalastus kalastonhoitomaksulla. Alue kuuluu Metsähallituksen Häme ja Satakunta pyydyslupaan. Muu luonnonvarojen ja alueiden käyttö Pinkjärven palvelujen ylläpidossa tarvittava maastoliikenne keskitetään mahdollisuuksien mukaan lumipeitteiseen aikaan. Myös luontomatkailutoiminnan, erilaisten tapahtumien ja latujen huoltoon voidaan myöntää talviaikaisia maastoliikennelupia. Sulan maan aikaan maastoliikennelupia myönnetään vain erittäin tarkoin harkiten, ja lupien tarkoituksen tulee palvella alueen on hoidon ja käytön tavoitteita. Pyöräily on alueella sallittu jokamiehenoikeudella, ja vaellusratsastukselle osoitetaan oma laaja reitistö hyväkuntoisten vanhojen tieurien lumettoman ajan käyttöön. Jokamiehenoikeuksiin kuuluva väliaikainen yöpyminen maastossa on sallittua. Pitempiaikaisia leiriytymislupia ei myönnetä. Tulenteko on sallittu vain siihen tarkoitukseen osoitetuilla paikoilla, jotka ovat polttopuuhuollon piirissä. Pinkjärvelle voidaan harkinnan mukaan myöntää lupia erilaisille esim. luontoliikuntaan liittyville tapahtumille. Tapahtumissa pyritään aina käyttämään valmiita polkuja ja tieuria. Kaikista isommista tapahtumista on tarpeen ilmoittaa Metsähallitukselle metsa.f/luvat -sivuston kautta. Pienemmistä

9 LAUSUNTOVERSIO yleisötapahtumista ei tarvita ilmoitusta. Ilmoitukset eivät oikeuta poikkeamaan rauhoitusmääräyksistä eikä rakennelmien rakentamiseen tai maastoliikenteeseen. Kaupallinenkin marjojen poiminta on edelleen sallittua, ja alue on mahdollista luomusertifioida ulkopuolisen hakijan toimesta, mikäli Luomun ehdot täyttyvät. Hallinto Alueiden vyöhykejaolla ja palvelurakenteilla sekä muulla kulunohjauksella ohjataan kävijöiden liikkumista siten, että luonnolle ei aiheudu liikaa häiriötä ja alueen luonnonrauha myös säilyy suunnitellussa määrin. Käytön ohjauksella varmistetaan myös, että eri käyttömuodot saadaan sovitettua alueelle ja myös esim. pääparkkipaikan ruuhkautumista lievennetään. Erilaiset käyttöoikeussopimukset tehdään tarpeen mukaan. Luvattoman toiminnan sekä häiriöiden kitkemiseksi Pinkjärven alueelle laaditaan valtontasuunnitelma, jonka puitteissa sekä valvonnan, viestinnän että neuvonnan keinoin puututaan luvattomaan liikenteeseen sekä luvattomiin rakennelmiin yms. häiriötekijöihin alueella. Kohteiden suojelusäädösten laatimisella sekä suojelualuekiinteistönmuodostamisella rajamerkintöineen varmistetaan, että alueen suojelu tulee toteutettua parhaalla mahdollisella tavalla ja tehokkaasti. Ympäristövaikutusten arviointi ja seuranta Ympäristövaikutusten arviointi Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Ennallistaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet parantavat alueen suojeluperusteiden tilannetta entisestään sekä tuovat myös työllisyysvaikutuksia. Korpien ja muiden soiden luonnontila turvataan, ja palautetaan. Luonnonmetsien pinta-ala lisääntyy pitkällä tähtäimellä ja lahopuulajiston elinolosuhteet paranevat. Ennallistaminen voi aiheuttaa lyhytkestoisia haittoja, esim. työkoneiden jälkiä ja ravinteiden huuhtoutumista vesiin, mutta ennallistamisen positiiviset vaikutukset luontotyypeille ja lajeille arvoidaan huomattavasti suuremmiksi kuin mahdolliset lyhytkestoiset haitat. Vierasperäisten pienpetojen pyynnin tehostaminen parantaa suolinnuston tilannetta erityisesti Lastensuon alueella. Virkistys- ja luontomatkailukäytössä saattaa olla joitakin vähäisiä vaikutuksia lähinnä eläimiin kohdistuvan ajoittaisen häiriön muodossa, mutta se ei ole lisääntymässä aiemmasta. Suunnitelman yhtenä päämääränä on rauhallisuuden säilyttäminen yleisesti ja erityisesti niillä paikoin, joissa eläimistö (so linnusto) saattaisi kärsiä. Lisäksi käyttöä ohjataan voimakkaasti vanhoille tieurille sekä pidättäydytään olemassa olevilla poluilla. Palvelutarjonnalla ja sen laadun parantamisella tähdätään siihen, että palvelut vastaavat asiakkaiden kysyntään, alueen matkailuyrittäjät hyötyvät niistä ja palvelujen ylläpito on kustannustehokasta. Käytön ohjauksella ja opastuksella varistetaan, että käyttö on turvallista ja sujuvaa. Seuranta Suunnitelman seuranta perustuu toimenpiteiden toteutumisen seurantaan, sekä vaikuttavuuden seurantaan, jonka kautta arvioidaan suunnitelman päämäärien saavuttamista. Suunnitelman toimenpiteiden toteutumiselle ja vaikuttavuudelle on määritelty mittareita, joista osaa seurataan vuosittain ja osaa muutaman vuoden välein. Osittain suunnitelman seuranta kytkeytyy myös Natura-alueiden tilan seurantaan. Vahvistaminen

10 LAUSUNTOVERSIO Pinkjärven ja Lastensuon Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistaa Metsähallitus. Lisätietoa suunnittelusta Hoito- ja käyttösuunnitelma on kohdealueen maankäytön pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Sen avulla toteutetaan laissa säädettyjen perustamistavoitteiden lisäksi alueen hoidolle ja käytölle asetettuja tavoitteita. Suunnitelman avulla sovitetaan yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja alueen muun käytön tavoitteet. Suunnitelmakausi on noin 15 vuotta. Suunnitelmalle tehdään väliarvioinnit noin 5 vuoden välein. Hoito- ja käyttösuunnittelu on Metsähallituksen periaatteiden mukaista osallistavaa suunnittelua. Suunnitteluprosessin aikana järjestetään avoimia osallistamistilaisuuksia ja palautetta on mahdollista antaa koko prosessin ajan.

11 I NYKYTILAN KUVAUS 9. Tutkimus IV TOTEUTUS 1. Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne 10. Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset 2. Perustamistarkoitus II KESKEISET ARVOT JA UHAT 3. Eloton luonto: vesistöt ja geologia 11. Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat 4. Natura luontotyypit III TAVOITTEEN ASETTELU 5. Lajisto 6. Kulttuuriperintö 7A. Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu 7B. Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä 12. Uhkatekijöiden torjuminen, päämäärät ja kehittämismahdollisuudet 13A. Vyöhykejako: retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke 14. Luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteet 15. Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet 22. Toimenpiteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta Lähteet VI LÄHTEET 16. Erätalouden toimenpiteet VII LIITTEET 17. Muut luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Liite 1. Yksityisten suojelualueiden rauhoitusmääräysten yhteenveto 18. Hallinto Liite 2. Ote maakuntakaavakartasta 19. Resurssit 13B. Vyöhykejako: syrjävyöhyke 20. Osallistuminen 13C. Vyöhykejako: rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet V YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SEURANTA 8. Erätalous 21. Ympäristövaikutusten arviointi Liite 3. Natura alueittaiset luontotyypit Liite 4. Suunnittelualueella esiintyvät uhanalaiset ja direktiivilajit Liite 5. Lausuntokooste Liite 6. Ympäristöministeriön vahvistuskirje

12 2 NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne Vastuuprosessi Selite Alueiden hallinta Lomakkeella luodaan yleiskuva suunnittelualueesta, maankäytön nykytilanteesta, kaavoituksesta ja muusta maankäytön suunnittelusta, saamelaisten kotiseutuasioista ja suunnittelutilanteesta. Lomake muodostaa perustan muiden jäljempänä seuraavien aiheiden käsittelylle. Kooste yksityisten luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksistä on esitetty hoito- ja käyttösuunnitelman liitteessä 1. Suunnittelualueen nimi Pinkjärven ja Lastensuon HKS Pinta-ala (ha) 1961,07 Josta vesialuetta (ha) 148,65 Maakunta Kunta 4- Satakunnan maakunta 442- Luvia Suunnittelualueen yleiskuvaus 51- Eurajoki Kahden Satakunnassa, Eurajoen ja pieniltä osin Luvian kunnissa sijaitsevan Natura 2000 alueen suunnittelukokonaisuus. Alueet sijaitsevat Porin ja Rauman puolivälissä valtatie E8 varrella. Yhteispinta-ala on noin 2000 ha. Suunnittelualueeseen sisältyvät Natura alueet Nimi Koodi Tyyppi Toteutustapa Suunnitelman kattama alue (ha) Osuus Naturaalueesta (%) Lastensuo FI SCI-alue luonnonsuojelulaki 278,50 100,0 Pinkjärvi FI SCI-alue luonnonsuojelulaki ja vesilaki 1679,30 100,0 Suunnittelualueen maankäyttö Valtionmaiden perustetut suojelualueet Kohdetyyppi Perustamisajankohta Suunnitelman kattama alue (ha) Järjestyssääntö annettu (pvm) Suojeluun varatut valtion alueet Kpl Suunnitelman kattama alue(ha) Lisätietoja

13 211- Luonnonsuojeluohjelmien alue (MH) 2 528, Suojelumetsä (MH) ,38 Aluetta laajennettu entisellä V-vme-kohteella ja koko alue siirretty LP:n hallintaan Kansainväliset sitoumukset ja suojeluohjelmat Nimi Tyyppi Lisätietoja Saamelaisten kotiseutualueet Suunnittelualue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella Ei ollenkaan Kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu Kaava Nimi Hyväksymisvuosi Kattaa suunnittelualueesta (%) Suunnittelualuetta koskevat kirjaukset suunnitelmassa Satakunnan maakuntakaava Koko alue on luonnonsuojelualueeena SL (sekä Pinkjärvi että Lastensuo), S merkinnän suojelualueena on Pinkjärvellä 3 ha, koko alue kuuluu merkittävään luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeeseen (sekä Pinkjärvi että Lastensuo), ja Pinkjärvi viestiliikenteen alueeseen (Eurajoen viestiliikenteen alue), Pinkjärven alueen läpi on osoitettu (ohjeellinen) rautatieliikenteen yhteystarve, pohjois- sekä eteläpuolelta Pinkjärven alueeseen kohdistuu myös ulkoilureitin yhteystarve, Saukonniemen huvila on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Suunnitelma: luonnonsuojeluhallinto Nimi Hyväksymisvuosi Kattaa suunnittelualueesta (%) Pinkjärven alueen ennallistamissuunnitelma Suunnitelma: MH / MT / ulkoinen Suunnittelualuetta koskevat kirjaukset suunnitelmassa Pinkjärvellä tehdään vuosina ennallistamistöitä, joista osa on täydentäviä toimenpiteitä. Ojitettujen korpien, rämeiden ja kivennäismaiden ennallistamista ojia tukkimalla tehdään 198 ha, lahopuutuotantoa 188 ha:lla ja pienaukotusta 111 ha:lla. Luonnonhoidollisia polttoja jatketaan vuoteen 2050 saakka, ja kaikkiaan poltetaan 160 ha. Lisäksi alueelta poistetaan vieraslajit (mm. lehtikuuset) ja alueen lehtoja hoidetaan mm. poistamalla kasvupaikalle sopimattomat männiköt Nimi Hyväksymisvuosi Kattaa suunnittelualueesta (%) Suunnittelualuetta koskevat kirjaukset suunnitelmassa

14 Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelman välitarkastus Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelma. Kausi Länsi-Suomen alueen luonnonvarasuunnitelma Pinkjärven alue-ekologinen suunnitelma Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa Satakunnan luontomatkailuohjelma 2025/Satakuntaliitto Ei erityisiä kirjauksia Pinkjärvi on palojatkumoalue Perustetaan Pinkjärven suojelumetsä 1432 ha Pinkjärven osalta kiireellisin tehtävä on suunnitella suojelumetsän tuleva hoito ja käyttö. Suojelumetsässä tehdään pitkän ajan kuluessa alueen ennallistamiseen tähtäävää metsien käsittelyä yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan. Ennallistamistoimenpiteitä ovat mm. kulotukset, lehtipuuta suosivat harvennukset ja suo-ojien tukkiminen sekä lahopuuston lisääminen. Ennallistamistoimien jälkeen alue vastaa toiminnallisesti luonnonsuojelualuetta. Pinkjärven alueella tullaan lähivuosina edelleen metsiä uudistamaan ja harventamaan, mutta luonnonsuojelun ja ennallistamisen ehdoilla Pinkjärvi-Lastensuon alue (noin 25 km2) on maakunnallisesti merkittävä luonnon-rauhaalue. Alue ei ole Satakunnan maakuntakaavassa melutasoltaan hiljaisena alueena osoitettuna (hil) Maakunnalle tärkeä, luontomatkailupotentiaalia omaava luontomatkailualue Alueen asema osana toiminnallisia verkostoja/alueita Pinkjärven Natura-alue on tärkeä sisävesien suojelualue Etelä-Suomessa. Myös luonnontilaista järvenrantaa on melko runsaasti. Lisäksi alue on länsisuomalaisittain edustava vanhojen metsien ja korpien alue, jolla on kohtuullisen runsaasti lahopuuta. Alue on myös lajistollisesti arvokas. Kytkentä alle 1 km päässä sijaisevaan Lastensuon Natura 2000 alueeseen on ilmeinen. Muitakin suojeltuja suoalueita on lähistöllä (Kakkerinsuo-Huhdansuo noin 3 km päässä). Lähin vanhojen metsien suojelukohde on Eurajoen Olki-luodossa, noin 13 km päässä, ja se on kohtuullisen pieni. Länsi-Suomi on vanhojen metsien osalta niukkaa aluetta. Myös sisävesien ja korpien osalta Länsi-Suomen alueella on niukasti suojeltua luontoa. Alue sijaitsee myös maakunnallisella luontomatkailun kehittämisalueella. Lastensuo on tärkeä osa harvahkoa Satakunnan - Varsinais-Suomen soidensuojeluverkkoa. Verrattuna soiden yleiseen kokoon ao. alueella on Lastensuo merkittävän laajuinen suoalue. Alueen kallioperän emäksisyys tuo oman osansa lajiston monimuotoisuuteen, ja Lastensuolla esiintyykin meso-eutrofiaa. Myös puustoisten soiden osuus on merkittävä. Lastensuo on hyvin läheisesti kytkeytynyt Pinkjärven alueeseen ja sen soihin. Toinen läheinen suojeltu suoalue on Kakkerinsuo-Huhdansuo noin 3 km päässä. Lastensuo sijaitsee myös maakunnallisella luontomatkailun kehittämisalueella. Eteläsuomalaisittain laaja soidensuojelun perusohjelman suojelukohde. Maakuntakaavassa kytkeytyy suoraan Pinkjärven suojelualueeseen luontomatkailun kehittämisalueen kohteena. Perustietojen yhteenveto Molemmat Natura 2000 alueet ovat luontotyyppien ja lajiston suojelun kannalta hyvin tärkeitä alueita läntisessä Suomessa, jossa varsinkin soidensuojeluverkosto on harva, ja vanhoja metsiä hyvin vähän. Natura -alueet ovat pääosin luonnonsuojelulailla toteutettavia, Pinkjärven osalta pienemmältä osin myös vesilailla toteutettavaa. Molemmat alueet sisältyvät maakunnallisesti merkittävään luonnonrauha-alueeseen sekä maakuntakaavan luontomatkailun kehittämisen kohdealueeseen. Pinkjärvi on perustettu ensin suojelumetsäksi vuonna 1997, jonka jälkeen se on siirtynyt luonnonsuojeluun varatuksi alueeksi Metsähallituksen luontopalveluille vuonna Alue on maakunnallisesti tärkeä,

15 luontomatkailupotentiaalia omaava luontomatkailualue. Pinkjärvelle on tehty ennallistamissuunnitelmia ja ennallistamista on toteutettu 90-luvulta lähtien ja se on myös palojatkumoalue.

16 2.2 Perustamistarkoitus Vastuuprosessi Selite Alueiden hallinta Lomakkeella esitetään suunnittelualueeseen kuuluvien suojelualueiden perustamistarkoitus sekä tiettyjen suunnittelualuetta koskevien kansainvälisten sopimusten tavoitteet. Perustamissäädöksessä tai suojeluohjelmassa määritelty suojelualueen perustamistarkoitus on pohjana suunnittelualueen keskeisten arvojen määrittelylle. Perustamistarkoitus vaikuttaa osaltaan myös suunnittelualueen vision määrittelyyn sekä kehittämistavoitteiden asettamiseen (ks. pääluku II). Suunnittelualueen tai sen osan nimi Lastensuo Kohdetyyppi Perustamissäädös, suojeluohjelma tai -sopimus Alueen suojelutarkoitus Soidensuojeluohjelma (SSO) Soidensuojeluohjelma Säilyttää riittävästi suoyhdistymiä luonnontilaisina kaikkien suoyhdistymätyyppien alueilla. Suojelun perusteita ovat mm. suoalueen vesitalouteen ja pinnanmuodostukseen liittyvät erityispiirteet sekä alueella esiintyvien eri suotyyppien ja suolintujen määrä ja jakauma, uhanalaiset eliölajit, kohteen tutkimus- ja opetuskäyttö sekä sen maisemallinen merkitys. Pinkjärvi Suojelumetsä (MH) Länsi-Suomen alueen luonnonvarasuunnitelma 1997 Ekologisen verkoston laajennus. Metsien ja puustoisten soiden suojelu sekä ennallistaminen. Pinkjärvi-Ylistenjärvet Yhteenveto Rantojensuojeluohjelma (RSO) Rantojensuojeluohjelma Ohjelma-alueiden säilyttäminen rakentamattomina ja luonnontilaisina sekä merikotkan ja saimaanhylkeen pesimäpaikkojen suojelu. Soiden, rantojen ja metsien suojeluun varattuja alueita, joiden suojelua on toteutettu hankkimalla ja siirtämällä alueiden hallinta Metsähallituksen luontopalvelulle. Molemmat alueet ovat myös Natura verkoston kohteita.

17 2.3 Eloton luonto: vesistöt ja geologia Vastuuprosessi Selite Luonnonsuojelu Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen geologiaa, geomorfologiaa ja veden laatua. Laatuluokka kuvaa pintavesien ekologista tilaa. Vesistöt Kuvaus alueen vesistöistä (järvet, syvyys, joet, valuma-alueet) Pinkjärven Natura-alueeseen kuuluu Pinkjärven lisäksi osa Riihijärveä sekä Iso- ja Vähä-Ylistenjärvet. Pinkjärvestä 127 ha eli Eurajoen puoleinen osa kuuluu Natura-alueeseen. Pinkjärvi, Riihijärvi ja Ylistenjärvet ovat pieniä järviä Kokemäenjoen ja Eurajoen vesistöjen välisellä alueella. Ylistenjärvet kuuluvat Lounais-Suomessa harvinaiseen luontaisesti rehevien järvien luontotyyppiin.pinkjärvi on nykyään melko luonnontilaisen kaltainen, vaikka sitäkin on aiemmin laskettu ja valuma-alueella on ollut laajoja ojituksia. Pinkjärven luusuassa on kunnostettu pohjapato jonka hoidosta vastaa Pinkjärven kalastusseura. Lastensuonjärvi on pieni humuspitoinen suojärvi jonka pinta-ala on noin 1,5 ha. Kuvaus alueen pohjavesistä Kuvaus alueen meristä (tyypit, syvyys jne) Vesialueiden ja pohjaveden nykyinen käyttö (väylät, kalankasvatus, pohjaveden otto jne) Pinta-alat ja osuus alueesta Pintavesien tila (% pinta-alasta) Muuta Nimi ha % Erinomainen/hyvä 85,5 VPD:n mukainen suojelualuerekisterikohde Järvet p-ala 148,65 7,6 Tyydyttävä 0,0 Koskiensuojelukohde Joet p-ala 0,00 0,0 Välttävä/huono 0,0 Voimakkaasti muutettu vesistö Merialueet p-ala 0,00 0,0 Ei tietoa 14,5 Säännöstelty vesistö Geologia Kuvaus alueen geologiasta (kallioperä) Alueen peruskallio on erilaisia gneissigraniitteja sekä rapakiveä. Näiden vähäravinteisten kivilajien läpi työntyy diabaasijuonia, joilla on korkea kalkkivaikutus. Kuvaus alueen geologiasta (maaperä ja geomorfologia)

18 Pinkjärvellä aluetta peittää vaihtelevan paksuinen moreenikerros, jossa on hiekkakiviainesta. Lastensuon turvekerrostumien keskipaksuus on 2,8 m ollen paksuimmillaan 6,3 m Lastensuonjärven kaakkoispuolella. Suurin osa turpeesta on heikosti maatunutta rahkaturvetta. Suon yleisin pohjamaalaji on savi (42%) ja hiekka (35%). Suo on kehittynyt järven umpeenkasvun seurauksena. Muuta Valtakunnallisesti arvokas kalkkikallioalue Valtakunnallisesti arvokas moreenialue

19 2.4 Luontodirektiivin luontotyypit Vastuuprosessi Sisältö Luontotyyppi Luonnonsuojelu Lomakkeella kuvataan luontodirektiivin luontotyypit koko suunnittelualueella, luontotyyppien pinta-alat ja edustavuudet. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa suojelualueverkostossa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston kohteisiin. Prior Inventoitu pinta-ala Arvioitu pinta-ala Kokonaispinta-ala Edustavuus Erinomainen Hyvä Merkittävä Ei merkittävä (ha) (ha) (ha) Luokka Syy ha % ha % ha % ha % Luontaisesti ravinteiset järvet Humuspitoiset järvet ja lammet 3,38 0,00 3,38 B Esiintymän koko tai muoto 0,00 0,0 0,00 0,0 3,38 100,0 0,00 0,0 147,68 0,00 147,68 B Ympäristötekijät 0,00 0,0 128,24 86,8 19,44 13,2 0,00 0, Keidassuot P 270,11 0,00 270,11 B Ei alentavia tekijöitä 0,00 0,0 270,11 100,0 0,00 0,0 0,00 0, Vaihettumissuot ja rantasuot 35,42 0,00 35,42 B Lajiston poikkeavuus 27,60 77,9 0,19 0,5 7,64 21,6 0,00 0, Luonnonmetsät P 68,56 70,00 138,56 B Lajiston poikkeavuus 0,00 0,0 10,35 15,1 58,21 84,9 0,00 0, Lehdot 5,16 0,00 5,16 C Lajiston poikkeavuus 0,00 0,0 0,51 10,0 0,94 18,3 3,70 71, Metsäluhdat P 0,47 0,00 0,47 C Esiintymän koko tai muoto 0,00 0,0 0,47 100,0 0,00 0,0 0,00 0,0 91D0 - Puustoiset suot P 228,28 30,00 258,28 B Muu tunnettu syy + sanallinen selitys huomiokenttään 10,36 4,5 71,63 31,4 118,34 51,8 27,94 12,2 Luontotyyppi Suhteellinen pinta-ala Suojelu [luonnontila] Yleis-arviointi Suojelutaso ja kehityssuunta Keskeinen suojeluperuste Suojelutavoite Toimenpidetarve Arvioijat Arviointiajankohta Luokka Syy Suomessa tai -arvo Luontaisesti ravinteiset järvet Humuspitoiset järvet ja lammet C B U2= Naturan keskeinen suojeluperuste C B U1= Naturan keskeinen suojeluperuste Keidassuot C B U2= Naturan keskeinen suojeluperuste Vaihettumissuot ja rantasuot Nykytila säilyy Ei toimenpidetarpeita Ruusunen Johanna Nykytila säilyy Ei toimenpidetarpeita Ruusunen Johanna Nykytila säilyy Ei toimenpidetarpeita Ruusunen Johanna C C U1= Nykytila säilyy Ei toimenpidetarpeita Ruusunen Johanna

20 Luonnonmetsät C B U1= Naturan keskeinen suojeluperuste Tila paranee Ei toimenpidetarpeita Ruusunen Johanna Lehdot C C U1= Nykytila säilyy Ei toimenpidetarpeita Ruusunen Johanna Metsäluhdat C C U2= Nykytila säilyy Ei toimenpidetarpeita Ruusunen Johanna D0 - Puustoiset suot C B U1= Naturan keskeinen suojeluperuste Tila paranee Edellyttää toimenpiteitä Ruusunen Johanna Koko Natura-aluetta koskevat pinta-alatiedot Luontotyyppi-inventointia koskevat pinta-alatiedot Luontodirektiivin luontotyypit yhteensä (ha) 823,00 Luontodirektiivin luontotyypit yhteensä (ha) 640,32 Lisätietoja Muut luontotyypit yhteensä (ha) 1144,71 Muut luontotyypit yhteensä (ha) 1320,11 Yhteensä (ha) 1967,71 Inventoimaton alue (ha) 7,28 Direktiiviluontotyyppien osuus (%) 42,0 Pinkjärven kuviotiedot on viimeksi päivitetty vuonna Siten luontotyyppitiedot perustuvat vanhaan kuviotietoaineistoon ja tietokantapäivityksen (SDF) asiantuntija-arvioon. Pinkjärven alueesta 991 ha on kivennäismaita, 466 ha soita, 149 ha vettä ja 74 ha teitä ja linjoja. Lastensuo on pääosin keidassuota jossa kapeat kivennäismaalaiteet ja pieniä suosaarekkeita. Yhteenveto ja verkostotarkastelu Pinkjärvi on Satakunnan alueella merkittävän laaja yhtenäinen metsäalue ja rakentamaton ranta-alue. Maaperä on rehevää ja alueen pienehkö suot ovat pääosin ravinteisia korpia. Lastensuo on kahdesta keidassuokokonaisuudesta. Kivennäismaan diabaasista johtuen suoalueen laiteet ovat ravinteisia.

21 Selitykset Luontotyypin edustavuusluokka A = A - Erinomainen edustavuus, B = B - Hyvä edustavuus, C = C - Merkittävä edustavuus, D = D - Merkityksetön edustavuus Suhteellinen pinta-ala A = A p > 15 %, B = B - 15 p > 2 %, C = C - 2 p > 0 % Suojeluaste Suojelutaso ja kehityssuunta Suomessa Yleisarviointi A = A - Erinomainen suojelu, B = B - Hyvä suojelu, C = C - Kohtalainen suojelu FV = FV suotuisa, U1+ = U1+ epäsuotuisa-riittämätön, paraneva, U1= = U1= epäsuotuisa-riittämätön, vakaa, U1- = U1- epäsuotuisariittämätön, heikkenevä, U1x = U1x epäsuotuisa-riittämätön, tuntematon kehityssuunta, U2+ = U2+ epäsuotuisa-huono, paraneva, U2= = U2= epäsuotuisa-huono, vakaa, U2- = U2- epäsuotuisa-huono, heikkenevä, U2x = U2x epäsuotuisa-huono, tuntematon kehityssuunta, XX = XX tuntematon suojelutaso, -- = -- ei arvioitu (ko. luonnonmaantieteellisellä alueella) A = A - Erittäin tärkeä, B = B - Hyvin tärkeä, C = C - Merkittävä, - = - Ei arvioitu/tiedossa 2.5 Lajisto Vastuuprosessi Selite Luokitus Luonnonsuojelu Lomakkeen tarkoituksena on antaa kuva suunnittelualueen keskeisistä lajistoarvoista sekä tuoda esiin lajiston piirteitä, jotka on huomioitava alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. Sama laji voi sisältyä useampaan luokitukseen: esimerkiksi useat uhanalaiset lajit ovat myös direktiivilajeja. Kaikissa lajiryhmissä yksikkönä on ryhmään kuuluvien, alueella esiintyvien lajien kpl-määrä. Tarkemmat tiedot lajeista esitetään liitteessä 2. Lajien lukumäärä Erityisesti suojeltavat lajit 1 Muut uhanalaiset lajit 12 Silmälläpidettävät lajit 12 Alueellisesti uhanalaiset lajit 4 Lajit, joiden suojelemiseksi osoitetaan Natura-alueita (luontodirektiivin liite II) 2 Lajit, joiden suojelemiseksi osoitetaan Natura-alueita (lintudirektiivin liite I ja ns. Natura-linnut) 16 Lajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ja joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luontodirektiivin liite IV) 3 Vierasperäiset tai haitallisesti runsastuneet lajit 0 Lajistotietoa Lajiluettelo liitteenä x.

22 2.6 Kulttuuriperintö Vastuuprosessi Selite Luonnonsuojelu Kulttuuriperinnön nykytilakuvaus käsittää suunnittelualueen maisema-arvojen sekä rakennusperinnön ja arkeologisten kohteiden kuvauksen. Kuvauksen tavoitteena on tunnistaa suunnittelualueen keskeiset kulttuuriperintöarvot. Alueen kuvaus, maisema Alue on Vuojoen kartanon entisiä takamaita. Kulttuuriperintö vaikuttaa alueen metsä- ja suomaisemaan Saukonniemen rakennetussa ympäristössä ja entisen metsäradan varressa. Alueen kuvaus, rakennusperintö ja arkelogia Saukonniemen huvila on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettu huvila on alkujaan ollut Vuojoen kartanon metsästysmajana, myöhemmin metsänvartijan tilana. Päärakennus ja sauna sijaitsevat erittäin kauniilla paikalla Pinkjärven rannalla. Kohde edustaa vapaa-ajan rakentamista ja 1900-lukujen vaihteesta (viittaus Uusiseppä). Saukonniemi on vuokrakäytössä (Laatumaa; Lomarengas). Rakennukset ylläpidetään ja kunnostetaan tätä kautta. Saukonniemen huvilan vieressä sijaitseva Saukonpirtti on rakennettu ennen 1960-lukua. Rakennusta on käytetty metsäoppilaiden majoittamiseen. Rakennus kuvastaa oman aikansa tarvelähtöistä, metsäoppilaitostoiminnan tarpeisiin tehtyä haja-asutusalueiden rakentamista. Alueen arkeologinen kulttuuriperintö tunnetaan vaillinaisesti. Satakunnan rannikon alueellisen löydöstön perusteella suunnittelualueella on arkeologista potentiaalia myöhäisneoliittisten asuinpaikkojen ja pronssikautisten hautaraunioiden osalta. Puunjalostusyhtiö Vuojoki Gods Ab rakensi vuonna 1912 kapearaiteisen rautatien, Vuojoen metsäradan, puun kuljettamiseksi omistamiltaan metsäalueilta Verkkokarin satamaan. Osa radan 23 km pituisesta reitistä kulki suunnittelualueen halki. Säilynyt radanpohja, joka on osaksi nykyistä metsätien pohjaa, on Museovirastossa luokiteltu muinaismuistolain tarkoittamaksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi ( ). Merkintä on suunnittelualueen ulkopuolella (peruskartassa näkyvä merkintä Ratatie Pinkjärven itäpuolella). Kohteet Maisema Luokka kpl Nimi 2- Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Arkeologiset kohteet, muinaisjäännösrekisteri Luokka kpl Nimi 1 Saukonniemen huvila 39- Muinaismuisto muut 1 Vuojoen metsärata (Muinaismuisto sijaitsee alueen ulkopuolella, mutta liittyy Pinkjärveen) Maisema, lisätietoja Pinkjärvi on Satakunnassa luokiteltu äänimaiseman osalta luonnonrauha-alueeksi. Rakennusperintö, lisätietoja

23 Arkeologia, lisätietoja Paikalliskulttuuri Saamelaiskulttuuri

24 2.7 Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu Vastuuprosessi Selite Luonnon virkistyskäyttö Nykyisestä luonnon virkistyskäytöstä kuvataan retkeilyn ja luontomatkailun toimintaympäristöä, suunnittelualueen vetovoimaa ja merkitystä virkistyskäyttökohteena sekä nykyistä kysyntää, tarjontaa ja matkailun yhteistyötä. Kysyntätietoja ovat mm. tiedot käyntimääristä ja asiakastyytyväisyydestä. Tarjonnalla tarkoitetaan retkeilyreittien, rakenteiden ja rakennelmien määrää, kapasiteettia ja kuntoa. Tavoitteena on analysoida palvelujen ja palveluketjujen toimivuutta asiakaslähtöisesti. Toimintaympäristön kuvaus Pinkjärvi on tyypillinen päiväretkikohde lähinnä Rauman ja Porin ja niiden välisen alueen asukkaille sekä sulanmaan aikaan että talvella. Pinkjärven alue tarjoaa mahdollisuuden pieneen patikointiin, marjastukseen, sienestykseen, ongintaan, tulilla evästelyyn, uimiseen sekä talvella hiihtämiseen (hiihtoseurat ylläpitävät latuverkostoa). Kohteella myös silloin tällöin yövytään. Telttailua tasokkaampaa majoitusta löytyy Lomarenkaan välityksessä olevasta entisestä Vuojoen kartanon metsästysmajasta Saukonniemellä, Pinkjärven rannalla. Se on vanha mutta hyväkuntoinen hirsihuvila, jossa on 12 petipaikkaa. Olkiluodon isojen työmaiden ansiosta ulkomaalaisia kävijöitä on suhteellisen paljon. Lastensuo ei ole retkeilykohde, eikä siellä ole palvelurakenteita. Vetovoima ja merkitys Pinkjärven vetovoima virkistyskäyttöön perustuu erämaiseksi koetun metsäalueen laajuuteen muuten rikkonaisessa Satakunnan maisemassa. Myös suurelta osalta rakentamaton järvimaisema ja vapaa ranta houkuttelevat kävijöitä, koska vastaavia on Satakunnassa vähän. Kävijälaskentatiedot Kävijälaskentakohteet Vuosi Käyntimäärä Tunnus Nimi Osuus pinta-alasta (%) Lisätietoja Alueella ei ole tehty kävijälaskentaa resurssien puutteen vuoksi, mutta se olisi teknisesti yksinkertaista toteuttaa maantielaskurilla. Alueella ei ole säännöllistä jätehuoltoa. Paikallistaloudelliset vaikutukset Vuosi Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (milj. ) Lisätietoja Kävijätutkimus Ei ole tehty, eikä nähdä tällä hetkellä tarpeellisena tämän kokoisella kohteella. Kävijätutkimuksen nimi Vuosi Kävijätyytyväisyys Matkailijoiden osuus Viipymä Kävijätyytyväisyysindeksi Paikalliset kävijät (%) Päiväkävijät (%) Tyytyväisyys palveluihin Kotimaiset matkailijat (%) Yöpyjät (%)

25 Tyytyväisyys ympäristöön Odotusten täyttyminen Häiriötekijöiden kokeminen Ulkomaalaiset matkailijat (%) Päiväkävijät (h) Yöpyjät (vrk) Kävijävuorokaudet Polttopuun käyttö ja jäte Vuosi Vuosi 2015 Sekajäte (m3) Polttopuu (m3) 15 Retkeilypalvelujen tarjonta Rakennus Lkm Kapasiteetti Kunto (lkm) (hlö) Hyvä Kesk. Huono Ei määrit. Ylläpito (lkm) MH Muu Muualla kuin valtion alueella Lisätietoja 6- Vuokratupa tai -kämppä Saukonniemi. Lomarengas välittää. Pihapiirissä talous- ym. rakennuksia yhteensä 8 kpl. Rakennelma Lkm Kapasiteetti Kunto (lkm) (hlö) Hyvä Kesk. Huono Ei määrit. Ylläpito (lkm) MH Muu (lkm) Muualla kuin valtion alueella Lisätietoja 7- Laavu Vuotavan kaksoislaavu 7- Laavu Mustalahti 11- Tulentekopaikka Laavujen yhteydessä (lkm) Ylläpito (km) Muualla kuin valtion alueella Reitti Km Esteetön (km) Päällyste (km) MH Muu (km) Lisätietoja 1- Kesäretkeilyreitti 5,50 0,20 5,50 Rengasreitti, mikä kulkee järvenrannassa ja muualla maastossa vanhoja polkuja pitkin ja osittain Vuotavan tietä seuraten. 4- Talvireitit Reitistä vastaa Eurajoen Veikot ry

26 Matkailun yhteistyön kuvaus Ei yhteistyöyrityksiä. Tiedetään, että jotkut matkailuyrittäjät (maastoratsastus), seurat ja yhdistykset käyvät alueella. Lisäksi myös esim. Porin työväenopisto sekä jotkut koulut kuten Kullaan metsäoppilaitos tekevät retkiä alueelle säännöllisesti. Vuosi Yhteistyöyritysten lukumäärä Yhteistyöyritysten suunnittelualueella palvelemien asiakkaiden lukumäärä Yhteistyöyritysten tyytyväisyys palveluihin (asteikolla 1 = erittäin tyytymätön... 5 = erittäin tyytyväinen) Lisätietoja

27 2.8 Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä Vastuuprosessi Selite Luonnon virkistyskäyttö Lomakkeella kuvataan suunnittelualuetta koskevan opastusviestinnän keskeiset tunnusluvut sekä Metsähallituksen ja yhteistyökumppaneiden opastusviestinnän keinot. Opastusviestintää tehdään asiakaspalvelupisteissä, Luontoon.fi -sivuilla ja maastossa. Keinoja ovat mm. henkilöopastus, sähköisen ja painetun opastusmateriaalin tuottaminen ja maasto-opasteet. Metsähallituksen opastusviestintä suunnittelualueella Vuosi Vuosi Käynnit Asiakaspalvelupisteissä (lkm) Käynnit Luontoon.fi-sivuilla käynnit Asiakastyytyväisyys asiakaspalvelupisteissä Asiakaspalvelupiste Vuosi Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1=erittäin tyytymätön - 5=erittäin tyytyväinen) Asiakkaita opastetuissa ryhmissä Vuosi Asiakaspalvelupisteissä (lkm) Maastossa (lkm) Lisätietoja Vuosi 2016: lokakuun loppuun meneessä 9233 käyntikertaa Pinkjärven luontoon.fi -sivuilla. Opastusviestinnän keinot suunnittelualueella Ajantasainen (lkm) Uusittava 5 vuotta (lkm) Uusittava heti (lkm) Yhteensä (lkm) 3- Luontoon.fi-sivut Maasto-opasteet Lisätietoja Maasto-opasteet käsittävät ajantasaiset kartat. Niissä ei tarjota muuta tietoa alueesta.

28 2.9 Erätalous Vastuuprosessi Selite Metsästys Era Lomakkeessa esitetään erätalouden nykykäytännöt ja sopimus- sekä lupatilanne. Metsästyksen osalta kenttään on kirjattu nykyinen tilanne ja sopimusten voimassaoloaika. Lomakkeen tarkoituksena on antaa riittävät tiedot siihen, että alueen käyttöarvoa näiden toimintojen osalta voidaan arvioida. Kuvaus alueen metsästyskäytöstä Pinkjärvi: Läntisessä Suomessa erikoisen laaja yhtenäinen hirvenmetsästysalue. Lastensuo: Alue on hirven metsästyksen osalta ajokäytössä ja tilanne pyritään säilyttämään ennallaan. Alueella on myös valkohäntäpeuran, supikoiran ja minkin metsästys sisälletty metsästysvuokraan Arvio alueen riistakannasta Pinkjärvi ja lastensuo: kaikki Etelä-Suomessa esiintyvät riistalinnut (metsäkanat + fasaani, Sorsat). Hanhista merihanhi ja Kanadan hanhi, sekä muut riistalajit Tarkennus Arvio metsästyspaineesta alueella Suuri Keskinkertainen Pieni Pinkjärvi: Hirvieläinten metsästys syksyllä. Vuokrattu hirvieläinten metsästykseen Tokinmaan Erälle toistaiseksi (sopimus nro 19968) Lastensuo: alue vuokrattu kahdelle seuralle: hirvenajoon Huhdan hirvimiehille toistaiseksi (sopimusnumero 36048) ja hirvenajoon, sekä valkohäntäpeuran ja pienpetojen metsästykseen Järvimaan metsästäjille (110 ha, sopimusnumero 36066) Metsästys maanomistajan luvalla yksityismailla ja YSA-alueilla Kalastus Vesistön tila kalaston kannalta Vesistön tila on hyvä, runsashumuksinen. Talvella paikoin happivajausta. Kalavesien toteutuneet hoitotoimet Kuvaus alueen kalastuskäytöstä ja sen merkityksestä

29 Pinkjärven alue kuuluu Metsähallituksen pyydyslupa- ja viehekalastusalueisiin. Metsähallituksella on puoli järveä hallussa ja osakaskunnilla toinen puoli. Jos valtion vesillä kalastus olisi kiellettyä / rajoitettua kuitenkin osakaskuntien vesillä saisi kalastaa ja korjata saaliin talteen. Lastensuon alueella ei ole vesialueita. Tarkennus Arvio kalastuspaineesta alueella Suuri Keskinkertainen Pieni Alueella on Ammattikalastusta Kalastusopastustoimintaa Yleiskalastusoikeuteen perustuva pilkkiminen, onkiminen ja viehekalastus Kielletty Sallittu osittain Lisätieto Kalastus maanomistajan luvalla (MH:n hallinnoimat alueet) MH:n hallinnoimat alueet (ha) Lisätietoja 11- Metsähallituksen lupakalastusaluetta 146,07 Alue kuuluu Metsähallituksen koko maan viehelupaan sekä Häme ja Satakunta pyydyslupaan Kalasto Ahven, hauki, kuha Istutukset ei istutuksia viime vuosina

30 2.10 Tutkimus Vastuuprosessi Selite Alueella tehty tutkimus Luonnonsuojelu ja alueiden hallinta Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen nykyinen tutkimuskäyttö ja mahdolliset tutkimuskoealat ja muut vastaavat, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Tutkimus sisältää myös esimerkiksi pitkäaikaiset ympäristön tilan seurannat. Mikäli alueella ei ole tutkimuskäyttöä, se todetaan lomakkeella. PUTTE hankkeen lepakkotutkimuksia (Turun Yliopisto). Nykyinen tutkimuskäyttö ja sen merkitys Vähäistä tutkimuskäyttöä, ei merkittävä tutkimusalue. Alueella on Metsähallituksen vanhoja ennallistaminen kasviruutuja, joita ei ole viime vuosina tarkastettu. Tutkimustahot Turun yliopisto Alue kuuluu luonnonhoidon seurantaverkostoon Alueella on koealoja Alue kuuluu ennallistamisen seurantaverkostoon Lisätietoja

31 2.11 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Vastuuprosessi Selite Alueiden hallinta Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonnonvarojen käyttö (pl. riista- ja kalakannat) sekä alueen kiinteistöihin (lähinnä valtion maalla) kohdistuvat rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset. Lomakkeen tarkoituksena on antaa kuva suunnittelualueelle kohdistuvista, luonnonvarojen käyttöön, rasitteisiin, käyttöoikeuksiin ja sopimuksiin liittyvistä maankäytön paineista. Marjastus ja sienestys Sallittu Lisätieto Pinkjärven alueella poimitaan paljon mustikkaa, jonkin verran puolukkaa, ja se on myös suosittu sienestysalue. Luontaiselinkeinot (muut, sis. metsästys/kalastus/marjastus elinkeinona) Kuvaus Pinkjärveltä tiettävästi poimitaan marjoja myös jonkin verran myyntiin (lähinnä mustikkaa). Kaivostoiminta ja valtaukset kuvaus Ei ole. Kaivostyyppi lkm Osuus alueesta (%) Kaivoskivennäiset Muu käyttö Kuvaus Metsätalous Metsähallitus alue Ei ole. Mt-käytössä (ha) Raj. käytössä (ha) Rajoitusten kuvaus Sopimukset, käyttöoikeudet ja rasitteet