TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/

Transkriptio

1 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus AIKA klo 18:00-20:16 PAIKKA Taipalsaaren kunnanvirasto, Ruorisilta KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 95 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Valtuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano ja laillisuusvalvonta Eksoten tilinpäätös Valtiosääntöoikeuden lahjoitusprofessuurihanke Laitoshuoltajan työsuhteen täyttölupa Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohje Taipalsaaren organisaatiotoimikunnan asettaminen Lapsimäärä ja henkilöstömitoitus 3-5 -vuotiaiden ryhmässä alkaen Saimaan talous ja tieto Oy:n osakassopimus Taipalsaaren kunnan apporttisijoitus Saimaan Kuitu Oy:n pääomaan 106 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Saimaan Kuitu Oy:n pitkäaikaiselle lainalle 107 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Saimaan Kuitu Oy:n hankkeeseen 108 Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geopark -alueen muodostaminen Talousarvion toteutuminen 1 3/ Toimielinten pöytäkirjat Kunnanhallituksen alaisten viranhaltijapäätösten tiedoksi saattaminen Ilmoitusasiat 199

2 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen Esteellisyys :t puheenjohtaja Kähärä Lasse kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Kahari Sanna kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Hulkkonen Harri jäsen Mikkola Elma jäsen Pyysalo Ulla jäsen Westinen Arja-Liisa jäsen MUU Voipio Iikko B. valtuuston puheenjohtaja Esteellisyys :t Turunen Raimo valtuuston I varapuheenjohtaja Niiva Heikki valtuuston II varapuheenjohtaja Willman Jari kunnanjohtaja, esittelijä Hämäläinen Eija hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Pihlajamäki Kristiina asiantuntija ALLEKIRJOITUKSET Teemu Turunen-Saaresti puheenjohtaja Eija Hämäläinen pöytäkirjanpitäjä Lasse Kähärä puheenjohtaja, :t KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Harri Hulkkonen pöytäkirjantarkastaja Ulla Pyysalo pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja on ollut ennalta ilmoitettuna aikana klo 9-15 yleisesti nähtävillä kunnanvirastolla. Satu Tuomela keskusarkistonhoitaja

3 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallituksen esityslista on lähetetty kunnanhallituksen mu kai ses ti sähköisesti hal li tuk sen jä se nil le ja valtuuston pu heenjoh ta jis tol le. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja pää tös val taisek si.

4 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan kokouksen jälkeen ja asetetaan nähtäville Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Harri Hulkkonen ja Ulla Pyysalo. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Harri Hulkkonen ja Ulla Pyysalo.

5 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Valtuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano ja laillisuusvalvonta Valmistelija: Eija Hämäläinen, hallintojohtaja p Kuntalain 23 :n mukaisesti kunnanhallitus vastaa valtuuston pää tös ten val mis te lus ta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan käsitellyt seuraavat asiat: 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastajat 14 Taipalsaaren Lämpö Oy:n tavoitteet vuodelle Kuntatodistusohjelman kokonaislimiitin korottaminen 16 Vehkataipaleen koulun lisämääräraha 17 Hallintosäännön muutos Omavelkaisen takauksen myöntäminen Saimaan Kuitu Oy:n pitkäaikaiselle lainalle Vedettiin pois käsittelystä 19 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Saimaan Kuitu Oy:n hankkeeseen Vedettiin pois käsittelystä 20 Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokousaikataulu keväälle Kokouksessa esille tulevat muut asiat Kj Todettuaan, että valtuuston päätökset ovat syntyneet laillisessa jär jes tyk - ses sä, eivätkä ylitä valtuuston toimivaltaa ja ovat muutenkin lain mu kai sia, päät tää kunnanhallitus panna täytäntöön kun nan val tuus ton ko kouk sessaan tekemät päätökset, lukuunottamatta asiakohtia 18 ja 19, jotka vedettiin pois käsittelystä. Hyväksyttiin.

6 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Eksoten tilinpäätös / / Valmistelija: Kristiina Pihlajamäki, palvelujohtaja puh Eksote on toimittanut kuntaan tilinpäätöstiedot vuodelta Eksoten ti likau den lopullinen tulos tilinpäätöskirjausten jälkeen osoittaa 10,5 milj. euroa ylijäämää. Toimintakulut olivat 430,9 milj. euroa ja kasvu verrattuna vuo teen 2014 oli 3,1 %. Toimintakulut toteutuivat 1,6 % käyt tö suun ni tel maa suurempina: Toi min ta tuo tot olivat 450,4 milj.euroa ja niissä oli kasvua 3,0 % verrattuna edel li seen vuoteen. Toimintatuotot toteutuivat 1,9 % käyt tö suun ni tel maa pa rem pi na. Henkilöstökulut olivat 217,1 milj. euroa, jois sa kasvua edel liseen vuoteen 2,1 %. Henkilöstökulut toteutuivat 1,5 % käyt tö suun ni tel maa suu rem pi na. Palvelujen ostokulut olivat 126,1 milj.euroa ja nekin kasvoivat 3,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Taseeseen kirjattua aiemmin kertynyttä alijäämää katettiin tehdyn suun nitel man mukaisesti niin, että Taipalsaaren kunnan alijäämä osuus Eksoten ali jää mäs tä vuoden 2015 lopussa on noin euroa. Kristiina Pihlajamäki tulee kokoukseen kertomaan kuntakohtaisista talousja toimintaluvuista. Oheismateriaali - Eksoten tilinpäätös 2015 Kj Kunnanhallitus merkitsee Eksoten tilinpäätöksen 2015 tiedoksi. Hyväksyttiin. Merkittiin, että palvelujohtaja Kristiina Pihlajamäki oli kokouksessa kello esittelemässä Eksoten tilinpäätöksen Taipalsaaren kuntaa koskevia asioita.

7 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Valtiosääntöoikeuden lahjoitusprofessuurihanke 76/ / Valmistelija: Eija Hämäläinen, hallintojohtaja p Kunta-alan toimijoiden piirissä on virinnyt ajatus perustaa val tio sään tö oikeu den lahjoitusprofessuuri Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun, koska kun tien rooli muuttuu oleellisesti sote- ja itsehallintoalueiden perustamisen seu rauk se na. Professuurin tehtävänä on kunnan ja kuntaa suurempien alueiden asukkai den itsehallintoon liittyvä valtiosääntöoikeuden alan tutkimus ja opetus. Ta voit tee na on euron rahoitus, joka jakautuisi kuntayhteisöjen, yliopiston sijaintikunnan ja muiden kuntien kesken. Hankkeen taus ta yh tei sök si on lupautunut Kuntien takauskeskus, joka on val tuut ta nut Hannes Mannisen, Teuvo Pohjolaisen ja Pekka Alasen hankkeen käy tän nön asioiden hoitajiksi. Suomen Kuntaliiton hallitus on kä si tellyt hanketta ja päättänyt osal lis tua euron summalla ja samal la suositellut, että kunnat osal lis tui si vat hankkeen rahoitukseen 10 sent tiä / asukas. Oheismateriaali Kj - Ehdotus lahjoitusprofessuurihankkeeseen osallistumisesta Kunnanhallitus toteaa, että professuurin perustaminen Itä-Suo men yli opistoon on tässä muuttuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa pe rus te lua, mut ta katsoo yleisesti, ettei yliopistojen rahoitus kuulu kunnan toi mi alaan, vaan niiden rahoitus tulee ohjata muuta kautta. Kuntaliiton ra hoi tuk sen kaut ta kaikki kunnat jo osallistuvat hankkeeseen. Hyväksyttiin.

8 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Laitoshuoltajan työsuhteen täyttölupa 124/ / Valmistelija: Eija Hämäläinen, hallintojohtaja p Yksi siivouspalvelujen laitoshuoltaja on irtisanoutunut eläkkeelle siir ty misen vuoksi alkaen. Irtisanoutunut työntekijä pitää kertyneet vuo silo man sa ennen eläkkeelle jäämistään. Talousarvion 2016 täytäntöönpano-ohjeiden mukaan täyttölupaa kos kevaan valmisteluun tulee sisällyttää peruste vakinaisen henkilön palk kauksel le, työntekijän suunniteltu tehtävänkuva sekä arvio palkkauksen kus tannus vai ku tuk ses ta vuositasolla. Kiinteistöjen sii vous pal ve lu tuo tan non ylläpito edellyttää työntekijän palkkaa mis ta eläkkeelle jäävän tilalle alkaen. Siivottava pinta-ala on li sään ty nyt, kun vuonna 2015 valmistuneet kiin teis töt ovat tulleet sii vouksen piiriin. Työntekijän tehtäväkuvaan ei tule muu tos ta, työtä tehdään olemassa olevan laitoshuoltajan tehtäväkuvauksen mu kai ses ti. Arvio palkkauksen kustan nus vai ku tuk ses ta voimassa olevan palk kaus pe rus teen mukaisena vuosi ta sol la on vähintään euroa ja kaikki työ ko ke mus li sät huomioiden enin tään euroa. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy noin euron määräraha laitoshuoltajan palkkaan. Kj Kunnanhallitus myöntää laitoshuoltajan toistaiseksi voimassa olevan työsuh teen täyttöluvan alkaen. Hyväksyttiin.

9 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohje 126/ / Valmistelija: Eija Hämäläinen, hallintojohtaja p Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kun ta kon sernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Taipalsaaren kunnan val tuus to on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pe rusteet / 20. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen perustuu kunnan perus teh tä vään, toimintaympäristön analysointiin, kuntastrategiaan sekä toimin nan ja talouden tavoitteisiin. Riskienhallinta sisältää kunnan tavoitteita uh kaa vien riskien tunnistamisen, arvioinnin ja priorisoinnin sekä tu lok sel lisen hallinnan. Valtuuston hyväksymien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä hyvän hal lin tota van toteutumiseksi riskien tunnistamisen, hallinnan sekä sisäisen val vonnan toimintatavat tulee sisällyttää mm. - johtamis- ja päätöksentekoprosesseihin - toiminnan ja talouden sekä investointien riski- ja lisäarvoperustaiseen suun nit te luun - toiminnan (ml. tietojärjestelmät), omaisuuden hallinnan, hallinnon ja ta lou den hoi don menettelytapoihin. Johdon vastuulla oleva riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa, ja sen tavoit tee na on saada kohtuullinen varmuus kunnan strategisten, toiminnan ja talouden tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häi riöt tö myy des tä. Riskienhallinnalla ennaltaehkäistään toiminnan jat kuvuut ta ja häiriöttömyyttä uhkaavia tapahtumia perustuen ydintoimintojen ja jär jes tel mien tunnistamiseen, hyväksyttävän riskitason määrittelyyn sekä riit tä vien riskien hallinnan menetelmien toimeenpanoon. Riskienhallintaprosessi kattaa - toimintaympäristön analysoinnin - uhkien ja mahdollisuuksien riittävän kokonaisvaltaisen tunnistamisen ja kuvaamisen - uhkien ja mahdollisuuksien toteutumisen todennäköisyyden ja seurauk sen analysoinnin - riskien hallinnan menettelyiden ja mahdollisuuksien hyödyntämisen mää rit te lyn sekä - toimeenpanon valvonnan ja tuloksellisuuden raportoinnin sekä arvioin nin. Kuntastrategian, toiminnan ja talouden sekä sisäisen valvonnan ja ko konais val tai sen riskienhallinnan tavoitteet tulisi yhdistää, jotta sisäinen valvon ta ja riskienhallinta eivät muodostu erillisiksi toiminnoiksi. Tuloksellinen ris kien hal lin ta on olennainen osa läpinäkyvää, laadukasta ja vastuullista

10 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus pää tök sen te ko pro ses sia, jolloin se pitää sisällään riittävät vaikutusten arvioin nit ja perustuu tosiseikkoihin. Omistajaohjauksen näkökulmasta konserniyhtiöiden laadukasta pää töksen te koa ja riskienhallintaa edistetään konserniohjeen määräyksillä, asiantun te vil la hallituksen jäsenillä, sekä velvollisuudella hankkia kunnan kanta kon ser ni oh jees sa määritellyissä merkittävissä asiakokonaisuuksissa ennen päätöksentekoa. Oheismateriaali Kj - Luonnos sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohjeeksi Kunnanhallitus hyväksyy luonnoksen sisäisen valvonnan ja riskien hal linnan ohjeeksi alkaen. Hyväksyttiin.

11 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Taipalsaaren organisaatiotoimikunnan asettaminen 125/ / Valmistelija: Jari Willman, kunnanjohtaja p Toimintaympäristön ja kuntalain muutosten myötä on syytä tarkastella kunnan toimintojen ja päätöksenteon järjestämistä tulevalla valtuustokaudella. Yh tiöit tä mis ten kautta myös kunnan omat palvelut ja toiminnot ovat muuttu neet oleellisesti vuoden 2015 aikana. Palvelujen tuottaminen ja joh ta minen tulee tulevaisuudessa olemaan entistä enemmän konsernijohtamista ja sopimushallintaa. Kuntaliitto on parhaillaan valmistelemassa ohjeita kunnil le uuden kuntalain mukaisista hallintosäännöistä. Tavoitteena tulee olla toimintojen, toimivallan ja päätöksenteon sel keyt tämi nen sekä yksinkertaistaminen. Tätä työtä varten on tarpeen nimittää organisaatiotoimikunta koostuen valtuus to ryh mien edustajista ja virkamiehistä. Toimikunnan tehtävänä on laatia ehdotus kunnan ja konsernin uudeksi orga ni saa tiok si, joka aloittaa toimintansa vuoden 2017 aikana (uuden valtuus to kau den alusta). Toimikunnalta odotetaan esitystä kun nan hal li tuk selle syyskuun 2016 loppuun mennessä. Kj Kunnanhallitus asettaa organisaatiotoimikunnan, jonka tehtävänä on laatia uu si kuntakonsernin organisaatio vuoden 2017 kunnallisvaalien jälkeiselle ajal le. Kunnanjohtajan ehdotus kokouksessa Kunnanhallitus nimeää toimikuntaan jäseniksi valtuustoryhmien pu heen johta jat, kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajan sekä kunnanjohtajan ja hallintojohtajan. Työryhmän puheenjohtajana toimii kunnanhallituk-sen pu heen joh ta ja. Kunnanhallitus asettaa organisaatiotoimikunnan, jonka tehtävänä on laatia uu si kuntakonsernin organisaatio vuoden 2017 kunnallisvaalien jälkeiselle ajal le. Kunnanhallitus nimeää toimikuntaan jäseniksi valtuustoryhmien pu heenjoh ta jat sekä kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajan Työryhmän pu heen joh ta ja na toimii suurimman valtuustoryhmän pu heen joh ta ja. Hyväksyttiin.

12 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Lapsimäärä ja henkilöstömitoitus 3-5 -vuotiaiden ryhmässä alkaen 26/ /2016 Sivltk Valmistelija: Marjo Jauhiainen, varhaiskasvatuspäällikkö p , Tasavallan presidentti on päättänyt varhaiskasvatuslain 5 a ( /580) muuttamisesta, jossa varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muo dos taa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että var hais kasva tuk sel le säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmäs sä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kas va tus teh tävis sä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Päiväkodissa ja per he päi väko dis sa hoidettavien lasten määrästä sekä hoito- ja kasvatustehtävään osal lis tu vas ta henkilöstöstä säädetään tarkemmin asetuksella lasten päivä hoi dos ta 6 ( /806)joka on myös muuttunut / Asetus lasten päivähoidosta Uuden asetuksen mukaisesti päiväkodissa tulee olla vähintään yksi hen kilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel poi suus vaa ti muk sista annetun lain 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus enintään kah deksaa (8) kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Ai kai sem man pykälän mukaan kolme vuotta täyttänyttä seitsemää lasta koh den tuli olla yksi em. kelpoisuuden täyttävä henkilö. Jos päivähoitoryhmään on sijoitettu osapäiväisesti varhaiskasvatuksessa ole via lapsia, tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jol la on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäi vä hoi dos sa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Alle 3-vuotiaiden lasten ja henkilöstön suhdeluku säilyy ennallaan eli jokais ta kelpoisuuden omaavaa henkilöä kohden ryhmässä voi olla neljä alle kol me vuotiasta lasta. Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpees sa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lu kumää räs sä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lu kumää räs sä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito- ja kas va tus teh tä vissä toimivalla olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel poi suus vaa timuk sis ta annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päi vänä 2013, 7 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus ja muilla hoito- ja kasva tus teh tä vis sä toimivilla 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. ( /1282). Tämä tarkoittaa, että 3-5 -vuotiaiden ryhmissä tulee olla yksi las ten tar han opet ta ja ja kaksi lastenhoitajaa. Perhepäivähoidon osalta asetus pysyy ennallaan. 8 ( /490). Per he päi vä hoi to ryh mäs sä yhtä hoitajaa kohden saa olla neljä lasta, joista kak si saa olla alle 3-vuotiasta.

13 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Jos ryhmä kokoa kasvatetaan 3-5 -vuotiaiden ryhmissä Taipalsaarella, vai kut taa se seuraavasti lasten hyvinvointiin: kasvatustyön laatu heikkenee: isommassa lapsiryhmässä on vaikeampi havainnoida yk sit täis tä lasta ja sopeuttaa toimintaa lapsen tarpeita vas taa vak si aikaa / lapsi on vähemmän yksilöllistä huomioimista hoi to päi vän aikana erityisesti heikentyy tukea tarvitsevien lasten asema levottomuus, turvattomuus lapsiryhmissä kasvaa ja siten jo läh tö koh taises ti iso ryhmä voi lisätä tuentarvetta isommissa ryhmissä turvallisuus voi heikentyä melutaso kasvaa, vaikuttaa mm. lasten stressitasoon ja sitä kautta koko nais val tai seen hyvinvointiin pitkällä aikavälillä Jos ryhmäkokoa kasvatetaan 3-5 -vuotiaiden ryhmissä Taipalsaarella, vaikuttaa se seuraavasti varhaiskasvatushenkilöstöön: varhaiskasvatuslain 2 tavoitteiden toteutuminen vaikeutuu vaikuttaa siis laatuun heikentävästi kasvattajien työajan käyttö yksittäisen perheen kanssa käytäviin kas vatus kes kus te lui hin vähenee kaiken kaikkiaan työnvaativuus kasvaa kaikilla työntekijöillä osaa misen ja työn hallinnan kehittäminen entistä tärkeämpää yhden opettajan mallissa lapsimäärän kasvattaminen lisää opettajan työ taak kaa koska samanaikaisesti - Varhaiskasvatuslain (7a ) mukaan opet ta ja vastaa lapsikohtaisista varhaiskasvatussuunnitelmien laa ti mises ta melutaso kasvaa, joka vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen/ työ viih ty vyyteen Jos ryhmäkokoa kasvatetaan 3-5 -vuotiaiden ryhmissä Taipalsaarella, vaikuttaa se seuraavasti kuntatalouteen: kustannustehokkuus paranee: tuo säästöä, samalla henkilöstöllä on mah dol lis ta hoitaa n. 20 lasta enemmin, jos päivähoitoon hakijat ovat yli 3 v. ei tuo säästöä jos hakijat ovat alle 3 v., koska ryhmäkoko ei muutu pien ten osalta Sj Sivltk Sivistyslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen val tuustol le, että Taipalsaarella ei oteta käyttöön päivähoitoasetuksen 6. :n mukaista henkilöstömitoitusta: yksi aikuinen/kahdeksan lasta (1/8), vaan pitäydytään van has sa henkilöstömitoituksessa yksi aikuinen/seitsemän lasta (1/7) 3-5-vuotiaiden ryhmissä. Hyväksyttiin Valmistelija: Marjo Jauhiainen, varhaiskasvatuspäällikkö

14 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Yhteenvetona voidaan todeta, että edellämainittu mahdollisuus hoitaa samal la henkilöstöllä 20 lasta enemmän on vain laskennallinen. Jos ryh mäko ko nostettaisiin muutetun lain mukaiseksi, huhtikuun 2016 tilanteen mukaan kaikki nyt olemassaolevat lapsiryhmät täytyy perustaa. Niihin tar vit tava henkilöstö on olemassa ja mitoitus (aikuisia/asetuksen lapsimäärä) vastaa päivähoitoasetusta. Ryhmäkoon nostaminen ei tällä hetkellä toisi säästöjä henkilöstökuluihin. Kj Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että Taipalsaarella ei oteta käyttöön 3-5 -vuotiaiden lasten ryhmissä päivähoitoasetuksen 6. :n mukaista henki lös tö mi toi tus ta, yksi aikuinen/kahdeksan lasta (1/8), vaan pitäydytään van has sa henkilöstömitoituksessa yksi aikuinen/seitsemän lasta (1/7). Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Valmistelija: Marjo Jauhiainen, varhaiskasvatuspäällikkö Lapsiryhmien ja aikuisten määrät ja lasten sijoittuminen alkavalla toi min ta kau del la: Päiväkoti / ryhmät Sharju 1 3 v / 2 ryhmää Sharju 3 5 v / 2 ryhmää Voimassa oleva laki aikuiset / lapset / paikat 5 kasvattajaa/ 18 lasta / 24 paikkaa 6 kasvattajaa/ 38 lasta / 42 paikkaa Uusi laki aikuiset / lapset / paikat 5 kasvattajaa/ 18 lasta / 24 paikkaa 6 kasvattajaa/ 38 lasta / 48 paikkaa Sharju, vuorohoito 4 kasvattajaa/ 11 lasta / 21 paikkaa 4 kasvattajaa/ 11 lasta / 24 paikkaa Kkylä 1 3 v/ 2 ryhmää Kkylä 3 5 v / 1 ryhmä 6 kasvattajaa/ 24 lasta/ 24 paikkaa 3 kasvattajaa/ 21 lasta/ 21 paikkaa 6 kasvattajaa/ 24 lasta/ 24 paikkaa 3 kasvattajaa/ 21 lasta/ 24 paikkaa Uuden asetuksen käyttöönotto ei muuta syksyn 2016 ryhmärakenteita. Kaik ki olemassa olevat lapsiryhmät tulevat perustettavaksi. Lisäksi tulee avat ta vak si kaksi uutta 1 3-vuotiaiden ryhmää: toinen Satulaivan päi vä kotiin, toinen Liljan päiväkotiin. Henkilöstörakenne ja tarpeet ovat vielä neuvot te lu jen alla. Tällä hetkellä vanhan asetuksen mukaan syksyllä 2016 Satulaivan päi väko dis sa on 14 paikkaa vapaana 3-5-vuotiaille ja 7 paikkaa alle 3-vuotiaille lap sil le. Uuden asetuksen käyttöönottamisella voitaisiin 3-5-vuotiaiden ryhmiin ra-

15 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus ken taa kuntaan 12 päivähoitopaikkaa lisää nykyisellä henkilöstöresurssilla il man lisäkuluja. Tällä hetkellä kunnassa ei ole tarvetta lisätä 3-5-vuo tiaiden paikkojen määrää, koska paikkoja on vapaana. Pääsääntöisesti toimin ta kau den aikana hoitoon tulevat lapset ovat alle 3-vuotiaita, joiden ryhmä ko ko ei lainsäädännön mukaan nouse. Asiaa voidaan arvioida uudelleen keväällä 2017, jolloin suunnitellaan vuoden toimintaa. Varhaiskasvatushenkilöstö on myös esittänyt toi veen sa, ettei ryhmäkokoa nostettaisi heti lainsäätämään mak si mi tasoon. Muuttunut varhaiskasvatuksen lainsäädäntö ja valmisteilla oleva uusi val takun nal li nen varhaiskasvatussuunnitelma luovat tulevaisuudessa osaa mista son nostamispainetta. Jos ryhmäkokoa muutetaan suuremmaksi, tulee sa mal la pohdittavaksi henkilöstörakenteen muuttaminen myös pienempien las ten ryhmässä kaksiopettajaiseksi rakenteeksi. Muutos voidaan to teuttaa eläkkeelle jäävien lastenhoitajien nimikemuutoksena las ten tar han opetta jak si. Oheismateriaali Kj - Selvitys varhaiskasvatuksen palvelutarpeista lähivuosina Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Taipalsaarella otetaan käyt töön 3 5 -vuotiaiden lasten ryhmissä päivähoitoasetuksen 6. :n mukai nen henkilöstömitoitus, yksi aikuinen/kahdeksan lasta (1/8). Keskustelun kuluessa Elma Mikkola ehdotti Sanna Kaharin ja Ulla Pyysalon kannattamana, että kunnanhallitus päättää kunnanjohtajan kokouksessa esitetyn ehdotuksen mukaisesti, ettei päivähoitoasetuksen 6 :n mukaista henkilöstömitoitusta oteta käyttöön. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, niin asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi kädennostoäänestyksen. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä kunnanjohtajan ehdotusta kannattivat Harri Hulkkonen, Lasse Kähärä, Teemu Turunen-Saaresti ja Arja-Liisa Westinen ja Elma Mikkolan ehdotusta Elma Mikkola, Sanna Kahari ja Ulla Pyysalo. Puheenjohtaja totesi, että äänin 4/3 kunnanjohtajan ehdotus on tullut kunnanhallituksen päätökseksi.

16 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Saimaan talous ja tieto Oy:n osakassopimus / / Valmistelija: Eija Hämäläinen, hallintojohtaja p Kunnanvaltuusto hyväksyi / 52 yhteistoimintasopimuksen, jol la valmisteltiin Imatran kaupungin ja mahdollisesti Kotkan kaupungin Kymi ICT:n liit ty mis tä tietoteknisten palveluiden ja muiden tukipalvelujen osalta Saimaan ta lous ja tieto Oy:öön. Yhteistoimintasopimuksessa sovittiin edel lä se los tet tu jen toimintojen valmistelusta ja osakassopimuksen ym. tar kis ta mi ses ta kaikkien osakkeenomistajien kanssa. KYMI ICT-fuusio ei edennyt, mutta Imat ran kaupungin liittyminen Eksoten täys jä se nek si toteutui. Saita Oy:n yhtiöjärjestys on ajantasainen, mutta osa kas so pi muk sen päi vit tä mi nen on kuitenkin perusteltua. Lappeenrannan kaupunki on päi vä tys sä kirjeessä pyytänyt Saimaan ta lous ja tieto Oy:n osakaskuntia kä sit te le mään yhtiön osa kas so pimuk sen muu tok sen osakkeenomistajien pää tök sen te ko eli mis sä ennen pi det tä vää yhtiön yh tiö ko kous ta. Lisäksi niiden osak keen omis tajien, joilla on yhtiön hallituksessa yh tei nen edustaja, tulee sopia keskenään hal li tuk seen nimettävästä jäsenestä. So pi mus eh do tuk sen mukaan Luu mä ki, Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari yhdes sä nimeävät yhtiön hallitukseen yh den (1) yhteisen varsinaisen jä senen. Osakassopimuksessa todetaan yhtiön si dosyk sik kö- ja in house -status ja mää ri tel lään sen mukaisesti osak keen omis ta jien määräysvalta eli osak keen omis ta jien mahdollisuus käyttää pää tös val taa yhtiön strategisiin ta voit tei siin ja tärkeisiin päätöksiin. Mää räys tä hallituksen kokoonpanosta on tar ken net tu tästä syystä. Hallintosäännön 8 :n 6-kohdan mukaisesti kunnanhallitus päättää so pimuk sen hyväksymisestä. Oheismateriaali - Lappeenrannan kaupungin kirje SAITA Oy:n osakassopimus Kj Kunnanhallitus hyväksyy Saita Oy:n uudistetun osakassopimuksen eh dotuk sen mukaisena. Hyväksyttiin.

17 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Taipalsaaren kunnan apporttisijoitus Saimaan Kuitu Oy:n pääomaan 129/ / Valmistelija: Jari Willman, kunnanjohtaja p Taipalsaaren ja Savitaipaleen kunnat ovat valmistelleet kuntien alueilla vuon na 2015 rakennettujen valokuituverkkojen siirtämistä ap port ti si joi tukse na kuntien yh tei ses ti omistamaan valokuituverkkoyhtiöön. Kuntien alueella on toteutettu suunnitelmiin perustuen erillisinä hankkeina run ko verk ko in ves toin te ja ja rakennettu keskukset. Kirjanpidollisesti in vestoin te ja on seurattu kuntatasolla ja ne voidaan kohdentaa toteutuneiden hank kei den mukaisina. Kyseiset omaisuudet sijoitetaan yhtiöön pää oma sijoi tuk se na vapaan pääoman rahastoon. BDO:n asiantuntija on laatinut oheismateriaalina olevat ap port ti so pi muk set ja luovutus toteutetaan kauppana, jolloin molempien kuntien osuus on sama eli euroa. Omaisuuden luovutushetki on Omai suuden luovutuksesta ei tule suoritettavaksi arvonlisäveroa eikä va ral li suus veroa. Liitteet lisätään luovutussopimuksen sen jälkeen, kun valtuuston päätös on lain voi mai nen. Oheismateriaali Kj - Ote Saimaan Kuitu Oy:n hallituksen pöytäkirjasta - Luovutussopimus - Siirtyvä kuituverkko - Siirtyvät sopimukset ja asiakirjat Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto hy väksyy oheismateriaalina olevan luovutussopimuksen, ja että Taipalsaaren kun ta luovuttaa rakennetun valokuituverkon euron apporttina Saimaan Kuitu Oy:lle. Hyväksyttiin. Merkittiin, että Teemu Turunen-Saaresti ja Iikko B. Voipio esteellisinä (Saimaan Kuitu Oy:n hallituksen jäsenyys) olivat poissa kokouksesta kello , eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksen tekoon. Merkittiin, että puheenjohtajana asian käsittelyn ajan toimi kun nan hal li tuksen I varapuheenjohtaja Lasse Kähärä.

18 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Omavelkaisen takauksen myöntäminen Saimaan Kuitu Oy:n pitkäaikaiselle lainalle 107/ /2016 Valmistelija: Eija Hämäläinen, hallintojohtaja p Saimaan Kuitu Oy on ehdottanut, että kunta myöntää Saimaan Kuitu Oy:n Ete lä-kar ja lan Osuuspankilta ha ke mal le (viidensadan kolmenkym me nen tuhannen) euron pit kä ai kai sel le lai nal le oma vel kai sen ta kauksen. Lainan tarkoituksena on ra hoit taa yhtiön käyt tö pää omaa. Osa va lokui tu ver kon liittyjistä maksaa eu ron liit ty mämaksun 20 euron kuukau si eri nä kym me nen vuoden aikana. Ra hoi tuk ses ta tehdään jokaisen asiakkaan kanssa kymmenen vuoden mittai nen vel ka kir ja. Velkakirjassa on otettu huomioon korkokannan mah dol liset muu tok set. Rahoituserän laskutetaan liittymäasiakkailta in ter net-kuukau si mak sun yhteydessä ja rahoituserät tilitetään kahden kuukauden jaksois sa Sai maan Kuidulle. Kuntalain (410/2014) 129 :n mukaan kunnan myöntämä takaus ei saa vaa ran taa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy mer kit tä vä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vas ta va kuu tuk sil la. Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markki noil la toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yh tei sö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yh teises sä määräysvallassa. Saimaan Kuitu Oy on Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien yhdessä omista ma yhtiö. Kj Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Saimaan Kuitu Oy:n (viidensadan kolmen kym me nen tuhannen) euron lainalle myön netään kunnan oma vel kai nen takaus kymmenen vuoden laina-ajalle. Hyväksyttiin. Merkittiin, että Teemu Turunen-Saaresti ja Iikko B. Voipio esteellisinä (Saimaan Kuitu Oy:n hallituksen jäsenyys) olivat poissa kokouksesta kello , eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä pää tök sen tekoon. Merkittiin, että puheenjohtajana asian käsittelyn ajan toimi kun nan hal li tuksen I varapuheenjohtaja Lasse Kähärä Valmistelija: Jari Willman, kunnanjohtaja p

19 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Valmistelun aikana on käyty keskusteluja tilintarkastajan ja Savitaipaleen kun nan edustajien kanssa kuntalain 129 tulkinnoista sekä selvityksistä kun tien lainoituksen ja takausten antamisesta kuntien omistamalle Saimaan Kuitu Oy:n valokuituverkon rakennushankkeisiin ja toimintaan. Keskeistä kunnan toiminnan kannalta on se, että valokuituverkon ra ken tamis alueil la ei ole riittäviä varmoja tietoliikenneyhteyksiä ja kaupalliset toi mijat eivät niitä tule markkinaperusteisesti toteuttamaan. Kunnan kannalta ky sees sä on peruspalvelujen saatavuuteen ja varmistamiseen liittyvän infra struk tuu rin rakentamien ja kansalaisten palvelujen saannin turvaaminen (kun ta la ki 1, 7 ). Toimivien yhteyksien rakentaminen on merkittävää pal ve lu jen kehittämisen ja saatavuuden turvaamiseksi koko kunnan alu eella. Lainan ja takausten myön tä mi sen periaatteita on kuntalain 129 :n pe rusteel la tarpeen tarkastella yksityiskohtaisesti. Samalla mo lem pien kuntien on huomioitava omassa päätöksenteossaan riittävästi kun ta lain sään nökset ja otettava kantaa keskeisiin kysymyksiin. Kuntalain 129 :n 3 momentin mukaan kunta voi myöntää takauksen tai muun va kuu den myös, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tu kioh jel maan tai yksittäiseen tukeen taikka liittyy yhteisön täyttämään pal ve luvel voit tee seen. Kuntalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 368/2014 vp) 129 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tällaisia tilanteita on esi mer kik si laa ja kais ta ra ken ta mi ses sa, jota koskee komission päätös C(2012) 6182 final. Kuntalain mukaan kunnan on arvioitava päätöksenteossaan seuraavia näkö koh tia: lainan tai takauksen vaikutus kunnan kykyyn vastata sille laissa sää detyis tä tehtävistä arvio taloudellisesta riskistä arvio vakuuksista arvio yrityksen toiminnasta markkinoilla ja markkinoiden toimivuudesta po. toiminnassa Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta teh dyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Kyseessä on EU:n val tion tu ki sään te lyä koskevat linjaukset. Valtiontukisäännösten mukaan on huomioitava, että 1) lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa 2) takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asian mu kaises ti 3) takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisten tai muun ra hoi tus si tou muk sen määrästä 4) takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Näitä seikkoja ja yhtiön toimintaan liittyviä tulkintoja on tarkemmin sel vi tet ty kun tien Inspiralta tilaamassa raportissa. Seuraavassa arvioidaan em. kuntalain mukaisia kysymyksiä.

20 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Lainan tai takauksen vaikutus kunnan kykyyn vastata sille laissa sääde tyis tä tehtävistä Taipalsaaren kunnan takaukset Saimaan Kuitu Oy:n pitkäaikaiselle lainalle ei vät vaaranna kunnan kykyä selviytyä sille säädetyistä tehtävistä. An netta va takaus koskee Etelä-Karjalan osuuspankilta otettavaa euron lai naa ja sen käyttötarkoitus on rahoittaa yhtiön käyttöpääomaa. Lainalla ra hoi te taan valokuituverkon asiakkaiden pitkäaikaisiin sopimuksiin liittyviä kus tan nuk sia, jotka katetaan 10 vuoden aikana perustuen asiakkaisen kans sa tehtyihin velkakirjoihin, rahoituserä laskutetaan liittymäasiakkailta in ter net-kuu kau si mak sun yhteydessä ja tuloutetaan Saimaan kuidulle kahden kuukauden jaksoissa. Tällä tulovirralla Saimaan Kuitu Oy kattaa tä hän lai nan hoi toon liittyvät lyhennykset ja korkokustannukset. Oheismateriaalina on yhteenveto kunnan myöntämista takauksista. Arvio taloudellisesta riskistä Taloudellisena riskinä järjestelyssä voidaan nähdä lähinnä asiak kai den mak su käyt täy ty mi nen ja siitä aiheutuvat kulut yhtiölle. Kyseessä on runsas lu kui nen määrä asiakkaita, joten yksittäisten asiakkaiden mah dol li set mak su on gel mat eivät ole Saimaan Kuidullekaan kohtuuton rasite. Li säk si ne ovat perintäkelpoisia sopimukseen perustuen. Yhtiön on seu rat ta va riittä väs ti maksuposteja ja reagoitava maksuhäiriöihin nopeasti, ettei tu le mer kit tä viä kertymiä saataviin. Vastuu ja seuranta on yrityksellä ja se rapor toi edelleen kunnalle lyhennysten kehittymisestä ja tilanteesta sovitun ra por toin ti käy tän nön mukaisesti. Arvio vakuuksista Vakuutena ovat toisaalta asiakkaiden velkasitoumukset ja myös yhtiön varal li suus. Arvio yrityksen toiminnasta markkinoilla ja markkinoiden toi mi vuudes ta po. toiminnassa Yhtiö on järjestänyt julkisen kuulemisen valokuituverkkorakentamiseen liittyen. Kuulemisen perusteella ei ole olemassa muita toimijoita ra ken ta massa valokuituverkkoja kyseisille kunnan alueille. Takauksen hinta Inspiran selvityksen mukaan markkinaehtoisen vertailukohdan puuttuessa Eu roo pan Unionin komissio on antanut ohjeistuksen vaadittavan mark ki naeh toi sen takausprovision määrittämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on jul kais sut esitteen, jonka mukaan takausprovisio on 3,8 %. Finnvera myöntää takauksia alkaville yrityksille (vain velkakirjaluotot, enintään kolme (3) vuotta rekisterissä olleille yrityksille, pois lukien lii ke toi minta kau pat se kä kiinteistöhankkeet), jolloin takaus on 80 % (tai kuitenkin enin tään e). Alkutakauksesta peritään takausprovisiota 2,5 %. Finnvera -takaus sopii pankin, rahoitusyhtiön tai vakuutusyhtiön antamien lai no jen tai pankkitakausten vakuudeksi esimerkiksi seuraavissa ra hoi tusmuo dois sa: velkakirjaluotto, luotollinen tili, luottolimiitti, pankkitakaus (toimi tus va kuus, muu vastuusitoumus), pankkitakauslimiitti (toimitusvakuus) ja factoringrahoitus. Rahoittaja ja Finnvera jakavat rahoitukseen liittyvää ris kiä. Finnvera -takaus on yleensä 50 % luoton tai muun ra hoi tus si tou-

21 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus muk sen määrästä ja siitä perittävä takausprovisio harkitaan aina ta pauskoh tai ses ti. Pääsääntöisesti provisio vaihtelee kuitenkin 2 ja 5 %:n välillä. Oheismateriaali - Ote Saimaan Kuitu Oy:n hallituksen pöytäkirjasta / 6 - Euroopan Komission päätös valtiontuesta - yhteenveto kunnan myöntämistä takauksista - Saimaan Kuitu Oy:n toimittama julkinen kuuleminen - Riskit yhtiön näkökulmasta Kj Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Saimaan Kuitu Oy:n (viidensadan kolmenkymmenen tuhannen) euron lainalle myön netään kun nan omavelkainen takaus kymmenen vuoden laina-ajalle. Takauk sen mää rä on 80 % lainasummasta ja takauksesta peritään 2 %:n vuo sit tai nen ta kaus pro vi sio. Hyväksyttiin. Merkittiin, että Teemu Turunen-Saaresti ja Iikko B. Voipio esteellisinä (Saimaan Kuitu Oy:n hallituksen jäsenyys) olivat poissa kokouksesta kello , eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksen tekoon. Merkittiin, että puheenjohtajana asian käsittelyn ajan toimi kun nan hal li tuksen I varapuheenjohtaja Lasse Kähärä.

22 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Omavelkaisen takauksen myöntäminen Saimaan Kuitu Oy:n hankkeeseen 107/ /2016 Valmistelija: Eija Hämäläinen, hallintojohtaja p Saimaan Kuitu Oy on ehdottanut, että kunta myöntää Saimaan Kuitu Oy:n Ete lä-kar ja lan Osuuspankilta ha ke mal le (kolmensadan tuhannen) eu ron lainalle oma vel kai sen takauksen. Lainalla on tarkoitus rahoittaa yhtiön maa seu tu ra has tol ta hakemaa valokuituverkon rakentamishanketta lyhyt ai kai ses ti, koska ar von li sä ve ro pa lau tuk set ja ELY:n maksamat han ketuet tuloutuvat jälkikäteen noin kahdesta kolmeen kuukauden viiveellä. Lyhyt ai kai nen lai na maksetaan pois 2017 loppuun mennessä. Kuntalain (410/2014) 129 :n mukaan kunnan myöntämä takaus ei saa vaa ran taa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy mer kit tä vä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vas ta va kuu tuk sil la. Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markki noil la toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yh tei sö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yh teises sä määräysvallassa. Saimaan Kuitu Oy on Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien yhdessä omista ma yhtiö. Kj Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Saimaan Kuitu Oy:n (kolmensadan tuhannen) euron lainalle myönnetään kunnan omavel kai nen takaus Hyväksyttiin. Merkittiin, että Teemu Turunen-Saaresti ja Iikko B. Voipio esteellisinä (Saimaan Kuitu Oy:n hallituksen jäsenyys) olivat poissa kokouksesta kello , eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä pää tök sen tekoon. Merkittiin, että puheenjohtajana asian käsittelyn ajan toimi kun nan hal li tuksen I varapuheenjohtaja Lasse Kähärä Valmistelija: Jari Willman, kunnanjohtaja p jari.willman@taipalsaari.fi Valmistelun aikana on käyty keskusteluja tilintarkastajan ja Savitaipaleen kun nan edustajien kanssa kuntalain 129 tulkinnoista sekä selvityksistä

23 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus kun tien lainoituksen ja takausten antamisesta kuntien yhteisesti omis tamal le Saimaan Kuitu Oy:n valokuituverkon rakentamishankkeisiin ja toimin taan. Keskeistä kunnan toiminnan kannalta on se, että valokuituverkon ra ken tamis alueil la ei ole riittäviä varmoja tietoliikenneyhteyksiä ja kaupalliset toi mijat eivät niitä tule markkinaperusteisesti toteuttamaan. Kunnan kannalta ky sees sä on peruspalvelujen saatavuuteen ja varmistamiseen liittyvän infra struk tuu rin rakentamien ja kansalaisten palvelujen saannin turvaaminen (kun ta la ki 1, 7 ). Toimivien yhteyksien rakentaminen on merkittävää pal ve lu jen kehittämisen ja saatavuuden turvaamiseksi koko kunnan alu eella. Lainan ja takausten myöntämisen periaatteita on kuntalain 129 :n pe rusteel la tarpeen tarkastella yksityiskohtaisesti. Samalla molempien kuntien on huomioitava omassa päätöksenteossaan riittävästi kuntalain sään nökset ja otettava kantaa keskeisiin kysymyksiin. Kuntalain 129 :n 3 momentin mukaan kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden myös, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tu kioh jel maan tai yksittäiseen tukeen taikka liittyy yhteisön täyttämään pal ve luvel voit tee seen. Kuntalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 368/2014 vp) 129 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tällaisia tilanteita on esi mer kik si laajakaistarakentamisessa, jota koskee komission päätös C(2012) 6182 final. Kuntalain mukaan kunnan on arvioitava päätöksenteossaan seuraavia näkö koh tia: lainan tai takauksen vaikutus kunnan kykyyn vastata sille laissa sääde tyis tä tehtävistä arvio taloudellisesta riskistä arvio vakuuksista arvio yrityksen toiminnasta markkinoilla ja markkinoiden toi mi vuudes ta po. toiminnassa Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta teh dyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Kyseessä on EU:n val tion tu ki sään te lyä koskevat linjaukset. Valtiontukisäännösten mukaan on huomioitava, että 1) lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa 2) takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asian mu kaises ti 3) takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisten tai muun ra hoi tus si tou muk sen määrästä 4) takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Näitä seikkoja ja yhtiön toimintaan liittyviä tulkintoja on tarkemmin sel vi tet ty kun tien Inspiralta tilaamassa raportissa. Seuraavassa arvioidaan em. kuntalain mukaisia kysymyksiä. Lainan tai takauksen vaikutus kunnan kykyyn vastata sille laissa sääde tyis tä tehtävistä

24 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Taipalsaaren kunnan takaus Saimaan Kuitu Oy:n lainalle ei vaaranna kunnan kykyä selviytyä sille säädetyistä tehtävistä. Ky sees sä on euron lainan takaus, jolla rahoitetaan maaseuturahastolta haet tua va lo kui tuver kon rakentamishanketta lyhytaikaisesti. Ar von li sä ve ro pa lau tuk set ja ELY:n maksamat hanketuet tuloutuvat jälkikäteen noin kol men kuukauden vii veel lä. Laina maksetaan pois vuoden 2017 loppuun men nes sä. Arvio taloudellisesta riskistä Takaukseen ei sisälly oleellisia riskejä, mikäli maaseuturahaston ra hoi tuspää tös toteutuu haetun mukaisena. Arvio vakuuksista Takaukselle ei tarvita erityisiä vakuuksia. Arvio yrityksen toiminnasta markkinoilla ja markkinoiden toi mi vuudes ta po. toiminnassa Yhtiö on järjestänyt julkisen kuulemisen valokuituverkkorakentamiseen liittyen. Kuulemisen perusteella ei ole olemassa muita toimijoita ra ken ta massa valokuituverkkoja kyseisille kunnan alueille. Takauksen hinta Koska kyseessä on kunnan alueella tapahtuva perusinfrastruktuuriin kuulu va rakentamishanke, jota ELY rahoittaa ja joka kuuluu kunnan omaan toi mi alaan sekä tehtäväkseen ottamaan tietoliikenneyhteyksien ke hit tä miseen, takausmäärää ja sille asetettavaa hintaa on tarkasteltava tätä taustaa vasten. Oheismateriaali - Ote Saimaan Kuitu Oy:n hallituksen pöytäkirjasta Euroopan Komission päätös valtiontuesta - Saimaan Kuitu Oy:n toimittama julkinen kuuleminen - yhteenveto kunnan myöntämistä takauksista Kj Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Saimaan Kuitu Oy:n (kolmensadan tuhannen) euron lainalle myönnetään kunnan omavel kai nen takaus vuoden 2017 loppuun saakka, takauksen määrä on 100 % lainasummasta ja takauksesta peritään yhden prosentin vuotuinen takaus pro vi sio. Hyväksyttiin. Merkittiin, että Teemu Turunen-Saaresti ja Iikko B. Voipio esteellisinä (Saimaan Kuitu Oy:n hallituksen jäsenyys) olivat poissa kokouksesta kello , eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksen tekoon. Merkittiin, että puheenjohtajana asian käsittelyn ajan toimi kun nan hal li tuksen I varapuheenjohtaja Lasse Kähärä.

25 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geopark -alueen muodostaminen 130/ / Valmistelija: Jari Willman, kunnanjohtaja p Selvityksen laatijat: Topiantti Äikäs, kaupunkikehitysjohtaja, p Minna Kähtävä-Marttinen, projektipäällikkö, p Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen ja Saimaan Geo park-alueen muodostaminen Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan altaalla ja siihen liittyvillä vesi alueil la, on merkittävää kulttuuri- ja luonnonhistoriallista arvoa. Alue on kiin nos ta va sekä kansallisesti että kansainvälisesti matkailun kannalta. Sai maa on noussut esiin eri tahojen kautta merkittävänä järvialueena maail mas sa. Saimaan ainutlaatuista geologista perustaa ja järven syntytarinaa ei ole juurikaan tuotu matkailullisesti esiin. Saimaan potentiaali uniikkina, luon nol taan monipuolisena, historialtaan ai-nutlaatuisena alueena on vielä hyö dyn tä mät tä täysipainoisesti. Alueen julkisten toimijoiden kuntien, kaupunkien, maakuntien on kiin nitet tä vä yhdessä vielä tehokkaammin huomiota eteläisen Saimaan tu le vaisuu teen. Alueen elinvoimaisuutta voi kehittää luomalla Saimaan tarinasta laa ja historiallis-kulttuurinen viitekehys Saimaan kestävään matkailulliseen esiin tuomiseen ja tuotteistamiseen. Tämä tähtää koko eteläisen Saimaan ja siihen liittyvien vesialueiden tunnettuuden nostoon sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suunnitteilla oleva Saimaa Geopark -aluekokonaisuus tarjoaa toi min ta mallin alueen luontomatkailun edistämiseksi. Saimaa Geopark on yksi Etelä-Kar ja lan ja Etelä-Savon maakuntaliittojen matkailustrategioiden kär kihank keis ta. Myös Suomen kansallisessa matkailustrategiassa Geopark-alu eet tuodaan esiin luontomatkailun avainvahvuuksina. Geopark kestävän kehittämisen työkaluna ja kansainvälisyyden li sääjä nä Geopark-aluekokonaisuuden keskeinen ajatus on kehittää aluetta ja sen pai kal lis ta lout ta houkuttelemalla Geoparkin alueelle sen geologiasta, luonnos ta ja kulttuurista kiinnostuneita uusia kävijäryhmiä. Geopark lisää kotija ulkomaisten matkailijoiden saapumista alueelle ja kehittää alueen omaan tarinaan liittyviä laadukkaita palveluja ja tuotteita. Alueen yrittäjät voi vat hakeutua mukaan Geopark-toimintaan, jossa he saavat erityisen laa tu kou lu tuk sen. Sen jälkeen yrittäjät saavat tuotteilleen Geopark-logon, jo ka kertoo laadukkaasta paikallistuotteesta eri puolilla maailmaa. Geopark linkittää yrittäjät mukaan kansainväliseen Geopark-toimintaan, jon ka kautta uudet ideat ja kansainvälinen yhteistyö vahvistuu. Maailmalla on yli 100 Geopark-aluekokonaisuutta ja Eurooppassakin lähes 70. Suo-

26 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus men toistaiseksi ainoa Geopark on Ranualla Pohjois-Suomessa. Geopark-alueet lisäävät tutkitusti myös myös alueen asukkaiden ko ti seudun tuntemusta ja arvostusta, kun oman asuinympäristön geosisältöjä ja luon non- ja kulttuurihistoriaa tuodaan esille monipuolisesti. Geopark luo ope tus si säl tö jä myös kouluopetukseen. Geopark itsessään ei ole suojelu- tai kieltoalue. Geopark on alueen matkai lun ja luontokohteiden sekä historiallisen kehityksen esittämiseen tähtää vä työkalu. Geopark ei myöskään ole hanke, vaan laaja pro ses sinomai nen toimintamalli, jolla lisätään aluekokonaisuuden elinvoimaisuutta ja tun net tuut ta määrätyissä, kehittyvissä kansainvälisissä verkostoissa ja koh de ryh mis sä. Geopark-verkosto syntyi Keski-Euroopassa vuonna 2000 neljän taantuvan alu een pohtiessa keinoja siihen, kuinka alueiden taloutta saataisiin nousuun. Huomattiin, että alueiden vahvuuksina ovat ainutlaatuinen luonto ja geo lo gia sekä niihin liittyvä historia ja nykykulttuuri. Geoparkiksi voidaan nimetä aluekokonaisuus, jolla on erityistä geologista ar voa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyn ti koh tei ta. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, his to rialli ses ti tai kulttuurisesti tärkeitä ja omaleimaisia kohteita. Eteläisen Saimaan luon to- ja kulttuurialue käsittää juuri nämä kriteerit. Nykyisin Euroopan Geopark-verkostoon kuuluu lähes 70 Geoparkia ympäri Eu roop paa ja maailmanlaajuiseen verkostoon yli sata Geoparkia eri puo lilla maailmaa. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta Geopark-alueet ovat rin nas tet ta vis sa kansallispuistoihin ja UNESCOn maa il man pe rin tö koh teisiin, vaikka Geopark ei ole suoranainen suojelualue sanan tiukimman mää ri tel män mukaan. Saimaan Geopark-alueen perustaminen Saimaan Geopark muodostetaan perustamalla Saimaan Geopark -yh distys Yhdistyksen perustavat jäsenet ovat Geopark-alueen kaupun git ja kunnat: Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruo ko lahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Geopark-alue on esitetty liitteessä 1. Saimaa Geoparkin toiminta alkaa virallisesti ja vuoden aikana hae taan ulkoista rahoitusta hankkeen käytännön toteutuksille, suun ni tellaan Geopark-teemareittejä sekä rakennetaan konkreettisia geokohteita, opas kyl tyk siä, organisaatiota ja muita Geopark-statuksen saamiseksi määri tel ty jä asioita. UNESCO-statuksen hakeminen Saimaan Geoparkille Geopark-verkosto (European Geoparks Network EGN) on osa YK:n alaisen UNESCOn toimintaa, kuten maailmanperintökohteet. Kukin Geo parkik si haluava alue hakee Geopark-jäsenyyttä UNESCOlta. Hakuprosessi kes tää noin puolestatoista kahteen vuoteen. Statuksen saatuaan alue saa käyttää UNESCOn tunnuksia ja UNESCO Glo bal Geopark -nimeä. Eteläisen Saimaan osalta olisi Saimaa UNESCO Glo bal Geopark.

27 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnanhallitus Geopark on pysyvää toimintaa, jonka taso arvioidaan neljän vuoden välein kor kean laatutason ylläpitämiseksi. UNESCOn ja kansainvälisen Geopark-ver kos ton asiantuntijat, toimijat, verkostot ja ideat ovat kaikkien Geopar ki en käytössä ja tietoja vaihdetaan aktiivisesti erilaisissa tapaamisissa ja kokouksissa. Geoparkin jäsenmaksu UNESCOlle on noin 1000 vuodes sa. Saimaa Geopark -yhdistys tulee hakemaan UNESCOn Global Geopark -sta tus ta. Hakuprosessi on kaksivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan luonnos jäsenhakemuksesta ja il moite taan aikomus hakea jäsenyyttä. Hakemukset osoitetaan kansalliselle Geo park-toi mi kun nal le, joka antaa niistä lausunnon ja välittää aie ha kemuk sen kansainväliselle UNESCOn Geopark-sihteeristölle. Toisessa vaiheessa varsinainen UNESCOn Geopark-statuksen saamiseen täh tää vä hakemus jätetään loka-marraskuussa kansalliselle Geo park-toimi kun nal le, joka välittää sen edelleen UNESCO:lle. Tämän jälkeen on odotettavissa, että UNESCOn määräämät arvioitsijat tar kas ta vat Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden geologiset näkökulmat, jon ka jälkeen arviointi keskittyy alueen muuhun matkailulliseen, alue ta loudel li seen ja toiminnalliseen tarkasteluun. Arviointi tehdään alueella ja kestää useampia päiviä sisältäen konkreettisia kohdevierailuja, opastuksen ar vioin tia ja muuta tarkastustoimintaa. Erityistä huomiota arvioinnissa kiinni te tään alueen toimijoiden (kuntien) henkiseen ja taloudelliseen si tou tu miseen kokoisvaltaiseen ja pitkäntähtäimen toimivuuteen alueen hyväksi. Saimaa Geoparkin suunnittelu alkanut vuonna 2011, jatkuu vuoden 2016 loppuun Saimaa Geoparkin suunnittelu alkoi vuonna Vuosille Etelä-Kar ja lan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä eteläisen Saimaan kau pungit ja kunnat Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruokolahti, Sa vi tai pa le, Sulkava ja Taipalsaari ovat myöntäneet euron rahoi tuk sen Etelä-Saimaan luontomatkailun kehittämiseen Geopark-alueen suun nit te lun kautta. Valmisteluhankkeen osatoteuttajana on Geologinen tutkimuskeskus GTK, jo ka vastaa alueen geologisten, luontomatkailuun sopivien resurssien kartoit ta mi ses ta ja määrittelystä. Hanketta hallinnoi Imatran Seudun Ke hi tysyh tiö Oy. Hankkeen tuloksena eteläisen Saimaan alueelta on määritelty 111 hyvää geo lo gis ta matkakohdetta, jotka geologisen sisältönsä puolesta sopivat mat kai lu käyt töön. Jokaisen kunnan alueelta otetaan mukaan suunnitteilla olevaan Saimaa UNES-CO Global Geoparkiin kunnan ja asiantuntijoiden määrittämät käynti koh teet, jotka kertovat parhaiten Saimaan luonnonhistoriasta ja siihen liitty väs tä kulttuurista. Hanke valmistelee myös jäsenhakemuksen tekemisen UNES COl le loppuvuodesta Kullakin Geoparkkiin kuuluviin kohteisiin tu lee UNESCOn asettamien kriteerien mukaan liittyä jonkin asteinen suoje lu mer kin tä (muinaisjäännösmerkintä, luonnonsuojelualue tai muu vas taa-